Mitä tarkoittaa avustusten ja tukien väärinkäyttö?

Avustusten ja tukien perusteeton ja tahallinen hakeminen ja käyttö voidaan katsoa väärinkäytökseksi. Tällöin toiminta ei vastaa tuen saamisen tarkoitusta. Tukia voidaan hakea virheellisillä tiedoilla tai toimia muutoin vastoin tukiehtoja. Tukia voidaan myös hakea ja käyttää vilpillisesti väärien rekisteritietojen tai -merkintöjen avulla.

Avustuksia ja tukia myönnetään esimerkiksi yrityksille ja maatalouteen sekä sosiaaliturvan etuuksina.  Sosiaaliturvan etuuksien väärinkäytöksiksi katsotaan muun muassa liikaa tai väärin perustein maksetut etuudet. Annettuihin tietoihin saattaa liittyä asiakirjaväärennyksiä ja tiedon manipulointia. Tahallisesta väärinkäytöksestä seuraa tuen takaisinperintä ja mahdollisesti petossyyte.

Tukien väärinkäytön yhteiskunnallisia vaikutuksia

Tukien ja etuuksien väärinkäytöksillä on yhteiskunnan tasolla suoria ja välillisiä vaikutuksia. Suorassa vaikutuksessa väärin kohdistunut tuki on pois sitä oikeasti tarvitsevalta. Samanaikaisesti tuella tavoiteltu vaikutus kohdistuu väärin ja sen hyödyllisyys heikkenee. Väärinkäytökset saattavat myös heikentää tukijärjestelmän ja viranomaisten uskottavuutta. Tukia saaneet voivat joutua yleisen arvostelun kohteeksi.

Tukien väärinkäytöksissä on myös alueellisia ulottuvuuksia. EU-tukien valvonta vaikuttaa olevan lievempää kuin kansallisten tukien. Toisaalta kansallista valvontaa ja lainsäädäntöä saatetaan pyrkiä kehittämään innokkaammin.

Avustusten väärinkäytöksiin liittyvää lainsäädäntöä Suomessa

Suomessa valtionavustusten valvonnasta ja takaisinperinnästä on säädetty valtionavustuslain (688/2001) 4 ja 5 luvuissa. Takaisinperintää koskevia säännöksiä on myös valtion myöntämiä tukia koskevissa erityissäännöksissä.

Valtionavustuslain mukaan valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi ja takaisin perittäväksi. Takaisin perinnän kriteerejä ovat:

- saaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan,
- saaja kieltäytyy antamasta aineistoa tai muutoin auttamasta valtionavustusviranomaisen tarkastuksessa,
- avustuksen kohteena ollut toiminta on lopetettu tai sitä on supistettu olennaisesti tai
- valtionavustuksen saaja on joutunut ulosottomenettelyyn, konkurssiin, yrityssaneeraukseen tai velkajärjestelyyn.

Valtionavustusviranomaisella on oikeus luovuttaa tietoja poliisi- ja muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi taikka syyttäjäviranomaiselle syyteharkintaa varten.

Avustuspetoksista ja avustusten väärinkäyttörikoksista säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvussa. Rikoslain 36 luvussa säädetään puolestaan petosrikoksista, joita käytetään tyypillisesti rikosnimikkeinä muun muassa Kelaan kohdistuvissa petoksissa.

Rikoslain 29:5 §:n mukaan avustuspetokseen syyllistyy se, joka antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai salaa sellaisen seikan tai jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan, ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä.

Miten tukien väärinkäyttö ilmenee eri rooleissa 

Tukien väärinkäyttö vaikeuttaa tukien tai avustusten myöntäjien työtä monella tavalla. Käsittelyn, valvonnan ja takaisinperinnän prosessit tulee kehittää ja hallita siten, että väärinkäytökset olisivat mahdollisimman hankalia toteuttaa ja toisaalta mahdollisimman helppoja valvoa ja havaita. Tämä edellyttää muun muassa riskienhallinnan ja data-analytiikan tuntemusta ja hallintaa. Valvontaa on vaikea saada aukottomaksi esimerkiksi lainsäädännön rajoituksista johtuen tai tiedonsaannissa esiintyvien käytännön ongelmien takia.

Rahoittajat joutuvat pohtimaan resursseja ja riskienhallintaa sekä lainsäädännön luomaa toimintakehikkoa. Esille nousee tärkeitä kysymyksiä, kuten saadaanko sijoitetulle rahalle vastinetta, tavoittaako tuki oikeat tahot ja kulkeeko tieto onnistumisista sekä uhkista takaisin rahoittajille.

Tuen tai avustuksen hakija ja saaja jäävät heikompaan asemaan silloin kun järjestelmän heikkoudet luovat tilaisuuksia väärinkäytöksille. Kiire, puutteelliset säännökset ja puutteellinen resursointi voivat edesauttaa tilanteita, joissa menetetään perusteetonta etua väärin perustein tukea saaneille.

Järjestäytyneen rikollisuuden toimijat keskittyvät taloudellisen tiedon väärentämiseen ja identiteettien väärinkäytöksiin sekä pyrkivät jatkuvasti luomaan uusia kanavia rikollisen toiminnan jatkamiseksi.

Tilintarkastajat kohtaavat lisääntyviä vaatimuksia toiminnan ja avustusten käytön tarkastamiseksi. Myös sisäisen tarkastuksen roolia tulee vahvistaa väärinkäytösten toteamiseksi.

Rikosprosessiin tulee lisäkuormitusta avustusten väärinkäyttöjen takia. Mikäli resursseja ei ole riittävästi, kasvaa työpaine joka portaassa esitutkinnasta aina tuomion lukemiseen asti. Myös hallinnollinen taakka lisääntyy koko prosessissa. 

Tukien ja etuuksien käyttöön liittyviä rooleja

  • Tukien tai etuuksien myöntäjät
    - käsittelijät - esteellisyyssäännökset
    - takaisinperintä
    - toimivat myös valvojina
  • Rahoittajat
    - ministeriöt
    - viranomaiset
    - kaupungit ja kunnat
    - järjestöt
    - EU
    - toimivat myös valvojina
  • Tuen tai avustuksen hakija ja saaja
    - luonnollinen henkilö (sosiaalietuudet, ammatinharjoittaminen)
    - taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö
    - ei taloudellista toimintaa harjoittava yhteisö
    - bulvaani
  • Järjestäytyneen rikollisuuden toimijat
    - usein ulkomailta johdettua toimintaa
    - kotimainen tai ulkomainen toimija
  • Tilintarkastajat
    - sisäiset
    - ulkoiset
  • Rikosprosessin toimijat
    - poliisi
    - syyttäjät
    - tuomioistuimet

Motiivit eri rooleissa

  • Tukien tai etuuksien myöntäjät
    - väärinkäytösten estäminen
    - rahan jakaminen oikeille tahoille ja oikeilla perusteilla
    - imagoriskin välttäminen
  • Rahoittajat
    - väärinkäytösten estäminen
    - yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen
  • Tuen tai avustuksen hakija ja saaja
    - taloudellisen edun saaminen
    - oman kilpailuaseman parantaminen
  • Järjestäytyneen rikollisuuden toimijat
    - rikollisen toiminnan rahoittaminen
  • Tilintarkastajat
    - yrityksen toimintaan liittyvät intressit
  • Rikosprosessin toimija
    - rikosvastuun toteuttaminen
Sivu on viimeksi päivitetty 22.8.2022