Aloittavan yrittäjän kysymyksiä arvonlisäverosta

Antopäivä
21.12.2016
Voimassaolo
1.1.2017 alkaen

Yrittäjäksi aikovan tai juuri toimintansa aloittaneen yrittäjän mielessä liikkuu paljon kysymyksiä arvonlisäverotuksesta. Tähän koottujen kysymysten ja vastausten toivotaan helpottavan yrityksen alkutaivalta, jolloin selvitettävänä on paljon muitakin kuin verotukseen liittyviä kysymyksiä.

Olen aloittamassa yritystoiminnan. Mitä ilmoitan Verohallinnolle?

Verohallinto saa kaikki tarvittavat tiedot, kun täytät perustamisilmoituslomakkeen (Y-lomake). Perustamisilmoituslomakkeen saat Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n internetsivuilta www.ytj.fi. Lomakkeita saat myös Verohallinnon toimipisteistä tai Patentti- ja rekisterihallituksesta. Verohallinnon toimipisteessä saat apua lomakkeen täyttämisessä. Lomakkeen täyttöapua saat myös Verohallinnon puhelinpalvelusta. Palvelunumerot löydät Verohallinnon internetsivuilta: Palvelunumerot.

Osakeyhtiöt voivat tehdä perustamisilmoituksen joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Muiden yritysten ja yhteisöjen on tehtävä perustamisilmoitus paperilomakkeella. Lue lisää osakeyhtiön perustamisesta sähköisesti YTJ:n internetsivuilta: Perusta osakeyhtiö sähköisesti.

Jos et ole varma pitääkö sinut liiketoimintasi perusteella merkitä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin ja mitä velvoitteita rekisteröinnit sinulle tuovat, tiedustele asiasta jo perustamisilmoituksen täytön yhteydessä esimerkiksi asianmukaisesta Verohallinnon puhelinpalvelunumerosta.

Liiketoiminnan käynnistyttyä ilmoitat Verohallinnolle verokausittain tiedot arvonlisäverosta, jos toimintasi on arvonlisäverollista. Samoin ilmoitat tiedot maksamistasi palkoista, jos työnantajana maksat säännöllisesti palkkaa. Nämä tiedot ilmoitat Verohallinnolle sähköisesti, esimerkiksi OmaVero-palvelussa osoitteessa www.vero.fi/omavero. Ilmoituksia voit antaa sähköisesti myös esimerkiksi suoraan taloushallinto-ohjelmistojen kautta tai lähettämällä ohjelmiston muodostaman tiedoston Verohallinnon Ilmoitin.fi -palvelun avulla.

Yritykset tarvitsevat sähköiseen ilmoittamiseen Katso-tunnisteen tai henkilökohtaisen tunnisteen. Tietoa Katso-tunnistuksesta löydät osoitteesta www.vero.fi/katso.

OmaVerossa voit antaa veroilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista ja muista oma-aloitteisista veroista. Oma-aloitteinen vero tarkoittaa veroa, jonka verovelvollinen laskee itse ja maksaa oma-aloitteisesti. Oma-aloitteisia veroja ovat mm. arvonlisävero, arpajaisvero, vakuutusmaksuvero ja työnantajasuoritukset (ennakonpidätys, työnantajan sosiaaliturvamaksu ja lähdevero). Tässä yhteydessä oma-aloitteisella verolla ei tarkoiteta varainsiirtoveroa.

OmaVero-palvelussa voit seurata oma-aloitteisten verojen tietoja ja tilannetta. OmaVerossa on nähtävillä esimerkiksi oma-aloitteisten verojen saldo ja yhteenveto. Palvelun kautta voit myös maksaa verot ja palvelusta löytyy oma-aloitteisten verojen viite. Lisäksi palvelu muistuttaa sinua tulevista määräajoista ja kertoo, jos jokin asia on jäänyt hoitamatta.

Miten saan yritykselleni Y-tunnuksen?

Y-tunnuksen saat antamalla perustamisilmoituksen (Y-lomake). Perustamisilmoituslomakkeen täyttöohjeineen saat YTJ:n internetsivuilta www.ytj.fi. Lomakkeita saat myös Verohallinnon toimipisteistä tai Patentti- ja rekisterihallituksesta. Verohallinto lähettää sinulle lisäksi rekisteröinti-ilmoituksen, kun se on merkinnyt yrityksesi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Arvonlisävero on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi. Yrittäjien välisissä liiketoimissa ostava yrittäjä voi vähentää arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yrittäjä on laskuttanut häneltä. Edellytyksenä on, että tavaraa tai palvelua käytetään arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa.

Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia?

Arvonlisäverovelvollisia ovat yritysmuodosta riippumatta kaikki, jotka liiketoiminnan muodossa harjoittavat tavaroiden tai palveluiden myyntiä. Palveluja ovat esimerkiksi tulkkaus-, käännös-, kuljetus- ja sähköiset palvelut.

Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä.  Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että tavaran tai palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. Kotimaan kaupassa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan mm. rakennusalalla ja romukaupassa. Lue lisää Verohallinnon ohjeista  Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus.

Verovelvollisuus voi aiheutua myös oman käytön perusteella, kuten kiinteistöhallintapalvelujen- tai henkilöstöruokailun omasta käytöstä. Lue lisää Verohallinnon ohjeista Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus ja Henkilöstöruokailun arvonlisäverotuksesta.

Jos yrityksen liikevaihto 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana jää alle 10 000 euron, sen ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 10 000 euron raja kuitenkin ylittyy, yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja se joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti tilikauden alusta viivästysseuraamuksineen. Asiaa käsitellään tarkemmin jäljempänä tässä ohjeessa.

Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua vaikka liikevaihto olisikin alle 10 000 euroa tilikaudessa.

Jos liikevaihto on enintään 30 000 euroa, pienimuotoisen toiminnan harjoittaja voi hyödyntää pitkää, valinnaista verokautta. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kalenterivuosittain.

Jos yrityksen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muuntaminen tapahtuu kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet.

Lisätietoa saat ohjeesta Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 10 000 euroa.

Onko kaikki liiketoiminta arvonlisäverollista?

Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleisesti arvonlisäverollista. Verotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, mm. kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan verotuksen ulkopuolisia tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen.

Paljonko arvonlisäveroa maksetaan?

Useimmista tavaroista ja palveluista arvonlisävero on 24 prosenttia. Elintarvikkeista, ravintola- ja ateriapalveluista ja rehuista arvonlisäveroa maksetaan 14 prosenttia. Mm. kirjojen, sanoma- ja aikakausilehtien tilausmyynnin, lääkkeiden, liikuntapalveluiden, henkilökuljetusten, majoituspalveluiden ja kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuksien pääsymaksujen arvonlisävero on 10 prosenttia.

Miten lasken arvonlisäveron määrän?

Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrän saat selville, kun kerrot veron perusteen voimassa olevalla verokannalla. Veron peruste tarkoittaa tavarasta tai palvelusta suoritettavaa vastiketta eli hintaa, joka ei sisällä veron osuutta. Veron perusteeseen lasketaan mukaan kaikki hinnanlisät, jotka myyjä veloittaa ostajalta, esim. laskutuslisät tai kuljetus- ja postituskustannukset. Arvonlisäveron määrä lasketaan tästä koko veron perusteesta.

Esimerkki: Tuotteen veroton hinta on 1 000 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n verokantaa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli 1 000 x 24/100 = 240 euroa. Verolliseksi hinnaksi saadaan 1 240 euroa.

Tuotteen hintaan sisältyvän arvonlisäveron määrä selviää käyttämällä laskukaavaa:

verollinen hinta x sovellettava verokanta/(100 + sovellettava verokanta) 

Esimerkki: Tuotteen verollinen hinta on 5 000 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n verokantaa. Vero saadaan laskemalla 5 000 x 24/124 = 967,74 euroa. Tuotteen veroton hinta on 5 000 - 967,74 = 4 032,26 euroa.

Maksanko arvonlisäveroa tavaroista ja palveluista, jotka otan yrityksestäni omaan käyttöön?

Arvonlisäverollisena myyntinä pidetään myös tavaran tai palvelun ottamista yrityksestä omaan käyttöön. Yrityksen omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön otetuista tavaroista ja palveluista sinun on ilmoitettava ja maksettava arvonlisävero samalla tavoin kuin toimisit, jos myisit ne ulkopuoliselle.

Voinko tehdä arvonlisäverotuksessa vähennyksiä?

Jos olet arvonlisäverovelvollinen yrittäjä, voit vähentää valtiolle tilitettävää veroa laskiessasi myynneistä suoritettavasta verosta ne arvonlisäverot, jotka ovat sisältyneet toiselta verovelvolliselta ostamiesi tavaroiden tai palveluiden hintaan. Edellytyksenä on se, että olet hankkinut kyseiset tavarat tai palvelut vaihto- tai käyttöomaisuudeksi tai muuten arvonlisäverollisessa, vähennykseen oikeuttavassa liiketoiminnassa käytettäväksi. Jotta saat vähennyksen, sinulla täytyy olla ostoista laskut, joista käyvät selville niihin sisältyneet arvonlisäverot. Myyjän arvonlisäverovelvollisuuden voit tarkistaa Internet-osoitteesta www.ytj.fi > Yrityshaku.

Jos olet verovelvollinen ostaja, saat vähentää myös sen arvonlisäveron, jonka olet velvollinen suorittamaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Edellytyksenä on tällöinkin, että olet tehnyt hankinnan arvonlisäverollista, vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten. Laskussa on oltava merkintä käännetystä verovelvollisuudesta.

Aloittaessasi arvonlisäverollisen liiketoiminnan voit tehdä niin sanotun alkuvarastovähennyksen, jos olet tehnyt hankintoja arvonlisäverollista, vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaasi varten jo ennen kuin yrityksesi on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Vähennyksen saat tehdä hallussasi olevasta ja arvonlisäverollisena ostetusta tai itse maahantuodusta taikka valmistetusta tavarasta. Alkuvarastovähennyksen voit tehdä vastaavin edellytyksin myös palvelusta. Jos tavaran taikka palvelun arvo on alentunut, arvonalennusta vastaavaa osaa et saa kuitenkaan vähentää. Kiinteistöt ja rakentamispalvelut ovat alkuvarastovähennyksen ulkopuolella, joten niistä et voi tällaista vähennystä tehdä. Jotta voit tehdä alkuvarastovähennyksen, sinulla täytyy olla tavaroista ja palveluista alkuperäinen lasku sekä niiden vähennyskelpoiseen tarkoitukseen ottamisen ajankohtana laadittu muistiotosite.

Veroa ei voi vähentää tavaroista ja palveluista, jotka on ostettu yrityksen omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai jotka kuuluvat vähennysoikeuden rajoitusten piiriin. Erikseen on rajoitettu esimerkiksi edustusmenojen ja eräiden ajoneuvojen vähennysoikeutta.

Miten lasken valtiolle tilitettävän arvonlisäveron?

Tilitettävän veron määrän saat selville, kun vähennät verokauden suoritettavasta verosta saman verokauden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyneen veron.

Suoritettavalla verolla tarkoitetaan myyntien, ostojen (käännetty verovelvollisuus) ja oman käytön perusteella suoritettavia veroja.

Miten otan arvonlisäveron huomioon kirjanpidossa?

Kirjanpito kannattaa antaa asiantuntevan kirjanpitäjän hoidettavaksi.

Veron laskemisen helpottamiseksi liiketapahtumat kannattaa käsitellä kirjanpidossa nettokirjausperiaatteen mukaisesti ilman veron osuutta. Valtiolle tilitettävä vero käsitellään tällöin suoraan verovelkana. Vähennykseen oikeuttavan tuotteen veroton ostohinta kirjataan suoraan oikealle kulutilille ja vähennettävän veron määrä käsitellään verosaatavana.

Vero voidaan kirjanpidossa käsitellä myös bruttokirjausperiaatteella. Tällöin liiketapahtumat kirjataan täysimääräisinä verollisille tulo- ja menotileille. Arvonlisäverolliseen hintaan sisältyvän veron ja vähennettävän veron määrä lasketaan erikseen. Tarvittava laskukaava on esitetty kysymyksen Miten lasken arvonlisäveron määrän yhteydessä.

Miten otan arvonlisäveron huomioon esimerkiksi tarjousta laatiessani?

Tarjousta tehtäessä kannattaa huomioida, että tavaroiden ja palveluiden myynti on yleensä arvonlisäverollista. Koko asiakkaalta laskutettava hinta on arvonlisäverollinen. Esim. jos laskutat asiakkaaltasi myös matka- tai postituskuluja, on ne laskettava mukaan veron perusteeseen. Tarjous tehdään yleensä ilman arvonlisäveron osuutta, mutta tarjouksessa on mainittava, että hintoihin lisätään arvonlisäveron osuus.

Mistä saan lomakkeet arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten?

Perustamisilmoituksen rekisteröinnin jälkeen Verohallinto lähettää yrittäjälle ilmoituksen verokaudesta, jossa on mainittu oma-aloitteisten verojen verokauden pituus ja tiedot maksamista varten (viitenumero ja Verohallinnon tilinumerot). Lisäksi Verohallinto lähettää ohjeistusta uudelle yrittäjälle. Arvonlisäveron ilmoitat ja maksat verkossa. Ilmoittamisen ja maksamisen voit hoitaa OmaVero-palvelussa. Lue lisää aiheesta täältä: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen.

Miten annan arvonlisäveroilmoituksen ja milloin minun on se viimeistään annettava?

Arvonlisäveroilmoituksen annat Verohallinnolle sähköisesti. Ilmoituksen voit antaa esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelussa osoitteessa www.vero.fi/omavero. Tutustu muihin sähköisiin lähetysvaihtoehtoihin sivulla Ilmoittaminen sähköisesti.

Oma-aloitteisten verojen sähköinen ilmoittaminen on pakollista 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta. Ilmoituksen antaminen paperilomakkeella hyväksytään ainoastaan erityisistä syistä. Erityinen syy on esimerkiksi tilanne, jossa sähköinen ilmoittaminen on teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Vuoden 2016 tiedot voit ilmoittaa myös paperi-ilmoituksella. Ilmoituksen (veroilmoitus oma-aloitteisista veroista) löydät Verohallinnon internetsivuilta.

Arvonlisäveroilmoitus annetaan verokausittain. Verokausi on pääsääntöisesti kuukausi.

Arvonlisäveroilmoituksen määräpäivä on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Sekä sähköisesti että paperisena annettavalla ilmoituksella on 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta sama määräpäivä. Antaessasi vuoden 2016 tietoja paperi-ilmoituksella on ilmoituksen määräpäivä viisi päivää aikaisempi kuin sähköisen ilmoituksen, eli paperilomakkeen on oltava perillä Verohallinnossa jo verokautta seuraavan toisen kuukauden 7. päivä.

Jos ilmoituksen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi pankkipäiväksi molemmissa ilmoitustavoissa.

Jos arvonlisäveroilmoitus saapuu Verohallintoon määräpäivän jälkeen, määrää Verohallinto myöhästymismaksun. Ennen vuotta 2017 päättyneiltä verokausilta Verohallinto määrää myöhästymismaksua 15 %:n vuotuisen korkokannan mukaan myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään. Myöhästymismaksun vähimmäismäärä on 5 euroa. Enimmäismäärä on 15 000 euroa.

Kun verokausi alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen ja kyseessä on verokauden ensimmäinen arvonlisäveroilmoitus, lasketaan ilmoitukselle kolmen euron päiväkohtainen myöhästymismaksu ensimmäisen 45 päivän osalta, yhteensä enintään 135 euroa. Yli 45 päivän myöhässä ilmoittamisesta myöhästymismaksua määrätään edellä mainitun 135 euron lisäksi kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä, kuitenkin enintään 15 000 euroa.

Korvaavan arvonlisäveroilmoituksen myöhästymismaksua käsitellään ohjeen seuraavassa kohdassa. Lisätietoa myöhästymismaksusta saat Verohallinnon internetsivuilta: Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen myöhästymismaksu.

Miten korjaan arvonlisäveroilmoituksen tietoja?

Arvonlisäveroilmoituksessa olevan virheen korjaat antamalla korvaavan ilmoituksen sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu. Korvaavalla ilmoituksella ilmoitat kaikki arvonlisäveron tiedot uudelleen oikeansuuruisina. Vain korjattavan verolajin, esimerkiksi arvonlisäveron, kaikki tiedot on ilmoitettava uudelleen. Jos samalla olet ilmoittanut esimerkiksi työnantajasuorituksia, eikä niissä ole virheitä, ei tietoja tarvitse antaa työnantajasuorituksista uudelleen. Korvaavalla ilmoituksella ilmoitat myös virheen syyn. Korvaavan ilmoituksen voit antaa esimerkiksi OmaVerossa. Tämä korjausmenettely koskee myös verokausia ennen vuotta 2017.

Korvaavalle arvonlisäveroilmoitukselle ei määrätä myöhästymismaksua, jos ilmoitus annetaan enintään 45 päivää myöhässä. Yli 45 päivän myöhässä ilmoittamisesta määräytyy myöhästymismaksu korvaavan ilmoituksen veron määrän perusteella. Myöhästymismaksu on tällöin kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä, mutta korkeintaan 15 000 euroa.

Verokauden veron määrää voit siis oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymismaksua. Huomioi kuitenkin, että veron ilmoittamisesta myöhässä voidaan määrätä veronkorotus, Näin on silloin, kun veroilmoitus on annettu toistuvasti puutteellisesti määräpäivään mennessä ja ilmoituksen tietoja oikaistu niin, että tarkoituksena on saada perusteettomasti lisäaikaa veroilmoituksen antamiselle.

Arvonlisäveroilmoituksella olevan vähäisen virheen korjausta ei tarvitse kohdistaa sille verokaudelle, jota virhe koskee. Verokausilta 1.1.2017 alkaen voit korjata vähäisen virheen muuttamalla seuraavilta verokausilta ilmoitettavan veron määrää tai muuta tietoa vastaavasti. Virhe tulee kuitenkin korjata ilman aiheetonta viivytystä. Vähäisen virheen rajat löydät Verohallinnon päätöksestä

Täytyykö minun antaa arvonlisäveroilmoitus, vaikka jonakin verokautena ei kerry tilitettävää veroa lainkaan?

Arvonlisäveroilmoitus annetaan jokaiselta verokaudelta – myös silloin, kun toiminta on tilapäisesti keskeytynyt tai kun verokaudelle laskettu arvonlisävero on negatiivinen. Vero tulee negatiiviseksi, kun verokauden suoritettavat verot ovat pienemmät kuin vähennettävät verot.

Metsätaloutta ainoana liiketoimintana harjoittavien ilmoittamisvelvollisuus muuttui 1.1.2017 alkaen. Metsätalouden arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos verovelvollisella ei ole verovuonna ollut metsätalouden tuloa, vähennyksiä tai muita verotukseen vaikuttavia tietoja. Edellytyksenä on, että metsätalouden harjoittajan arvonlisäverotuksessa sovellettava verokausi on kalenterivuosi sekä se, että metsätalouden harjoittaja ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa. 

Miten ja milloin maksan arvonlisäveron?

Arvonlisäverot tilität valtiolle maksamalla ne verokausittain myyntiä seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä Verohallinnon tilille. Esimerkiksi maaliskuulta 2017 tilitettävän arvonlisäveron eräpäivä on 12.5.2017. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi.

Arvonlisäveron maksamista varten tarvitset oma-aloitteisten verojen viitenumeron. Oma-aloitteisten verojen viitenumeron saat OmaVero-palvelusta tai soittamalla OmaVeron palvelunumeroon 029 497 060 (pvm/mpm). Vanha Verotilin viitenumero toimii myös toistaiseksi ja maksut kohdistuvat oikein.

Kun teet maksun oma-aloitteisten verojen viitteellä, et voi itse valita, miten maksu käytetään. Ensisijaisesti maksu käytetään oma-aloitteisille veroille. Ylijäämä voidaan käyttää muille Verohallinnon saataville tai Verohallinnon ulkopuolisille (esim. Tullin) saataville. Lisätietoa maksun käyttämisestä saat Verohallinnon internetsivuilta: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen

Jos veron maksaminen myöhästyy, Verohallinto määrää maksettavaksi viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Vuonna 2017 viivästyskorko on 7 %. Korkoprosentti tarkistetaan vuosittain.

Olenko aloittavana yrittäjänä oikeutettu pidennettyyn, valinnaiseen verokauteen?

Tavallisesti arvonlisäveroilmoitus annetaan kerran kuukaudessa. Pienyritys on oikeutettu arvonlisäveron pidennettyyn, valinnaiseen verokauteen, jos sen:

  • liikevaihto on enintään 30 001–100 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain);
  • liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tällöin arvonlisäveroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kalenterivuosittain;
  • lisäksi sellainen alkutuotantoa (esim. maa- ja metsätaloutta) harjoittava luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhtymä sekä AVL 79 §:ssä tarkoitettu taide-esineen tekijä, joka ei harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, on oikeutettu arvonlisäverotuksessa kalenterivuoden pituiseen verokauteen liikevaihdon määrästä riippumatta.

Pidennettyä verokautta voi hakea, kun yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi. Uusi aloittava arvonlisäverovelvollinen yrittäjä voi hakeutua pidennettyyn verokauteen aloittamisen yhteydessä, jos liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa. Myös siirtyminen lyhyempään verokauteen tapahtuu hakemuksesta. Tehty verokausivalinta sitoo vähintään 12 kuukauden ajan.

Lomakkeen valinnaiseen verokauteen hakeutumista varten löydät Verohallinnon internetsivuilta (4071). Uusi yrittäjä voi hakeutua valinnaiseen verokauteen myös perustamisilmoituksella (Y1–Y3) ja Verohallinnon rekistereihin jo aiemmin rekisteröity yritys muutosilmoituksella (Y4–Y6). Y-lomakkeet löydät Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n internetsivuilta www.ytj.fi.

Tiedot voit ilmoittaa neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain vasta sen jälkeen, kun Verohallinto on lähettänyt sinulle pidennetystä verokaudesta erillisen ilmoituksen. Siihen asti toimit voimassa olevan verokautesi mukaisesti. Jos arvonlisäverotuksessa sovellettava verokautesi on kalenterikuukausi, annat siis arvonlisäveroilmoituksen ja suoritat maksun kuukausittain kunnes saat Verohallinnolta tiedon milloin alat soveltamaan pidennettyä, valinnaista verokautta.

Pidennettyyn verokauteen kuuluvan on heti ilmoitettava Verohallinnolle, jos kuluvan tai seuraavan kalenterivuoden liikevaihto kasvaa niin, että yritys ei ole enää oikeutettu pidennettyyn verokauteen. Verohallinto voi myös määrätä yrityksen lyhyempään verokauteen kuluvan kalenterivuoden alusta, jos Verohallinnossa todetaan, että liikevaihto ei enää oikeuta pidempään verokauteen tai jos yrityksellä on olennaisia ilmoitus- tai maksupuutteita. Verohallinto lähettää lyhyempään jaksoon siirrosta ilmoituksen tai päätöksen.

Aloittavat yritykset, joilla liikevaihtorajat eivät ylity, voivat päästä pidennettyyn verokauteen samoin edellytyksin kuin ennakkoperintärekisteriin eli vain silloin, jos olennaisia laiminlyöntejä ei ole.

Lisätietoa valinnaisista verokausista löydät täältä: Hakeutuminen valinnaiseen verokauteen

Arvioin aluksi liikevaihtoni alle 10 000 euroksi tilikaudessa. 10 000 euron raja kuitenkin ylittyy. Maksanko veroa vain ylittävältä osalta?

Arvonlisävero on suoritettava koko tilikauden myynnistä, ei vain 10 000 euron ylittävältä osalta. Joudut maksamaan myöhässä saapuneelle arvonlisäveroilmoitukselle myöhästymismaksua.  Jos veron maksaminen myöhästyy, joudut maksamaan myös viivästyskorkoa. 

Olenko oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen?

Arvonlisäveron alarajahuojennukseen ovat oikeutettuja verovelvolliset, joiden liikevaihto ilman arvonlisäveroa on alle 30 000 euroa. Huojennus pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa ja se poistuu kokonaan 30 000 euron liikevaihdon kohdalla. Arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan joko kalenterivuoden tai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella riippuen verovelvollisen verokauden pituudesta. Lisätietoa alarajahuojennuksesta saat ohjeesta Arvonlisäveron alarajahuojennus

Mistä saan neuvoja arvonlisäveroilmoituksen täyttämiseen?

Arvonlisäveroilmoituksen täyttöapua saat Verohallinnon valtakunnallisista palvelunumeroista Arvonlisäverotus 029 497 008 (oy, yhdistys) (pvm/mpm) ja 029 497 014 (tmi, ay, ky) (pvm/mpm) tai OmaVero 029 497 060 (pvm/mpm).

Ohjeita arvonlisäveroilmoituksen antamiseen ja täyttämiseen löydät myös Verohallinnon internetsivuilta, esimerkiksi

Onko minun annettava lasku ostajalle? Mitä laskuun on merkittävä?

Myyjänä sinun on annettava arvonlisäverolain tietosisältövaatimukset täyttävä lasku seuraavissa tilanteissa:

  • verollisesta myynnistä, kun ostajana on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja vaan esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö. Verollisella myynnillä tarkoitetaan myyntiä, josta arvonlisäverolain mukaan on maksettava veroa Suomessa. Laskunantovelvollisuus koskee myös myyntejä, joista ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella.
  • verottomasta myynnistä, jos saat myyntiä varten tekemistäsi hankinnoista arvonlisäverolain nojalla palautuksen. Tällaisia myyntejä ovat tavaroiden yhteisömyynti, vienti ja muut palautukseen oikeuttavat nollaverokannan alaiset myynnit. Lisäksi lasku on annettava sijoituskullan myynnistä ja välityksestä. Liikkeen tai sen osan luovutusta koskevasta asiakirjasta on käytävä ilmi laskulta edellytetyt tiedot.
  • Suomessa verottomaksi säädetystä myynnistä, joka tapahtuu toisessa EU-valtiossa. Tällaista myyntiä ovat mm. yleishyödyllisten yhteisöjen veroton myynti, kiinteistönluovutukset sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynti.
  • tavaroiden kaukomyynnistä ja uusien kuljetusvälineiden myynnistä toiseen EU-maahan myös silloin, kun ostajana on yksityishenkilö.
  • verottomasta myynnistä kunnalle. Vaikka et olisi arvonlisäverovelvollinen, on sinun myyjänä annettava lasku, kun luovutat kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon tai sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.
  • ennakkomaksusta. Muista kuin tavaroiden yhteisömyyntien ennakkomaksuista on annettava lasku.
  • myönnetyistä oikaisueristä, esimerkiksi verollista myyntiä koskevista ostajalle annetuista vuosi- tai vaihtoalennuksista, ellei niitä ole huomioitu aiemmin annetuissa laskuissa.

Arvonlisäverolaissa tarkoitettu lasku voi varsinaisen laskun lisäksi olla myös muu laskuna toimiva tosite, joka täyttää arvonlisäverolain tietosisältövaatimukset. Lasku voidaan toimittaa paperilla tai vastaanottajan luvalla sähköisesti. Lasku voi muodostua myös useammasta erillisestä asiakirjasta, jos ne yhdessä täyttävät laskun tietosisältövaatimukset.

On tärkeää huomata, että vaikka arvonlisäverolain tietosisältövaatimuksia täyttävää laskua ei tarvitsisi antaa, kirjanpitoa tai muistiinpanoja varten on aina oltava tosite. Lisäksi myyjän on tarjottava asiakkaalle käteisellä rahalla tai maksukortilla maksettaessa kuitti. Kuitintarjoamisvelvollisuus koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa.

Yleiset laskumerkintävaatimukset

Laskussa on oltava ns. yleiset laskumerkinnät eli seuraavat tiedot:

  • laskun antamispäivä
  • juokseva tunniste
  • myyjän arvonlisäverotunniste
  • ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa tai kun on kyse tavaroiden yhteisömyynnistä
  • myyjän ja ostajan nimi ja osoite
  • tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji
  • tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
  • veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa
  • verokanta
  • suoritettavan veron määrä
  • merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen
  • ostajan verovelvollisuudesta merkintä ”käännetty verovelvollisuus”
  • ostajan laatimaan laskuun merkintä ”itselaskutus”
  • tiedot uusista kuljetusvälineistä
  • merkinnät ”voittomarginaalijärjestelmä-käytetyt tavarat”, ”voittomarginaalijärjestelmä-taide-esineet” tai ”voittomarginaalijärjestelmä-keräily- ja antiikkiesineet”
  • merkintä ”voittomarginaalijärjestelmä-matkatoimistot”
  • merkintä verollisen sijoituskullan myynnistä
  • muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun.

Kevennetyt laskumerkintävaatimukset

Arvonlisäverolain mukaan laskuun ei aina tarvitse tehdä kaikkia edellä mainittuja merkintöjä, vaan joissakin tapauksissa ns. kevennetyt laskumerkinnät riittävät. Kevennettyjä laskumerkintöjä voidaan käyttää, jos:

  • laskun verollinen summa on enintään 400 euroa
  • lasku annetaan vähittäiskaupassa tai muussa lähes ainoastaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa  
  • lasku koskee ravintola- tai ateriapalvelua tai henkilökuljetuksia, ei kuitenkaan edelleen myytäviksi tarkoitettuja palveluja
  • on kyse pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteista.

Sisällöltään kevennetyssä laskussa on oltava seuraavat tiedot:

  • laskun antamispäivä
  • myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste (Y-tunnus)
  • myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
  • suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain
  • muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan.

Sisällöltään kevennetyissä laskuissa on siten mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina, jos laskuun merkitään suoritettavan veron määrä. Veron perustetta ei silloin tarvitse ilmoittaa.

Kevennettyjä laskumerkintöjä ei sovelleta tavaroiden yhteisömyyntiin, tavaroiden kaukomyyntiin eikä sellaiseen toisessa EU-maassa tapahtuvaan tavaran tai palvelun myyntiin, josta ostaja suorittaa veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella.

Arvonlisäverolaissa on määritelty tietosisältövaatimukset myös muille asiakirjoille kuin varsinaisille myyntilaskuille, jos asiakirjoilla on vaikutusta arvonlisäverotukseen. Tällaisia muita selvityksiä ovat selvitys rakentamispalvelusta, selvitys energiahyödykkeestä, muistiotosite alkuvarastovähennyksestä ja käyttötarkoituksen muutoksesta, selvitykset, jotka liiketoiminnan jatkajan ja luovuttajan on annettava sekä luettelo tavaroista, jotka kuljetetaan toiseen EU-maahan tiettyä tarkoitusta varten.

Lisätietoa asiasta saat Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.

Olen ajatellut hankkia tuotteita ulkomailta ja ostan myös palveluita ulkomailta. Mistä saan neuvoja?

Kun käyt kauppaa toisessa maassa olevan yrityksen kanssa, saat tietoa ulkomaankaupan arvonlisäveroasioista Verohallinnon ohjeista Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa, Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen ja Vientikaupan arvonlisäverotus. Jos ohjeista ei löydy vastausta, voit ottaa yhteyttä Verohallinnon palvelunumeroon palvelunumeroon 029 497 008 (oy, yhdistys) (pvm/mpm) tai 029 497 014 (tmi, ay, ky) (pvm/mpm). Voit myös hakea vastausta tai tehdä oman kysymyksen Verohallinnon Vastauspankki-palvelussa.

Tulli neuvoo muussa ulkomaankaupassa eli tuontiin ja vientiin liittyvissä asioissa.

Ostan yritykseeni tavaraa ja palvelua toisesta EU-maasta. Mistä saan kaupankäynnissä tarvittavan alv-tunnisteen (alv-numero, VAT number)?

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt muodostaa alv-numeron itse Y-tunnuksestaan seuraavasti:

Esimerkki:

Y-tunnus: 1234567-8
alv-numero: FI12345678

Miten huomioin arvonlisäveron EU-maiden välisessä kaupassa?

Voit myydä tavaran tai elinkeinonharjoittajien välistä kauppaa koskevan yleissäännöksen mukaan verotettavan palvelun toiseen EU-maahan ilman veroa, jos sinulla on ostajan toisessa EU-maassa voimassa oleva alv-numero ja sinulla on tavaran osalta näyttö siitä, että tavara viedään toiseen EU-maahan, esim. kuljetusliikkeen lasku tai muu vastaava asiakirja. Edellä mainitusta yleissäännöksestä poikkeavat palvelujen myyntimaasäännökset voit tarkistaa esimerkiksi ohjeesta  Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen.

Ostajan on ilmoitettava sinulle alv-numeronsa. Voit tarkistaa alv-numeron voimassaolon Euroopan komission sivuilta http://ec.europa.eu/taxation_customs/vies/?locale=fi.. Alv-numeron voimassaolon voit tarkistaa myös EU-kaupan alv-numeroiden tarkistuspalvelusta puhelimitse numerosta 029 497 062 (pvm/mpm) tai sähköpostitse osoitteesta eu.vies@vero.fi.

Jos yritystoiminnassani tapahtuu muutoksia, miten ilmoitan niistä Verohallinnolle?

Ilmoita muutoksista Verohallinnolle muutosilmoituslomakkeella (Y-lomake). Saat lomakkeen YTJ:n internetsivuilta www.ytj.fi, Verohallinnon toimipisteistä tai Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Yritystoiminnan muutoksia, kuten osoitemuutokset tai muutokset arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin, voit ilmoittaa myös sähköisesti YTJ:n asiointipalvelun kautta. Tutustu asiaan tarkemmin YTJ:n internetsivuilla Muuta yrityksen tietoja sähköisesti.

Aion lopettaa liiketoimintani. Miten ilmoitan siitä Verohallinnolle?

Ilmoita lopettamisesta lopettamisilmoituksella (Y-lomake). Ilmoituksesi perusteella liiketoimintasi merkitään päättyneeksi Verohallinnon eri rekistereissä, ja verojen ilmoittamisvelvollisuutesi päättyy. Muista kuitenkin, että sinun on ilmoitettava oma-aloitteisten verojen tiedot toiminnan viimeiseltä verokaudelta ja annettava veroilmoitus viimeiseltä tilikaudelta.

Yritystoimintani on päättynyt ja loppuvarasto jää haltuuni. Täytyykö minun maksaa siitä arvonlisäveroa?

Arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä sinun on maksettava arvonlisävero haltuusi jääneistä tavaroista ja palveluista sekä myyntisaamisista. Lisätietoa saat ohjeesta Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen ja konkurssi.

Yritystoimintani on päättynyt. Viimeksi jättämässäni arvonlisäveroilmoituksessa oli vain vähennettävää arvonlisäveroa. Saanko rahani takaisin?

Jos muiden verojen ja saatavien kattamisen jälkeen OmaVeron saldo jää plussalle, Verohallinto palauttaa määrän asiakkaan valitseman palautusajankohdan ja -rajan mukaan.

Lisätietoa palautuksista saat Verohallinnon internetsivuilta: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen.

Mistä saan lisätietoja?

  • Verohallinnon Internet-sivuilta löytyvät kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät lomakkeet ja julkaisut.

  • Arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo myös Verohallinnon palvelunumerot 029 497 008 (oy, yhdistys) (pvm/mpm) ja 029 497 014 (tmi, ay, ky) (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä OmaVeron toiminnasta saat Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 060 (pvm/mpm).

  • Vastauspankki-palvelussa voit hakea annettuja vastauksia verokysymyksiin tai tehdä oman kysymyksen. Palvelun löydät osoitteesta https://vero24.vero.fi/vastauspankki/

  • Tietoa saat myös Verohallinnon toimipisteistä.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 190)