Lisäennakko

Lisäennakko on ennakko, jota hakemalla ja maksamalla voit täydentää ennakonpidätystä tai ennakkoveroa verovuoden päättymisen jälkeen. Henkilöasiakkailla verovuosi on sama kuin kalenterivuosi. Jos verovuoden aikana maksamasi ennakot eivät riitä kattamaan tarvittavia verovuoden veroja, puuttuva osa tulee maksaa jäännösverona. Lisäennakkoa maksamalla voit pienentää jäännösveron ja sille laskettavan koron määrää.

Voit tarvittaessa hakea ja maksaa lisäennakkoa useaan kertaan oman verotuksesi päättymiseen asti. Verovuoden aikana et voi maksaa lisäennakkoa, vaan silloin täytyy hakea ennakkoveroa tai muutosta ennakkoveroon.

Verovuodelle 2019 voit hakea lisäennakkoa 7.12.2019 alkaen. Lisäennakon eräpäivä on aikaisintaan 2.1.2020.

Hae lisäennakkoa ennen kuin maksat

Lisäennakkoa pitää hakea, ennen kuin sen voi maksaa. Hae lisäennakkoa OmaVerossa. Saat sen jälkeen lisäennakosta päätöksen, jossa on tiedot maksamista varten.

Hae lisäennakkoa Omaverossa

Henkilöasiakkaat:

Näin haet ennakkoveroa

Näin muutat ennakkoveroa

Yritys- ja yhteisöasiakkaat:

Näin haet muutosta ennakkoveroon ja lisäennakkoa OmaVerossa

Huom. Älä käytä vanhoja ennakon täydennysmaksun tietoja! Jos maksat vanhoilla maksutiedoilla, maksu käytetään tuloveron (ennakkovero ja jäännösvero) erille eräpäivien mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Jos sinulla ei ole erääntynyttä tuloveroa, käytetään maksua muille erääntyneille veroillesi. Jos sinulla ei ole muita erääntyneitä veroja, palautetaan maksu ilmoittamallesi pankkitilille, ellei sinulla ole ulosotossa velkoja.

Hae lisäennakkoa lomakkeella lomakkeella 5010 (kohta 17)

Odota, että saat ennakkoperinnän päätöksen, joka sisältää tilisiirtolomakkeen

Maksa tilisiirtolomakkeen tietojen mukaan. Eräpäivä on aina kolmen viikon päässä päätöspäivästä oleva pankkipäivä.

Huom.! Huomioithan postin kulun. Lomakkeen postitus- ja käsittelyajat voivat aiheuttaa sen, että päätös ja ennakon eräpäivä ovat tammikuun jälkeen.

Jos haluat hakea lisäennakkoa puhelimitse, soita palvelunumeroon 029 497 000.

Milloin lisäennakko pitää maksaa?

Kun haet lisäennakkoa OmaVerossa, saat valita lisäennakon eräpäivän. Se voi olla kuluva päivä tai enintään kolmen viikon päässä oleva päivä. Eräpäivän pitää aina olla arkipäivä. Huomaa, että hakemuksesi käsittelyssä voi kuitenkin joissain tapauksissa kestää, jolloin eräpäivä voi siirtyä valitsemastasi päivästä. Hae siis lisäennakkoa ajoissa ja maksa se vasta saatuasi päätöksen.

Jos maksat lisäennakon

  • ennen eräpäivää, maksat kuitenkin huojennettua viivästyskorkoa eräpäivään saakka
  • eräpäivän jälkeen, maksat lisäksi myös viivästyskorkoa.

Jos valitset eräpäiväksi kuukauden viimeisen päivän, Verohallinto käyttää kuukauden lopussa lisäennakon maksuksi muita maksuja tai palautuksia, joita ei ole siihen mennessä käytetty muille veroille. Ota tämä huomioon, kun maksat lisäennakkoa.

Aulis Arvonlisäverollinen haluaa maksaa arvonlisäveronsa hyvissä ajoin. Maaliskuun arvonlisävero 1 000 euroa erääntyy toukokuussa, mutta hän on maksanut sen jo 20.4. Maksua ei kuitenkaan voida vielä käyttää maaliskuun arvonlisäverolle, koska se ei ole vielä erääntynyt. Maksu on siis jäänyt odottamaan eräpäivää.

Aulis hakee 1 500 euron lisäennakkoa, valitsee eräpäiväksi 30.4. ja maksaa lisäennakon eräpäivänä 30.4. Auliksen lisäennakkoon tarkoittama maksu ei kuitenkaan pankkiviiveen takia ehdi samana päivänä Verohallintoon. Auliksen 20.4. maksama 1 000 euron maksu käytetään tällöin 30.4. lisäennakkoon, koska kuukauden lopussa käyttämättömiä maksuja käytetään erääntyneille veroille. Auliksen täytyy siis maksaa maaliskuun arvonlisävero uudestaan käyttämällä oma-aloitteisten verojen viitettä.

Auliksen lisäennakkoon tarkoittama 1 500 euron maksu saapuu Verohallintoon 1–2 päivää maksupäivän jälkeen. Maksusta käytetään 500 euroa lisäennakon yhä maksamatta olevaan loppuosaan ja osa huojennettuun viivästyskorkoon, joka on laskettu ajalle 1.2.–31.5. Jäljelle jäävä summa käytetään joko erääntymättömään tuloveroon, jos sitä on määrätty, tai palautetaan takaisin Aulikselle.

Lisäennakko on aina maksettava yhdessä erässä. Jos lisäennakon maksaa vain osittain, maksamatta jätetylle osalle kertyy viivästyskorkoa. Lisäennakkoa voi hakea useaan kertaan: voit tehdä uuden hakemuksen, jos huomaat, että lisäennakko ei riitäkään.

Kannattaako maksaa lisäennakkoa vai jäännösveroa?

Huojennetun viivästyskoron määrästä riippuu, kannattaako maksaa lisäennakkoa vai jäännösveroa. Koron määrään vaikuttaa jäännösveron tai lisäennakon eräpäivä ja maksettava määrä. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan henkilöasiakkailla helmikuun ensimmäisestä päivästä jäännösveron ensimmäisen erän tai lisäennakon eräpäivään asti. Yritys- ja yhteisöasiakkailla huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä jäännösveron tai lisäennakon eräpäivään asti. Lue lisää huojennetusta viivästyskorosta.

Henkilöasiakkaat voivat maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun loppuun asti. Yritys- ja yhteisöasiakkaat voivat maksaa lisäennakkoa ilman huojennettua viivästyskorkoa kuukauden ajan verovuoden päättymisestä. Jos lisäennakon eräpäivä on tämän ajankohdan jälkeen, lasketaan sille huojennettua viivästyskorkoa.

Jäännösverolle lasketaan myös huojennettua viivästyskorkoa. Jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Lisäennakon huojennetusta viivästyskorosta ei vähennetä 20 euroa. Tästä johtuen lisäennakon hakeminen ja maksaminen saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. Jos maksat pieniä lisäennakon määriä, voit joutua maksamaan enemmän huojennettua viivästyskorkoa ja myös aikaisemmin, kuin jos maksaisit koko veron jäännösverona.

Huomaathan, että jos maksat jäännösveron tai lisäennakon vasta eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan myös viivästyskorkoa. Lue lisää koroista ja viivästysseuraamuksista.

Lassen verovuoden aikana maksetut ennakonpidätykset eivät ole riittäneet kattamaan koko vuoden 2019 tuloveron tarvetta, joten Lasselle on määrätty jäännösveroa maksettavaksi yhteensä 10 000 euroa. Koska jäännösveron määrä on yli 170 euroa, se on jaettu kahteen erään. Ensimmäinen erä erääntyy 3.8. ja toinen erä 1.10., koska Lassen verotus päättyy kesäkuussa.

Lassen jäännösverolle eli 10 000 eurolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 2 % helmikuun ensimmäisestä päivästä lähtien jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään 3.8. asti. Huojennetun viivästyskoron laskukaava on tällöin 10 000 euroa * 185 päivää * 2% / 366 päivää = 101,09 euroa. Tästä vähennetään 20 euroa, ja loppu huojennetun viivästyskoron määrä jaetaan molemmille erille. Jäännösveron yksittäisen erän suuruus on siis korko mukaan lukien 5 040,55 euroa.

Lasse haluaa kuitenkin säästyä ylimääräisiltä huojennetuilta viivästyskoroilta. Lasse hakee 8.4. lisäennakkoa 10 000 euron verran, ja asettaa OmaVerossa eräpäiväksi saman päivän eli 8.4. Lisäennakolle lasketaan tällöin huojennettua viivästyskorkoa laskukaavalla 10 000 euroa * 68 päivää * 2% / 366 päivää = 37,16 euroa.

Lasse maksaa lisäennakon ja huojennetun viivästyskoron, yhteensä 10 037,16 euroa heti OmaVeron kautta. Tällä tavalla Lassen huojennetun viivästyskoron määrä väheni 43,93 euroa verrattuna jäännösverolle kertyvään huojennettuun viivästyskorkoon.

Jos Lasse olisi sen sijaan arvioinut tuloveron tarpeensa jo tammikuussa, olisi hän voinut hakea ja maksaa 10 000 euron lisäennakkoa tammikuun aikana. Tällöin hänelle ei olisi tullut maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa, vaan ainoastaan pelkkä lisäennakon määrä.

Matille on määrätty maksettavaksi 10 000 euroa jäännösveroa ja hänen verotuksensa päättyy samaan aikaan kuin Lassella esimerkissä 1, eli hänen jäännösveron eräpäivänsä ovat 3.8. ja 1.10. Huojennettua viivästyskorkoa Matin täytyy maksaa tällöin jäännösverolle 81,09 euroa.

Matti päättää välttyä osittain koroilta hakemalla 1 000 euron lisäennakkoa eräpäivälle 20.5. Lisäennakolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa laskukaavalla 1 000 euroa * 110 päivää * 2% / 366 päivää = 6,01 euroa. Matti maksaa lisäennakon ja huojennetun viivästyskoron 1 006,01 euroa samana päivänä.

Koska koko vuoden tuloveron tarve Matilla on 10 000 euroa, muuttuu hänen jäännösveronsa määrä lisäennakon maksamisen myötä 9 000 euroon. Jäännösveron huojennettu viivästyskorko lasketaan tällöin uudelleen kaavalla 9 000 euroa * 185 päivää * 2% / 366 päivää = 90,98 euroa, josta vähennetään 20 euroa, joten jäännösveron huojennetun viivästyskoron määrä on 70,98 euroa. Yhteensä Matin on tässä tapauksessa täytynyt maksaa huojennettua viivästyskorkoa 6,01 + 70,98 = 76,99 euroa.

Joonas on saanut verotuspäätöksen verovuodesta 2019, jossa hänelle on määrätty maksettavaksi 1 000 euroa jäännösveroa kahdessa erässä 1.9. ja 2.11. Huojennettu viivästyskorkoa lasketaan jäännösverolle laskukaavalla 1 000 euroa * 214 päivää * 2% / 366 päivää = 11,69 euroa. Koska huojennetun viivästyskoron määrä on pienempi kuin 20 euroa, ei sitä tarvitse maksaa. Jäännösveroa erääntyy 500 euroa 1.9. ja 500 euroa 2.11.

Joonas kuitenkin päättää hakea lisäennakkoa 1 000 euron verran 26.3. Lisäennakolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa laskukaavalla 1 000 euroa * 55 päivää * 2% / 366 päivää = 3,01 euroa, eli maksettavaksi lisäennakoksi tulee 1 003,01 euroa. Tässä tapauksessa Joonakselle on tullut lisää maksettavaa, ja kaiken lisäksi hänen täytyy maksaa vero jo keväällä.

Jos Joonas olisi halunnut maksaa etukäteen jäännösveronsa, olisi hän verotuspäätöksen saatuaan voinut maksaa henkilön tuloveron viitenumerolla 1 000 euroa. Tällöin maksua käytettäisiin jäännösveron 1. ja 2. erille, jos Joonaksella ei ole esimerkiksi ennen jäännösveron eräpäivää erääntyviä ennakkoveroja. Jäännösveron tulee olla näkyvillä Omaverossa, kun maksat sitä.