Perinnönjako – toimita jakokirjasta kopio Verohallintoon

Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Kuolinpesän jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä tai pyytää lupaa Verohallinnolta. 

Perinnönjaosta täytyy tehdä jakokirja. Perinnönjakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille.

Jakokirjasta täytyy käydä ilmi

  • mitä on jaettu
  • jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
  • mitä kukin perillinen on saanut
  • mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
  • onko jako tehty kokonaan.

Kun jakokirja on tehty, toimita siitä kopio Verohallintoon. Lähetä kopio perinnönjakokirjasta OmaVerossa.

Kirjaudu OmaVeroon

Jos et voi lähettää perinnönjakokirjaa OmaVerossa, lähetä se osoitteeseen:

Verohallinto
Perintö- ja lahjaverotus
PL 760
00052 VERO

Usein kysyttyä

Perinnönjättäjän lapsilla ja lastenlapsilla on oikeus saada perinnöstä lakiosa, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuuttaan muille. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka perillinen olisi saanut ilman testamenttia. 

Perillisenä sinun täytyy erikseen vaatia lakiosaa testamentinsaajalta. Vaatimus pitää tehdä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun olet saanut tiedon testamentista. 

Kuolinpesän voi jakaa sen jälkeen, kun perunkirjoitus on toimitettu.

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa tietyssä määräajassa. 

Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain.

Perinnönjakoa ei tarvitse tehdä, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas.

Vainajan omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos vainajalla ei ollut testamenttia, perimysjärjestys määrää, minkä perintöosuuden kukin saa.

Perimysjärjestys:

  1. Lapset. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille.
  2. Leski. Leski perii puolisonsa, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia.
  3. Äiti ja isä. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.
  4. Isovanhemmat. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle. Serkut eivät siis kuulu perillisiin.

Perintö jaetaan tavallisesti siten, että ensin määritetään jokaisen perillisen jako-osuus. Esimerkiksi jos samaan sukuhaaraan kuuluvia perillisiä (kuten sisarukset) on kolme, jokaisen jako-osuus on 1/3. Jako-osuuden avulla lasketaan, mikä on jokaisen perillisen määrällinen osuus koko kuolinpesän arvosta. Perilliset saavat osuuttaan vastaavan määrän esimerkiksi rahana tai kiinteänä omaisuutena.

Perinnönjakoa ei tarvitse vahvistaa maistraatissa, jos kuolinpesän kaikki osakkaat ovat täysi-ikäisiä eikä kenelläkään heistä ole edunvalvojaa.

Maistraatin lupa tarvitaan silloin, jos osakkaisiin kuuluu alaikäisiä tai osakkaalla on muusta syystä edunvalvoja. Myös osittaiselle perinnönjaolle täytyy hakea lupa maistraatista.

Lisätietoja luvan hakemisesta saat maistraatin sivuilta (kohta 9)

Jos saat perinnönjaossa kiinteistön – esimerkiksi tontin tai tontin ja omakotitalon – sinun täytyy rekisteröidä sen omistusoikeus hakemalla lainhuutoa Maanmittauslaitokselta.

Jos henkilö oli kuollessaan naimisissa, aviopuolisoiden omaisuus täytyy osittaa ennen kuin perintöä voi jakaa. Osituksesta täytyy laatia osituskirja. Osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan.

Ositusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos aviopuolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.    

Jos myyt perukirjaan merkittyä omaisuutta eri hinnalla