Verotus

Verohallinto

Verohallinto panostaa harmaan talouden torjuntaan

Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa käsittäen niin verotukseen liittyvät rikokset kuin muunkin talousrikollisuuden. Yhteistyö Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan harmaan talouden eri ilmiöiden tunnistamisessa, torjumisessa sekä valvonnassa.

Lähde: Verohallinto

Verotarkastus on Verohallinnon järein nyrkki

Merkittävä osa liiketoiminnasta Suomessa on sijoittunut maan eteläosiin ja Uudenmaan alueelle. Yritystoiminnan keskittymisestä huolimatta, harmaata taloutta esiintyy ja sitä torjutaan joka puolella Suomea.

Liiketoiminnan keskittyminen Etelä-Suomeen tarkoittaa myös veroriskien painottumista etelään. Verohallinnon valvontatoimenpiteistä, joista järein on verotarkastus, huomattava osa kohdistuu Uudenmaan asiakasyrityksiin. On luonnollista, että tällöin myös verotarkastusten perusteella määrättyjen verojen määrä on suurin Uudellamaalla. Toimenpiteellisten verotarkastusten osuus oli vuonna 2017 koko maassa hieman yli 70 %. Ajalla 1.1 - 31.7.2018 toimenpiteellisten osuus on ollut n. 80 %. Vuonna 2017 veroja on määrätty verotarkastusten perusteella eniten arvonlisäverotuksessa (60 %), kun sekä ennakonpidätysten että tuloverojen osuus maksettavaksi määrätyistä veroista on noin 20 %. Tilanne on samansuuntainen myös ajalla 1.1. - 31.7.2018. Konserniverokeskuksessa tuloverot muodostavat suurimman maksuun määrätyn erän.

Verotarkastusten lukumäärä ja maksettavaksi määrätyt verot alueittain 31.7.2017 ja 31.7.2018

ETSY Etelä-Suomen yritysverokeskus
ITSY Itä-Suomen yritysverokeskus
KOVE Konserniverokeskus
LASY Länsi-Suomen yritysverokeskus
POSY Pohjois-Suomen yritysverokeskus
SISY Sisä-Suomen yritysverokeskus

Harmaan talouden torjunta on organisoitu uudelleen Verohallinnon Yritysverotusyksikössä vuoden 2016 alusta. Toiminnon osuus kaikista vuoden 2017 aikana tehdyistä verotarkastuksista on 15,4 % ja osuus määrätyistä veroista lähes 59 % (vuonna 2016 34 %). Ajalla 1.1. - 31.7.2018 harmaan torjunnan osuus verotarkastuksista oli noin 22 % ja osuus määrätyistä veroista 56 %. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana Konserniverokeskusta. Tuloksellisuus harmaaseen talouteen keskittyvissä ryhmissä on kasvanut merkittävästi etenkin Uudellamaalla. Koska erilaiset arvonlisäveropetokset ovat erityisesti työllistäneet Verohallintoa viime vuosina, eniten valvontatoimenpiteitä on kohdistettu nimenomaan arvonlisäverotukseen.

Harmaan talouden torjunnan tulokset verotarkastustoiminnassa 31.7.2018

Verotarkastuksessa esiintyvät harmaan talouden yritykset ovat pääsääntöisesti liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa euroa, näistä merkittävä osa on edelleen pieniä yrityksiä liikevaihdoltaan alle 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on suuri määrä yrityksiä, jotka toimivat harmaassa taloudessa, mutta joista ei ole liikevaihtotietoa Verohallinnossa. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset yritykset sekä lepääviksi tai lakkautetuiksi ilmoitetut yritykset. Yleisimmin harmaata taloutta on Verohallinnon valvontatoimissa paljastunut kuljetus-, rakennus-, siivous-, ravintola- ja konsultointialoilla sekä autokaupassa.

Osa tapauksista etenee rikosilmoitusharkintaan

Rikosilmoitusharkintaan on päätynyt ajalla 1.1. - 31.7.2018 noin 21 % kaikista verotarkastetuista tapauksista. Koko vuonna 2016 tapauksista meni rikosilmoitusharkintaan lähes 18 % ja vuonna 2017 luku on noin 13 %. Rikosilmoitusharkintaan on aiemmin (vuonna 2016) saatettu myös suuri määrä identiteettien väärinkäytöksien avulla tehtyjä arvonlisäveropetoksia tai näiden yrityksiä. Suurin osa rikosilmoitusharkintaan päätyneistä tapauksista koskee osakeyhtiöitä, näiden lisäksi toinen merkittävä ryhmä on luonnolliset henkilöt.

Vääränsisältöiset tositteet ovat tyypillinen toimintatapa harmaassa taloudessa. Näitä on havaittu ajalla 1.1. - 31.7.2018 verotarkastuksissa yhteensä 4 508 kpl, euromääräinen arvo on noin 22 miljoonaa euroa. Koko vuoden luvut 2017 olivat 3 726 kappaletta ja euromääräinen arvo on yli 28 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut vuodelta 2016 ovat 1 610 tositetta arvoltaan 36,5 miljoonaa euroa. Tositteilla saadaan irrotettua varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon kun samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa.

Ajalla 1.1. - 31.7.2018 on tunnistettu verotarkastuksissa pimeitä työntekijöitä 828 henkilöä, todettujen pimeiden palkkojen määrä on ollut noin 28 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 pimeitä työntekijöitä on tunnistettu verotarkastuksissa reilut 600 henkilöä ja todettujen pimeiden palkkojen määrä on ollut noin 62,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osalta tunnistettujen pimeiden palkansaajien määrä on ollut 351 ja pimeiden palkkojen määrä vastaavasti 51 miljoonaa euroa. Yleensä suurin osa pimeistä työntekijöistä jää tarkastuksessa tunnistamatta.

Harmaata taloutta torjutaan monin eri tavoin

Verovelvollisten arvonlisäverorekisteristä poistoista vuonna 2017 on 38 % viranomaisaloitteisia ja vastaavasti ennakkoperintärekisteristä 43 %. Ajalla 1.1. - 30.6.2018 arvonlisäverorekisteristä poistoista on viranomaisaloitteisia noin 36 % ja ennakkoperintärekisteristä poistoja vastaavasti 40 %. Käytännössä viranomaisaloitteinen rekisteristä poisto tarkoittaa olennaisia laiminlyöntejä velvoitteidenhoidossa. Rekisteriin pääsy voidaan kokonaan evätä aiempien väärinkäytösten vuoksi.

Harmaan talouden torjunnassa arvonlisäverotuksen valvontaan erikoistuneessa ryhmässä on ollut vuonna 2017 kausiverovalvontaan liittyviä tapauksia käsittelyssä 1 010 kappaletta, joista valvonnallisia toimenpiteitä on tehty 618 tapauksessa. Valvonnan tuloksena on veronoikaisuja 24 miljoonaa euroa, noin 300 rekisteröintimuutosta ja 75 rekisteröinnin estoa. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla käsiteltyjä tapauksia on ollut 964 kpl, joista 310 on johtanut toimenpiteisiin. Valvonnan tuloksena on veronoikaisuja n. 2,5 miljoonaa euroa, 145 rekisteröintimuutosta ja 38 rekisteröinnin estoa. Lukuisa määrä tapauksia on saatettu joko verotarkastettaviksi tai suoraan rikosilmoitusharkintaan.

Yhteisöjen tuloverotuksessa arvioverotettujen tapausten määrä vuonna 2016 on ollut noin 5 400 kappaletta, joissa arvio on voinut perustua veroilmoituksen antamatta jättämiseen tai epäluotettavaan veroilmoitukseen. Määrätyt verot yhteisöjen arvioverotustapauksissa olivat verovuonna 2016 yhteensä 144 miljoonaa euroa, keskimääräinen veronlisäys oli noin 27 000 euroa.

Valvontaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

Tehokkaimmillaan harmaan talouden torjunta on Verohallinnossa silloin, kun tehdään samanaikaisesti verotarkastusta ja esitutkintaa mahdollisimman reaaliaikaiseen vilpilliseen toimintaan.  Vuoden 2017 lopussa tällaisia tapauksia oli käynnissä 165 ja valmistuneita 61 tapausta. Vastaavat luvut vuoden 2016 lopussa olivat 109 käynnissä olevaa ja 130 valmistunutta tapausta. Tärkein yhteistyöviranomainen Verohallinnon harmaan talouden torjunnassa on Poliisi.

Verohallinnon harmaan talouden torjuntatoiminto tekee oman verovalvontatyön ohessa havaintoja, jotka koskevat toisen viranomaisen valvottavia asioita. Vuonna 2017 annettiin yhteensä 77 valvontailmoituksella tiedot 321 tapauksesta eri viranomaisille, jotka koskivat muun muassa erilaisia sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä ja työnantajien vakuuttamista koskevia laiminlyöntejä. Useimmiten tietoja annetaan Kelalle ja Eläketurvakeskukselle, mutta myös Aluehallintovirastolle, Tapaturmavakuutuskeskukselle ja eri työttömyyskassoille. Vuonna 2016 vastaavat luvut muille viranomaisille annetuista valvontailmoituksista olivat 62 ilmoitusta 248 henkilöstä.

Harmaan talouden torjuntatoimien yhteydessä tehdään lisäksi epäilyttävistä liiketoimista rahanpesuilmoituksia. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin yhteensä 35 ja vastaavasti vuonna 2016 yhteensä 25. Ajalla 1.1. - 31.7.2018 rahanpesuilmoituksia on tehty 22 kpl.

Verovelka – valtio ja kunnat menettävät osan vuosittaisista tuloista

Verovelka verolajeittain vuoden alussa vuosina 2014 – 2018

Verovelka verovuosittain vuoden alussa vuosina 2014 - 2018

Tilastoissa kuvataan kaikki verojäämät riippumatta siitä, onko kyse harmaan talouden toimijoiden vai muiden verojäämistä. Verojäämien kasvu v. 2017 johtuu uuteen tietojärjestelmään siirtymiseen liittyvästä perintäkatkosta sekä tilastointiin liittyvistä muutoksista. 1. dia koskee verojäämiä verolajeittain ja kalenterivuosittain. Kolmannessa diassa kuvataan verojäämiä verovuosittain. Kuvassa ylimpänä on viimeksi päättyneen vuoden verojäämät. Verojäämien pieneneminen vuosittain käy ilmi seuraamalla ko. vuoden jäämien määrää seuraavina vuosina.

Verohallinto on usein konkurssissa velkojana

Uudet vireille tulleet konkurssihakemukset hakijoittain

Vireille tulleiden konkurssihakemusten kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2013 lähtien. Verohallinnon osuus kaikista hakemuksista on ollut noin 40 % ja pysynyt samalla tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2017, jolloin järjestelmäuudistuksesta johtuen Verohallinnon osuus jäi 33 %:n. Kuukausitason tilastosta näkee, että notkahdus osuu vuoden 2017 ensimmäiselle neljännekselle, jonka jälkeen Verohallinnon vireille panemat konkurssihakemukset ovat järjestelmäuudistusta edeltävällä tasolla.

Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrä kasvussa vuosina 2016 ja 2017

Rikosilmoitusten määrät ilmoitusvuosittain

Rikosilmoitusten kasvua selittää osaltaan se, että verotarkastus on onnistunut paljastamaan harmaan talouden toimijoita aikaisempia vuosia tehokkaammin. Yksittäisinä ilmiöinä rikosilmoitusten määrää ovat nostaneet identiteettivarkaudet ja perusteettomien alv-palautusten hakeminen, joihin on pystytty tehokkaasti puuttumaan. Lisäksi rikosilmoitusten määrän kasvua selittää auto- ja valmisteverotuksen siirtyminen Verohallintoon vuoden 2017 alusta.

Rikosilmoituksiksi tilastoituvat myös tapaukset, joissa Verohallinto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan on esittänyt asiassa asianomistajana rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset.

Rikosilmoitusten rikosnimikkeet ilmoitusvuosittain

Verohallinto tekee selvästi eniten rikosilmoituksia törkeistä veropetoksista ja muista rikoksista tehdyt rikosilmoitukset ovat määrältään selvästi vähäisempiä. Velallisen rikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on vähentynyt aikaisemmasta, koska niistä rikosilmoituksen tekee nykyisin yleensä konkurssissa pesänhoitaja.

Muut rikokset, joista Verohallinto tekee rikosilmoituksia, ovat esimerkiksi väärennysrikokset. Myös auto- ja valmisteveroihin liittyvät rikosasiat tilastoituvat nimikkeen Muut rikokset alle.

Samassa rikosilmoituksessa voi olla useampia rikosnimikkeitä ja rikosnimikkeitä on siksi yhteenlaskettuna enemmän kuin tehtyjä rikosilmoituksia. Tilastossa ovat mukana myös tapaukset, joissa Verohallinto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan on asianomistajana esittänyt rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen.

Tuomioiden lukumäärät oikeusasteittain ja tuomiovuosittain

Talousrikosasioissa rikosprosessien kesto on yleensä pitkä, useita vuosia, joten Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrä näkyy pääsääntöisesti tuomioiden määrässä vasta viiveellä. Asioiden eteneminen rikosprosessissa riippuu tietenkin paljon myös muiden viranomaisten kuin Verohallinnon toiminnasta.

Tuomiot ja hylätyt syytteet päätösvuosittain

Tuomioiden rangaistuslajit vuosittain

Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista alkunsa saaneet jutut menestyvät pääsääntöisesti hyvin rikosprosessissa: suuresta osasta tulee tuomio ja kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on vähäinen.

Verorikoksista tuomitaan tavallisesti vankeutta. Myös yhdyskuntarangaistusten taustalla on vankeusrangaistus, sillä sakkorangaistusta ei voida muuntaa yhdyskuntarangaistukseksi. Viime vuosina sakkorangaistusten osuus on jatkuvasti vähentynyt, mikä on yhteydessä siihen, että rikosoikeudenkäynneissä käsitellään voittopuolisesti törkeitä veropetoksia.

Velvoitteidenhoitoselvityksestä tukea päätöksentekoon

Harmaan talouden torjunnan ytimessä on viranomaisten välinen tietojenvaihto. Oikeita päätöksiä on vaikea tehdä ilman riittäviä tietoja valvonnan kohteen tai luvanhakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Velvoitteidenhoitoselvitykset laatii Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitykset auttavat viranomaisia kohdistamaan ja toteuttamaan valvontatoimenpiteitä. Viranomaisten tietojenvaihto on aina lakiin perustuvaa. Oikeudesta saada velvoitteidenhoitoselvityksiä on säädetty lailla.

Velvoitteidenhoitoselvitysraportin tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Raportti sisältää toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja Tullin kantamiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja.

VHS -raportin sisältämät tiedot ovat pääsääntöisesti raportin kohteen itsensä ilmoittamia. Raportti sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Lisäksi raporttiin sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssi- ja saneerausvaiheista. Raporttien tilaaminen ja vastaanotto tapahtuu pitkälti automatisoidusti rajapinnan kautta.

Velvoitteidenhoitoselvityspyynnöt vuosina 2016–2018

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä