Perinnönjättäjältä saadut lahjat

Perinnönjättäjän perillisilleen antamat lahjat voivat olla joko ennakkoperintöä tai tavallisia lahjoja.

Onko kyseessä ennakkoperintö vai muu lahja?

Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan lahjaa, joka otetaan huomioon lahjanantajan eli perinnönjättäjän kuoleman jälkeen hänen perintöään jaettaessa. Ennakkoperinnön taustalla on ajatus siitä, että vaikka perinnönjättäjä on antanut elinaikanaan osalle perillisistään lahjoja, hän ei kuitenkaan halua näin menetellessään antaa joillekin perillisistään muita suurempaa osuutta omaisuudestaan.

Ennakkoperintönä omaisuutta saaneelle perilliselle tulee perinnönjättäjän jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienempi osuus, koska hän on jo aikaisemmin saanut perinnönjättäjältä lahjana omaisuutta. Ennakkoperintöjärjestelmässä olennaista on se, onko perinnönjättäjä tarkoittanut, että hänen aiemmin antamansa lahjat otetaan perinnönjaossa huomioon siten, että lahjoja jo saaneet perilliset saavat perinnönjaossa vähemmän omaisuutta.

Rintaperilliselle annettu lahja voi olla ennakkoperintöä

Rintaperilliselle, kuten lapselle tai lapsenlapselle, annettua lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä (ennakkoperintöolettama). Jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat tai lahja on annettu ainoalle rintaperilliselle, verotusta toimitettaessa voidaan yleensä olettaa, että lahjoja ei ole tarkoitettu ennakkoperinnöksi. Lahjanantaja voi erikseen määrätä esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.

Lahjaa voidaan pitää ennakkoperintönä vain, jos lahjansaaja on perillisasemassa lahjanantajan kuolinhetkellä. Muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä vain, jos lahjanantaja on erikseen niin määrännyt.

Ennakkoperintö on lahja, joka otetaan huomioon perintöverotuksessa ja perinnönjaossa

Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa samalla tavalla kuin lahjastakin silloin, kun ennakkoperintö saadaan. Ennakkoperintö ja lahja eroavat verotukselliselta kohtelultaan vain lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa ja perinnönjaossa. Ennakkoperinnöstä maksetaan siis lahjaveroa, mutta ennakkoperintö otetaan huomioon myös perintöverotuksessa.

Perintöverotusta toimitettaessa kaikki ennakkoperintöinä käsiteltävät lahjat lisätään kuolinpesän varoihin, vaikka lahjoituksesta olisi kulunut jo pitempikin aika. Lisäystä tehtäessä ennakkoperinnöt arvostetaan lahjoitushetken, eikä siis lahjanantajan kuolinhetken, mukaiseen arvoon. Sen jälkeen perinnönjättäjän omaisuuden ja ennakkoperintöjen yhteissumma jaetaan tasan kaikille perillisille. Näistä osuuksista määrätään perillisille perintövero.

Ennakkoperintöä saaneiden perillisten perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero perinnönjättäjän kuolinhetkellä voimassa olleen lahjaveroasteikon mukaisesti. Vaikka aiemmin maksettu lahjavero olisi suurempi kuin perintövero, erotusta ei makseta takaisin.

Esimerkki: Tommi on kuollut 16.4.2017. Tommin jäämistön säästö eli varat, joista on vähennetty velat, on 120 000 euroa. Tommilla on kolme perillistä: Liisa, Mikko ja Pekka. Kaikki kolme ovat hänen lapsiaan. Perinnönjättäjä on antanut 22.12.2011 ennakkoperintönä Liisalle 30 000 euroa. Tämä summa lisätään jäämistön säästöön, joten jaettava jäännös on 120 000 euroa + 30 000 euroa = 150 000 euroa. Kunkin perillisen osuus perinnöstä on 150 000 euroa / 3 = 50 000 euroa. Jokainen siis maksaa perintöveroa 50 000 eurosta. Koska Liisa on saanut 30 000 euroa ennakkoperintönä ja maksanut siitä lahjaveron, vähennetään aiemmin maksettu lahjavero Liisalle määrättävästä perintöverosta Tommin kuolinhetkellä voimassa olleen lahjaveroasteikon mukaisesti.

Perinnönjaossa ennakkoperintö otetaan myös huomioon. Liisan perintöosuudesta vähennetään aiemmin saatu ennakkoperintö. Liisa saa perinnönjaossa siis 50 000 euroa – 30 000 euroa = 20 000 euroa ja Mikko ja Pekka saavat kumpikin 50 000 euroa, jolloin koko jäämistö, 120 000 euroa, on jaettu.

Jos Liisan saama lahja ei ole ennakkoperintö, lahjaa ei oteta huomioon perinnönjaossa eikä perintöverotuksessa. Silloin Liisa, Mikko ja Pekka saavat kukin perintönä 120 000 euroa / 3 = 40 000 euroa.Ennakkoperintö-(2).png

Kolmen viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaa annetut lahjat

Muut kuin ennakkoperinnöt, eli tavalliset lahjat otetaan huomioon perinnönjättäjän eli lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa vain, jos perillinen on saanut tällaisen lahjan kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen perinnönjättäjän kuolemaa. Jos lahja on saatu kolmen viimeisen vuoden aikana ennen perinnönjättäjän kuolemaa, lisätään lahjan arvo perillisen perintöosuuteen ja perintövero määrätään yhteissumman perusteella. Perintöverosta vähennetään kuitenkin aiemmin maksettu lahjavero perinnönjättäjän kuolinhetkellä voimassa olleen lahjaveroasteikon mukaisesti. Vaikka aiemmin maksettu lahjavero olisi suurempi kuin nyt määrättävä perintövero, erotusta ei makseta takaisin.

Esimerkki: Tommi on kuollut 16.4.2017. Tommin jäämistön säästö eli varat, joista on vähennetty velat, on 120 000 euroa. Tommilla on kolme perillistä: Liisa, Mikko ja Pekka. Kaikki kolme ovat Tommin lapsia. Pekka on saanut 19.1.2015 perinnönjättäjältä 15 000 euron rahalahjan. Lahja ei ole ennakkoperintö. Jokaisen lapsen perintöosuus on 120 000 euroa / 3 = 40 000 euroa. Pekan perintöosuuteen kuitenkin lisätään hänen saamansa lahja eli 40 000 euroa + 15 000 euroa = 55 000 euroa, ja perintövero määrätään koko summasta.

Perintöveron määrä 55 000 eurosta 1. veroluokassa vuonna 2017 on 3 000 euroa. Pekka on maksanut 15 000 euron lahjasta aiemmin lahjaveroa 980 euroa. Pekalle määrättävästä perintöverosta vähennetään maksettu lahjavero Tommin kuolinhetkellä voimassa olleen lahjaveroasteikon mukaisesti, jolloin 15 000 euron lahjasta lahjavero on 900 euroa. Pekalle jää maksettavaksi perintöveroa 3 000 euroa – 900 euroa = 2 100 euroa. Liisa ja Mikko maksavat molemmat 40 000 eurosta perintöveroa 1. veroluokan mukaisesti 1 500 euroa.

Kolmen vuoden sisään saadut lahjat.png

Avainsanat: