Verollinen vai verovapaa lahja

Lahjaveroa on maksettava, jos saa samalta lahjoittajalta lahjoja vähintään 5 000 eurolla kolmen vuoden aikana.

Tällaisista lahjoista on annettava ilmoitus Verohallinnolle. Lahjansaajan pitää tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjavero.

Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista – rahalahjojen lisäksi esimerkiksi arvopapereista, rahasto-osuuksista, asunto-osakkeista, kiinteistöistä, autoista ja vaikkapa lahjana saaduista eläimistä tai arvoesineistä.

Kuinka paljon voi lahjoittaa verovapaasti?

Voit antaa verovapaasti alle 5 000 euron arvosta lahjoja samalle henkilölle 3 vuoden välein.

Esimerkki: Vanhemmat lahjoittavat rahaa lapselleen. Kumpikin vanhempi tekee oman 4 999 euron lahjoituksen 1.1.2018. Molemmat vanhemmat voivat lahjoittaa samalle lapselle seuraavan kerran 4 999 euroa verovapaasti 1.1.2021.

Kun kyseessä on verovapaa lahjoitus, lahjansaajan ei tarvitse tehdä lahjasta veroilmoitusta, ellemme sitä erikseen pyydä.

Koti-irtaimisto sekä koulutukseen, kasvatukseen ja elatukseen antamasi lahjat voivat olla verottomia

Milloin lahjaveroa pitää maksaa?

1) Jos saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa tai enemmän

Sinun on maksettava lahjaveroa ja tehtävä lahjasta veroilmoitus, jos saamasi yksittäisen lahjan arvo on 5 000 euroa tai enemmän.

Ilmoitus- ja maksuohjeet

2) Jos saat 3 vuoden aikana useita lahjoja, joiden arvo yhteensä on 5 000 euroa tai enemmän

Kaikki samalta lahjanantajalta 3 vuoden aikana saamasi lahjat lasketaan yhteen, vaikka ne olisivat eri tyyppistä varallisuutta, esimerkiksi rahaa ja arvopapereita.

Kun saat samalta lahjanantajalta 3 vuoden aikana useita lahjoja, myöhemmin saatu lahja lisätään aiemmin saadun lahjan arvoon. Tästä yhteenlasketusta arvosta laskemme lahjaveron. Jos olet jo maksanut aiemmin saamastasi lahjasta lahjaveroa, otamme sen huomioon, kun laskemme uutta veroa.

Kun lahjojen arvo on yhteensä 5 000 euroa tai enemmän, sinun on ilmoitettava kaikki 3 vuoden aikana saamasi lahjat lahjaveroilmoituksella, vaikka yksittäisen lahjan arvo olisi alle verotettavan arvon. Tee lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 5 000 euron raja tulee täyteen.

Ilmoitus- ja maksuohjeet

Esimerkkejä 3 vuoden aikana saaduista lahjoista

Jos olet saanut 3 vuoden aikana useita lahjoja, ne kaikki pitää ilmoittaa siinä vaiheessa, jos 5 000 euron raja ylittyy uuden lahjan vuoksi.

Esimerkki: Antti antoi tyttärelleen Liisalle 4 000 euron rahalahjan 3.1.2017. Myöhemmin, 1.5.2018, Antti lahjoitti Liisalle lisäksi 2 000 euroa. Lahjojen yhteisarvo on 6 000 euroa. Koska 5 000 euron raja tulee täyteen, Liisa tekee lahjaveroilmoituksen 1.5.2018 saamastaan lahjasta ja ilmoittaa siinä myös 3.1.2017 saamansa lahjan.

Liisa maksaa lahjaveroa lahjojen yhteisarvosta (6 000 eurosta) 1. veroluokan mukaan. Lahjavero on 180 euroa.

Lahjavero lasketaan aina kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvon mukaan. Jos maksat heti ensimmäisestä lahjasta lahjaveroa ja saat myöhemmin samalta lahjanantajalta uuden lahjan, aiemmin maksamasi lahjavero otetaan huomioon.

Huomaa, että lahjaverotaulukko eli lahjaveron määrä muuttui 1.1.2017. Vaikka aiemmat lahjat olisi saatu ja lahjavero maksettu ennen sitä, uuden lahjan lahjaverosta vähennetään 1.1.2017 voimaan tulleen verotaulukon mukainen vero.

Esimerkki: Antti antoi 1.1.2016 tyttärelleen Liisalle 5 000 euron arvoisen lahjan, josta Liisa maksoi lahjaveroa 1. veroluokan mukaan 180 euroa. Antti antoi Liisalle 8.4.2018 uuden lahjan, jonka arvo oli 20 000 euroa.

Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen (5 000 e + 20 000 e = 25 000 e). Vero 25 000 euron lahjasta 1. veroluokan mukaan on 1 700 euroa vuonna 2018. Tästä määrästä vähennetään aiemman lahjan lahjavero, mutta ei Liisan maksamaa 180 euroa vaan 1.1.2017 voimaantulleen verotaulukon mukainen lahjavero eli 100 euroa. Liisan täytyy nyt maksaa lahjaveroa 1 600 euroa (1 700 e – 100 e).

Kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saamiesi lahjojen arvo lasketaan yhteen, vaikka lahjat olisivat keskenään erilaista varallisuutta.

Esimerkki: Antti on antanut 1.1.2017 tyttärelleen Liisalle 75 000 euron arvoisen asunto-osakkeen, josta Liisa on maksanut lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti 7 100 euroa. Lisäksi Antti on antanut Liisalle 1.5.2018 lahjaksi kiinteistön, jonka arvo on 200 000 euroa.

Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen: 75 000 e + 200 000 e = 275 000 e. Vero 275 000 euron lahjasta 1. veroluokan mukaan vuonna 2018 on 33 350 euroa. Kun tästä määrästä vähennetään Liisan aiemmin maksama lahjavero 7 100 euroa, hänen täytyy nyt maksaa lahjaveroa 26 250 euroa.

Usein kysyttyä lahjaverosta

Aviopuolisoiden välisiä lahjoituksia käsitellään samoin kuin muitakin lahjoja. Lahjoista pitää maksaa lahjaveroa, jos niiden arvo on 5 000 euroa tai enemmän kolmen vuoden aikana. Vaikka kyseessä ovat aviopuolisot, se ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta.

Pelkkä yhteiselle tilille tallettaminen ei siirrä varoja toisen puolison omistukseen, eikä se siis ole lahjoittamista.

Lahjaverovelvollisuus alkaa siitä, jos yhden puolison varoja käytetään yhteiseltä tililtä toisen puolison hyväksi muuten kuin elatusvelvollisuuden perusteella. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, jos puoliso nostaa varat omaan käyttöönsä ja hankkii niillä omaisuutta.

Puolisot voivat siis siirtää rahaa yhteiselle tilille ilman veroseuraamuksia, jos raha myös käytetään molempien hyväksi.

Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.

Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.

Lainaa voidaan pitää lahjana silloin, jos olosuhteista voidaan päätellä, ettei lainaa alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin.

Lainasta ei tarvitse periä korkoa. Laina ei siis ole lahja vain sillä perusteella, että se on koroton. Lainan takaisinmaksusta täytyy kuitenkin laatia lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen pitää pystyä todistamaan. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman pitää olla realistinen lainan ottajan maksukykyyn nähden. Laina voidaan katsoa verotuksessa lahjaksi esimerkiksi silloin, jos lainanantaja antaa lainan ottajalle verottomia lahjoja lainan lyhentämiseksi (esimerkiksi alle 5 000 euron lahjan noin kolmen vuoden välein).

Alaikäisellä lapsella ei tavallisesti ole mahdollisuuksia lyhentää lainaa. Vanhemmilta saatua lainaa pidetään yleensä lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.

Jos saat edunsaajamääräyksen perusteella vakuutuskorvauksen ilman vastiketta, korvaus on lahjaa. Jos vakuutuskorvaus tai osa siitä on tuloverotuksessa veronalaista tuloa, veronalaista osuutta ei kuitenkaan katsota lahjaksi.

Lahjaveroa ei sen sijaan tarvitse maksaa korvauksista, jotka maksetaan kuolemantapauksen vuoksi joko henkivakuutuksen tai vainajan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen perusteella. Tällaiset vakuutuskorvaukset otetaan huomioon perintö- ja tuloverotuksessa.