Lapsivähennys

Antopäivä
21.12.2015
Diaarinumero
A194/200/2015
Voimassaolo
21.12.2015−
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen
Lapsivähennys (diaarinumero A25/200/2015)

Tässä ohjeessa käsitellään lapsivähennystä. Ohjetta on päivitetty tarkentamalla kohdassa 2.4 olevaa puhtaan tulon määritelmää.

1 Yleistä

Lapsivähennyksestä säädetään tuloverolain (TVL 1535/1992) 126 a §:ssa.  Säännös on väliaikaisesti voimassa verovuosina 2015−2017. Säännöksen mukaan verosta vähennetään lapsivähennys, jos verovelvollisella on verovuoden päättyessä huollettavanaan alaikäinen lapsi.

Vähennys myönnetään verovelvolliselle, jolla on huollettavana yksi tai useampi alaikäinen lapsi. Vähennys on tulosidonnainen ja pienenee tulojen noustessa. Puhtaan ansio- ja pääomatulon yhteismäärän ylittäessä tietyn tulorajan vähennystä ei myönnetä osittaisenakaan. Vähennyksen määrään vaikuttavat lasten lukumäärä ja se, onko kyse yhteis- vai yksinhuollosta. Yksinhuoltotilanteissa vähennyksen määrään vaikuttaa myös, sovelletaanko verovelvolliseen tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä. Jos puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan, vähennyksen määrän kannalta ei ole merkitystä sillä, ettei puoliso ole lapsen vanhempi.

Lapsivähennys on verosta tehtävä vähennys. Säännöksen mukaan vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään työtulovähennyksen jälkeen ja pääomatuloista menevästä verosta ennen kotitalousvähennystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennystä ei voida tehdä, jos verovelvollisen verot esimerkiksi tulojen vähäisyyden vuoksi eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Verohallinto myöntää lapsivähennyksen automaattisesti väestötietojärjestelmään merkittyjen huoltosuhdetta koskevien tietojen perusteella. Vähennysoikeus määräytyy verovuoden viimeisen päivän huoltosuhteiden mukaan.

2 Määritelmät

2.1 Alaikäinen lapsi

Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta (TVL 8 § 1 momentti). Esimerkiksi vuoden 2015 verotuksessa alaikäisiä lapsia ovat 1998−2015 syntyneet lapset. Vähennys myönnetään lapsen huoltajille ensimmäisen kerran lapsen syntymävuodelta ja viimeisen kerran verovuotena, jona lapsi täyttää 17 vuotta.

2.2 Puoliso

TVL 7 §:n mukaan puolisoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ennen verovuoden päättymistä ovat solmineet avioliiton. Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henkilöihin. Tällöin edellytyksenä on, että he ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Aviopuolisoihin, jotka ovat yhteiselämän lopettaakseen joko asuneet koko verovuoden erillään tai muuttaneet verovuoden aikana pysyvästi erilleen, ei kuitenkaan sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä.

2.3 Huoltosuhde

Lapsen huoltajalla tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisia huoltajia. Kyseisen lain mukaan lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, on kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, on äiti lapsen ainoa huoltaja. Lapsen syntymän jälkeen lapselle voidaan vahvistaa toinen huoltaja isyyden vahvistamisen tai perheen sisäisen adoption jälkeen siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetään. 1.1.2016 voimaantulevan isyyslain (11/2015) mukaan isyys voidaan tunnustaa ja vahvistaa myös jo ennen lapsen syntymää.

Lisäksi erityistapauksissa tuomioistuin voi päättää, että vanhempien ohessa tai sijasta lapsen huolto uskotaan yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa.

Vähennyksen myöntämisen kannalta ratkaisevaa on lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään merkitty huoltajuus. Jos lapselle on väestötietojärjestelmään merkitty kaksi huoltajaa, molemmat huoltajat saavat vähennyksen. Esimerkiksi erotilanteissa vähennys myönnetään myös niin sanotulle etävanhemmalle, jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus.

Huostaanottotilanteissa huoltajuus säilyy lapsen huoltajalla tai huoltajilla. Lapsivähennys myönnetään näissäkin tilanteissa lasten huoltajille niin kauan kuin heidät on merkitty väestötietojärjestelmään lapsen huoltajiksi. Lapsen huostaanotto ei estä lapsivähennyksen saamista.

Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan tuomioistuin voi päättää, että vanhempien ohessa tai sijasta lapsen huolto uskotaan yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Mikäli oheis- tai sijaishuoltajuus on merkitty väestötietojärjestelmään, saavat he myös lapsivähennyksen.

Tuloverolain 126 a §:ssä ei ole erikseen säädetty lapsivähennyksen myöntämisestä lapsen tai huoltajan kuolinvuodelta. Tuloverolain 17 §:n mukaan verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesään sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, joita vainajaan olisi sovellettu. Verohallinnon käsityksen mukaan lapsen huoltajalle tulee myöntää lapsivähennys lapsen kuolinvuodelta, jos huoltajuus on ollut voimassa lapsen kuolinhetkellä. Verohallinto katsoo myös, että huoltajan kuolinpesälle tulee myöntää lapsivähennys huoltajan kuolinvuodelta, jos huoltajuus on ollut voimassa huoltajan kuolinhetkellä.

2.4 Puhdas tulo

Tuloverolain 30 §:n mukaan puhdas ansiotulo lasketaan vähentämällä ansiotulosta luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Vastaavasti puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä pääomatulosta luonnolliset vähennykset eli tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot.

Vähennyksen perusteena olevaan puhdasta tuloa laskettaessa ei oteta huomioon pääomatuloja ylittäviä tulonhankkimiskuluja. Jos pääomatuloihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut ovat suuremmat kuin pääomatulot, lapsivähennyksen perusteena on yksinomaan puhdas ansiotulo.

3 Vähennyksen määrä

Säännöksen mukaan lapsivähennyksen määrä on 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Jos verovelvolliseen ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä eikä hänellä ole puolisoa ulkomailla, vähennys myönnetään kaksinkertaisena eli 100 euron suuruisena niiden lasten osalta, joiden ainoa huoltaja hän on. Vähennyksen määrä lasketaan kuitenkin enintään neljän lapsen perusteella.

Vähennys lasketaan lapsikohtaisesti huoltosuhteen perusteella. Verovelvollisella, johon ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, voi olla huollettavanaan lapsia, joiden ainoa huoltaja hän on, sekä lapsia, joiden osalta on voimassa yhteishuoltajuus. Yhteishuollossa olevien lasten osalta vähennyksen määrä on 50 euroa vuodessa ja yksinhuollossa olevien osalta 100 euroa vuodessa. Jos vähennykseen oikeutettuja lapsia on enemmän kuin neljä ja lasten huoltosuhteet poikkeavat toisistaan, vähennys lasketaan niiden lasten perusteella, jotka oikeuttavat suurempaan vähennykseen.

Esimerkki: Antilla on viisi lasta. Hän on kahden lapsensa yksinhuoltaja ja kolmen lapsen osalta on voimassa yhteishuoltajuus. Anttiin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä. Lapsivähennyksen määrä lasketaan kahden yksinhuollossa olevan lapsen ja kahden yhteishuollossa olevan lapsen perusteella. Vähennyksen määrä on 300 euroa (100 euroa + 100 euroa + 50 euroa + 50 euroa).

Jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittää 36 000 euroa, vähennyksen määrä pienenee yhdellä prosentilla puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän 36 000 ylittävältä osalta.

Esimerkki: Bertan puhtaat ansio- ja pääomatulot ovat 40 000 euroa ja hänellä on kaksi lasta yhteishuollossa. Täysimääräinen lapsivähennys olisi 100 euroa. Vähennyksen määrä kuitenkin pienenee, koska puhtaiden tulojen määrä ylittää 36 000 euroa. Vähennys pienenee 1 prosentilla 36 000 euron ylittävältä osalta (40 000 euroa – 36 000 euroa) * 1 % = 40 euroa. Vähennyksen määrä on 100 euroa – 40 euroa = 60 euroa.

Vähennyksen pienentämisestä johtuen vähennys poistuu kokonaan puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärän noustessa tietyn euromäärän yli. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu puhtaan ansio- ja pääomatulon yhteismäärä, jonka ylittyessä lapsivähennystä ei voi enää saada lainkaan. Tulorajan määrä riippuu lasten määrästä ja siitä, onko kyse yhteishuoltajasta vai yksinhuoltajasta (tulorajat ovat suuntaa antavia).

Yhteishuoltaja:

yhden lapsen yhteishuoltaja 41 000 euroa
kahden lapsen yhteishuoltaja 46 000 euroa
kolmen lapsen yhteishuoltaja 51 000 euroa
neljän tai useamman lapsen yhteishuoltaja 56 000 euroa

Yksinhuoltaja:

yhden lapsen yksinhuoltaja 46 000 euroa
kahden lapsen yksinhuoltaja 56 000 euroa
kolmen lapsen yksinhuoltaja 66 000 euroa
neljän tai useamman lapsen yksinhuoltaja 76 000 euroa

4 Ulkomailla asuvat lapset

Ulkomaalaisten lasten huoltosuhteista ei välttämättä ole merkintää Suomen väestötietojärjestelmässä. Näissä tilanteissa vähennys voidaan myöntää ulkomaan viranomaisen antaman huoltosuhteita koskevan todistuksen perusteella.

Verovelvollisen on esitettävä Verohallinnolle todistus, josta käy ilmi lasten syntymäpäivät. Todistus voi olla esimerkiksi passi, johon on merkitty myös lapset. Todistus voi olla myös väestökirjanpitäjän antama rekisteriote. Puolison tietoja ei välttämättä tarvita vähennyksen saamiseen. Jos todistuksessa ei ole tietoa puolisosta, vähennys myönnetään sillä oletuksella, että lapsi tai lapset ovat yhteishuollossa.


johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen


Sivu on viimeksi päivitetty 20.4.2017