Esimerkkitilanteita yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta

Antopäivä
1.7.2011
Diaarinumero
A19/3570/2011
Voimassaolo
−25.6.2014
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/10) 2 § 2 momentti

Tämän ohjeen on tarkoitus tuoda esille tavanomaisia tilanteita yhdistysten ja säätiöiden verotukseen liittyen. Ohjeeseen on koottu 24 esimerkkiä seitsemästä eri aihekokonaisuudesta. Ohjetta tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki esimerkkitapaukset ovat pelkistettyjä tilanteita ja konkreettisen tapauksen tosiseikkojen huomioon ottaminen voi johtaa kokonaisarvioinnissa joissain tilanteissa esimerkkitapauksesta poikkeavaan ratkaisuun.

Elinkeinotoiminnan tai muun kuin yleishyödyllisen toiminnan harjoittamisen vaikutus yleishyödyllisyyteen

Tuloverolain 22.2 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin harjoittaa myös muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. Tämä muu toiminta voi olla esimerkiksi elinkeinotoimintaa. Jos yhteisön harjoittama yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi suhteessa harjoitettuun muuhun toimintaan, ei yhteisöä voida pääsääntöisesti pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Jos taas yhteisön yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi sellaisen muun toiminnan johdosta, joka liittyy läheisesti yhteisön tarkoitusta toteuttavaan yleishyödylliseen toimintaan, voidaan yhteisöä tästä huolimatta pitää yleishyödyllisenä. Jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, on sillä kuitenkin aina oltava tarkoituksensa mukaista yleishyödyllistä toimintaa.

Esimerkki 1. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikunnan harrastamista. Yhdistyksellä on laajaa ja avointa junioreiden ja aikuisten harrastusurheilutoimintaa. Toimintaa rahoitetaan pääasiallisesti jäsenmaksuin sekä tuloverolain 23.3 §:ssä mainituista tapahtumista, kuten urheilukilpailuista ja myyjäisistä saatavilla tuloilla. Urheiluseuralla on lisäksi pieni kioski kaupungin torilla. Kioskitoiminnan tuotot ovat vähäiset suhteessa urheiluseuran muusta toiminnasta saamiin tuottoihin. Kioskitoiminnan harjoittaminen ei liity urheiluseuran varsinaisen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen, mutta koska kioskitoiminta on suhteessa vähäistä verrattuna varsinaiseen yleishyödylliseen toimintaan, pidetään urheiluseuraa yleishyödyllisenä yhteisönä. Kioskitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.
Esimerkki 2. Sosiaalialalla toimivan yhdistyksen tarkoituksena on estää ihmisten yhteiskunnasta syrjäytymistä eri keinoin. Yhdistyksellä on vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin ylläpidettävää ilmaispalveluna tarjottavaa vertaistuki- ja sosiaalitoimintaa. Lisäksi yhdistys myy kunnalle sosiaalialan tuotteistettuja palveluita elinkeinotoiminnan ehdoin samalla tavoin kuin alalla toimivat yritykset. Tämä toiminta muodostaa suurimman osan yhdistyksen toiminnasta. Koska harjoitettu laajamittainen elinkeinotoiminta kuitenkin liittyy läheisesti yhdistyksen yleishyödyllisenä pidettävän tarkoituksen toteuttamiseen, voidaan yhdistystä pitää yleishyödyllisenä laajasta elinkeinotoiminnan harjoittamisesta huolimatta. Kunnalle tapahtuvaa palvelunmyyntitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.
Esimerkki 3. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää retkeilyharrastusta. Yhdistyksellä on kuitenkin vain vähäisessä määrin retkeilyyn liittyvää toimintaa yhdistyksen toiminnan muodostuessa lähes yksinomaan rakennusliike- ja perustajaurakointitoiminnasta, jota harjoitetaan elinkeinotoiminnan ehdoin. Yhdistyksen varsinaisen yleishyödyllisen toiminnan jäätyä vähäiseksi yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömän elinkeinotoiminnan harjoittamisen johdosta, ei yhdistystä pidetä yleishyödyllisenä yhteisönä.
Esimerkki 4. Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa ikääntyneiden elinoloja ja jaksamista. Yhdistyksen toiminta muodostuu lähes yksinomaan asunto-osakkeiden vuokraustoiminnasta vapailla markkinoilla. Asuntoja tarjotaan kaikille halukkaille ja vuokrat vastaavat yleistä käypää vuokratasoa. Asuntojen vuokraustoimintaa ei pidetä yhdistyksen yleishyödyllisenä toimintana. Yhdistys on järjestänyt vuosittain vain yksittäisen keskustelutilaisuuden vanhusväestöä koskevista asioista. Yhdistyksen varsinaisen yleishyödyllisen toiminnan jäätyä vähäiseksi yhdistyksen harjoittaman yleishyödylliseen tarkoitukseensa liittymättömän muun toiminnan harjoittamisen johdosta, ei yhdistystä pidetä yleishyödyllisenä yhteisönä.
Esimerkki 5. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää golfin harrastamista. Yhdistyksen jäsenyys on kaikille avoin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää harjoituksia, koulutusta, kilpailuja sekä luentotilaisuuksia. Yhdistyksellä on sekä juniori-, harrastus- että kilpailutoimintaa. Yhdistys ylläpitää myös golfkenttää ja kerää kentän käyttöön sekä pelaamiseen liittyviä maksuja jäseniltään sekä muilta kenttää käyttäviltä. Golfkenttätoiminta muodostaa huomattavan osan yhdistyksen toiminnasta tavanomaisen yleishyödyllisen urheiluseuratoiminnan ollessa vähäisempää. Yhdistyksen harjoittamaa golfkenttä- ja pelitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana. Koska harjoitettu laajamittainen elinkeinotoiminta kuitenkin liittyy läheisesti yhdistyksen yleishyödyllisenä pidettävän tarkoituksen toteuttamiseen, ja yhdistyksellä on myös varsinaista yleishyödyllistä urheiluseuratoimintaa, voidaan yhdistystä pitää yleishyödyllisenä laajasta elinkeinotoiminnan harjoittamisesta huolimatta.

Harrastustoiminta yleishyödyllisenä toimintana

Tuloverolain 22.2 §:n mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää mm. vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä. Harrastustoiminta voi liittyä esimerkiksi taiteen ja kulttuurin eri muotoihin, liikuntaan tai muuhun vapaa-ajan toimintaan. Huolimatta siitä, että harrastustoiminta on mainittu TVL 22.2 §:n listalla, tulee yhdistyksen täyttää TVL 22.1 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset ollakseen yleishyödyllinen yhteisö.

Esimerkki 1. Luontoharrastusta varten perustetun yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ympäristön monimuotoisuutta sekä edistää ympäristönsuojelua. Yhdistyksen toiminta muodostuu lähinnä maksuttomista luontoretkistä, valistustilaisuuksista sekä tiedottamisesta. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan lähes yksinomaan jäsenmaksuin ja avustuksin sekä vähäisessä määrin talkootyöllä. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä yhteisönä.
Esimerkki 2. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkiharrastusta. Yhdistyksen on perustanut yksi luonnollinen henkilö perheenjäsentensä kanssa. Yhdistyksen tosiasiallinen toiminta muodostuu perustajajäsenen tarjoaman musiikinopetuksen tarjoamisesta vastiketta vastaan. Henkilö nostaa yhdistyksestä käypää palkkaa tekemästään työstä eikä yhdistykseen oteta uusia jäseniä. Yhdistys ei saa julkisia avustuksia toimintaansa varten. Koska yhdistys näin ollen toimii yksityiseksi hyväksi ja sen toiminta kohdistuu vain rajoitettuun henkilöpiiriin, ei yhdistystä voida pitää yleishyödyllisenä yhteisönä siitä huolimatta, että sen tarkoitus on edistää musiikkiharrastusta.
Esimerkki 3.  Yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkiharrastusta. Yhdistyksen ovat perustaneet 25 kuoroharrastuksesta kiinnostunutta henkilöä ja yhdistyksen jäsenyys on kaikille avoin. Yhdistyksen tosiasiallinen toiminta muodostuu lähinnä lauluharjoituksista sekä konserteista. Kuoron johtamisesta vastaa yhdistyksen palkkaama musiikkialan ammattilainen. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan lähinnä paikalliselta seurakunnalta saadulla avustuksella sekä jäsenmaksuin. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä yhteisönä.

Yhdistys ei voi olla yleishyödyllinen, jos sen tosiasiallinen toiminta muodostuu jäsentensä harrastuksesta aiheutuneiden kulujen minimoinnista.

Esimerkki 4. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laskettelu- ja hiihtoharrastusta. Yhdistyksessä on 40 jäsentä. Yhdistyksen toiminnan tuotot muodostuvat suurimmaksi osaksi yhdistysten jäsenten yhdistyksen lukuun tekemistä työsuorituksista. Lisäksi varoja kerätään jäsenmaksuin sekä laskettelu- ja hiihtomatkoista perittävin maksuin. Yhdistyksen varat käytetään laskettelu- ja hiihtomatkojen järjestämiseen sekä varusteiden hankintaan jäsenille. Yhdistyksellä ei ole muuta toimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on näin ollen vain minimoida jäsentensä laskettelu- ja hiihtoharrastuksesta syntyneet kustannukset. Yhdistystä ei voida pitää yleishyödyllisenä.

Taiteen tukeminen yleishyödyllisenä toimintana

Tuloverolain 22.2 §:n mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää mm. yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on taiteen tukeminen. Yleishyödyllinen yhteisö voi tukea tällaista toimintaa tai taiteilijoita suoraan taloudellisin avustuksin tai edistää taiteen eri muotoja oman toimintansa kautta. Huolimatta siitä, että taidetoiminta on mainittu TVL 22.2 §:n listalla, tulee yhdistyksen täyttää TVL 22.1 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset ollakseen yleishyödyllinen yhteisö.

Esimerkki 1. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tanssitaiteen harrastamista. Yhdistyksen varsinainen toiminta muodostuu taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisesta tanssiopetuksesta. Tätä toimintaa harjoitetaan opetusta varten saadun luvan perusteella. Yhdistys saa toimintaansa varten merkittävän valtionavun sekä kunnalta mm. ilmaisten toimitilojen muodossa. Lisäksi toimintaa rahoitetaan jäsen- ja kurssimaksuin. Yhdistyksen tanssiopetuksesta osallistujilta perimät maksut ovat nimellisiä eivätkä vastaa vastaavantyyppisestä opetuksesta vapailla markkinoilla perittäviä maksuja. Toimintaa varten yhdistyksellä on palkattua henkilökuntaa sekä toimitilat. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä yhteisönä.
Esimerkki 2. Säätiön tarkoituksena on tukea taiteenharjoittajia Suomessa. Säätiö toteuttaa tätä tarkoitustaan myöntämällä varoistaan vuosittain avustuksia eri alojen taiteilijoille. Säätiö rahoittaa toimintaansa peruspääomansa tuotolla, saamillaan testamentti- ja muilla lahjoituksilla sekä harjoittamallaan sijoitustoiminnalla. Säätiö jakaa vuosittain huomattavan osan toimintansa tuotosta avustuksina taiteenharjoittajille. Säätiötä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä.

Jos yhdistyksen tosiasiallinen toiminta muodostuu yksinomaan elinkeinotoimintana pidettävän taidetapahtuman järjestämisestä, ei yhteisöä voida pitää yleishyödyllisenä, vaikka sen sääntöjen mukaisena tarkoituksena on taiteen edistäminen.

Esimerkki 3. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkiharrastusta. Yhdistyksen tosiasiallinen toiminta muodostuu lähes yksinomaan kaupallisen rock-festivaalin järjestämisestä. Yhdistyksellä on festivaalitoimintaa varten pysyvä organisaatio, palkattua henkilökuntaa ja festivaalitoiminta on laajaa sekä vuosittain toistuvaa. Yhdistys ei saa toimintaansa varten julkista tukea, vaan toimintaa rahoitetaan lähes yksinomaan festivaalitoiminnasta saatavilla lippu- ja muilla tuloilla. Festivaalitoimintaa pidetään yhdistyksen elinkeinotoimintana, eikä yhdistystä voida pitää yleishyödyllisenä, vaikka yhdistyksen tarkoituksena on edistää musiikkiharrastusta.

Sosiaalinen toiminta yleishyödyllisenä toimintana

Tuloverolain 22.2 §:n mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää mm. yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on sosiaalisen toiminnan harjoittaminen. Tällaisenkin yhteisön tulee täyttää TVL 22.1 §:ssä säädetyt yleiset yleishyödyllisyyden edellytykset ollakseen yleishyödyllinen yhteisö.

Esimerkki 1. Yhdistyksen tarkoituksena on avustaa vähävaraisia henkilöitä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan jakamalla ilmaista ruoka-apua sekä tarjoamalla ilmaista majoitustilaa kodittomille. Yhdistys ei myy mitään palveluita, vaan toimintaa rahoitetaan avustuksin sekä testamentti- ja muilla lahjoituksilla saaduilla varoilla. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä.

Jos yhteisön tosiasiallinen toiminta muodostuu yksinomaan elinkeinotoimintana pidettävästä sosiaalialan palvelutoiminnasta, ei yhteisöä voida pitää yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka sen tarkoituksena olisikin sosiaalisen toiminnan harjoittaminen.

Esimerkki 2. Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa vanhusväestön elinoloja ja asemaa. Yhdistyksen varsinainen toiminta muodostuu palvelutalon ylläpitämisestä, eikä yhdistyksellä ole muuta toimintaa. Kuten alan yrityksetkin, tekee yhdistys yhteistyötä monien oppilaitosten, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Yhdistyksen toimintaa ylläpidetään palkatun henkilökunnan voimin ja toiminta on laajaa sekä jatkuvaa. Vanhusten hoito maksetaan kaupungin maksusitoumuksella, eikä yhdistyksellä ole juurikaan muita tuottoja. Tarjottavan palvelun hinta vastaa alan yritysten normaalia hintatasoa. Yhdistystä ei voida pitää yleishyödyllisenä yhteisönä.

Apurahasäätiön varojenjaon riittävyys ja yleishyödyllisyys

Apurahasäätiötä voidaan pitää lähtökohtaisesti tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että säätiö jakaa riittävän osan tuotoistaan stipendeinä, apurahoina tai tunnustuspalkintoina eikä ainoastaan kerrytä varallisuuttaan esimerkiksi sijoitustoiminnan turvin. Vaikka yleishyödyllisyysarviointi tehdään verotuksessa vuosittain, voidaan säätiön jakamien varojen määrää suhteessa säätiön tuottoihin tarkastella useamman vuoden perusteella. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että säätiö jakaa varoja vuosittaisen tuottonsa mukaan ja yleishyödyllisyysarviointi tehdään tällä perusteella.

Esimerkki 1. Apurahasäätiön tarkoituksena on tukea tietyn tieteenalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa jakamalla apurahoja joka toinen vuosi. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella siten, että vuosittain jaettava määrä pysyy samana. Säätiön sijoitustoiminnan tuotot, joiden avulla apurahoja jaetaan, vaihtelevat vuosittain. Näin ollen yksittäisen vuoden osalta jaettavat apurahat voivat olla määrältään vähäiset suhteessa kyseisen vuoden sijoitustoiminnan tuottoihin. Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna säätiö jakaa kuitenkin huomattavan osa nettotuotoistaan apurahoina. Säätiötä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä.
Esimerkki 2. Apurahasäätiön tarkoituksena on tukea tietyn alan taiteilijoita. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja hakemusten perusteella vuosittain. Säätiön vuosittain jakamien apurahojen määrä riippuu siitä, millaiseksi säätiön vuotuiset sijoitustoiminnan tuotot muodostuvat. Näin ollen vuosina, jolloin sijoitustoiminta tuottaa enemmän, voidaan jakaa myös enemmän apurahoja. Säätiö jakaa apurahoina huomattavan osan vuotuisesta tuotostaan. Säätiötä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä.

Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tulo

Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverolain 23.1 §:n mukaan verovelvollinen mm. saamastaan elinkeinotulosta. Ratkaisu siitä, pidetäänkö jostain toiminnasta saatua tuloa yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tulona, tehdään oikeuskäytännössä muotoutuneiden elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella (ks. Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, 384/349/2007, s. 23). Tämän arvion ulkopuolelle jäävät tulot, jotka on määritelty TVL 23.3 §:ssä muuksi kuin yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tuloksi.

Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tulona pidetään pääsääntöisesti ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, laajaa ja jatkuvaa, rajoittamattomaan asiakaskuntaan suuntautuvaa itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski ja jota harjoitetaan kilpailuolosuhteissa. Elinkeinotoimintaa harjoitettaessa myytävät tavarat tai palvelut ovat yleensä tavanomaisia kulutushyödykkeitä ja myynti tapahtuu käypään markkinahintaan. Toiminnan liittyminen kyseisen yleishyödyllisen yhteisön tarkoituksen toteuttamiseen on yksi toiminnan verovapautta puoltava tunnusmerkki. Sen arviointi, onko kyseessä elinkeinotoiminta, tehdään tapauskohtaisena kokonaisarviointina. Vaikka kaikki yleiset elinkeinotoiminnan tunnusmerkit eivät täyty, voi toiminta olla yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintaa. Toisaalta yksittäisen elinkeinotoiminnan tunnusmerkin täyttyminen ei useinkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta. Jos jotakin toimintaa pidetään yhteisön elinkeinotoimintana, ei tällaista toimintaa voida pitää yleishyödyllisenä toimintana.

Esimerkki 1. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikunta- ja urheiluharrastusta. Yhdistys harjoittaa tavanomaista vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvaa urheiluseuratoimintaa ja yhdistystä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Yhdistyksellä on kioski kaupungin keskustassa. Kioskissa myydään elinkeinonharjoittajien tavoin mm. makeisia, juomia ja lehtiä. Kioski noudattaa alalle tavanomaisia aukioloaikoja ja on avoinna ympäri vuoden. Kioskissa on palkatut työntekijät. Kioskitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.
Esimerkki 2. Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa vanhusväestön asemaa yhteiskunnassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tarjoaa ilmaista ruoka-apua sekä kaupassakäyntiapua. Lisäksi yhdistys tarjoaa nimellistä korvausta vastaan apua kodin siivouksessa. Siivouspalvelusta laskutettava hinta on vain noin 10 % vastaavasta palvelusta normaalisti veloitettavasta hinnasta eikä se kata kuin murto-osan palveluntarjoamisesta syntyneistä kustannuksista. Muutoin toimintaa rahoitetaan yleisavustuksella sekä lahjoituksin. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä eikä yhdistyksen toimintaa pidetä miltään osin elinkeinotoimintana.
Esimerkki 3. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikunta- ja urheiluharrastusta. Yhdistys harjoittaa tavanomaista vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvaa urheiluseuratoimintaa toiminta-alueellaan ja yhdistystä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Yhdistys myy kerran vuodessa tilausten perusteella verryttelyasuja jäsenilleen. Noin puolet jäsenistä tilaa verryttelyasun vuosittain. Jäsenet maksavat verryttelyasusta saman verran kuin yhdistys, joten yhdistys ei saa toiminnasta voittoa. Yhdistyksen katsotaan toimivan näissä oloissa jäsenten yhteistilauksen välittäjänä, eikä harjoitettua toimintaa pidetä yhdistyksen elinkeinotoimintana.

Olennaisesti julkisin varoin tuettu tai lain nojalla yhteisön tehtäväksi säädetty toiminta

Lakisääteinen tai olennaisesti julkisin varoin tuettu tai avustettu toiminta on lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaata toimintaa. Julkisin varoin tuettua toimintaa voi olla mm. koulutuksen, sosiaalitoiminnan sekä kulttuuritoiminnan aloilla. Julkisena voidaan pitää valtion, kunnan, muun julkisyhteisön, julkisoikeudellisen yhteisön taikka Euroopan yhteisön tai Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea tai avustusta. Lakisääteisenä toimintana voidaan yhteisön kannalta pitää vain toimintaa, joka on nimenomaisesti yhteisön tehtäväksi laissa määrätty. Se seikka, että esimerkiksi kunta ostaa lakisääteiseen tehtäväänsä liittyen palveluita yhteisöltä, ei tee tästä toiminnasta palvelua myyvän yhteisön lakisääteistä toimintaa.

Riippumatta siitä, että toiminta ei ole saanut tiettynä ajanjaksona julkista tukea, sitä voidaan pitää yhteisön yleishyödyllisenä toimintana, jos se vastaa esimerkiksi hinnoittelultaan ja muita toimintaperiaatteiltaan sellaista toimintaa, jota yleisesti tuetaan julkisin varoin. Jos julkisesti tuettua toimintaa harjoittava yhteisö harjoittaa julkisesti tuetun toiminnan ohella muuta toimintaa, jonka voidaan katsoa vastaavan julkisesti tuettua toimintaa esimerkiksi hinnoittelun, asiakasjoukon ja toimintatapojen osalta, ei tällaista toimintaa arvioida lähtökohtaisesti erillisenä toimintana vaan kokonaisuutena julkisesti tuetun toiminnan kanssa.

Muuta kuin julkisin varoin tuettua taikka lain nojalla yhteisön tehtäväksi säädettyä toimintaa arvioidaan yleisten elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien avulla (ks. Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, 384/349/2007, s. 23). Näin ollen, jos yleishyödyllisen yhteisön toiminta vastaa tuotesisällöltään yksityisen elinkeinonharjoittajan harjoittamaa toimintaa ja perittävät maksut eivät olennaisilta osin eroa elinkeinonharjoittajien perimistä maksuista, on kyseisen toiminnan osalta lähtökohtaisesti kyse elinkeinotoiminnasta.

Esimerkki 1. Yhdistys toimii metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) mukaisena alueellisena metsänomistajien yhteenliittymänä, jonka tarkoituksena on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistyksellä on oikeus saada mainitussa laissa tarkoitettuja metsänhoitomaksuja. Muu yhteisö kuin metsänhoitoyhdistys ei voi kyseisiä maksuja saada. Metsänhoitoyhdistyksen perustehtävänä on mainitun lain 3 §:n mukaan tarjota toimialueellaan metsänomistajille niitä palveluja, joita he tarvitsevat metsätalouden harjoittamisessa ja järjestää metsänomistajien käytettäväksi sitä varten tarvittavaa ammattiapua. Koska metsänhoitomaksujen kerääminen on säädetty lailla metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi eivätkä muut tahot voi vastaavia maksuja kerätä, ei metsänhoitomaksuista saatuja tuloja pidetä yhdistyksen elinkeinotoiminnan tulona. Metsänhoitoyhdistyksen muun kuin lakisääteisin metsänhoitomaksuin harjoitetun toiminnan veronalaisuutta arvioidaan kokonaisharkintana vakiintuneiden elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien avulla.
Esimerkki 2. Kunnan tehtävänä on sosiaalihuollosta annetun lain (710/1982) mm. sosiaalipalveluiden järjestäminen asukkailleen. Tällä tarkoitetaan mm. asumispalveluiden, kotipalveluiden ja laitoshuollon järjestämistä. Tämän lakisääteisen tehtävänsä toteuttamiseksi kunta ostaa paikalliselta yhdistykseltä vanhusten asumispalveluita sekä kotihoidon palveluita. Kunta on järjestänyt palveluiden ostamisesta tarjouskilpailun, jonka perusteella yhdistys on saanut palvelut tuotettavakseen. Palvelut eivät poikkea markkinoilla yleisesti elinkeinotoiminnan muodossa tarjottavista sosiaalialan palveluista. Yhdistyksen palvelunmyyntiä kunnalle pidetään yhdistyksen elinkeinotoimintana. Sillä seikalla, että palvelut myydään kunnalle kunnan lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi, ei ole asiassa merkitystä.
Esimerkki 3. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tanssin harrastamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tanssikursseja, tanssinopetusta sekä tanssiin liittyviä muita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Yhdistyksen tosiasiallinen toiminta muodostuu pääasiallisesti luvanvaraisesta, taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisesta tanssiopetuksesta. Yhdistys saa tätä toimintaa varten valtionapua sekä muita avustuksia. Avustusten osuus yhdistyksen kokonaistuotoista on noin 80 prosenttia. Lisäksi toimintaa rahoitetaan jäsen- ja kurssimaksuin. Yhdistyksen luvanvaraisen tanssiopetuksen maksut ovat nimellisiä eivätkä vastaa vastaavantyyppisestä opetuksesta vapailla markkinoilla perittäviä maksuja. Myös yhdistyksen muu kuin luvanvarainen toiminta vastaa toimintaperiaatteiltaan ja hinnoittelultaan luvanvaraista toimintaa. Vaikka yhdistyksellä on toimintaa varten palkattua henkilökuntaa ja toimitilat, pidetään yhdistystä yleishyödyllisenä yhteisönä eikä yhdistyksen toiminta ole miltään osin elinkeinotoimintaa.
Esimerkki 4. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää suomalaista kulttuuriperintöä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää museota, jossa on esillä sekä pysyviä että tilapäisiä näyttelyitä. Säätiö saa toimintansa rahoittamiseksi harkinnanvaraista valtionapua sekä lahjoituksia. Lapset, eläkeläiset ja opiskelijat pääsevät museoon ilmaiseksi ja muut museokävijät maksavat vain nimellisen pääsymaksun. Säätiön tuotot muodostuvat lähes yksinomaan julkisesta tuesta ja lahjoituksista pääsymaksutuottojen kattaessa vain murto-osan säätiön kokonaiskuluista. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö eikä säätiön museotoimintaa pidetä elinkeinotoimintana.
Esimerkki 5. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikunta- ja urheiluharrastusta. Yhdistys harjoittaa tavanomaista vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvaa urheiluseuratoimintaa ja siihen liittyvää varainhankintaa toiminta-alueellaan. Kunta antaa yhdistykselle vuosittain yleisavustuksen liittyen liikuntalain (1054/1998) 2 §:ssä tarkoitettuun kunnallisen liikuntatoimen järjestämisvastuuseen sekä yhteistyöhön. Tältä osin kyse ei ole kunnan yhdistykseltä ostamasta palvelusta, vaan kunnan yhdistykselle myöntämästä verovapaasta avustuksesta. Yhdistyksen tämän avustuksen turvin harjoittamaa toimintaa ei pidetä yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.

 

Johtava veroasiantuntija Jari Salokoski

Ylitarkastaja Lauri Tuomarla