Arvonlisäverolain 33 a §:n mukainen oman käytön vero

Antopäivä
14.12.2007
Diaarinumero
1846/40/2007
Voimassaolo
31.12.2010 asti
Valtuutussäännös
VerohallintoL 2 § 2momentti

Arvonlisäveron verokannat nousevat 1.1.2013.  Tässä ohjeessa on vanhat verokannat. Uudet verokannat ovat 24 % (yleinen verokanta), 14 % ja 10 % (alennetut verokannat). Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäverokantojen muutos 1.1.2013.

Ohje voimassa 31.12.2010 asti.

Ohje drno 1846/40/2007 on kumottu koska se ei enää vastaa muuttunutta lainsäädäntöä. Arvonlisäverolain 33 a § on kumottu lailla 30.12.2010/1392, joka tuli voimaan 1.1.2011.

Arvonlisäverolakiin tulee 1.1.2008 lukien uusi 33 a §, joka koskee uudisrakentamisen tai perusparantamisen kohteena olleen liikeomaisuuteen kuuluvan kiinteistön käytön verottamista silloin, kun kiinteistöä käytetään muuhun kuin liikekäyttöön.

Verovelvollinen voi valita lukeeko hän sekä verollisessa liiketoiminnassa käytetyn että vähennyskelvottomassa arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolisessa toiminnassa käytettävän kiinteistön kokonaan liikeomaisuuteen vai lukeeko hän sen liikeomaisuuteensa vain siltä osin kuin hän käyttää kiinteistöä liiketoiminnassa. Jos hän lukee kiinteistön liikeomaisuutensa myös siltä osin kuin hän käyttää sitä arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolisessa toiminnassa, hänen on suoritettava tarkistuskauden aikana oman käytön veroa arvonlisäverolain 33 a §:n nojalla. Jos hän lukee kiinteistön liikeomaisuutensa vain siltä osin kuin hän käyttää sitä liiketoiminnassaan, oman käytön veroa ei 33 a §:n nojalla suoriteta.

Säännös tulee lähinnä sovellettavaksi yleishyödyllisten yhteisöjen ja seurakuntien sellaisiin kiinteistöihin, joita käytetään sekä arvonlisäverollisessa vähennyskelpoisessa liiketoiminnassa että sellaisessa vähennyskelvottomassa toiminnassa, joka ei ole liiketoimintaa eikä arvonlisäverolain 114 §:ssä tarkoitettua vähennyskelvotonta käyttöä. Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin mukaan vähennystä ei saa tehdä verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävästä kiinteistöstä.

Säännöstä voidaan soveltaa esimerkiksi seurakunnan omistamaan tilaan, jota käytetään seurakunnan toiminnassa ja jota sen ohella vuokrataan tilapäisesti arvonlisäverollisena erilaisiin tapahtumiin.

Säännöstä ei sovelleta valtioon, kuntiin, kuntayhtymiin, eikä Ahvenanmaan maakuntaan.

Hallituksen esityksen HE 44/2007 mukaan verovelvollinen ilmaisee tahtonsa kiinteistön luonteesta, kun hän ottaessaan muussa kuin liiketoiminnan käytössä olevan osuuden kiinteistöstä ensimmäistä kertaa kiinteistöinvestoinnin suorittamisen jälkeen kyseiseen käyttöön, lukee omaisuuden kirjanpidossaan liikeomaisuudeksi. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että verovelvollisella on kirjanpidossaan erilliset selvitykset niistä kiinteistöistä, jotka hän lukee liikeomaisuuteensa ja niistä, joita hän ei lue liikeomaisuuteensa.

Jos verovelvollinen lukee kiinteistön arvonlisäverotuksen ulkopuolisessa käytössä olevan osuuden yksityisomaisuuteensa, hän ei voi enää muuttaa ratkaisuaan. Verovelvollinen voi siirtää liikeomaisuuteen lukemansa kiinteistön myöhemmin yksityisomaisuudeksi. Alun perin liikeomaisuudeksi luettu kiinteistö katsotaan otetuksi yksityisomaisuudeksi myös silloin, kun koko kiinteistö otetaan pysyvästi muuhun kuin liiketoiminnan käyttöön.

Säännös koskee vain verovelvollisen välittömästi omistamia kiinteistöjä eli se ei sovellu esim. vuokrattuihin kiinteistöihin.

Oman käytön veron suorittamisen edellytyksenä on, että kiinteistöinvestointi on suoritettu kokonaan tai osittain arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Oman käytön veroa on myös suoritettava, jos verovelvollinen on tehnyt tarkistuksen sillä perusteella, että hän on myöhemmin siirtänyt alun perin vähennyskelvottomaan liiketoimintaan hankitun kiinteistön vähennykseen oikeuttavaan käyttöön sekä samalla tai myöhemmin muuhun kuin liiketoiminnan käyttöön.

Jos kiinteistö myöhemmin luovutetaan siten, että tarkistusoikeus ja -velvollisuus siirtyvät, luovutuksensaajan velvollisuus suorittaa oman käytön veroa riippuu siitä, onko luovuttaja suorittanut kiinteistöinvestoinnin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön tarkistuskauden alkaessa. Jos luovuttaja on alun perin suorittanut kiinteistöinvestoinnin muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan liikekäyttöön ja myöhemmin tehnyt tarkistuksen, luovutuksensaaja ei suorittaisi oman käytön veroa. Ainoastaan luovutuksensaajan itse suorittama tarkistaminen aiheuttaa oman käytön verotuksen.

Velvollisuus suorittaa vero 33 a §:ssä tarkoitetusta palvelun ottamisesta omaan käyttöön syntyy sitä mukaa kuin kiinteistöä käytetään muuhun kuin liiketoiminnan tarkoitukseen.

Veron peruste on se osuus kiinteistöinvestoinnin suorittamisesta aiheutuneista kustannuksista, joka vastaa sen ajan, jona kiinteistö on ollut muussa liiketoiminnan tarkoituksessa ja tarkistuskauden suhdetta. Kiinteistöinvestoinnin suorittamisesta aiheutuneina kustannuksina pidetään kiinteistöinvestoinnin hankintaan sisältyvän veron perusteen arvoa.

Esimerkki: Arvonlisäverovelvollinen ostaa uudisrakentamiseen liittyvän rakentamispalvelun. Rakentamispalvelun arvonlisäveroton ostohinta on 454 545,45 euroa, ja hankintaan sisältyy arvonlisäveroa 100 000 euroa. Rakentamispalvelu valmistuu 1.1. ja kiinteistöä aletaan heti käyttää 50 prosenttisesti arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa ja 50 prosenttisesti arvonlisäverotuksen ulkopuolisessa toiminnassa. Verovelvollinen lukee kiinteistön kokonaisuudessaan liikeomaisuuteensa. Arvonlisäverovelvollinen saa vähentää hankintaan sisältyvää arvonlisäveroa 100 000 euroa.

Verovelvollisen on suoritettava kuukausittain veroa omasta käytöstä. Omasta käytöstä suoritettavan arvonlisäveron peruste on kiinteistöinvestoinnin kustannukset kertaa aika, jona kiinteistö on muun kuin liiketoiminnan käytössä jaettuna tarkistuskauden pituudella.

Kiinteistöinvestoinnin kustannukset: ovat 227 272,73 € (50 % x 454 545,45). Aika, jona kiinteistö on muun kuin liiketoiminnan käytössä on verokausi eli 1 kuukausi. Tarkistuskausi on 10 vuotta eli 10 x 12 kuukautta.

Arvonlisäveron peruste saadaan kaavalla: 227 272,73 € x 1 kk / (10 x 12 kk) = 1 893,94 €. Kuukausittain suoritettava arvonlisävero on 22 % x 1 893,94 € = 416,67 €.

Lain 33 a §:ää sovelletaan, kun palvelu otetaan omaan käyttöön eli kiinteistöä käytetään muuhun kuin liiketoiminnan tarkoitukseen 1.1.2008 tai sen jälkeen. Säännöstä ei sovelleta, jos kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut ennen vuotta 2004. Jos rakentamispalvelu on valmistunut 1.1.2004 jälkeen mutta ennen vuotta 2008, tarkistuskausi on kymmenen vuoden sijasta viisi vuotta. Viiden vuoden määräaika lasketaan sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana kiinteistöä koskeva uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut.

Jos kiinteistö on myyty 1.1.2008 edeltäneen tarkistuskauden osan aikana, ja myyjä on suorittanut myynnin johdosta tällöin voimassa olleen 33 §:n perusteella veroa, ostajan hankintaan sisältyvänä verona pidetään myyjän vuonna 2007 voimassa olleen 33 §:n nojalla suoritettavaa veroa.

Apulaisjohtaja  Anneli Kukkonen

Ylitarkastaja  Soili Sinisalo