Giddodatvearroalmmuhus (skovvi 3743s) - deavdinráva

Giddodatvearroalmmuhusain sáhtat dievasmahttit dahje divvut dieđuid mat leat  giddodatvearuhusmearrádusa vuođđun.

Sáhtat addit dieđuid jogo OmaVero-bálvalusas dahje dáinna skoviin. Skovi ja lassedieđuid oaččut skovvesiiddus. Máhcahusčujuhus lea merkejuvvon skovi ovdasiidui.

Jos almmuhat eanet go ovtta giddodaga, eanavuođu dahje vistti dieđuid, deavdde dain juohkehaččas iežas skovi.

Fuomáš, ahte dieđuid maid deavddat lohkkojit optalaččat ja dušše teaksta mii lea skovi deavdingittiin gieđahallojuvvo. Ale čále dieđuid ovdamearkan skovi rávddaide, daningo dákkár diehtu ii mearrái olle. Jos hálidat addit lassedieđuid, čále daid čuoggái 6 (Lassedieđut) dahje, jos lea dárbu, sierra báhpárii. Merke čuvvosiidda maiddái iežat nama sihke persovdnadovddaldaga  dahje F-nummira. 

Jos giddodagas leat máŋga oamasteaddji

Jos oamastat giddoddaga, eanavuođu dahje vistti ovttas guimmiinat dahje guktuin lea hálddašanvuoigatvuohta, reahkká ahte deavdibeahtti dušše ovtta skovi  joappágoappá  guoimmi namain.

Fuomáš goitot, ahte rabasguoibmi ii dábálaččat vearuhusas gehččo guoibmin. Oktasaš almmuhus rabasguimmiin reahkká dušše, jos doai ovdal leamašan  náitosis dahje dudnos leamašan oktasaš mánná.

Jos giddodagas, eanavuođus dahje visttis leat maiddái eará oamasteaddjit, sii galget almmuhit dieđuid iežaset skoviin.

Sisdoallu
1 Heaggadieđut ja vearrojahki
2 Giddodaga identifiserendieđut
3 Giddoadaga oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi
4 Eanavuođđu
4.1 Identifiseren- ja iešvuohtadieđut
4.2 Eanadoalloeatnama viidodatdieđuid almmuheapmi
5 Visti
5.1 Vistti identifiserendieđut
5.2 Vistti galgá sihkkut eret
5.3 Vistti oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi
5.4 Vistti gaskandagavuohta ja gárvvásmuvvan
5.5 Vistti viiddideapmi
5.6 Vistti geavahanulbmil
5.7 Vistetiipa ja vistti iešvuođat
5.8 Vuođđodivvumat ja eará mearkkašahtti divvundoaimmat
6 Lassedieđut
7 Giddodatvearu vuigengáibádus giddodatvearuhusa nohkama maŋŋá

1 Heaggadieđut ja vearrojahki

Deavdde dán oasi ovtto. Deavdde persovnadovddaldaga dahje F-nummira sihke vearrojagi maiddái skovi eará siidduide.

Namma ja persovdnadovddaldat dahje F-nummir

Giddodatvearroalmmuhusa addi namma ja persovdnadovddaldat dahje F-nummir.

Vearrojahki  

Dat vearrojahki, man dieđuid almmuhat. Vearrojagi oainnat giddodatvearuhusmearrádusa ovdasiiddus.

Giddodatvearuhusas vearrojahki lea jahki, mas giddodatvearru mearriduvvo máksojuvvot. Giddodatvearru mearriduvvo dasa, guhte oamasta giddodaga dahje lea oamasteaddji veardásaš hálddašeaddji vearrojagi álggus dahjege nuppiin sániin ođđajagimánu 1. beaivve (geahča dárkilabbot deavdinráva oassi 3[SE(1] ). Giddodatvearuhusas vearuhanárvu meroštallo ovddit kaleandarjagi maŋimuš beaivvi dili mielde. Dát vearuhanárvu rehkenasto jagi maŋimuš beaivvi (31.12.) dili vuođul.

Ovdamearka: Jos oamastat giddodaga 1.1.2020, oaččut giđđat 2020 vearrojagi 2020 giddodatvearuhusmearrádusa. Dat vuođđuduvvá giddodaga vearuhanárvui 31.12.2019.

2 Giddodaga identifiserendieđut

Deavdde dán oasi ovtto.

Giddodatdovddaldat

Dan giddodaga giddodatdovddaldat, man dieđuid almmuhat. Giddodatdovddaldat lea njealjeoasat nummirráidu, ovdamearkan 092-416-0011-0123. Giddodatdovddaldaga oainnat ovdamearkan giddodatvearuhusmerrádusas, lágačuorvvaduođaštusas dahje gávpegirjjis.

Mearreviidodatdovddaldat

Jos almmuhat rievdadusaid earukeahtes mearreviidodaga dieđuide, almmut dás lassin giddodatdovddaldaga loahpas leahkki mearreviidodaga dovddaldaga. Dat lea hámis M0000. Earukeahtes mearreviidodaga giddodatdovddaldat lea viđaoasat nummirráidu, ovdamearkan 092-416-0011-0123-M0601.

Giddodaga oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi

Dán oasis sáhtat divvut giddodaga oamasteami ja hálddašeami dieđuid. Almmut dás, jos giddodatvearuhusmearrádusas ii leat váldon vuhtii, ahte leat ovdal dán jagi ođđajagimánu 1. beaivve ovdamearkan

  • oastán giddodaga
  • ožžon giddodaga árbin, skeaŋkan dahje eará vástideaddji láhkai
  • luohpadan giddodaga.

Giddodatvearru mearriduvvo dasa, guhte lea giddodaga oamasteaddji dahje oamasteaddji veardásaš hálddašeaddji vearrojagi álggus (ođđajagimánu 1. beaivve).  Oamasteaddji veardásaš hálddašeaddjiin oaivvilduvvo olmmoš, geas lea giddodahkii almmá buhtadusa  hálddašanvuoigatvuohta. Dákkár hálddašanvuoigatvuohta šaddá ovdamearkka dihtii dalle, go giddodat skeŋkejuvvo ja skeŋkejeaddji doalaha giddodaga hálddašanvuoigatvuođa alcces. Loga lasi hálddašanvuoigatvuođas (suomagillii).

Jos giddodat lea vuvdon vearrojagi áigge, giddodatvearru mearriduvvo oppa jagis vuovdái. Muhtumin vuovdi ja oasti sáhttet gávpegirjjis soahpat giddodatvearu juohkimis, muhto dát ii váikkut giddodatvearu mearrideapmai. Vearrohálddahus ii nappo juoge giddodatvearu vuovdi ja oasti gaskan gávpegirjji vuođul.

Fuomáš, ahte vearrojagi áigge dáhpáhuvvan giddodatdieđuid rievdadusat eai váikkut velá seamma jagi giddodatverrui.

Ovdamearka: Máhtte oamasta giddodaga vearrojagi 2020 álggedettiin (1.1.2020). Máhtte vuovdá giddodaga guovvamánus 2020. Gávpi ii váikkut Máhte giddodatverrui jagis 2020. Son ii dárbbaš addit giddodatvearroalmmuhusa oamastusmolsuma geažil jagis 2020, daningo rievdadus váikkuha easka jagi 2021 giddodatverrui.

Makkár oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta dus lea giddodahkii?

Merke dása, makkár oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta dus lea giddodahkii. Almmut maiddái, jos oamastan-, hálddašan- dahje láigovuoigatvuohta lea nohkan. Deavdde dán čuoggá maiddái dalle, go du ossodat giddodagahkii lea rievdan. 

  • Oamastan- ja hálddašanvuoigatvuohta
    • Eanáš giddodaga oamasteaddjis lea oamastan- ja hálddašanvuoigatvuohta giddodahkii. Vállje dán molssaeavttu, jos dus leat guktot vuoigatvuođat.
    • Giddodatvearuhussii váikkuheaddji hálddašanvuoigatvuohta sáhttá leat earás go giddodaga oamasteaddjis dušše, jos hálddašanvuoigatvuođa birra lea mearriduvvon skeaŋkagirjjis dahje testamentes. Dan lassin leaska sáhttá doalahit hálddašanvuoigatvuođa giddodahkii, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu. 
    • Jos giddodahkii lea doalahuvvon hálddašanvuoigatvuohta gávppi oktavuođas, das ii leat váikkuhus giddodatvearuhussii, muhto oasti lea giddodatvearrogeatnegas.
  • Dušše oamastanvuoigatvuohta (hálddašanvuoigatvuohta lea doalahuvvon nubbái)
    • Vállje dán molssaeavttu, jos dus lea giddodahkii duššefal oamastanvuoigatvuohta muhto ii hálddašanvuoigatvuohta. Ná lea ovdamearkka dihtii dalle, go leat ožžon giddodaga skeaŋkan dahje testamenten, muhto giddodaga hálddašanvuoigatvuohta lea skeaŋkagirjjis dahje testamentes doalahuvvon skeŋkejeaddjái dahje geasa nu nubbái. Maiddái leaska lea sáhttán doalahit hálddašanvuoigatvuođa giddodahkii, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu.
  • Ovdamearka 1: Anja skeŋke giddodaga Villii 15.2.2019, muhto skeaŋkka oktavuođaš Anja doalaha alcces eallenagi hálddašanvuoigatvuođa giddodahkii. Anjas lea giddodaga hálddašnavuoigatvuohta ja Villes oamastanvuoigatvuoigatvuohta. Anja lea ain giddodatvearrogeatnegas dán giddodagas.
  • Ovdamearka 2: Anja skeŋke giddodaga Villii 15.2.2019, muhto seammás son skeŋke giddodaga eallenagi hálddašanvuoigatvuođa Veerai. Dalle Villes lea giddodaga oamastanvuoigatvuohta ja Veeras hálddašanvuoigatvuohta. Jos Ville oažžu giđđat 2020 giddodatvearuhusmearrádusa, man dieđuid mielde oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa, Ville galgá ieš deavdit giddodatvearroalmmuhusa ja almmuhit dán čuoggás, ahte sus lea dušše oamastanvuoigatvuohta. Maiddái Veera galgá deavdit giddodatvearroalmmuhusa, geahča ovdamearka 4.
  • Ovdamearka 3: Pirkko ja Pertti leaigga náittosbárra ja oamasteaigga beallái smávvabearašdállogiddodaga. Giddodat lei sutno oktasaš ruoktu. Go Pertti jámii Pirkko doalahii alcces hálddašanvuoigatvuođa giddodahkii. Giddodaga oamastanvuoigatvuohta juohkášuvvá Pirkkoi (1/2) ja Pertti jápminbeassái (1/2). Giddodaga hálddašanvuoigatvuođa lea oppalohkái Pirkos (1/1). Pirkko lea nappo okto giddodatvearrogeatnegas oppa giddodagas.
  • Dušše hálddašanvuoigatvuohta
    • Vállje dán molssaeavttu, jos dus lea hálddašanvuoigatvuohta muhto ii oamastanvuoigatvuohta. Ná lea ovdamearkka dihtii dalle, go giddodaga hálddašanvuoigatvuohta lea doalahuvvon skeaŋkagirjjiin dahje testamentiin dahje go leaska geavaha hálddašanvuoigatvuođa giddodahkii, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu.
    • Ovdamearka 4: Anja lea skeŋken giddodaga Villii 15.4.2019 ja doalahan eallenahkásaš hálddašanvuoigatvuođa Veerai. Villes lea nappo giddodaga oamastanvuoigatvuohta ja Veeras hálddašanvuoigatvuohta. Jos Veera ii giđđat 2020 oaččo giddodatvearuhusmearrádusa dahje su giddodatvearuhusmearrádusas váilu dát giddodat, Veera galgá deavdit giddodatvearroalmmuhusa ja almmuhit dán čuoggás, ahte sus lea hálddašanvuoigatvuohta giddodahkii. Maiddái Ville galgá deavdit giddodatvearroalmmuhusa, geahča ovdamearka 3.  
  • Láigovuoigatvuohta (ii oamastanvuoigatvuohta eanavuđđui)
    • Vállje dán molssaeavttu, jos leat oastán dahje muđui ožžon oamastussii dahje háldui vistti, mii lea nuppi oamastan eanavuođu alde (omd. láigoeanasajis), iige giddodat oidno giddodatvearuhusmearrádusastat. Almmut vistti dieđuid oasis 5 (Visti). Jos giddodagas leat máŋga vistti, deavdde juohkehaččas iežas skovi dahje daga almmuhusa OmaVero -bálvalusas. Oasi 4 (Eanavuođđu) ii dárbbaš deavdit, daningo eanavuođu oamasteaddji lea eanavuođus vearrogeatnegas.
  • Ii šat oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta  giddodahkii
    • Vállje dán molssaeavttu, jos giddodat oidno ain vearuhusmearrádusastat, vaikko leat ovdamarkka dihtii vuovdán ovdal vearrojagi ođđajagimánu 1. beaivve. Vállje molssaeavttu maiddái dalle, jos dus eará sivas ii šat leamaš oamastan- iige hálddašanvuoigatvuohta giddodahkii vearrojagi álggus.
  • Ii šat láigovuoigatvuohta (láigovuoigatvuohta oktan visttiiguin luohpaduvvon)
    • Vállje dán molssaeavttu, jos leat luohpadan vearuhusmearrádusain ain visttiid, mat oidnojit ja mat leat láigoeanasajis dahje muđui nuppi oamastan eanavuođu alde. Jos leat luohpadan láigovuoigatvuođa oktan visttiiguin, don it dárbbaš almmuhit sierra visttiid luohpadeami skovi oasis 5 (Visti).

Du ossodat giddodagas ođđajagimánu 1. beaivve (omd. ½)

Almmut dás oamastanossodagat giddodagas, jos du ossodat lea rievdan. Almmut dan lassin guoibmát oamastan ossodaga sihke giddodaga eará oamasteaddjiid čuoggás 6 (Lassedieđut).

Jos it šat oamas giddodagas maŋge ossodaga, almmut ossodahkan 0/0. Jos dus lea sihke oamastan- ja hálddašanvuoigatvuohta giddodahkii muhto dat leat eara sturrosaččat, almmut dás hálddašanvuoigatvuođa ossodaga. Almmut dan lassin oamastanvuoigatvuođa ossodaga skovi oasis 6 (Lassedieđut).

Beaivi, goas oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta rievddai

Almmut dás, man beaivve oamasteapmi dahje hálddašeapmi lea rievdan.

Mo rievdadus lea dáhpáhuvvan?

Merke dán čuoggái, mo leat ožžon dahje luohpadan giddodaga. Jos merket molssaeaktun Eará vuohki, almmut rievdadusa birra dárkilabbot oasis 6 (Lassedieđut).

4 Eanavuođđu

  • Jos almmuhat eanet go ovtta eanavuođu dieđuid, deavdde juohke eanavuođus iežas skovi.
  • Jos divut eanavuođu dieđuid, mii lea giddodatvearuhusmearrádusas, deavdde ovtto oasi 2 (Giddodaga identifiserendieđut) sihke lassin čuovvovaš čuoggáin dušše daid dieđuid, maid divut:
    • 4.1 Identifiseren- ja iešvuohtadieđut
    • 4.2 Eanadoalloeatnama viidodatdieđuid almmuheapmi.
  • Jos eanavuođđu dahje giddodat váilu oppalohkái giddodatvearuhusmearrádusas, deavdde unnimustá čuovvovaš čuoggáid:
    • 2 Giddodaga identifiserendieđut
    • 4.1 Identifiseren- ja iešvuohtadieđut
    • Viidodat
    • Eanavuođu gáddái rádjašuvvan  dahje gáddevuoigatvuohta
    • Lávva.

4.1 Identifiseren- ja iešvuohtadieđut

Deavdde dán oasi ovtto, go almmuhat rievdadusaid eanavuođu dieđuide – jogo divut eanavuođu dieđuid dahje almmuhat dakkár eanavuođu, mii váilu giddodatvearuhusmearrádusas. Váilu eanavuođđu sáhttá leat ovdamearkan eanadálu ássanvistti, eanadoalu buvttadanvistti dahje ásttuáiggevistti huksensadji.

Vállje vuos, divutgo giddodatvearuhusmearrádusas leahkki eanavuođu dieđuid vai almmuhatgo váilu eanavuođu dahje giddodaga. Jos divut eanavuođu dieđuid, álmmut eanavuođu nummira. Oainnat dan giddodatvearuhusmearrádusas.

Viidodat

Almmut viidodaga njealjehasmehterin

Huksenvuoigatvuohta

Almmut huksenvuoigatvuođa meari geardenjealjehasmehterin. Jos almmuhat váilu eanavuođu iige huksenvuoigatvuohta leat du dieđus, sáhtat guođđit dán čuoggá guorusin.

Eanavuođu gáddái rádjašuvvan dahje gáddevuoigatvuohta

Vállje heivvolaš molssaeavttu:

  • Rádjašuvvá gáddái dahje gáddebáhcagii
    Eanavuođđu rádjašuvvá gáddái dahje gáddebáhcagii badjel 10 mehtera mátkkis. Das ii leat mearkkašupmi, gii gáddebáhcaga oamasta.
  • Ii rádjašuva gáddái dahje gáddebáhcagii
    Eanavuođđu ii rádjašuva gáddái dahje gáddebáhcagii dahje rádjašuvvá dakkárii eanemustá 10 mehtera mátkkis.
  • Gáddevuoigatvuohta
    Giddodaga eanavuođđu ii rádjašuva iežas gáddái dahje gáddebáhcagii, muhto giddodagas lea gáddevuoigatvuohta.

Lávva

Vállje heivvolaš molssaeavttu:

  • Sajádatlávva
    Eanavuođđu lea sajádatláva guovllus.
  • Gáddesajádatlávva
    Eanavuođđu lea gáddesajádatláva guovllus.
  • Ii sajádatlávva
    Eanavuođđu ii leat sajádatláva iige gáddesajádatláva guovllus.

Giddodagas lea eatnama váldinsadji

Merke ruossa dán čuoggái, jos giddodagas lea eatnama váldinsadji nuppiin sániin geađggi-, čievrra-, láirrá- ja lavnnjiváldinsadji dahje eará ovdu, mii atnojuvvo eará go eana- dahje meahccedoalu iežas dárbbuide.

Lassedieđut eatnama váldinsajiin ja daid arvvus atnimis (suomagillii)

4.2 Eanadoalloeatnama viidodatdieđuid almmuheapmi

Deavdde dán oasi, jos divut eanadoalloeatnama viidodatdieđuid dahje almmuhat váilu giddodaga, gos lea eanadoalloeana. Eanadoalloeatnama, meahcceeatnama ja eará eanadoalu eatnama (joavdelas eatnama) viidodatdieđut eai leat  giddodatvearuhusmearrádusas. Dat leat ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusa Várit -čuoggás.

  • Almmut eanadoalloeatnama, meahcceeatnama ja eará eanadoalu eatnama (joavdelas eatnama) viidodaga hektáran. Sáhtat almmuhit dieđu eanemustá njealji desimála (dahjege ovtta njealjehasmehtera) dárkilvuođain, ovdamearkka dihtii 1,5000 há.
  • Rehkenastte fárrui eanadoalloeatnama viidodahkii  dan eanadoalloeatnama viidodaga, masa leat ádjagat goivojuvvon, muhto almmut dán eanadoalloeatnama ossodaga masa leat ádjagat goivojuvvon maiddái iežas čuoggás.
  • Almmut eana- dahje meahcedoalu buvttadanvisttiid huksensaji viidodaga njealjehasmehterin (m²).
  • Eanageavaheapmi sáhttá rievdat ovdamearkka dihtii bealddu meahceeanan nuppástuhttima, lávema, luonddugáhttenguovllu  vuođđudeami dahje meahccedoalu birasdoarjjasoahpamuša geažil. Atte, jos lea dárbu čilgehusa rievdadusain čuoggás 6 (Lassedieđut).

Dárkilut dieđut giddodagaid eanavuođuid vearuvulošvuođas (rávvagis Oppalohkái giddodatvearuhusa ollái gullevaš giddodaga ja eanadállui gullevaš giddodaga rájágeassin, suomagillii).

Jos almmuhat rievdadusaid dušše eanadoalloeatnama, meahcceeatnama ja eará eanadoalu eatnama (joavdelas eatnama) dieđuide, it oaččo ođđa  giddodatvearuhusmearrádusa. Oainnat rievdadusaid ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas čuovvovaš jagi. Eana- ja meahcedoalu buvttadanvisttiid huksensajiid rievdadusaid oainnat giddodatvearuhusmearrádusas.

5 Visti

Jos almmuhat eanet go ovtta vistti dieđuid, deavdde juohkehaš visttis iežas skovi.

Go divut giddodatvearuhusmearrádusas leahkki vistti dieđuid, deavdde oasi 5.1 (Vistti identifiserendieđut) ja dan lassin dušše daid čuoggáid, maid dieđuid divut.

Go almmuhat giddodatvearuhanmearrádusas váilu vistti, deavdde ainjuo čuovvovaš čuoggáid:

  • 5.1 Vistti identifiserendieđut
    • Bissovaš vistedovddaldat, jos dat lea du dieđus
  • 5.3 Vistti oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi
    • Du ossodat visttis ođđajagimánu 1. beaivve
  • 5.4 Vistti gaskandagavuohta ja gárvvásmuvvan
    • Huksema álggahanbeaivi
    • Vistti gárvvásmuvvanbeaivi
    • Gaskadaga vistti gárvánandássi juovlamánu 31. beaivve ovddit jagi
  • 5.6 Vistti geavahanulbmil
    • Vistetiippa mieldásaš dárkilut dieđut čuoggás 5.7 (Vistetiipa ja vistti iešvuođat)
    • Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde.

Go almmuhat gárvánandási vistái dahje vistti oassái, mii lea mielde giddodatvearuhusmearrádusas, deavdde dušše čuoggáid 5.1 ja 5.4.

5.1 Vistti identifiserendieđut

Deavdde dán oasi ovtto, go almmuhat rievdadusaid vistti dieđuide dahje almmuhat giddodatvearuhusmearrádusas váilu vistti.

Vállje vuos, divutgo giddodatvearuhusmearrádusas leahkki vistti dieđuid vai almmuhatgo váilu vistti. Jos divut vistti dieđuid, almmut, mii lea giddodatvearuhusmearrádusas dan vistti nummir, mii divvojuvvo. Jos visti čohkiida máŋgga oasis ja divut dušše  dihto oassái gullevaš dieđuid (ovdamearkan vistti viiddidanoasi viidodaga), almmut maiddái vistti oasi nummira. Dange oainnat giddodatvearuhusmearrádusas.

Bissovaš vistedovddaldat

Jos almmuhat giddodatvearuhanmearrádusas váilu vistti, deavdde dása dan bissovaš vistedovddaldaga. Almmut bissovaš huksendovddaldaga maiddái, jos visti lea mielde giddodatvearuhusmearrádusas muhto dovddaldat váilu dahje dat lea boastut. Jos it dieđe bissovaš huksendovddaldaga, sáhtat goit guođđit čuoggá guorusin.

Bissovaš huksendovddaldat (VTJ-PRT) lea dovddaldat, man Álbmotregisttarguovddáš  addá juohke vistái ja ođđa huksenprošeavtta várás. Bissovaš huksendovddaldat atno ávkin vuosttas saji identifiserendiehtun iešguđege eiseváldereigistttariid gaskkas. Bissovaš vistedovddaldat lea hámis 100012345A.

5.2 Vistti galgá sihkkut eret

Deavdde dán oasi, jos giddodatvearuhusmearrádusas lea visti, mii ii duođalašvuođas gula giddodahkii dahje mii lea ovdamearkka dihtii burgojuvvon. Muitte deavdit maiddái oasi 5.1 čuokkis Vistti nummir.

Visti lea burgojuvvon dahje duššan

Vállje dán molssaeavttu, jos visti lea burgojuvvon dahje muđui oppalohkái duššan ovdal vearrojagi ođđajagimánu 1. beaivve. Merke maiddái burgin- dahje duššanbeaivvi. Almmut maiddái sierra gieldda huksenbearráigehččui, ahte visti lea burgojuvvon dahje duššan.

Vistti dieđuid galgá sihkkut eret eará siva geažil

Vállje dán molssaeavttu, jos vistti ferte sihkkut eret giddodatvearuhusa dieđuin eará siva geažil. Čále dán lassin siva ja ákkastallama oassái 6 (Lassedieđut).

5.3 Vistti oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi

Deavdde oppa dán oasi, jos divut man nu giddodatvearuhusmearrádusas leahkki vistti dieđuid. Jos almmuhat váilu vistti, deavdde goit čuoggá "Du ossodat visttis ođđajagimánu 1. beaivve ".

Jos divut oppa giddodaga (ii nappo dušše ovtta ovttaskas vistti) oamasteapmai dahje hálddašeapmai laktáseaddji dieđu, dán oasi ii dárbbaš deavdit. Almmut dárbbašlaš dieđuid dalle skovi oasis 3 (Giddodaga oamasteapmi ja hálddašeapmi ođđajagimánu 1. beaivve dán jagi).

Dárbbu mielde sáhtát čállit lassedieđuid oassái 6 (Lassedieđut).

Makkár oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta dus lea vistái?

Vállje dán čuoggás, makkár oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta dus lea vistái. Almmut maiddái, jos oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta lea nohkan. Deavdde dán čuoggá maiddái dalle, go du ossodat visttis lea rievdan.

Oamastan- ja hálddašnavuoigatvuohta
  • Eanáš vistti oamasteaddjis lea oamastan- ja hálddašanvuoigatvuohta vistái. Vállje dán čuoggá, jos dus leat guktot vuoigatvuođat.
  • Giddodatvearuhussii váikkuheaddji hálddašanvuoigatvuohta sáhttá leat earás go vistti oamasteaddjis dušše, jos hálddašanvuoigatvuođas lea mearriduvvon skeaŋkagirjjis dahje testamentas. Dan lassin leaska sáhttá doalahit hálddašanvuoigavuođa giddodahkii, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu.
  • Jos vistái lea doalahuvvon hálddašanvuoigatvuohta gávppi oktavuođas, das ii leat váikkuhus giddodatvearuhussii.
Dušše oamastanvuoigatvuohta (hálddašnavuoigatvuohta lea doalahuvvon nubbái)
  • Vállje dán molssaeavttu, jos dus lea dušše oamastanvuoigatvuohta muhto ii hálddašanvuoigatvuohta. Ná lea ovdamearkka dihtii dalle, go leat ožžon vistti skeaŋkan dahje testamentan, muhto vistti hálddašanvuoigatvuohta lea skeaŋkagirjjis dahje testamentas doalahuvvon skeŋkejeaddjái dahje geasa nu nubbái. Maiddái leaska lea sáhttán doalahit hálddašanvuoigavuođa giddodahkii, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu.
  • Geahča ovdamearkkaid deavdinrávvaga oasis 3 – seamma ovdamearkkat heivejit maiddái beare vistti oamasteapmai ja hálddašeapmai.
Dušše hálddašanvuoigatvuohta
  • Vállje dán molssaeavttu, jos dus lea hálddašanvuoigatvuohta, muhto ii oamastanvuoigatvuohta. Ná lea ovdamearkka dihtii dalle, go vistti hálddašanvuoigatvuohta lea doalahuvvon skeaŋkagirjjiin dahje testameantain dahje go leaska lea doalahan hálddašanvuoigatvuođa, mii leamašan guimmiid oktasaš ruoktu.
  • Geahča ovdamearkka deavdinrávvaga oasis 3. Ovdamearka heive maiddái beare vistti oamasteapmai ja hálddašeapmai.
Ii šat oamastan- dahje hálddašanvuoigatvuohta vistái
  • Vállje dán čuoggá, jos leat luohpadan ovdal iežat oamastan dahje hálddašan vistti, iige dus leamašan oamastan- dahje hálddašanvuoigavuohta vistái ođđajagimánu 1. beaivve.

Du ossodat visttis ođđajagimánu 1. beaivve (omd. ½)

Almmut dás iežat omastanossodaga giddodahkii, jos du ossodat lea rievdan dahje du ossodat visttis ii leat seamma go du ossodat giddodaga eanavuođus. Almmut ossodaga cuovkalohkun. Almmut dan lassin guoibmát oamastan ossodaga sihke vistti eará oamasteaddjiid čuoggás 6 (Lassedieđut).

Beaivi, goas oamasteapmi dahje hálddašeapmi rievddai

Almmut dás, man beaivve oamasteapmi dahje hálddašeapmi rievddai.

Mo rievdadus lea dáhpáhuvvan?

Almmut dán čuoggás, man láhkai leat luohpadan dahje ožžon vistti. Dárbbu mielde sáhtat muitalit áššis dárkilabbot čuoggás 6 (Lasssedieđut).

5.4 Vistti gaskandagavuohta ja gárvvásmuvvan

Deavdde dán oasi, jos almmuhat giddodatvearuhusmearrádusas váilu vistti dahje divut vistti dieđuid. Jos almmuhat váilu vistti dieđuid, almmut gárvvásmuvvanbeaivvi. Jos visti leamašan gaskandaga, almmut álggahanbeaivvi ja vistti gárvánandási ovddit jagi loahpa (31.12.) dili mielde.

  • Ovdamearka: Vistti huksen lea álggahuvvon 15.5.2018 ja visti lea gárvvásmuvvan 1.2.2020. Visti nappo leamašan gaskandaga 31.12.2019. Jos visti váilu jagi 2020 giddodatvearuhusmearrádusas, almmut huksema álggahanbeaivvi ja vistti gárvánandási 31.12.2019.
  • Visti lea giddodatvearuhusa dáfus gárvvásmuvvan dalle, go vistái lea mieđihuvvon atnuiváldinlohpi.
  • Jos ássanvistti keallirgeardi, 2. geargi dahje lokta lea spárvemeahttun muhto vistái lea mieđihuvvon atnuiváldinlohpi, visti ii dollojuvvo giddodatvearuhusas  gaskandaga. Visti lea nappo giddodatvearuhusa dáfus ollásit gárvvis fuolakeahttá spárvema váilivuođain.

Huksema álggahanbeaivi

Almmut dás huksema álggahanbeaivvi, jos visti leamašan gaskandaga 31.12. vearrojagi ovddit jagi. Jos visti leamašan gárvvis, álggahanbeaivvi ii dárbbaš almmuhit.

Vistti gárvánanbeaivi

Almmut dás ođđa vistti gárvvásmuvvanbeaivvi. Jos divut boares vistti gárvvásmuvvanjagi, sáhtat almmuhit dan maiddái dan čuoggás. Jos it dieđe boares vistti dárkkes gárvásmuvvanbeaivvi, almmut gárvvásmuvvanjagi maŋimuš beaivvi.

Gaskandaga vistti gárvánandássi juovlamánu 31. beaivve ovddit jagi

Almmut dás vistti gárvánandási proseantan. Jos it almmut gárvánandási, Vearrohálddahus meroštallá dan huksema álggahanbeaivvi ja vistti gárvvásmuvvanbeaivvi vuođul.

Lassedieđut vistti gárvánandási meroštallamis (suomagillii)

5.5 Vistti viiddideapmi

Viiddideami álggahanbeaivi

Almmut dás huksema álggahanbeaivvi, jos viiddideapmi leamašan gaskandaga 31.12. vearrojagi ovddit jagi.

Viiddideami gárvvásmuvvanbeaivi

Almmut dás viiddideami gárvvásmuvvanbeaivvi.

Gaskandaga viiddideami gárvánandássi juovlamánu 31. beaivve ovddit jagi

Almmut dás viiddideami gárvánandási proseantan. Jos it almmut gárvánandási, Vearrohálddahus meroštallá dan viiddideami huksema álggahanbeaivvi ja viiddideami gárvvásmuvvanbeaivvi vuođul.

Viiddideami olles viidodat

Almmut dás viiddideami olles viidodaga njealjehasmehterin. Loga rávvagiid olles viidodaga rehkenastima várás deavdinrávvaga oasis 5 (Visti) čuoggás 5.7 (Huksentiipa ja vistti iešvuođat).

Viiddideami sadjáivuohta

Almmut dás vistti viiddideami sadjáivuođa guđahasmehterin. Viiddideami sadjáivuođa galgá almmuhit, jos viiddidanvuloš vistti huksentiipa lea industriija- dahje rádjovisti, gávpevisti, doaibmahatvisti, hotealla dahje eará visti dahje huksehus.

Loga rávvagiid sadjáivuođa reknastima várás deavdinravvaga oasis 5 (Visti) čuoggás 5.7 (Huksentiipa ja vistti iešvuođat).

Vistti olles viidodat viiddideami maŋŋá

Almmut dás oppa vistti rehkenaston olles viidodaga olgguldasmihtuid mielde. Almmut olles viidodaga njealjehasmehterin.

Vistti sádjáivuohta viiddideami maŋŋá

Almmut dás oppa vistti sadjáivuođa guđahasmehterin.

5.6 Vistti geavahanulbmil

Deavdde dán oasi, jos almmuhat ođđa vistti dahje divut vistti dieđuid.

Fásta ássanatnu dahje laktása dasa

Vállje dán molssaeavttu, jos unnimustá bealli vistti lanjadagaid viidodagas lea fásta ássananus. Vállje dán molssaeavttu maiddái dalle, go gažaldagas lea gaskandaga visti, man leat huksegoahtán váldoáššis fásta ássanatnui.

Maiddái sierra dállodoallo-, sávdne- dahje biilastállavisti gullá dán jovkui, jos dasa laktáseaddji váldovisti lea váldoáššis fásta ássananus.

Eará ássanatnu go fásta, dahje láktása dasa

Vállje dán molssaeavttu, jos badjel bealli vistti lanjadagain geavahuvvo váldoáššis eará ássamii go fásta ássamii. Eará ássan lea ovdamearkan asttuáiggge ássan. Vállje dán molssaeavttu maiddái dalle, go gažaldagas lea gaskandaga visti, man leat huksegoahtán váldoáššis eará ássamii go fásta ássamii.

Maiddái sierra dállodoallo-, sávdne- dahje biilastállavisti gullá dán jovkui, jos dasa laktáseaddji váldovisti atnojuvvo váldoáššis eará ássamii go fásta ássamii.

Eará go ássanatnu

Váljje dán molssaeavttu, jos badjel bealli vistti lanjadagaid viidodagas lea eará go ássananus. Vállje dán molssaeavttu maiddái dalle, go badjel bealli vistti lanjadagaid viidodagas atnojit ealáhusdoaibman ollašuhtton orrundoaimma várás dahje dušše eanadoalu oktavuođas ollašuhtton orrundoaimmá várás.

5.7 Vistetiipa ja vistti iešvuođat

Dán oasis leat 8 molssaevttolaš ollisvuođa:

  • Smávvadállu
  • asttuáigge viessu
  • Dállodoallovisti, biilastálla dahje sávdni
  • Industriija- ja rádjovisti
  • Ássangeardedállu
  • Gávpevisti
  • Doaimmahatvisti dahje hotealla
  • Eará visti dahje huksehus.

Deavdde dán ollisvuođa, mii vástida vistti tiippa. Jos it dieđe vistetiippa sihkkarit, deavdde dieđuid dan vistetiippa buohta, mii govvida vistti buoremusat. Jos lea dárbu čále iežat govvádusa visttis čuoggái 6 (Lassedieđut).

Dát čuokkis lea seamma buot molssaeavttuin:

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde

Vistti dahje dan oasi olles viidodat njealjehasmehterin. Almmut olles viidodaga njealjehasmehtera dárkilvuođain.

Vistti olles viidodat lea vistti viidodat rehkenastojuvvon olgguldasmihtuid mielde. Dasa rehkenastojit buot gerddiid, kealláriid ja liegga skoađastuvvon loktalanjaid viidodagat. Olles viidodahkii eai goitotge rehkenastojuvvo bálgoŋŋat, goavddit eaige dakkár sajit, maid friija allodat lea vuollái 160 cm. Lokta ja olgofeaskkir rehkenastojuvvo fárrui olles viidodahkii dušše, jos dat leat liegga skoađastuvvon. Ráidodálu ja bárradálu viidodagain oaivvilduvvo oppa vistti viidodat.

Ovdamearka oppalaš viidodaga rehkenastimis:

1. geardi: 12,50 m x 8,50 m = 106,25 m²
2. geardi: 12,50 m x 5,30 m = 66,25 m²
Keallir: 12,50 m x 4,00 m = 50,00 m²
Oktiibuot: 222,50 m² ≈ 222 m²

Deavdde dan lassin rivttes huksentiippa eará dieđuid:

Smávvadállu (bearašdállu, bárradállu, ráidodállu)

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Liggen
Vállje molssaeavtu Guovddášliggen, jos visttis lea čázi jorramii vuođđuduvvi liggenvuogádat. Das ii leat mearkkašupmi, leago lieggasa gáldun ovdamearkan olju, mearra, hilla, gáiddusliekkas, eanaliekkas, várrejeaddji eleliggen vai áimmu jorramii vuođđuduvvi liggen.

Vállje molssaeavttu Eará, jos visti liggejuvvo njuolgga elefierpmái laktojuvvon liggenbáhtteriin dahje eará vástideaddji liggenbiergasiin.

Asttuáiggi viessu
Asttuáiggi viesuin oaivvilduvvo visti, mii lea huksejuvvon váldoáššis asttuáiggi atnui, ovdamearkan geassestohpun. Visti galgá leat dábálaš asttuáiggi viessu. Jos vistti sturrodat, geavahanvuohki, huksendássi dahje rusttetdássi leat čielgasit earálágan go dábálaš asttuáiggi viesus, visti lea giddodatvearuhusa dáfus smávvadállu. Visti lea smávvadállu ovdamearkka dihtii dalle, jos dan sturrodat lea unnimustá 80 m2, Rusttegat leat smávvadálu dási ja viessu heive birrajagaš atnui. Almmut dákkár vistti dieđuid giddodatvearroalmmuhusa oasis Smávvadállu. Deavdde dieđuid oassái Smávvadállu maiddái dalle, jos bearašdállu lea asttuáiggi anus.

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7 álggus, mo olles viidodat rehkenastojuvvo. Rehkenastte fárrui buot gerddiid, kealláriid ja liegga skoađastuvvon loktalanjaid.

Vistti  siskkobeale bálgoŋŋalágan sajiin rehkenasto vistti olles viidodahkii dat oassi, man friija allodat lea badjel 160 cm. Asttuáiggi vistti olgofeaskir ii rehkenasto olles viidodahkii. Merke olgofeaskára viidodaga sierra čuoggái Olgofeaskára viidodat .

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Olgofeaskára viidodat
Almmut dás olgofeaskára viidodaga njealjehasmehterin. Olgofeaskáriin oaivvilduvvo vistái bissovaččat gokčojuvvon sadji, man bokti johttojuvvo visttis olggos. Olgofeaskkir galgá leat nu stuoris, ahte dás sáhttá orodit. Olgofeaskára buot siidduin ii leat seaidni. Olgofeaskára viidodat ii rehkenasto fárrui vistti olles viidodahkii.

Almmut dan lassin, leatgo visttis čuovvovaš rusttegat dahje iešvuođat:

  • Šleađga
    Visttis lea šleađga, jos visti lea laktojuvvon elefierpmái dahje vistái sirdo 230 V elerávdnji. Šleađgaenergiija buvttadanvuogis ii leat mearkkášupmi.
  • Čáhcejođas
    Čáhcejođasin dollojuvvo dakkár vistái bissovaččat biddjon čáhcejođasvuogádat, masa čáhci boahtá guovllu čáhcejođasfierpmis dahje gáivvos (riekkes- dahje bovragáivvos) jogo deattuin dahje pumppain.
  • Duolvačáhcebohcci
    Duolvačáhcebohccin dollojuvvo dakkár vistái bissovaččat biddjon  duolvačáhcebohccevuogádat, mii nohká guovllu duolvačáhcefierpmádahkii, vuojulduhttin- dahje gittagáivvoi dahje smávvabuhtistanlágádussii. Nu gohčoduvvon ránes čáziid gieđahallamii oaivvilduvvon eanaroggi ii leat duolvačáhcebohcci.
  • Hivsset
    Hivsset galgá leat čáziin doidinláhkai ja duolvačáhcebohccái laktojuvvon. Kemiijalaš hivsset dahje elektrihkalaš goikehivsset ii leat hivsset.
  • Visti lea dálveásahahtti
    Visti lea dálveásahahtti, jos das lea liggen ja doarvái skoađas dahje seaidneassodat, vai vistti temperatuvra bissu liggedettiin unnimustá +15 celsiusgráđas. Liggemii sáhttá geavahit ovdamearkan várrejeaddji uvnna, kamiinna dahje elebáhtteriid. Dálveásahahtti ii oaivvil seamma go fásta ássamii heivvolaš. Visti ii nappo dárbbaš heivet fásta ássanatnui.
  • Visttis lea sávdni
    Sávdni galgá leat vistti guoddi ráhkadusaid siskkobealde. Jos sávdni lea sierra visti, merke ruossa Ii-molssaektui. Deavdde dalle sávnni dieđuid sierra čuoggái Dállodoallovisti ja vállje dan čuoggá molssaevttuin Sávdni.

Dállodoallovisti, biilastálla dahje sávdni

Merke dán čuoggái, leago visti dállodoallovisti, biilastálla vai sávdni.

Jos visti lea biilagoavdi dahje eará goavdi, ale deavdde dan dieđuid dása muhto deavdde huksentiipa "Eará visti dahje huksehus".

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Huksentiipa
Vállje molssaeavttu Liegga skoađastuvvon, jos visti lea liegga skoađastuvvon sihke muđuige huksenvuogi hárrái lea oaivvilduvvon guhkesáigge atnui. Ovdamearkan sávdni gehččo leat guhkesáigge atnui oaivvilduvvon ja huksengoluid hárrái das lea eanet árvu go geahppa ráhkaduvvon visttis.

Vállje molssaeavttu  Geahppa ráhkaduvvon, jos visti lea geahppa ráhkaduvvon ja liegga skoađasteami haga.

Industriija- ja rádjovisti

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Sadjáivuohta
Vistti dahje dan oasi sadjáivuohta guđahasmehterin. Vistti sadjáivuhtii čáhkaduvvojit sihke liegga ja galbma sajit rehkenastimiin olgguldasmihtuid mielde.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Geardelohku (keallir mielde)
Almmut, galle gearddi visttis leat. Rehkenastte geardelohkui maidddái kealláriid. Rehkenastte loktagearddi fárrui dušše, jos dat lea liegga skoađastuvvon.

Liggen ja čáhcejođas
Vállje molssaeavttu I, II, III, dahje IV dan mielde, mii lagamustá vástida vistti iešvuođaid. Doaimmahat- ja sosiáladoaibmasajiid viidodagat rehkenastojit sismihtuid mielde.

Biggoheapmi ja čuovggat
Vállje molssaeavttu I, II dahje III dan mielde, mii lagamustá vástida vistti iešvuođaid. Doaimmahat- ja sosiáladoaibmasajiid viidodagat rehkenastojit sismihtuid mielde.

Ássangeardedállu

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Geardelohku (keallir mielde)
Rehkenastte geardelohkui maiddái kealláriid. Rehkenastte loktagearddi fárrui dušše, jos dat lea liegga skoađastuvvon.

Lanjadagaid lohkomearri
Ammut, galle lanjadaga visttis leat.

Visttis lea hissa
Almmut, leago visttis hissa vai ii.

Gávpevisti

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Sadjáivuohta
Vistti dahje dan oasi sadjáivuohta guđahasmehterin. Rehkenastte sadjáivuođa olgguldasmihtuid mielde ja rehkenastte dasa sihke liegga ja galbma sajiid.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Geardelohku (keallir mielde)
Almmut, galle gearddi visttis leat. Rehkenastte geardelohkui maiddái kealláriid. Rehkenastte loktagearddi fárrui dušše, jos dat lea liegga skoađastuvvon.

Keallára viidodat
Rehkenastte keallára viidodaga njealjehasmehterin. Das ii leat mearkkašupmi, makkár anus keallir lea.

Eará sajis go kealláris leahkki rájuid viidodat
Jos visttis lea rádju eará sajis go kealláris, rehkenastte oktii dákkár eará rájuid viidodagaid sismihtuid mielde.

Doaimmahatvisti dahje hotealla

Almmut, leago vistti tiippa doaimmahatvisti vai hotealla.

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinravvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Sadjáivuohta
Vistti dahje dan oasi sadjáivuohta guđahasmehterin. Rehkenastte sadjáivuođa olgguldasmihtuid mielde ja rehkenastte dasa sihke liegga ja galbma sajiid.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Ráju viidodat
Raduid oktasaš viidodat njealjehasmehterin rehkenastojuvvon sismihtuid mielde. Doaimmahatgearddi unna rájut eai rehkenasto ráju viidodahkii.

Hissaoliid viidodat
Rehkenastte hissaoali viidodaga sismihtuid mielde. Gearddo hissaoali vuođu daid gerddiid lohkomeriin, maid čađa hissa johta. Jos visttis leat máŋga hissa, rehkenastte viidodagaid oktii.

Parkerensajiid viidodat
Visttis leahkki parkerensajiid viidodat rehkenaston njealjehasmehterin sismihtuid mielde.

Vistti hápmi
Vállje molssaeavttu I, II dahje III dan mielde, mii lagamustá vástida vistti iešvuođaid.

Biggoheapmi
Vállje molssaeavttu I, II dahje III dan mielde, mii lagamustá vástida vistti iešvuođaid.

Eará visti dahje huksehus

Olles viidodat olgguldasmihtuid mielde
Loga deavdinrávvaga oasi 5.7. álggus, mo olles viidodat rehkenasto.

Sadjáivuohta
Vistti dahje dan oasi sadjáivuohta guđahasmehterin. Rehkenastte sadjáivuođa olgguldasmihtuid mielde ja rehkenastte dasa sihke liegga ja galbma sajiid.

Guoddi ráhkadus
Almmut, leago vistti guoddi ráhkadus muorra vai geađgi dahje metálla. Guoddi ráhkadus váikkuha vistti ahkevuoládusprosentii ovttas huksentiippain.

Huksengolut
Almmut dás vistti dahje huksehusa huksengoluid.

Jos visti dahje huksehus leamašan gaskandaga 31.12. vearrojoagi ovddit jagi, almmut ja meroštala huksengoluid gárvves huksehusa mielde. Almmut dalle maiddái gárvánandási proseanta oasis 5.4 (Vistti gaskandaga ja gárvvásmuvvan) čuoggás "Gaskandaga vistti gárvánandássi juovlamánu 31. beaivve ovddit jagi ".

Dárkilut govvádus visttis dahje huksehusas
Čále dása dárkilut govvádusa das, makkár visttis dahje huksehusas lea gažaldat.

5.8 Vuođđodivvumat ja eará mearkkašahtti divvundoaimmat

Almmut, mat rievdadusat vistái leat dahkkon ovdal dán jagi ođđajagimánu 1. beaivve. Jos vistái lea vuođđodivvuma oktavuođas lasihuvvon oppalohkái ođđa rustttegat dahje iešvuođat, almmut daid gažaldatvuloš iešvuođaide várrejuvvon čuoggáin. Almmut nappo ovdamearkan asttuáigge vistái lasihuvvon duolvačáhcebohcci geassima oasis 5.7 čuoggás Asttuáiggi vistti. Dákkár ođđa rusttega lasiheami ii dárbbaš sierra almmuhit oasis 5.8.

Vuođđodivvunjahki

Almmut dás vuođđodivvuma jagi.

Vuođđodivvun- ja divvungolut

Almmut dás vearrojagi ovddit jagi (nuppiin sániin diimmá jagi) ollašuhtton vuođđodivvun- ja divvungoluid meari.

Ođđasis huksemii veardásaš rievdadus

Merke ruossa čuoggái "Ođđasis huksemii veardásaš rievdadus", jos visti lea vuođđodivvojuvvon nu ahte dat vástida ođđa vistti. Almmut maiddái vistti olles viidodaga vuođđodivvuma maŋŋá skovi oasis 5.7 (Huksentiipa ja vistti iešvuođat). Jos visti lea vuođđodivvuma oktavuođas viiddiduvvon, almmut viiddideami dieđuid sierra oasis 5.5.

6 Lassedieđut

Sáhtat čállit dása lassedieđuid. Sáhtat čállit dása ovdamearkan giddodaga dahje vistti oamasteapmai dahje hálddašeapmai laktáseaddji lassedieđuid, Čilgehusa eanageavaheami rievdadusas, ákkastallama vistti eret sihkumii dahje dárkilut govvádusa visttis.

Joatkke, jos lea dárbu, nuppi báhpárii. Merke dasa maiddái iežat nama sihke persovdnadovddaldagaga dahje F-nummirat.

Beive ja vuolláičále skovi. Almmut maiddái telefonnummira, gos du fáhte beaivit.

7 Giddoatvearu vuigengáibádus giddodatvearuhusa nohkama maŋŋá

Giddodatvearuhusa nohkanbeaivvi maŋŋá sáhtat ohcat rievdadusa giddodatveruhussiidat vearuhusa vuigenlávdegottis. Giddodatvearuhusa nohkanbeaivvi oainnat giddodatvearuhusmearrádusastat. Sáhtat dahkat vuigengáibádusa OmaVero -bálvalusas. Jos dagat vuigengáibádusa báhpáriin, Deavdde vuigengáibádusa ja bija mielddusin dán skovi. Almmut skovis vearrojahkin dan jagi, man vearuhussii gáibidat rievdadusa. Go skovi eará čuoggáin čujuhuvvo dihto beaivemearrái, dainna oaivvilduvvo beaivemearri, maid leat  almmuhan vearrojagi ektui. Ovdamearkan oassi 5.4 (Vistti gaskandagavuohta ja gárvvásmuvvan): Jos leat almmuhan, ahte ozat rievdadusa vearrojagi 2019 vearuhussii, oaivvilda teaksta "juovlamánu 31. beaivve ovddit jagi " beaivvi 31.12.2018.