Usein kysyttyä
Tälle sivulle on koottu ajankohtaisia kysymyksiä positiivisesta luottotietorekisteristä. Päivitämme sivua säännöllisesti.
Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Lähetä kysymys sähköpostilla: luottotietorekisteri (at) vero.fi.
Yleistä
Miksi luottotietorekisteri perustetaan?
Suomen hallitus haluaa ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Siksi se on käynnistänyt hankkeen positiivisen luottotietorekisterin perustamiseksi. Kun rekisterissä on ajantasaiset tiedot henkilön luottojen määrästä ja käytettävissä olevista tuloista, luotonantaja voi nykyistä paremmin arvioida hakijan maksukykyä. Tämä auttaa hillitsemään ylivelkaantumista.
Korvaako luottotietorekisteriin ilmoittaminen nykyisin Verohallinnolle annettavan vuosi-ilmoituksen lainoista ja koroista?
Ei korvaa. Lain mukaan Verohallinnolla ei ole oikeutta saada tietoja luottotietorekisteristä.
Miksi Verohallinto on valittu positiivisen luottotietorekisterin rakentajaksi ja ylläpitäjäksi?
Linjauksen rekisterinpitäjästä on tehnyt luottotietorekisteriä valmistelevan hankkeen ohjausryhmä. Verohallinto valikoitui toteuttajaksi, koska meillä on jo kokemusta vastaavan tietojärjestelmän eli tulorekisterin rakentamisesta, käyttöönotosta ja ylläpitämisestä. Myös Valmis-hankkeen onnistunut läpivieminen vaikutti suotuisasti Verohallinnon valintaan.
Kuinka paljon luottotietorekisterin rakentaminen maksaa?
Perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 54 miljoonaa euroa. Rekisterin ylläpidon vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 9,4 miljoonaa euroa, joka sisältää 41 henkilön henkilöstömenot.
Ketkä ovat Verohallinnon kumppaneita rekisterin rakentamisessa?
Rekisterin toteutuksessa yhteistyökumppaneina toimivat Gofore, Innofactor, Qentinel, TietoEvry, Knowit Solutions, F-Secure ja Visma Consulting.
Miksi rekisterin käyttöönotto on jaettu kahteen vaiheeseen?
Rekisterin sisältö on laajentunut alkuperäisistä suunnitelmista. Käyttöönoton vaiheistamisella halutaan varmistaa, että ilmoitusvelvollisilla on riittävästi aikaa varautua ja tehdä järjestelmiinsä tarvittavat tekniset muutokset.
Ensimmäisessä käyttöönotossa rekisteriin tulevat kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot. Luotonantajat voivat ilmoittaa ja hakea tietoja keväästä 2024 alkaen. Toisessa käyttöönotossa vuoden 2025 lopussa luotonantajat alkavat ilmoittaa muille yksityishenkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja. Toisen vaiheen tietoja voi hakea rekisteristä keväästä 2026 alkaen.
Lisääkö rekisterin käyttöönotto rahoituslaitosten hallinnollista taakkaa?
Rahoituslaitosten velvollisuus ilmoittaa tietoja rekisteriin perustuu lakiin. Verohallinnon tavoitteena on rakentaa sellainen ratkaisu, joka kuormittaa tiedon ilmoittajia mahdollisimman vähän. Tämä ratkaistaan siten, että tiedot uusista luotoista ja luotoissa tapahtuvista muutoksista siirtyvät positiiviseen luottotietorekisteriin automaattisesti luotonantajan järjestelmästä rajapintoja pitkin. Ilmoitusvelvollisten pitää kuitenkin tehdä omiin järjestelmiinsä tarvittavat muutokset.
Rekisterin tiedot
Tallennetaanko luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkinnät?
Ei tallenneta.
Kuka ilmoittaa tietoja luottotietorekisteriin?
Rekisteriin tietoja ilmoittavat yksityishenkilöille luottoja myöntävät tahot eli pankit ja muut rahoituslaitokset.
Mitä tietoja rekisteriin ilmoitetaan?
Rekisteriin ilmoitetaan kuluttajille myönnettyjen luottojen tiedot. Tällaisia luottoja ovat esimerkiksi asunto- ja opintolainat, kulutusluotot sekä yksityisille elinkeinonharjoittajille yritystoimintaa varten myönnetyt luotot.
Luotoista ilmoitetaan esimerkiksi luoton määrä ja käyttötarkoitus, lyhennystapa, korkotiedot ja maksuohjelman mukainen viimeinen eräpäivä.
Mitä teen, jos tiedot luotoistani ovat rekisterissä väärin?
Vastuu tietojen oikeellisuudesta on tietojen ilmoittajalla. Jos tiedoissa on virheitä, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä luotonantajaan.
Talletetaanko rekisteriin myös luotot, jotka on myönnetty ennen positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa?
Positiiviseen luottotietorekisteriin talletetaan myös aktiiviset luotot, jotka on myönnetty ennen rekisterin käyttöönottoa. Aktiivisella luotolla tarkoitetaan luottoa, josta luotonsaajalla on edelleen maksamatonta velkaa. Jos luotto on kuitenkin jo päättynyt ennen rekisterin käyttöönottoa, sitä ei ilmoiteta rekisteriin.
Mitä eroa on positiivisen luottotietorekisterin tiedoilla ja kaupallisten luottotietorekistereiden tiedoilla?
Positiiviseen luottotietorekisteriin talletetaan tiedot yksityishenkilöille myönnetyistä luotoista. Sinne ei talleteta maksuhäiriömerkintöjä tai muita negatiivisia luottotietomerkintöjä, vaan ne löytyvät jatkossakin kaupallisista luottotietorekistereistä.
Tietosuoja ja tietojen käyttö
Saavatko vuokranantajat hakea luottotietorekisteristä vuokralaisesta tietoja vuokrasopimusta tehdessään?
Lain mukaan vuokranantajille ei tulisi tiedonsaantioikeutta.
Saavatko tiedon hyödyntäjät kaikki haluamansa luottotietorekisterin tiedot?
Luottotietorekisterin tietojen hyödyntämistä on rajattu tiukasti. Jokainen tiedon hyödyntäjä saa vain ne tiedot, joihin sillä on lain mukaan oikeus.
Jos minulla on tiedossani naapurini henkilötunnus, pystynkö katsomaan hänen tietonsa luottotietorekisteristä?
Et pysty. Luottotietorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa voi tarkastella vain omia tietojaan.
Mihin rekisterin tietoja käytetään?
Rekisterin tietojen käyttötarkoituksista säädetään laissa. Luotonantajat arvioivat tietojen avulla luottoa hakevan henkilön luottokelpoisuutta. Viranomaiset hyödyntävät tietoja mm. luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan.
Hyödyntääkö Verohallinto rekisterin tietoja johonkin?
Positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain mukaan Verohallinnolla ei ole oikeutta saada rekisteristä tietoja.
Voiko kuka tahansa nähdä rekisteristä tiedot luotoistani?
Ei voi. Positiivisesta luottotietorekisteristä annetussa laissa määritellään tarkoin, kenellä on oikeus saada tietoja rekisteristä. Tiedonsaantioikeus on luotonantajien lisäksi tietyillä viranomaisilla. Positiivinen luottotietorekisteri tarkistaa tietojen kysyjän tiedonsaantioikeuden ennen kuin se luovuttaa tietoja rekisteristä eteenpäin. Tietoja luovutetaan vain tiettyihin, laissa määriteltyihin tarkoituksiin.
Mistä tiedän, kuka on luottotietojani kysynyt?
Yksityishenkilöille rakennetaan sähköinen asiointipalvelu, josta jokainen voi tarkistaa, mitä tietoja hänen luotoistaan on ilmoitettu ja mitä tarkoitusta varten tietoja on kysytty.
Jos teen osamaksusopimuksen esimerkiksi huonekaluliikkeen kanssa, pääseekö myyjä näkemään luottojeni tiedot?
Osamaksukauppoja rahoittavat pääasiassa rahoituslaitokset, eivät myyjäliikkeet. Osamaksukaupassa rahoituslaitos tarkistaa rekisteristä ostajan aktiivisten luottojen tiedot ja ilmoittaa myyjälle vain sen, onko rahoitus myönnetty vai ei. Myyjä ei pääse tarkistamaan ostajan luottotietoja rekisteristä.
Voiko luotonantaja kysyä tietojani rekisteristä vain silloin, kun haen uutta luottoa, vai voiko luotonantaja seurata luottojeni tietoja muutenkin luoton voimassaolon aikana?
Luotonantajat eivät voi vapaasti kysyä velallisen tietoja rekisteristä, vaan tilanteet, joissa rekisteristä luovutetaan tietoja, on lueteltu laissa. Luotonantajalle voidaan luovuttaa tietoja luottokelpoisuuden arvioimiseksi, jos tekeillä on uusi luottosopimus tai jos luoton määrää tai luottorajaa korotetaan. Lisäksi tietoja luovutetaan silloin, kun luotonsaaja hakee luoton ehtoihin sellaista muutosta, joka edellyttää luottokelpoisuuden arviointia, tai kun luotonantaja hyväksyy luoton vakuudeksi takauksen tai vierasvelkapantin.
Mitä tulotietoja luotonantaja saa positiivisesta luottotietorekisteristä?
Positiivisen luottotietorekisterin tulotiedot ovat peräisin tulorekisteristä. Tulorekisteriin ilmoitetaan tietoja palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tulorekisterissä ei ole tietoa esimerkiksi kaikista pääomatuloista, tositteen perusteella maksetuista matka- ja majoittumiskorvauksista tai yrittäjän työtulosta. Luotonantaja saa positiivisesta luottotietorekisteristä tiedot henkilön kuukausituloista 12 edellisen kuukauden aikana.
Miten luottotietorekisterissä olevat henkilötiedot on suojattu?
Luottotietorekisterissä noudatetaan ns. korotettua tietoturvatasoa. Tämä tarkoittaa, että tiedot säilytetään ja niitä käsitellään erittäin suojatussa ympäristössä.
Mitä luottotietorekisterin korotettu tietoturvataso tarkoittaa?
Luottotietorekisteri noudattaa tietoturvallisuuden VAHTI-ohjeistusta, joka valtionhallinnossa on yleisesti käytössä. Korotettu tietoturvataso tarkoittaa teknisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä, jotka ohjaavat toimintaa.