Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva ohje

Antopäivä
10.12.2012
Diaarinumero
A140/200/2012
Voimassaolo
1.1.2013−31.12.2015
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.

Tässä ohjeessa käsitellään sitä, mistä ajankohdasta oikeudenkäynnin katsotaan veroasiassa alkaneen silloin, kun oikeudenkäynnin kestoa määritellään oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetussa laissa (362/2009, jäljempänä hyvityslaki) tarkoitetulla tavalla. Ohjeessa käsitellään lisäksi sitä, millä tavoin Verohallinto merkitsee hallinto-oikeudelle toimitettaviin asiakirjoihin oikeudenkäynnin alkamisajankohdan. Mahdolliset tulkinnat alkamisajankohdasta tekee hallintotuomioistuin (hallinto-oikeus/Korkein hallinto-oikeus).


Pääjohtajan estyneenä ollessa
Ylijohtaja Pekka Ruuhonen

Ylitarkastaja Janne Myllymäki

1. Oikeudenkäynnin alkamisajankohta: pääsäännöt ja tyypillisimmät poikkeustilanteet

1.1 Oikaisuvaatimusmenettelyyn kuuluvat verot

Useissa verolajeissa on käytössä pakollinen oikaisuvaatimusmenettely, jossa verotukseen haetaan ensi vaiheessa muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta. Näitä verolajeja ovat tuloverotus, kiinteistöverotus ja perintö- ja lahjaverotus. Ennakkoperinnässä ja verotilimenettelyssä on myös käytössä pakollinen oikaisuvaatimusmenettely, jossa muutosta haetaan ensi vaiheessa Verohallinnolle tehtävällä oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimukseen annetusta oikaisulautakunnan tai Verohallinnon päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Oikaisuvaatimusmenettelyn soveltamisalaan kuuluvissa asioissa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen verovelvollisen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemän oikaisuvaatimuksen vireilletulohetkestä (hyvityslaki 5.2 §). Oikaisuvaatimus tulee siten vireille sinä päivänä, kun verovelvollisen oikaisuvaatimus on saapunut Verohallintoon. Jos verovelvollinen jättää oikaisuvaatimuksen Verohallintoon ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen toimittamisen päättymistä, oikaisuvaatimus tulee vireille verotuksen päättymistä seuraavana päivänä.

Verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun yhteydessä ei aina määrätä veronkorotusta. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse esimerkiksi verotusmenettelystä annetun lain 56 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun yhteydessä (ns. yhden tai kahden vuoden oikaisu). Hyvityslain muuttamisesta annetun lain esitöiden perusteella eri verolakien mukaisia arvio- tai jälkiverotuksia ei pidetä hallinnollisina seuraamuksina (HE 85/2012 vp, s. 25). Oikeudenkäynnin alkamisajankohta ratkaistaan tällaisessa asiassa hyvityslain 5.2 §:n pääsäännön mukaisesti. Oikeudenkäynti katsotaan siten alkaneeksi siitä hetkestä, kun verovelvollisen oikaisuvaatimus hänen vahingokseen tehtyyn verotuksen oikaisuun tulee vireille.

1.2 Verolajit, joissa muutosta haetaan suoraan hallinto-oikeudelta

Eräistä verolajeista Verohallinnon päätöksestä valitetaan suoraan hallinto-oikeuteen. Jos Verohallinto kuitenkin valituksen johdosta toteaa, että sen päätös on verovelvollisen vahingoksi virheellinen, Verohallinnon on oikaistava päätöksessä oleva virhe. Valitus raukeaa hyväksytyiltä osin. Tällaisia verolajeja ovat arvonlisävero, varainsiirtovero, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero.  Näissä verolajeissa käsittelyn katsotaan alkaneen siitä ajankohdasta, jona valitusasiakirja on toimitettu hallinto-oikeudelle tai Verohallinnolle (hyvityslaki 5.2 §).

1.3 Veronkorotusta tai muuta hallinnollista seuraamusta koskevat asiat

Hyvityslain 2 a §:n 2 kohdan mukaan hallinnollisella seuraamuksella tarkoitetaan muun ohessa veronkorotusta. Lisäksi hallinnollisena seuraamuksena pidetään verotilin myöhästymismaksua sekä verotusmenettelystä annetussa laissa ja arvonlisäverolaissa tarkoitettuja laiminlyöntimaksuja. Korot eivät ole hallinnollisia seuraamuksia (HE 85/2012 vp, s. 25).

Hallinnollisen seuraamuksen määräämistä koskevassa asiassa oikeudenkäynnin kestona huomioon otettava aika alkaa, kun viranomainen on käynnistänyt seuraamukseen johtavan menettelyn ja antanut sen tiedoksi asianosaiselle (hyvityslaki 5.3 §). Oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään näissä asioissa ajankohtaa, jolloin asianosainen on saanut tiedon hallinnollista seuraamusta koskevasta viranomaisen käynnistämästä menettelystä (HE 85/2012 vp, s. 29).

Tarkastuskertomukseen perustuvaa veronkorotusta koskevassa asiassa oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun lopullinen tarkastuskertomus on annettu tiedoksi verovelvolliselle (HE 85/2012 vp, s. 29). Jos verotusta on oikaistu verovelvollisen vahingoksi muutoin kuin tarkastuskertomuksen johdosta ja tässä yhteydessä on määrätty veronkorotus, oikeudenkäynnin katsotaan alkaneen siitä, kun verovelvollinen on saanut tiedon veronkorotuksen määräämistä koskevasta kuulemiskirjeestä. Säännönmukaisen verotuksen toimittamisen osalta hallinnollista seuraamusta koskevan oikeudenkäynnin alkamisajankohtana pidetään verovelvollisen tiedonsaantia kuulemiskirjeestä, jossa seuraamus on mainittu (HE 85/2012 vp, s. 29). Verohallinnon tietojärjestelmiin oikeudenkäynnin alkamispäiväksi merkitään kuitenkin kuulemiskirjeen lähettämispäivämäärä.

2. Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto verotus- ja valitusasiakirjoissa

2.1 Yleistä oikeudenkäynnin alkamisajankohdan merkitsemisestä

Verohallinto merkitsee muutoksenhakuasiakirjoihin oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskevan tiedon siten kuin alla esitetään. Hallinto-oikeus voi käyttää tätä tietoa hyväkseen, kun se kirjaa valituksen hallinto-oikeuden asianhallintajärjestelmään.

2.2 Tuloveroa ja kiinteistöveroa koskevat valitusasiat: tieto ilmenee kaprokista

Oikeudenkäynnin alkamisajankohtaa koskeva tieto tallennetaan MUKO- ja KMUKO -sovellusten kirjausnäytölle kohtaan Kok.käsitt.aika alk. Tähän kenttään tallennettu tieto näkyy muutoksenhakuasiakirjoissa olevassa asiakirjojen kansilehdestä (ns. kaprokki).

Kun valitus on jätetty Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot MUKO-/KMUKO-sovellukseen. Asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Jos valitus jätetään hallinto-oikeudelle, vastaavat kirjausmerkinnät tehdään verotoimistossa sovellukseen, jos tapauksen yksilöintitiedot ilmenevät hallinto-oikeuden asiakirjapyynnöstä. Tällöin asiakirjat toimitetaan kaprokin välissä hallinto-oikeudelle. Ellei hallinto-oikeuden asiakirjatilauksesta ilmene tapauksen yksilöintitiedot, kirjausta sovellukseen ei voida tehdä. Tällöin hallinto-oikeudelle toimitetaan pelkät verotusasiakirjat.

Merkintä käsittelyajan alkamisesta tallennetaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat edellä mainitulla tavalla Verohallinnossa vireille 1.2.2013 tai sen jälkeen.

2.3 Arvonlisäveroa, varainsiirtoveroa, vakuutusmaksuveroa ja arpajaisveroa kos-kevat valitusasiat: tieto ilmenee Verohallinnon lausunnosta

Verotoimiston antamiin lausuntoihin merkitään omana kohtanaan lausunnon etusivulle oikeudenkäynnin alkamisajankohta. Nämä merkinnät tehdään niihin lausuntoihin, jotka verotoimisto antaa 1.6.2013 tai sen jälkeen.

2.4 Muita verolajeja koskevat valitusasiat: tieto ilmenee oikeudenvalvontayksikön vastineesta

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö merkitsee kaikkien hallintotuomioistuimelle antamiensa asiakirjojen (vastine, oikaisuvaatimus, valitus, vastaselitys) etusivulle kohdan ”Päätös, johon on haettu muutosta” alle seuraavasti:

Oikeudenkäynnin alkamisajankohta (laki 362/2009): pp.kk.vvvv

Edellä mainitut merkinnät tehdään niihin vastineisiin, jotka Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö antaa 1.6.2013 tai sen jälkeen. Menettely koskee kaikkia verolajeja, siis edellä jo mainittujen verolajien lisäksi esimerkiksi perintö-  ja lahjaverotusta sekä ennakkoperintää koskevia valitusasioita.

3. Käsittelyaikatavoitteen tuoma menettelytapamuutos Verohallinnossa

Ratkaistessaan sellaisen verovelvollisen verotusta koskevaa asiaa, jolla on jo ennestään toinen verotusta koskeva asia vireillä hallinto-oikeudessa, oikaisulautakunta ei enää kaikissa tapauksissa odota hallinto-oikeuden päätöstä. Verohallinto tiedustelee edellä mainitussa tilanteissa aikaisemmin vireille tulleen asian käsittelyvaiheen hallinto-oikeudesta. Jos hallinto-oikeus on antamassa asiassa päätöksen pian, sitä odotetaan. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan oikaisulautakunnassa ennen hallinto-oikeuden päätöstä.