Osinkotulojen verotus - saajana omistajayrittäjä

Antopäivä
1.1.2014
Voimassaolo
Toistaiseksi

Omistajayrittäjällä tarkoitetaan tässä tiedotteessa henkilöä, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on yksin enemmän kuin 30 % yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 % osakkeista, vaikka oma omistusosuus olisi enintään 30 %

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus riippuu siitä, jakaako yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 % laskettuna osakkeen matemaattisesta arvosta. Jos yhtiö jakaa osinkona enintään 8 %, osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Jos yhtiö jakaa osinkona enemmän kuin 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna, 8 %:n ylittävästä osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.

Vuoden 2014 alusta ennakonpidätys on toimitettava paitsi julkisesti noteeratun yhtiön myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamista osingoista. Osinkoihin rinnastetaan myös osinkoina verotettava varojenjako vapaasta omasta pääomasta. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on, 7,5 % 150 000 euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 28 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Ennakonpidätys toimitetaan edellä mainittujen prosenttien mukaisesti, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia.

Osingon jakamista verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon selostetaan tarkemmin sivulla Osakkeet ja osingot.

Omistajayrittäjän verotuksessa tehtävät oikaisut

Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan verovapaaseen tuloon, pääomatuloon ja ansiotuloon. Jos osingonsaaja on omistajayrittäjä, hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta vähennetään ennen jakoa:

osakaslaina eli rahalaina, jonka osakas tai hänen perheenjäsenensä on saanut yhtiöstä. Jos osingonsaaja on yrittäjäosakas, vähennetään hänen osakkeiden matemaattisesta arvosta myös yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo, jos asunto on osakkaan omassa tai perheen käytössä.

Osakaslaina

Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta, jos osakas omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10 % elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäseninä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Osakaslainana vähennetään sama määrä, joka sisältyy sen tilikauden taseeseen, josta yhtiön nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo on laskettu. Myös osakkaan ja hänen perheenjäsentensä omistusosuus määräytyy saman ajankohdan mukaan. Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta silloinkin, kun laina on luettu verotuksessa osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

Esimerkki: Osakas oli tilikauden 2013 päättyessä velkaa yhtiölle 20 000 euroa. Hän omisti tilikauden päätöshetkellä 15 % yhtiön osakkeista. Osakas saa yhtiöstä vuonna 2014 osinkoa 10 000 euroa. Osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 50 000 euroa.

Ennen kuin lasketaan, mikä osuus osingosta on verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa, osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakaslaina:

Osakkeiden matemaattinen arvo    50 000 e
– osakaslaina    20 000 e
Jäännös = 30 000 e

8 % x 30 000 e = 2 400 e, josta on veronalaista tuloa on 25 % ja loput 75 % kokonaan verovapaata tuloa.

Ylimenevästä osingon osasta, 7 600 eurosta:
veronalaista ansiotuloa on 75 % x 7 600 e = 5 700 e
ja loput verovapaata tuloa 25 % x 7 600 e = 1 900 e

Ansiotuloja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan eli ansiotulojen veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Osakas maksaa veroa ansiotulo-osingosta, 5 700 eurosta, oman veroprosenttinsa mukaan, esimerkiksi 37 % x 5 700 e = 2 109,00 e.

Osakaslaina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta. Jos koko laina ei tule näin vähennetyksi, jäljelle jäävä osa vähennetään perheenjäsenten omistamien osakkeiden arvosta osakeomistusten suhteessa.

Asunto

Asunnon arvo vähennetään osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, jos osakas ei ole yhtiöön työsuhteessa (ks. tarkemmin TyEL 7 §). Kyseessä on tällöin yrittäjäosakas, toisin sanoen johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa on esimerkiksi toimitusjohtaja tai muu johtaja sekä yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen. Yrittäjäosakkaan asema voi syntyä myös, jos henkilö omistaa osakkeet välillisesti toisen yhtiön kautta. Yrittäjäosakkaana pidetään myös johtavassa asemassa työskentelevää osakasta, jolla on yksin enemmän kuin 30 % yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta.

Asunnon arvo vähennetään, jos osakas on käyttänyt yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa omana tai perheensä asuntona verovuoden aikana. Asunto voi olla muukin kuin vakituinen asunto. Verovuodella tarkoitetaan sitä vuotta, jona osakas saa osingon. Asunnon arvona vähennetään sama määrä, joka sisältyy sen tilikauden taseeseen, josta yhtiön nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo on laskettu.

Osakkeen matemaattinen arvo

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön tarkistettu nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Nettovarallisuus saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään yhtiön velat.

Pohjana nettovarallisuuden laskemisessa on aina osingon nostettavissaolovuotta edeltävänä vuonna päättyneen tilikauden tase.

Esimerkki: Yhtiön tilikausi päättyi 31.3.2014. Yhtiökokous teki 30.6.2014 päätöksen osingonjaosta. Osinko oli nostettavissa heti. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edeltävän vuoden eli 31.3.2013 päättyneen tilikauden taseen perusteella.

Uuden yhtiön osakkeen ja osakepääoman korottamisen yhteydessä merkityn uuden osakkeen matemaattisena arvona pidetään nimellisarvoa. Matemaattisena arvona käytetään kuitenkin merkintähintaa, jos yhtiö tai osakas sitä vaatii.

Yhtiön nettovarallisuus

Yhtiön nettovarallisuuden tarkat laskentaohjeet ovat varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005).

Varat ja niiden arvo

Varoja ovat lähtökohtaisesti kaikki taseen vastaaviin sisältyvät erät: pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ja sijoitukset sekä vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.

Varoihin ei lueta kirjanpitolain 5:18 §:ssä tarkoitettuja laskennallisia verosaamisia eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa. Perustamismenot sekä tutkimus- ja kehittämismenot saa verotuksessa vähentää myös vuosikuluina, eikä niillä näin ollen ole varallisuusarvoa.

Nettovarallisuuslaskelmassa varojen arvona pidetään yleensä sitä tuloverotuksen hankintamenon jäännöstä, joka yhtiöllä on verotuksessa hyväksyttyjen poistojen ja arvonalennusten jälkeen jäljellä tilikauden päättyessä. Nettovarallisuuslaskelmassa käytettävät arvot voivat siten poiketa tasearvoista.

Pääsäännöstä poiketaan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien kohdalla. Näistä kunkin arvoksi katsotaan verotusarvo, jos verotusarvo on poistamatonta hankintamenoa korkeampi. Samalla tavalla menetellään yhtiön käyttö- tai rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden kohdalla. Arvopapereiden arvoksi katsotaan kuitenkin yhteenlaskettu vertailuarvo tai yhteenlaskettu poistamaton hankintameno sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Vuonna 2006 ja sen jälkeen hankittujen huoneisto-osakkeiden arvona pidetään hankintamenoa. Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvo on vuoden 2005 verotusarvo.

Velat ja niiden arvo

Velkoja ovat taseen vastattaviin vieraaksi pääomaksi merkityt erät. Omistajayrittäjän yhtiöön sijoittamaa pääomalainaa pidetään yleensä velkana. Tuloverovelka, jonka yhtiö kirjaa vieraaseen pääomaan, on velkaa siinäkin tapauksessa, ettei veroa ole vielä pantu maksuun.

Yhtiön oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä ja pakolliset varaukset eivät ole velkaa. Velkana ei pidetä myöskään kirjanpitolain 5:18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja. Velkojen arvoksi katsotaan nimellisarvo. Ulkomaan valuutassa olevan velan arvoksi katsotaan yleensä tilinpäätöspäivän kurssin mukainen arvo.

Tilikaudelta jaettavaksi päätettyä osinkoa ei vähennetä varoista, kun lasketaan osakkeen matemaattista arvoa. Sen sijaan osakkeen vertailuarvoa laskettaessa osinko vähennetään varoista.