Verotus

Veropetosten torjunnassa hyviä tuloksia vuonna 2020

Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa käsittäen niin verotukseen liittyvät rikokset kuin muunkin talousrikollisuuden. Yhteistyö ja tietojenvaihto Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan harmaan talouden eri ilmiöiden valvonnassa, tunnistamisessa sekä torjumisessa. Harmaata taloutta torjutaan sekä etupainotteisesti ennalta estävin toimin että mahdollisimman reaaliaikaisesti monipuolisella keinovalikoimalla, johon kuuluu työkaluja aina rekisteröinnistä viranomaisyhteistyönä tapahtuvaan verotarkastukseen. Harmaan talouden torjunnassa myös kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto ovat merkittävässä roolissa. Valvonnan työkaluja kehitetään jatkuvasti.

Epärehellistä toimintaa esiintyy läpi liike-elämän

Verotarkastetut harmaan talouden yritykset ovat pääsääntöisesti liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa euroa, ja näistäkin merkittävä osa on yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on suuri määrä yrityksiä, jotka toimivat harmaassa taloudessa, mutta joista Verohallinnolla ei ole liikevaihtotietoa. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset yritykset sekä lepääviksi tai lakkautetuiksi ilmoitetut yritykset. Harmaata taloutta havaitaan verovalvonnassa läpi liike-elämän, kuitenkin useimmin kuljetus-, rakennus-, siivous- ja ravintola-aloilla sekä autokaupassa. Lisäksi harmaata taloutta havaitaan sähköisen kaupan ja ulkomaisten transaktioiden valvonnassa. Koska merkittävä osa liiketoiminnasta on sijoittunut maan eteläosiin ja Uudenmaan alueelle, myös veroriskit painottuvat Etelä-Suomeen. Näin myös harmaa talous, jota kuitenkin esiintyy ja torjutaan joka puolella Suomea. Uudenmaan osuus harmaan talouden tarkastustuloksista oli vuonna 2020 noin 55 %.

Verohallinnossa on vakavan harmaan talouden torjuntaan erikoistunut toiminto ja henkilöstö. Harmaan talouden kohteita tunnistetaan myös muussa verovalvonnassa. Harmaan talouden kohteeksi luokitellaan kaikki valvontakohteet, jotka saatetaan rikosilmoitusharkintaan.

Vuonna 2020 harmaan talouden tarkastuksia tehtiin yhteensä 547, joista erikoistuneen toiminnon osuus oli 78 %. Näissä tarkastuskohteissa arvonlisäveroja määrättiin maksuun yhteensä 21,4 miljoonaa euroa (veronkorotuksin 26,1 m€) ja työnantajasuorituksia 19 miljoonaa euroa (korotuksin 22,3 m€). Puuttuvaa tuloa todettiin yhteensä 119,5 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin yhteensä 31,2 miljoonaa euroa (kuvio 1). Peiteltyä osingonjakoa havaittiin noin 26,4 miljoonaa euroa. Mainitut luvut eivät sisällä Konserniverokeskuksen tietoja.

Verohallinnossa tarkastustyöhön käytetystä työajasta noin 46 % käytettiin harmaan talouden kohteiden tarkastamiseen (kuvio 2). Vuonna 2020 kaikista tarkastusresursseista harmaan torjuntaan erikoistuneen toiminnon osuus oli noin 31,5 %. Harmaan torjunnan valvontakohteiden riskiperusteinen valinta on onnistunut hyvin, koska tarkastuskohteista 90 % johti verojen määräämiseen. Harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon osuus kaikista vuoden 2020 aikana tarkastuksissa määrätyistä veroista oli noin 44 %.

Osa tapauksista etenee rikosilmoitusharkintaan

Rikosilmoitusharkintaan päätyi vuonna 2020 noin 29 % kaikista verotarkastetuista tapauksista. Osuus kasvoi 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon tekemistä tarkastuksista noin 75 % johti rikosilmoitusharkintaan. Suurin osa tapauksista koskee osakeyhtiöitä, toinen merkittävä ryhmä on luonnolliset henkilöt.

Vääränsisältöiset tositteet kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa harmaassa taloudessa. Tällaisia tositteita havaittiin vuonna 2020 verotarkastuksissa noin 1 670 kappaletta arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa. Tositteilla saadaan irrotettua varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon, kun samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa.

Vuonna 2020 verotarkastuksissa tunnistettiin noin 460 pimeää työntekijää ja todettujen pimeiden palkkojen määrä oli noin 6,2 miljoonaa euroa. Iso osa pimeästä työvoimasta jää verotarkastuksissa henkilötasolla tunnistamatta, vaikka yrityksen voidaan selkeästi todeta maksaneen pimeitä palkkoja.

Harmaata taloutta torjutaan Verohallinnossa monin eri tavoin

Vuonna 2020 viranomaisaloitteisia poistoja arvonlisäverorekisteristä oli reilut 32 % ja ennakkoperintärekisteristä vastaavasti noin 37 % kaikista rekisteristä poistoista. Viranomaisaloitteinen rekisteristä poisto tarkoittaa pääsääntöisesti olennaisia laiminlyöntejä velvoitteidenhoidossa. Rekisteriin pääsy voidaan myös kokonaan evätä aiempien väärinkäytösten vuoksi. Harmaan torjunnan alv-rekisteröinnin petoksia estävä vaikutus on ollut vähintään 30 miljoonaa euroa, kun keskimäärin vilpillinen toimija aiheuttaa tappiota 5 000 euroa kuukaudessa.

Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut arvonlisäverotuksen valvontaryhmä on vuonna 2020 käsitellyt noin 4 200 kausiverovalvontaan liittyvää tapausta, joista reilu 1 400 on johtanut valvonnallisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi verotuspäätöksiin, rekisteröintimuutoksiin ja estoihin. Toiminta on edellisvuodesta tehostunut huomattavasti. Osa tapauksista on päätynyt verotarkastettaviksi tai suoraan rikosilmoitusharkintaan.

Vuonna 2019 yhteisöjen tuloverotuksessa oli noin 6 000 tapausta, joissa arvioverotus perustui veroilmoituksen antamatta jättämiseen tai epäluotettavaan veroilmoitukseen. Arvioverotuksessa veroja määrättiin yhteisöille yhteensä noin 266 miljoonaa euroa ja keskimäärinen veronlisäys oli noin 44 000 euroa. Verovuonna 2019 osalla asiakkaista oli koronaepidemiaan liittyvien poikkeustoimien vuoksi pidempi veroilmoituksen jättöaika. Lisäksi verovuonna 2019 tuli voimaan verovelvolliskohtainen verotuksen päättymisajankohta, mikä osaltaan selittää arvioiden lukumäärän ja summien pienentymisen vuodesta 2018. Näistä syistä asiakkailla on ollut enemmän aikaa antaa veroilmoitus ja toisaalta reagoida arvioverotukseen.

Harmaan talouden torjunnassa panostetaan yhä enemmän ennalta estäviin toimiin. Tästä esimerkkinä on Verohallinnon yhdessä Kilpailu- ja Kuluttajaviraston kanssa toteuttama kaupunkiyhteistyö, jossa hankintahenkilöstöä koulutetaan tunnistamaan epärehellisiä sopimuskumppaneita. Harmaan talouden tunnistamiseen tähtäävää koulutusta on annettu vuonna 2020 myös muiden viranomaisten ja sidosryhmien, kuten pankkien henkilökunnalle.

Valvontaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

Verohallinnossa harmaan talouden torjunta on tehokkainta, kun vilpilliseen toimintaan kohdistetaan samanaikaisesti sekä verotarkastusta että esitutkintaa mahdollisimman reaaliaikaisesti. Vuonna 2020 valmistuneista harmaan talouden torjunnan kohteista 11 % tehtiin samanaikaisesti yhteistyönä joko Poliisin tai Tullin rikostorjunnan kanssa. Yhteistyökohteiden määrän laskuun vaikutti Poliisin pääkaupunkiseudun tutkinnan ruuhkautuminen. Tärkein yhteistyöviranomainen on Poliisi.

Verohallinnon harmaan talouden torjunnassa tehdään verovalvontatyön ohessa havaintoja, jotka koskevat toisen viranomaisen valvonnassa olevia asioita. Vuonna 2020 annettiin valvontailmoituksilla tietoja eri viranomaisille noin 505 tapauksesta, jotka koskivat muun muassa erilaisia sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä ja työnantajien vakuuttamista koskevia laiminlyöntejä. Useimmiten tietoja annetaan Kelalle, Eläketurvakeskukselle, Aluehallintovirastoille, Tapaturmavakuutuskeskukselle ja työttömyyskassoille. Harmaan talouden torjuntatoimien yhteydessä tehdään myös epäilyttävistä liiketoimista rahanpesuilmoituksia. Verohallinnolla on huolehtimisvelvoite rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvässä torjuntatyössä.

Verohallinnon konkurssihakemukset 2020

Vireille tulleiden konkurssihakemusten määrä vuonna 2020 laski 590 kappaleella verrattuna vuoteen 2019. Verohallinnon osuus kaikista hakemuksista vuonna 2020 oli noin 36 %. Hakemuksia Verohallinto teki 411 kappaletta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Verohallinnon hakemien konkurssien määrä väheni 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Konkurssihakemusten määrän lasku johtui maaliskuussa syntyneestä maailmanlaajuisesta koronakriisistä, jolloin Verohallinto rupesi vaiheittain ottamaan huomioon mahdolliset helpotukset, joita Suomen hallitus kaavaili talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille. Lisäksi konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti 30.5.2020 - 31.1.2021 väliseksi ajaksi siten, että velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin.

Rikosnimikkeet

Vuonna 2020 tuli vireille 930 uutta rikosasiaa. Mukana ovat sekä Verohallinnon itse tekemät rikosilmoitukset, että rikosasiat, joissa Verohallinto on asianosainen, mutta joissa esitutkinta on aloitettu jonkun muun aloitteesta.

Samassa rikosasiassa voi olla mukana useita rikosnimikkeitä ja siksi rikosnimikkeitä on enemmän kuin rikosasioita. Esimerkiksi kirjanpitorikos liittyy yleensä veropetokseen. Verohallinnon rikosasioissa painopiste on törkeissä veropetoksissa (kuvio 2a). 

Tuomiot oikeusasteittain

Lukumäärä kuvaa sitä, kuinka monessa Verohallinnon rikosasiassa on annettu tuomio vuonna 2020. Lukumäärä ei ole sama kuin tuomioiden yhteismäärä, sillä yhteen rikosoikeudenkäyntiin ja tuomioon on voitu yhdistää useampi rikosasia (kuvio 2b).

Verovelka - koronavuodesta huolimatta verovelkojen määrä ei kasvanut vuonna 2020

Tilastoissa kuvataan kaikki verojäämät riippumatta siitä, onko kyse harmaan talouden toimijoiden vai muiden verojäämistä. Koronavuodesta huolimatta verojäämät eivät ole kasvaneet vaikka yrittäjien tukemiseksi palautettiin yrittäjille ja yhteisöille näiden maksamia arvonlisäveroja takaisin. Palautetuista arvonlisäveroista solmittiin palautuksen saajien kanssa maksujärjestelyt alennetuin viivästyskoroin.

Kuviossa 1 verovelka verolajeittain kuvataan verojäämien määrää vuoden alussa. Kuviosta 2 nähdään verojäämät verovuosittain verovuoden alussa ja ylimpänä palkissa on viimeksi päättyneen vuoden verojäämät. Visualisoinnissa verojäämien kehittyminen vuosittain käy ilmi seuraamalla kyseessä olevan vuoden jäämien määrää seuraavina vuosina.

Velvoitteidenhoitoselvityksestä tukea päätöksentekoon

Harmaan talouden torjunnan ytimessä on viranomaisten välinen tietojenvaihto. Oikeita päätöksiä on vaikea tehdä ilman riittäviä tietoja valvonnan kohteen tai luvanhakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Velvoitteidenhoitoselvitykset laatii Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitykset auttavat viranomaisia kohdistamaan ja toteuttamaan valvontatoimenpiteitä. Viranomaisten tietojenvaihto on aina lakiin perustuvaa. Oikeudesta saada velvoitteidenhoitoselvityksiä on säädetty lailla.

Velvoitteidenhoitoselvitysraportin tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Raportti sisältää toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja Tullin kantamiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja.

VHS -raportin sisältämät tiedot ovat pääsääntöisesti raportin kohteen itsensä ilmoittamia. Raportti sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Lisäksi raporttiin sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssi- ja saneerausvaiheista. Raporttien tilaaminen ja vastaanotto tapahtuu pitkälti automatisoidusti rajapinnan kautta.

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä[.fi]›