Verotus

Verohallinto taklaa veropetoksia tehokkaasti monin eri tavoin

Lähde: Verohallinto

Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa käsittäen niin verotukseen liittyvät rikokset kuin muunkin talousrikollisuuden. Yhteistyö ja tietojenvaihto Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan harmaan talouden eri ilmiöiden valvonnassa, tunnistamisessa sekä torjumisessa. Verohallinnossa vakavamman harmaan talouden torjunnassa toimii tähän erikoistunut henkilöstö. Harmaata taloutta torjutaan sekä etupainotteisesti ennalta estävin toimin että mahdollisimman reaaliaikaisesti monipuolisella keinovalikoimalla, johon kuuluu työkaluja aina rekisteröinnistä viranomaisyhteistyönä tapahtuvaan verotarkastukseen. Harmaan talouden torjunnassa myös kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto ovat merkittävässä roolissa. Valvonnan työkaluja kehitetään jatkuvasti.

Verotarkastus on Verohallinnon järein nyrkki

Verotarkastetut harmaan talouden yritykset ovat pääsääntöisesti liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa euroa, ja näistäkin merkittävä osa on yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on suuri määrä yrityksiä, jotka toimivat harmaassa taloudessa, mutta joista Verohallinnolla ei ole liikevaihtotietoa. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset yritykset sekä lepääviksi tai lakkautetuiksi ilmoitetut yritykset. Harmaata taloutta havaitaan verovalvonnassa läpi liike-elämän, kuitenkin useimmin kuljetus-, rakennus-, siivous-, ravintola-aloilla sekä autokaupassa. Lisäksi harmaata taloutta havaitaan sähköisen kaupan ja ulkomaisten transaktioiden valvonnassa. Koska merkittävä osa liiketoiminnasta on sijoittunut maan eteläosiin ja Uudenmaan alueelle, myös veroriskit painottuvat Etelä-Suomeen. Näin myös harmaa talous, jota kuitenkin esiintyy ja torjutaan joka puolella Suomea. Uudenmaan osuus harmaan talouden tarkastustuloksista oli vuonna 2019 noin puolet.

Verohallinnon Yritysverotusyksikköön on sijoittunut harmaan talouden torjuntaan erikoistunut toiminto. Harmaan talouden kohteita havaitaan ja valvotaan kuitenkin myös muussa verotarkastustoiminnassa. Harmaan talouden kohteeksi luokitellaan kaikki verotarkastukset, jotka saatetaan rikosilmoitusharkintaan.

Vuonna 2019 harmaan talouden tarkastuksia tehtiin yhteensä 588, joista erikoistuneen toiminnon osuus oli 78 %.  Näissä tarkastuskohteissa arvonlisäveroja määrättiin maksuun yhteensä 19,3 miljoonaa euroa (veronkorotuksin 25,5 m€) ja työnantajasuorituksia 12,6 miljoonaa euroa (korotuksin 19,2 m€). Puuttuvaa tuloa todettiin yhteensä 86,6 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin yhteensä 23,5 miljoonaa euroa.  Peiteltyä osingonjakoa havaittiin noin 25 miljoonaa euroa.

Verohallinnossa tarkastustyöhön käytetystä työajasta noin 47 % käytettiin harmaan talouden kohteiden tarkastamiseen.  Vuonna 2019 kaikista tarkastusresursseista harmaan torjuntaan erikoistuneen toiminnon osuus oli noin 28 %. Harmaan torjunnan tarkastuskohteiden riskiperusteinen valinta on onnistunut hyvin, koska tarkastuskohteista 87 % johti verojen määräämiseen. Harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon osuus kaikista vuoden 2019 aikana tarkastuksissa määrätyistä veroista oli noin 44 %. 

Osa tapauksista etenee rikosilmoitusharkintaan

Rikosilmoitusharkintaan päätyi vuonna 2019 noin 26 % kaikista verotarkastetuista tapauksista. Osuus kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon tekemistä tarkastuksista noin 74 % johti rikosilmoitusharkintaan, mikä on 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa tapauksista koskee osakeyhtiöitä, toinen merkittävä ryhmä on luonnolliset henkilöt. Myös autoverotukseen liittyen vuonna 2019 tehtiin 16 rikosilmoitusta. 

Vääränsisältöiset tositteet kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa harmaassa taloudessa. Tällaisia tositteita havaittiin vuonna 2019 verotarkastuksissa noin 4 850 kappaletta arvoltaan reilut 31 miljoonaa euroa. Tositteilla saadaan irrotettua varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon, kun samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa.

Vuonna 2019 verotarkastuksissa tunnistettiin noin 500 pimeää työntekijää ja todettujen pimeiden palkkojen määrä oli noin 20 miljoonaa euroa. Suurin osa pimeästä työvoimasta jää verotarkastuksissa tunnistamatta. 

Harmaata taloutta torjutaan Verohallinnossa monin eri tavoin 

Vuonna 2019 viranomaisaloitteisia poistoja arvonlisäverorekisteristä oli noin 31 % ja ennakkoperintärekisteristä vastaavasti 51 % kaikista rekisteristä poistoista. Viranomaisaloitteinen rekisteristä poisto tarkoittaa pääsääntöisesti olennaisia laiminlyöntejä velvoitteidenhoidossa. Rekisteriin pääsy voidaan myös kokonaan evätä aiempien väärinkäytösten vuoksi. Yksistään harmaan torjunnan alv-rekisteröinnin petoksia estävä vaikutus on ollut vähintään 30 miljoonaa euroa, kun keskimäärin vilpillinen toimija aiheuttaa tappiota 5 000 euroa kuukaudessa.

Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut arvonlisäverotuksen valvontaryhmä on vuonna 2019 käsitellyt yli 3 100 kausiverovalvontaan liittyvää tapausta, joista reilu 1 025 on johtanut valvonnallisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi verotuspäätöksiin, rekisteröintimuutoksiin ja estoihin. Toiminta on edellisvuodesta tehostunut huomattavasti (vuonna 2018 oli 1 100 tapausta ja 600 toimenpidettä). Osa tapauksista on päätynyt verotarkastettaviksi tai suoraan rikosilmoitusharkintaan.

Vuonna 2018 yhteisöjen tuloverotuksessa oli noin 8 000 tapausta, joissa arvioverotus perustui veroilmoituksen antamatta jättämiseen tai epäluotettavaan veroilmoitukseen. Arvioverotuksessa veroja määrättiin yhteisöille yhteensä yli 400 miljoonaa euroa ja keskimäärinen veronlisäys oli noin 52 000 euroa.  Arvioiden määrät ovat kasvaneet merkittävästi verovuodesta 2017, kun verotus valmistuu aiempaa joustavammin ja nopeammin.

Harmaan talouden torjunnassa panostetaan yhä enemmän ennalta estäviin toimiin. Tästä esimerkkinä on Verohallinnon yhdessä Kilpailu- ja Kuluttajaviraston kanssa toteuttama kaupunkiyhteistyö, jossa hankintahenkilöstöä koulutetaan tunnistamaan epärehellisiä sopimuskumppaneita. Harmaan talouden tunnistamiseen tähtäävää koulutusta on annettu vuonna 2019 myös muun muassa tilintarkastajille ja pankkien henkilökunnalle sekä oppilaitoksissa. Lisäksi yrityksiä on ohjattu varoituskirjeiden ja muun muassa sosiaalisen median kautta jaettavan videomateriaalin avulla rehellisen sopimuskumppanin löytämiseen. 

Valvontaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

Verohallinnossa harmaan talouden torjunta on tehokkainta, kun vilpilliseen toimintaan kohdistetaan samanaikaisesti sekä verotarkastusta että esitutkintaa mahdollisimman reaaliaikaisesti. Vuonna 2019 valmistuneista harmaan talouden torjunnan kohteista 93 tehtiin samanaikaisesti yhteistyönä joko Poliisin tai Tullin rikostorjunnan kanssa. Tärkein yhteistyöviranomainen on Poliisi.

Vuonna 2019 Verohallinto on tehnyt satoja ennalta ilmoittamattomia valvontaiskuja, pääsääntöisesti yhdessä muiden viranomaisten kanssa, eri toimialoille, kuten taksi-, rakennus- ja ravintola-alan kohteisiin sekä marjatiloille.

Verohallinnon harmaan talouden torjunnassa tehdään verovalvontatyön ohessa havaintoja, jotka koskevat toisen viranomaisen valvonnassa olevia asioita. Vuonna 2019 annettiin valvontailmoituksilla tietoja eri viranomaisille noin 750 tapauksesta, jotka koskivat muun muassa erilaisia sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä ja työnantajien vakuuttamista koskevia laiminlyöntejä. Useimmiten tietoja annetaan Kelalle ja Eläketurvakeskukselle sekä lisäksi jonkin verran Aluehallintovirastoille, Tapaturmavakuutuskeskukselle ja työttömyyskassoille.

Harmaan talouden torjuntatoimien yhteydessä tehdään epäilyttävistä liiketoimista rahanpesuilmoituksia. Verohallinnolla on huolehtimisvelvoite rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvässä torjuntatyössä. Vuonna 2019 Verohallinto teki 19 (vuonna 2018 yhteensä 31) rahanpesuilmoitusta.

Verohallinto on verorikosten asiantuntija

Verohallinnon rikosasioiden seuranta on siirtynyt uuteen järjestelmään marraskuussa 2018 ja samalla seurantaa on parannettu. Muutosten vuoksi rikosasioiden tilastot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.

Vuodelta 2018 julkaistaan vain tilastot 31.10.2018 saakka.

Rikosasioiden määrä vuosittain

Vuonna 2018 lokakuun loppuun mennessä Verohallinnossa oli tullut vireille 740 uutta rikosasiaa. Vastaava luku vuonna 2017 oli 852 (kuvio 1).

Vuonna 2017 rikosasioita oli poikkeuksellisen paljon, sillä tammikuussa tehtiin paljon rikosilmoituksia epäillyistä identiteettivarkauksista ja perusteettomien alv-palautusten hakemisesta, mikä korotti vuoden 2017 rikosasioiden määrän poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 uuteen tietojärjestelmään siirtyminen ja siihen liittyneet koulutukset ovat vieneet työaikaa, mikä on jossain määrin vaikuttanut tehtyjen rikosilmoitusten määriin niitä alentavasti.

Rikosilmoitusten rikosnimikkeet

Verohallinto tekee selvästi eniten rikosilmoituksia törkeistä veropetoksista ja muista rikoksista tehdyt rikosilmoitukset ovat määrältään selvästi vähäisempiä (kuvio 2).

Muut rikokset, joista Verohallinto tekee rikosilmoituksia, ovat esimerkiksi väärennysrikokset. Näissä tilastoissa muiksi rikoksiksi ovat tilastoituneet myös auto- tai valmisteveroihin liittyvät verorikokset. Tullin paljastamien nuuskan salakuljetukseen liittyvien rikosten lisääntynyt määrä lisää myös Verohallinnossa valmisteveropetosten määrää, mikä näkyy tilastoissa.

Tuomioiden määrät vuosittain ja oikeusasteittain

Talousrikosasioissa rikosprosessien kesto on yleensä pitkä, useita vuosia, joten Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrä näkyy pääsääntöisesti tuomioiden määrässä vasta viiveellä (kuvio 3). Asioiden eteneminen rikosprosessissa riippuu tietenkin paljon myös muiden viranomaisten kuin Verohallinnon toiminnasta.

Vahingonkorvausten määrä vuosittain

Tuomittujen vahingonkorvausten määrät vaihtelevat, sillä yksittäiset isot jutut vaikuttavat vahingonkorvausten kokonaismäärään.

Rikosilmoitusten seuraukset

Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista alkunsa saaneet jutut menestyvät pääsääntöisesti hyvin rikosprosessissa: suuresta osasta tulee tuomio ja kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on vähäinen (kuvio 4).

Verorikoksista tuomitaan tavallisesti vankeutta (kuvio 5). Myös yhdyskuntarangaistusten taustalla on vankeusrangaistus, sillä sakkorangaistusta ei voida muuntaa yhdyskuntarangaistukseksi. Viime vuosina sakkorangaistusten osuus on jatkuvasti vähentynyt, mikä on yhteydessä siihen, että rikosoikeudenkäynneissä käsitellään voittopuolisesti törkeitä veropetoksia.

Verovelka – valtio ja kunnat menettävät osan vuosittaisista tuloista

Tilastoissa kuvataan kaikki verojäämät riippumatta siitä, onko kyse harmaan talouden toimijoiden vai muiden verojäämistä. Verojäämien kasvu vuonna 2017 johtui uuteen tietojärjestelmään siirtymiseen liittyvästä perintäkatkosta. Lisäksi tilastointiin liittyvät muutokset vaikuttivat kasvuun.

Kuviossa 1 verovelka verolajeittain kuvataan verojäämien määrää vuoden alussa. Kuviosta 2 nähdään verojäämät verovuosittain verovuoden alussa ja ylimpänä palkissa on viimeksi päättyneen vuoden verojäämät. Visualisoinnissa verojäämien pieneneminen vuosittain käy ilmi seuraamalla kyseessä olevan vuoden jäämien määrää seuraavina vuosina. Vuodesta 2016 alkaen viimeksi päättyneiden vuosien verojäämät ovat pienentyneet kultakin seuraavalta vuodelta. Molemmat kuviot ovat saatavilla myös neljännesvuosittain.

Verohallinto on usein konkurssissa velkojana

Vireille tulleiden konkurssihakemusten kokonaismäärä kasvoi vuonna 2018 (kuvio 1). Verohallinnon osuus kaikista hakemuksista on ollut noin 40 %, mutta kasvoi vuonna 2018 noin 44 % osuuteen. Vuoden 2018 kasvua selittää vuoden 2017 tietojärjestelmäuudistus, jolloin Verohallinnon osuus konkurssihakemuksista jäi 33 %:iin. Kuukausitason tilastosta näkee, että kasvu osuu erityisesti vuoden 2018 ensimmäiselle neljännekselle. Tämän jälkeen Verohallinnon vireille laittamien konkurssihakemuksien määrät ovat vakiintuneet.

Velvoitteidenhoitoselvityksestä tukea päätöksentekoon

Harmaan talouden torjunnan ytimessä on viranomaisten välinen tietojenvaihto. Oikeita päätöksiä on vaikea tehdä ilman riittäviä tietoja valvonnan kohteen tai luvanhakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Velvoitteidenhoitoselvitykset laatii Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitykset auttavat viranomaisia kohdistamaan ja toteuttamaan valvontatoimenpiteitä. Viranomaisten tietojenvaihto on aina lakiin perustuvaa. Oikeudesta saada velvoitteidenhoitoselvityksiä on säädetty lailla.

Velvoitteidenhoitoselvitysraportin tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Raportti sisältää toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja Tullin kantamiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja.

VHS -raportin sisältämät tiedot ovat pääsääntöisesti raportin kohteen itsensä ilmoittamia. Raportti sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Lisäksi raporttiin sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssi- ja saneerausvaiheista. Raporttien tilaaminen ja vastaanotto tapahtuu pitkälti automatisoidusti rajapinnan kautta.

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä