Ravintoetu – maksukortin saldon käsittely verotuksessa

Diaarinumero
A10/200/2014
Voimassaolo
Toistaiseksi

Asian kuvaus

Verohallinnon ohjeessa Luontoisedut verotuksessa (diaarinumero A112/200/2013, 9.12.2013) on käsitelty kohdassa 5.6.3 ravintoedun ateriakohtaista arvostamista. Ohjeessa on esimerkkejä edun arvostamisesta kuukauden käyttöjaksolla arvoseteleitä ja maksukorttia käytettäessä. Luontoisetuohjeessa on esimerkkejä myös maksukortin saldon käsittelystä tilanteissa, joissa kortille jäänyt käyttämätön saldo siirretään seuraavalle kuukaudelle, työntekijän työsuhde päättyy kesken kuukauden tai työntekijä luopuu ateriaedusta kesken kuukauden.

Luontoisetuohjeessa on todettu, että maksukortin käyttöjakso voi olla työnantajan tarpeista riippuen myös pidempi kuin kuukausi, esimerkiksi kolmen kuukauden mittainen. Työnantajan on tarkistettava kortille jäänyt saldo viimeistään jokaisen kalenterivuoden lopussa. Työnantajan on viimeistään tällöin määritettävä veronalaisen palkan määrä ja oikaistava kyseisen kalenterivuoden ennakonpidätykset vastaamaan veronalaisen palkan määrää.

Tässä kannanotossa on esimerkkejä ravintoedun arvostamisesta ja käyttämättömän saldon käsittelystä kalenterivuositasolla, kun etu järjestetään maksukortilla.

Kannanotto

Maksukortin saldon verokohtelu riippuu siitä, kuuluuko saldo työnantajalle vai palkansaajalle. Jos saldo kuuluu työnantajalle, palkansaajaa ei veroteta maksukortille jääneestä käyttämättömästä saldosta.

Jos kortille ladattu saldo on työntekijän omaisuutta, hänen kalenterivuodelta saamansa veronalaisen tulon määrä on kortille vuoden aikana ladattu määrä arvostettuna 75 prosenttiin, kuitenkin vähintään 6,10 euroon ateriaa kohden lisättynä kortilla vuoden lopussa olevalla käyttämättömällä euromäärällä. Palkansaajalle jäävä kortin saldo on kokonaan hänen veronalaista palkkatuloaan (rahapalkkaa), eikä sitä tämän vuoksi voida arvostaa ravintoedun tavoin 75 prosenttiin. Palkansaajan veronalaista tuloa on kuitenkin aina enintään kortille ladattu määrä käypään arvoon arvostettuna.

Seuraava esimerkki kuvaa työntekijöiden kalenterivuoden aikana saaman ravintoedun ja rahapalkan yhteismäärää tilanteissa, joissa he käyttävät maksukorttia aterioiden ostamiseen ja kun kortille jäävää saldoa ei palauteta työnantajalle.

Esimerkki

Yrityksessä on neljä työntekijää Antti, Bertta, Cecilia ja Daavid. Kullakin heistä on kalenterivuoden aikana yhteensä 200 työpäivää, minkä vuoksi kortille on kyseisen vuoden aikana ladattu yhteensä 200 x 10 euroa eli 2 000 euroa. Veronalaisen tulon määrä on vuonna 2014 seuraava:

  • Antti käyttää 200 x 8 euroa
    • vuoden lopussa saldoa jäljellä (200 x 10 – 200 x 8) 400 euroa
    • veronalaista koko vuodelta (75 % x 200 x 10 + 400) 1 900 euroa
  • Bertta käyttää 200 x 9 euroa
    • vuoden lopussa saldoa jäljellä (200 x 10 – 200 x 9) 200 euroa
    • veronalaista koko vuodelta (75 % x 200 x 10 + 200) 1 700 euroa
  • Cecilia käyttää 100 x 6,10 euroa + 100 x 10 euroa
    • vuoden lopussa saldoa jäljellä (200 x 10 – (100 x 6,10 + 100 x 10)) 390 euroa
    • veronalaista koko vuodelta (75 % x 200 x 10 + 390) 1 890 euroa
  • Daavid käyttää 200 x 6,10 euroa
    • vuoden lopussa saldoa jäljellä (200 x 10 – 200 x 6,10) 780 euroa
    • veronalaista tuloa koko vuodelta enintään kortille ladattu määrä käypään arvoon arvostettuna eli (200 x 10) 2 000 euroa

Ei siis (75 % x 200 x 10 + 780) 2 280 euroa.

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä

Ylitarkastaja Janne Myllymäki