Suomi haki oppia Euroopasta positiivisen luottotietorekisterin toteuttamiseen

1.6.2022

Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa ei vielä ole käytössä positiivista luottotietorekisteriä. Tilanne korjaantuu keväällä 2024, kun meilläkin avataan uusi kansallinen rekisteri. Positiivisen luottotietorekisterin tietojen perusteella luotonantajat pystyvät muodostamaan aiempaa luotettavamman kuvan luotonhakijan maksukyvystä.

Rekisterin toteuttaa Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö, jossa työ on jo hyvässä käynnissä. Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen -hankkeen aloitteesta Euroopan komissio tilasi KPMG:ltä kansainvälisen vertailututkimuksen, jossa selvitettiin muiden Euroopassa toteutettujen luottotietorekistereiden kokemuksia. Tarkastelussa olivat erityisesti tekninen toteutus, lainsäädäntö ja muutosjohtaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voimme Suomessa paremmin tunnistaa rekisterin rakentamiseen sekä käyttöönottoon liittyvät riskit ja varautua niihin. Näin varmistamme rekisterin onnistuneen toteutuksen.

− Meitä kiinnosti erityisesti se, millaisesta muutoksesta on muissa EU-maissa ollut kyse, kuinka paljon aikaa on tarvittu muutoksen toteuttamiseen, miten luotonantajia on valmisteltu muutokseen, millaisia vaikeuksia muutoksessa on kohdattu ja mihin olisi hyvä varautua. Lisäksi tutustuimme vertailumaiden rekistereiden toiminnallisuuksiin, arkkitehtuuriin ja liiketoimintaan kokonaiskuvan saamiseksi, kertoo projektipäällikkö Anniina Korhonen Verohallinnosta.
− Kyseessä on aivan uusi rekisteri Suomessa ja uusi tehtävä Verohallinnolle. Tavoitteena oli hakea ymmärrystä siitä, mitä rekisterin onnistuneen käyttöönoton läpivieminen vaatii, ja kerätä kokemuksia muilta mailta, joilla jo on samantyyppinen rekisteri käytössä. Saimme arvokasta tietoa ja suosituksia, joita voimme hyödyntää Suomen positiivisen luottotietorekisterin toteuttamisessa.

Sidosryhmien valmius ja tiedon laatu osoittautuivat haasteiksi toteutetuissa rekistereissä

Tutkimuksen kohdemaiksi valikoituivat Tanska, Latvia, Irlanti ja Belgia. Kohdemaiden valinnassa painotettiin sitä, että rekisterin ylläpitäjä on julkinen toimija, sekä järjestelmän korkeaa automaatiota ja digitaalisuutta. Lisäksi kohdemaiden valinnassa kiinnitettiin huomiota rekisterin toiminnallisuuteen ja toimintamalliin, esimerkiksi siihen, että tiedot kerätään keskitettyyn rekisteriin.

Jokaisessa maassa rekistereiden toimintaperiaatteet olivat hieman erilaiset. Tutkimuksessa pystyttiin kuitenkin tunnistamaan yhteisiä haasteita rekisterin rakentamisessa.

− Keskeisiä havaintoja tutkimuksessa oli kaksi: sidosryhmät eivät olleet teknisesti kaikilta osin valmiita käyttöönottohetkellä ja ilmoitetun tiedon laadussa oli puutteita, kertoo Anniina Korhonen.

− Saimme muilta rekisterinpitäjiltä hyvää ja laajaa kokemustietoa, ja näitä oppeja hyödynnämme Suomessa. Käymme aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja varaamme aikaa testaamiseen, jotta voidaan varmistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat laadukkaita ja ne ilmoitetaan oikeaan aikaan.

Korhonen painottaa, että iso merkitys on myös sillä, että sidosryhmät ovat tietoisia lakiin kirjatusta ilmoitettavasta tietosisällöstä ja siitä, mitkä tiedot ovat pakollisia ilmoittaa.
− Meidän pitää varmistaa, että ilmoitettavat tiedot löytyvät luotonantajien järjestelmistä vaaditussa muodossa. Kyseessä on uusi raportointivirta, joka vaatii muutoksia luotonantajien järjestelmiin. Laadukkaat rekisterin tiedot ovat kuitenkin kaikkien etu, Anniina Korhonen sanoo.

Aktiivinen sidosryhmätyö ja -viestintä avainasemassa

Suomessa rekisterin keskeisimmät sidosryhmät eli luotonantajat ja niiden järjestelmistä vastaavat ohjelmistotalot on otettu mukaan rekisterihankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa, kertoo positiivisen luottotietorekisterin sidosryhmäyhteistyöstä vastaava Sanna Karvinen.

− Aloitimme yhteistyön sidosryhmiemme kanssa jo syksyllä 2020. Keväästä 2021 lähtien olemme järjestäneet säännöllisesti tilaisuuksia, joissa olemme kertoneet sidosryhmille hankkeen etenemisestä sekä siitä, mihin luotonantajien pitäisi valmistautua ja missä aikataulussa, Karvinen sanoo.

− Keräämme sidosryhmiltämme kommentteja ja tietoa valmistelun tueksi ja pyrimme ylläpitämään aktiivista vuoropuhelua. Lähetämme esimerkiksi rajapintojen tekniset kuvaukset ja erilaiset ohjeet sidosryhmille kommentoitavaksi ja toivomme, että sidosryhmät antavat niistä palautetta ja nostavat meille esiin haasteita, joihin voimme etsiä ratkaisuja. Tavoitteenamme on rakentaa rekisteri, joka palvelee käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla.

Vertailututkimuksen rahoitti Euroopan komission rakenneuudistusten tuen pääosasto ja sen toteutti KPGM.