Verovalitusmenettelyä koskeva ohje

Antopäivä
15.12.2010
Diaarinumero
1207/38/2010
Voimassaolo
1.1.2011−6.1.2013
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
2091/38/2008, 19.12.2008

1. Yleistä

Hallinto-oikeus johtaa verovalitusprosessia valituksen vireille tulemisesta alkaen niissä verolajeissa, joissa on valitusvaihetta edeltävä pakollinen oikaisuvaatimusmenettely. Näitä ovat tuloverotus, ennakkoperintä, perintö- ja lahjaverotus, kiinteistöverotus sekä maatalouden energiaveron palautus. Sen sijaan arvonlisäverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa Verohallinto johtaa verovalitusprosessia sen alkuvaiheessa ja voi oikaista valituksen osittain tai kokonaan oikaisumenettelyssä. Korkein hallinto-oikeus johtaa veroprosessia kaikissa verolajeissa.

Verovalituksiin liittyviä menettelyjä on kehitetty yhdessä Verohallinnon, oikeusministeriön ja tuomioistuinlaitoksen kanssa. Tässä ohjeessa käsitellään verovalituksiin liittyviä menettelykysymyksiä siltä osin kuin niillä on vaikutuksia hallintotuomioistuimien ja Verohallinnon toimintatapoihin sekä näiden väliseen asiakirjaliikenteeseen. Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimet ottaisivat ohjeessa esitetyt näkökohdat tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa huomioon. Sujuvan menettelyn varmistamiseksi verotoimisto voi sopia hallinto-oikeuden kanssa tarvittavista tarkemmista yhteistyömenettelyistä. 

Täytäntöönpanon kieltoa koskevien asioiden käsittelyä on ohjeistettu Verohallinnon ohjeessa (dnro 1910/550/2007)

2. Verohallinnon kuuleminen verovalitusasioissa

2.1 Verotuspäätöksen tehneen Verohallinnon yksikön kuuleminen

Kun veronsaajien oikeudenvalvonta säädettiin Verohallinnon tehtäväksi ja puhevallan käyttö muutoksenhakumenettelyssä keskitettiin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle kaksiasianosaissuhteen periaatteita noudattaen, tarkoituksena oli, että samalla luovuttaisiin verotoimistojen antamista valituslausunnoista. Verotoimiston lausunto oli jossain määrin ongelmallinen senkin vuoksi, että valituksen kohteena oli useimmiten verotuksen oikaisulautakunnan (eikä siis verotoimiston) päätös. Menettelyuudistuksen eräänä tavoitteena oli myös se, että vältetään useampikertaista työtä ja lyhennetään kuulemiseen käytettyä aikaa ja siten nopeutetaan verovalitusten käsittelyä.

Tämä menettelyuudistus toteutettiin muuttamalla verotusmenettelystä annetun lain (VML) 69 §:ää niin, että säännöksestä poistettiin verotoimiston lausuntoa koskeva maininta. Lainkohdassa säädettiin, että hallinto-oikeuden on varattava (vain) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle mahdollisuus antaa vastine verovelvollisen valituksen johdosta.

Verohallinnon käsityksen mukaan VML 69 § on erityissäännös suhteessa kuulemista koskevaan hallintolainkäyttölain (HLL) 36 §:n säännökseen, jonka mukaan hallinto-oikeuden on hankittava päätöksen tehneen viranomaisen lausunto asiasta. VML 69 §:ssä säädetään siten tyhjentävästi Verohallintoa koskevasta kuulemismenettelystä. Tämä tarkoitus ilmenee myös HE 148/2007 yleisperusteluiden kohdasta 3.3.:

”Verovirasto ei antaisi oma-aloitteisesti lausuntoa valituksen johdosta. Hallinto-oikeus voisi kuitenkin tarvittaessa pyytää lausunnon hallintolainkäyttölain säännösten nojalla verovirastolta. Verotuksen oikaisulautakuntaa pidettäisiin nyt käsillä olevassa suhteessa sellaisena muutoksenhakuelimenä, että siltä ei lausuntoja pyydettäisi, ellei siihen olisi joitain erityisiä syitä.”

Verohallinnossa on havaittu, että useimmat hallinto-oikeudet ovat omaksuneet menettelyksi sen, että verovalitusta koskevassa asiassa kuullaan VML 69 §:n säännöksen tarkoittamalla tavalla käytännössä vain Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä. Nämä hallinto-oikeudet pyytävät verotoimiston lausunnon asiassa vain yksittäisissä tapauksissa, joissa siihen on jokin erityinen syy.

Verotoimiston lausunnon hankkiminen edellyttää käytännössä noin 2-4 viikon käsittelyaikaa, mikä myös osaltaan saattaa olla pidentämässä verovalituksen kokonaiskäsittelyaikaa. Lausuntojen käsittely sitoo myös henkilöresursseja.

Verohallinnon käsityksen mukaan se menettelytapa, jota sääntelyä uudistettaessa tavoiteltiin, on tarkoituksenmukainen. Verohallinto katsoo, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön lisäksi muille Verohallinnon yksiköille ei yleensä ole tarvetta varata tilaisuutta tulla kuulluksi verovelvollisen tekemän valituksen johdosta.

2.2 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen verointressiltään vähäisissä verovalitusasioissa

Verovelvollisen tekemän verovalituksen perusteena on pääsääntöisesti verotuksen oikaisulautakunnan tai veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antama perusteltu päätös. VML 69.2 §:n (ja eräiden muiden vastaavien säännösten) mukaan hallinto-oikeus voi ratkaista asian kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos valituksen kohteena olevan asian verointressi on alle 3 000 euroa.

Sääntelyn tavoitteena oli, että oikeudenvalvontayksikköä ei kuultaisi tapauksissa, joissa ratkaistava oikeuskysymys on selkeä ja ratkaisulinjat vakiintuneet, merkityksellistä erimielisyyttä näytöstä ei ole ja taloudellinen intressi on vähäinen. Sillä seikalla, hyväksytäänkö vai hylätäänkö verovelvollisen valitus, ei ole säännöksen soveltamisen kannalta sinänsä merkitystä. Tavoitteena oli mahdollistaa tällaisten asioiden kevennetty ja siten nopeampi käsittely hallinto-oikeudessa. Oikeudenvalvontayksikön kuuleminen merkitsee käytännössä aina vähintään noin kahden kuukauden kokonaiskäsittelyaikaa, kun mukaan luetaan verovelvollisen vastaselityksen antamiseen kuluva aika.

Kaikki hallinto-oikeudet ovat ottaneet menettelyn käyttöönsä ainakin jossain määrin. Koko maata kattavaa tilastotietoa, joka kuvaisi menettelyn laajuutta, ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä. Kun hallinto-oikeudet antavat viimeistään vuodenvaihteesta 2010/2011 alkaen päätöksensä tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle sähköisesti, käytäntöä pystytään seuraamaan kattavammin.

Verohallinto (Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö) katsoo, että tavanomaisissa verointressiltään alle 3 000 euron suuruisissa asioissa siltä ei ole tarpeen pyytää vastinetta. Hallinto-oikeus voi siten pääsääntöisesti ratkaista asian kuulematta oikeudenvalvontayksikköä.  

Jos hallinto-oikeus ei varaa oikeudenvalvontayksikölle tilaisuutta vastineen antamiseen, hallinto-oikeuden päätöksen kohtaan ”vastineet ja vastaselitykset” (tai muu vastaava kohta) voidaan merkitä, että oikeudenvalvontayksikköä ei ole kuultu asiassa VML 69.2 §:n tai muun vastaavan säännöksen nojalla. Sovellettu säännös voidaan merkitä tämän lisäksi myös päätöksen kohtaan ”sovelletut oikeusohjeet”. 

2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastineet verointressiltään vähäisissä verovalitusasioissa

Kun hallinto-oikeus pyytää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvollisen valituksen johdosta, oikeudenvalvontayksikkö antaa pyydetyn vastineen. Vuoden 2011 alusta oikeudenvalvontayksikkö ei kuitenkaan yleensä enää anna vastinetta tavanomaisissa oikeuskysymykseltään selkeissä ja verointressiltään vähäisissä asioissa. Tyypillisesti tällaisia asioita ovat edellä kohdassa 2.2. tarkoitetut asiat. Siinäkin tapauksessa, jos oikeudenvalvontayksikkö antaa vastineen, se on tällaisissa asioissa varsin pelkistetty. Jos oikeudenvalvontayksikkö ei anna vastinetta, asiakirjat palautetaan ilmoituksin, että vastinetta ei anneta.

Verointressiltään vähäinenkin asia saattaa olla oikeudellisesti merkittävä. Näissä tapauksissa oikeudenvalvontayksikkö antaa vastineen normaaliin tapaan.

2.4 Vastinepyyntöön sisältyvä ohjaus

HLL 33 §:ssä säädetään asian selvittämisestä (virallisperiaate). Hallinto-oikeuden prosessinjohtoon siirtyminen mahdollistaa aikaisempaa laajemmin menettelyn, jossa tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikölle osoittamassaan vastinepyynnössä prosessinjohtotoimena selvitystä tai lausuntoa jostain asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisestä seikasta, verotuskäytännöstä, ulkomaisesta oikeuskäytännöstä tai vain osasta käsiteltävänä olevaa asiaa. Mahdollista on myös, että tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkimaan esimerkiksi Verohallinnon keskusjohdon tai jonkin Verohallinnon ulkopuolisen viranomaisen lausunnon asiasta, jos sellainen katsotaan asiassa tarpeelliseksi. Erityisesti korkein hallinto-oikeus on ryhtynyt käyttämään tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Verohallinto katsoo, että edellä kuvatut menettelyt edistävät oikeaan asianratkaisuun pääsemistä ja jouduttavat prosessia, kun oikeudenvalvontayksikön vastineessa voidaan keskittyä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin. Verohallinto esittää, että hallinto-oikeudet HLL 33 §:n mukaisesti osoittaisivat vastinepyynnössään tarvittaessa ne asiakohdat, joista vastine tai selvitystä on erityisesti tarpeen antaa.

Jos tuomioistuin pyytää oikeudenvalvontayksikköä hankkiminaan asiassa selvitystä kolmannelta taholta, tämä otettaneen huomioon vastineen antamiseen asetettavassa määräajassa.

2.5 Suulliset käsittelyt

HLL 37–41 §:ssä säädetään suullisesta käsittelystä, todistajan ja asiantuntijan kuulemisesta sekä katselmuksesta. Hallinto-oikeus tekee päätöksen tällaisen käsittelyn järjestämisestä ja kutsuu käsittelyyn myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön edustajan. Hallinto-oikeus toimittaa kutsun sille veroasiamiehelle, joka on asian aikaisemmassa vaiheessa käyttänyt oikeudenvalvontayksikön toimivaltaa.

Verohallinto katsoo, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön lisäksi Verohallinnon muita yksiköitä ei yleensä ole tarpeen kutsua suulliseen käsittelyyn. Jos hallinto-oikeus kuitenkin kutsuu käsittelyyn Verohallinnon muun yksikön edustajan, myös tätä koskeva kutsu toimitetaan oikeudenvalvontayksikölle (edellä mainitulle veroasiamiehelle), joka huolehtii kutsun tiedoksi antamisesta Verohallinnon muulle yksikölle.

Jotta oikeudenvalvontayksikkö voi valmistautua käsittelyyn asianmukaisesti, suullisen käsittelyn ajankohdasta tulisi ilmoittaa oikeudenvalvontayksikölle heti päätöksen tekemisen jälkeen ja mahdollisuuksien mukaan vähintään noin neljä viikkoa ennen suullisen käsittelyn ajankohtaa. Kun suullisen käsittelyn ajankohtaa selvitetään, hallinto-oikeus voisi mahdollisuuksien mukaan olla yhteydessä edellä mainittuun veroasiamieheen. 

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa hallinto-oikeudelle esimerkiksi sähköpostitse mahdollisimman pian ja viimeistään hallinto-oikeuden kutsussa mahdollisesti asettamassa määräajassa käsittelyyn osallistuvat veroasiamiehet, heidän avustajansa ja oikeudenvalvontayksikön kutsumat todistajat. Jos hallinto-oikeus on kutsunut käsittelyyn myös Verohallinnon muun yksikön edustajan, oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa myös tämän henkilön.

2.6 Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään HLL 74–75 §:issä. Jos hallinto-oikeus näiden säännösten nojalla tuomitsee veronsaajan korvaamaan vero- tai maksuvelvollisen oikeudenkäyntikuluja, korvausvelvolliseksi tuomitaan Verohallinto.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ilmoittaa tästä korvausvelvollisuudesta Veronkantoyksikölle heti, kun se saa hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa jäljennöksen päätöksestä Veronkantoyksikölle, joka huolehtii oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamisesta.

HLL 49 ja 50 §:issä säädetään todistajan kustannusten ja muiden todistelukustannusten korvaamisesta.

3. Valituksiin liittyvä asiakirjaliikenne

3.1. Valitusasiakirjan jättäminen Verohallintoon

Syyskuun alusta 2010 voimaan tulleen VML 66.2 §:n mukaan valitus hallinto-oikeudelle voidaan jättää joko Verohallintoon tai hallinto-oikeuteen. Säännös koskee sekä verovelvollista että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä.

Verohallinnolle jätettävä valitus toimitettaneen käytännössä verotuksen toimittaneelle verotoimistolle. Valitus voidaan kuitenkin laissa säädetyssä määräajassa jättää mihin tahansa Verohallinnon yksikköön, koska Verohallinto on yksi valtakunnallinen viranomainen.

Kun valitus on jätetty Verohallintoon, valituksen vastaanottanut verotoimisto kirjaa viipymättä asiakirjan saapumista koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai muuhun kirjaamon järjestelmään.

3.2 Verovelvollisen valitus

3.2.1 Verovelvollinen on jättänyt valituksen hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeus pyytää Verohallinnolta asiakirjat käyttämällä kirjallisen asiakirjapyynnön liitteenä hallinto-oikeuden diaarista tulostettua asiaa koskevaa diaarilehteä tai muuta vastaavat yksilöintitiedot sisältävää asiakirjaa. Diaarilehdestä käyvät ilmi Verohallinnon tarvitsemat tiedot. Tarvittaessa hallinto-oikeus liittää asiakirjapyyntöön kopion valituskirjelmästä. Asiakirjojen tilauspyynnön saapuminen kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään (esimerkiksi muutosverotuksen tietojärjestelmään) tai kirjaamon järjestelmään.

Verotoimisto lähettää pyydetyt asiakirjat viipymättä hallinto-oikeudelle. Asiakirjojen lähettäminen hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Jos valituksen vireilletulopäivä ei ole tiedossa, vireilletulopäiväksi voidaan kirjata asiakirjojen tilauspyynnön päivä.

Toisinaan valituksen käsittelyssä tarvittavat asiakirjat ovat monen verotoimiston alueella. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa valitus koskee useita verovuosia ja verovelvollisen kotipaikka on muuttunut. Näissä tilanteissa hallinto-oikeus voi pyytää asiakirjat viimeisimmän verovuoden mukaisesta verotoimistosta, joka hankkii muiden verovuosien asiakirjat muista verotoimistoista.

Jos hallinto-oikeudelle on epäselvää, mihin verotoimistoon asiakirjapyyntö tulee lähettää, hallinto-oikeus voi ottaa yhteyttä mihin tahansa verotoimistoon. Verotoimisto ilmoittaa hallinto-oikeudelle sen verotoimiston, josta asiakirjat ovat saatavissa.

3.2.2 Verovelvollinen on jättänyt valituksen Verohallintoon

Verotoimisto laittaa valitukseen saapumisleiman, joka osoittaa asian vireilletulopäivän hallinto-oikeudessa. Valitus ja sen liiteasiakirjat tulee säilyttää yhtenä kokonaisuutena (esim. niittaamalla). Valitus ja siihen liittyvät asiakirjat sekä verotusasiakirjat (myös puolison asiakirjat) postitetaan viipymättä toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Jos valitukseen on liitetty verojen täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva hakemus, asiakirjat postitetaan ykköspostissa hallinto-oikeudelle. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Jos valituskirjelmä on jätetty eri verotoimistoon kuin missä verotus on toimitettu, asiakirjat vastaanottanut verotoimisto laittaa valitukseen asian vireilletuloa osoittavan saapumisleiman ja lähettää valituksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän vastaanottanut Verohallinnon toimipaikka pyytää asiakirjojen sijaintipaikan verotoimistoa lähettämään asiakirjat hallinto-oikeudelle sekä laittaa hallinto-oikeudelle tästä pyynnöstä tiedon. Tieto valituksen jättämisestä ja asiakirjojen lähettämisestä hallinto-oikeudelle kirjataan Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.2.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastine

Vuoden 2011 alusta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö siirtyy menettelyyn, jossa hallinto-oikeuden prosessinjohtoon kuuluvissa verovalitusasioissa annettavat vastineet jaetaan tehtäväksi veroasiamiehille niin sanotun valtakunnallisen työjonomallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kun hallinto-oikeus pyytää oikeudenvalvontayksiköltä vastineen, sen antaa pääsääntöisesti työvuorolistassa seuraavana oleva veroasiamies. Veroasiamiesten työnjako ei siis enää ole sidoksissa verotoimistojen tai hallinto-oikeuksien alueelliseen tehtävä- tai toimivaltajakoon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kaikki veroasiamiehet antavat vastineita kaikille hallinto-oikeuksille ruotsinkielisiä valituksia koskevin poikkeuksin.

Tämä järjestely toteutetaan siten, että kaikki hallinto-oikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuinta lukuun ottamatta lähettävät vastinepyynnöt 1.1.2011 alkaen Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon Ouluun, jossa ne kirjataan Verohallinnon tietojärjestelmiin ja josta ne edelleen jaetaan tehtäväksi veroasiamiehille. Hallinto-oikeudet lähettävät vastinepyynnöt osoitteeseen: PL 57, 90101 Oulu. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen menettelyt säilyvät entisellään.   

Menettely koskee niitä verovalitusasioita, joissa valitusvaihetta edeltää pakollinen oikaisuvaatimusmenettely. Menettely koskee myös muita sellaisia verovalitusasioita, joissa hallinto-oikeus johtaa verovalitusprosessia sen alusta saakka, kuten ennakkoratkaisuista sekä veronkuittauksista tehtyjä valituksia.

Oikeudenvalvontayksikön antamasta vastineesta ilmenee sen veroasiamiehen nimi, joka hoitaa kyseistä asiaa jatkossa sekä hänen prosessiosoitteensa. Tältä veroasiamieheltä hallinto-oikeus voi pyytää mahdollisen lisävastineen tai muuta selvitystä käyttäen vastineessa mainittua prosessiosoitetta.  

Edellä kuvattu menettely ei koske korkeimman hallinto-oikeuden ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön välistä asiakirjaliikennettä, jossa noudatetaan nykyistä menettelyä. Korkein hallinto-oikeus toimittaa kaikki oikeudenvalvontayksikölle osoitetut asiakirjat osoitteella PL 90, 00052 Vero.

Verohallinto esittää, että kaikki hallinto-oikeudet asettavat vastineen antamiselle 30 päivän määräajan. Oikeudenvalvontayksikkö pyytää tarvittaessa perustellusta syystä lisäaikaa vastineen antamiselle.

3.2.4 Verovelvollisen vastaselitys

Kun oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja asiakirjat vastineineen on palautettu hallinto-oikeudelle, hallinto-oikeus lähettää tarvittaessa oikeudenvalvontayksikön vastineen verovelvolliselle vastaselityksen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastaselityksen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastaselityksen suoraan hallinto-oikeudelle. 

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos hän vastaselityksen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, lähetteeseen on syytä merkitä, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tieto siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastaselityksen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastaselityksen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastaselityksensä verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen viipymättä edelleen hallinto-oikeudelle. Tieto vastaselityksen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

3.3.1 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen jättäminen

Kun oikeudenvalvontayksikkö valittaa hallinto-oikeuteen, asianomainen veroasiamies pyytää asiakirjat verovelvollisen kotikunnan verotoimistosta. Kotikunnan verotoimisto lähettää asiakirjat veroasiamiehelle ja asiakirjojen lainauksesta laitetaan paikanmerkki arkistoon. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään kirjataan tieto asiakirjojen lähettämisestä oikeudenvalvontayksikölle. Oikeudenvalvontayksikkö lähettää valituksen asiakirjoineen suoraan asianomaiselle hallinto-oikeudelle. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa valitusta koskevat tiedot Pohjois-Pohjanmaan verotoimistolle, joka kirjaa valitusta ja asiakirjojen lähettämistä koskevat tiedot asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

Oikeudenvalvontayksikön laatimassa valituskirjelmässä ilmenee aina oikeudenvalvontayksikön prosessiosoite siinä asiassa.

3.3.2 Verovelvollisen vastine

Hallinto-oikeus lähettää oikeudenvalvontayksikön valituksen verovelvolliselle vastineen antamista varten. Hallinto-oikeus asettaa määräajan vastineen antamiselle ja pyytää verovelvollista toimittamaan vastineen suoraan hallinto-oikeudelle. 

Tässä kuulemisessa hallinto-oikeus voi käyttää apuna verotoimistoa. Tällöin hallinto-oikeus ilmoittaa verovelvolliselle, että jos tämä vastineen antamista varten haluaa tutustua asiakirjoihin, ne lähetetään verovelvollisen pyytämään verotoimistoon. Kun hallinto-oikeus lähettää asiakirjat verotoimistoon, lähetteeseen on syytä merkitä, että kysymyksessä on verovelvollisen kuuleminen ja tieto siitä, kuka asiaa hallinto-oikeudessa hoitaa. Kuulemiselle varatun määräajan kuluttua umpeen verotoimisto palauttaa asiakirjat hallinto-oikeudelle. Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään laitetaan merkinnät asiakirjojen saapumisesta verovelvollisen kuulemista varten ja myös asiakirjojen takaisin lähettämisestä hallinto-oikeuteen.

Koska hallinto-oikeus johtaa prosessia, verotoimisto ei voi myöntää lisäaikaa vastineen antamiselle. Jos verovelvollinen pyytää lisäaikaa vastineen antamiseen, hänet ohjataan pyytämään sitä hallinto-oikeudelta. Jos verovelvollinen jättää vastineensa verotoimistoon, verotoimisto lähettää sen edelleen viipymättä hallinto-oikeudelle. Tieto vastineen lähettämisestä hallinto-oikeudelle merkitään Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

3.3.3 Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vastaselitys

Oikeudenvalvontayksikön valituksesta käy ilmi asiaa hoitavan veroasiamiehen nimi ja hänen prosessiosoitteensa. Hallinto-oikeus lähettää tarvittaessa verovelvollisen vastineen oikeudenvalvontayksikölle mainittuun prosessiosoitteeseen vastaselityksen antamista varten. Oikeudenvalvontayksikkö toimittaa vastaselityksen suoraan toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto kirjaa tiedot vastaselityspyynnön saapumisesta ja sen lähettämisestä Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4. Päätösten tiedoksianto ja asiakirjojen toimittaminen Verohallinnolle

4.1. Asiakirjojen toimittaminen Verohallintoon

Verotusmenettelystä annetun asetuksen 10 §:ää on muutettu 1.9.2010 alkaen. Voimassa olevan säännöksen mukaan hallinto-oikeus toimittaa valitusasiaan liittyvät asiakirjat Verohallintoon (verotuspäätöksen tehneeseen verotoimistoon) heti sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on tehnyt valitusasiassa päätöksensä. Vaikka säännös muodollisesti koskee vain VML:n soveltamisalaan kuuluvia asioita, Verohallinto katsoo, että menettely soveltuu kaikkiin verolajeihin. 

Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätösten jakelun yhtenäistämiseksi Verohallinto esittää, että hallintotuomioistuimen päätöksen jakelussa merkitään päätös jaettavaksi seuraavasti:

  • verotuspäätöksen tehnyt verotoimisto (tai muu vastaava toimintayksikkö) (1 kpl)
  • verotuksen oikaisulautakunta (jos asia on lautakunnassa käsitelty, 1 kpl)
  • Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (ks. jälj. kohta 4.2)

Jos korkein hallinto-oikeus tai hallinto-oikeus on antanut asiassa aikaisemmin täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan määräyksen, hallintotuomioistuin toimittaa verovalitusta koskevan päätöksensä tiedoksi myös verovelvollisen kotikunnan perusteella määräytyvälle Veronkantoyksikön alueelliselle perintäyksikölle. Perintäyksiköiden yhteystiedot löytyvät Veronkanto ja perintä -sivulta.

Verotoimiston ja oikaisulautakunnan kappaleet palautetaan asiakirjojen mukana verotoimistoon ja verotoimisto huolehtii oikaisulautakunnan kappaleen toimittamisesta asianomaiselle oikaisulautakunnan puheenjohtajalle.  

Kun korkein hallinto-oikeus tai hallinto-oikeus antaa täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan päätöksen, päätös toimitetaan tiedoksi vain Veronkantoyksikön alueelliseen perintäyksikköön. Perintäyksikkö tallentaa päätöksen perintä-järjestelmään, josta se välitetään ulosottoon.

Verotoimisto tekee asiakirjojen saapumiseen liittyvät tarvittavat kirjaukset Verohallinnon asianomaiseen tietojärjestelmään tai kirjaamon järjestelmään.

4.2 Päätösten tiedoksianto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle

Hallinto-oikeudet:

Kaikki hallinto-oikeudet siirtyvät vuoden 2010 loppuun mennessä menettelyyn, jossa ne antavat verotusta koskevat päätöksensä tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika alkaa kulua sähköisestä vastaanottokuittauksesta.

Verohallinto esittää, että päätöksen jakeluun merkitään oikeudenvalvontayksikköä koskien seuraavat tiedot tilanteessa, jossa oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö / veroasiamies X.X.

Veroasiamieheksi merkitään se veroasiamies, joka on antanut vastineen.

Jos oikeudenvalvontayksiköltä ei ole asian vähäisyyden tai muusta syystä pyydetty vastinetta lainkaan, Verohallinto esittää, että jakeluun merkitään vain:

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Näissä tilanteissa jo päätöksen kohdista ”vastineet ja vastaselitykset” ja ”sovelletut oikeusohjeet” ilmenisi, että asiassa ei ole VML 69.2 §:n nojalla pyydetty oikeudenvalvontayksiköltä vastinetta lainkaan.

Korkein hallinto-oikeus:

Korkein hallinto-oikeus antaa kaikki verotusta koskevat ratkaisunsa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle postitse (PL 90, 00052 VERO), kuten nykyisinkin. Jos asiassa ei ole annettu valituslupaa, Verohallinto esittää, että päätöksen liitteenä olisi myös jäljennös hallinto-oikeuden asianomaisesta päätöksestä. 

Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevia päätöksiä ei tarvitse antaa tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle lainkaan. 

5. Päätösten julkaisemista koskeva merkintä

Jos hallinto-oikeus julkaisee antamansa päätöksen Finlex:issä, tuolla päätöksellä on erityinen ohjausvaikutus Verohallinnon ratkaisukäytännölle. Näissä tilanteissa myös Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö harkitsee tavanomaista tarkemmin, onko asiassa syytä hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Verohallinnossa on havaittu, että kaikki hallinto-oikeudet eivät tee varsinaiseen päätökseensä merkintää julkaisemisesta. Kun julkaiseminen Finlex:issä puolestaan saattaa kestää jonkin aikaa, osa muutoksenhakuajasta on jo kulunut siinä vaiheessa, kun päätöksen julkaiseminen havaitaan.

Verohallinto esittää, että kaikki hallinto-oikeudet merkitsisivät päätökselleen esimerkiksi merkinnän ”Finlex” osoittamaan sitä, että kyseinen päätös julkaistaan.

Pääjohtaja  Mirjami Laitinen

Veroyliasiamies Timo Räbinä