Koronatilanne: Voit hoitaa asiasi OmaVerossa. Seuraa päivittyvää koostettamme. Yrittäjälle ohjeita mm. ennakkoverosta ja maksujärjestelystä. 

Kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan

Jos rakennuksen kokonaisala on mielestäsi merkitty todellista suuremmaksi, tarkista ensin, johtuuko ero kokonaisalan mittaustavasta.

Näin lasketaan rakennuksen kokonaisala:

Rakennuksen kokonaisala on rakennuksen pinta-ala ulkomittojen mukaan sisältäen kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat.

Kokonaisalaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. Ullakko ja kuisti lasketaan mukaan kokonaispinta-alaan vain, jos ne ovat lämpöeristettyjä. Rivitalon ja paritalon pinta-alalla tarkoitetaan koko rakennuksen pinta-alaa.

Esimerkki pientalon kokonaisalan laskemisesta:

1. kerros: 12,50 m x 8,50 m = 106,25 m²
2. kerros: 12,50 m x 5,30 m = 66,25 m²
Kellari: 12,50 m x 4,00 m = 50,00 m²

Yhteensä: 222,50 m²

Kuvassa 1 on harjakattoisen rakennuksen alkeellinen pohjapiirustus, jossa kuvataan rakennusta ylhäältä ja päätysivusta päin. Ylhäältä päin katsottuna rakennuksen pitkän sivun pituus on 12,5 metriä ja lyhyen sivun pituus 8,5 metriä ulkomitoin. Päätysivusta katsottuna näkyy, että rakennuksessa on kellari, maapinnan tasolla oleva 1. kerros ja kattoon rajoittuva 2. kerros. Kellarin korkeus on 2,1 metriä ja leveys 4 metriä. Toisen kerroksen korkeutta rajoittaa alaspäin laskeutuva harjakatto. Toisen kerroksen tila, jossa korkeus on 160 senttimetriä tai enemmän on 5,3 metriä leveä.