Verotus

Verohallinto taklaa veropetoksia tehokkaasti

Lähde: Verohallinto

Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa käsittäen niin verotukseen liittyvät rikokset kuin muunkin talousrikollisuuden. Yhteistyö ja tietojenvaihto Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan harmaan talouden eri ilmiöiden tunnistamisessa, torjumisessa sekä valvonnassa. Verohallinnossa vakavamman harmaan talouden torjunnassa toimii tähän erikoistunut henkilöstö. Harmaata taloutta torjutaan sekä ennalta estäen että mahdollisimman reaaliaikaisesti monipuolisella keinovalikoimalla rekisteröinnistä viranomaisyhteistyönä tapahtuvaan verotarkastukseen.

Verotarkastus on Verohallinnon järein nyrkki

Merkittävä osa liiketoiminnasta on sijoittunut Suomessa maan eteläosiin ja Uudenmaan alueelle. Yritystoiminnan keskittymisestä huolimatta harmaata taloutta esiintyy ja sitä torjutaan joka puolella Suomea.

Liiketoiminnan keskittymisen myötä myös veroriskit painottuvat Etelä-Suomeen. Verohallinnon valvontatoimenpiteistä huomattava osa kohdistuu Uudenmaan asiakasyrityksiin ja verotarkastusten perusteella määrättyjen verojen määrä on suurin Uudellamaalla. Toimenpiteisiin johtaneiden verotarkastusten osuus oli vuonna 2018 noin 80 % ja vuonna 2017 noin 70 % kaikista verotarkastuksista.

Vuonna 2018 yritysverokeskuksissa verotarkastusten perusteella maksuunpannuista veroista arvonlisäverotuksen osuus oli 42 %, elinkeinoverotuksen 35 % ja ennakkoperinnän 23 % (kuvio 1). Konserniverokeskuksessa tuloverot muodostavat suurimman maksuun määrätyn erän. Kaikesta verotarkastuksiin käytetystä työajasta harmaan talouden tarkastuksiin käytettiin noin 36 % (kuvio 4).

Harmaan talouden torjunta tarkastustoiminnassa

Yritysverotusyksikköön sijoittuneen harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon osuus kaikista vuoden 2018 aikana tehdyistä verotarkastuksista oli noin 20 % (kuvio 4) ja määrätyistä veroista lähes 50 %, vastaavat luvut vuodelta 2017 olivat tarkastuksista 15 % ja veroista 59 %. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana Konserniverokeskusta. Uudenmaan osuus harmaan talouden tarkastustuloksista oli noin puolet. Erityisesti Itä-Suomessa harmaan talouden torjunnan tulokset ovat kasvaneet selvästi vuodesta 2017.

Verotarkastetut harmaan talouden yritykset ovat pääsääntöisesti liikevaihdoltaan alle 10 miljoonaa euroa, näistä merkittävä osa on edelleen pieniä yrityksiä, liikevaihdoltaan alle 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi on suuri määrä yrityksiä, jotka toimivat harmaassa taloudessa, mutta joista ei ole liikevaihtotietoa Verohallinnossa. Näitä ovat esimerkiksi ulkomaiset yritykset sekä lepääviksi tai lakkautetuiksi ilmoitetut yritykset. Harmaata taloutta havaitaan valvontatoimissa läpi liike-elämän, mutta useimmin kuljetus-, rakennus-, siivous-, ravintola- ja konsultointialoilla sekä autokaupassa.

Osa tapauksista etenee rikosilmoitusharkintaan

Rikosilmoitusharkintaan päätyi vuonna 2018 noin 19 % kaikista verotarkastetuista tapauksista. Harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon tekemistä tarkastuksista noin 65 % prosenttia johti rikosilmoitusharkintaan. Suurin osa tapauksista koskee osakeyhtiöitä, toinen merkittävä ryhmä on luonnolliset henkilöt.

Vääränsisältöiset tositteet ovat tyypillinen toimintatapa harmaassa taloudessa. Tällaisia tositteita havaittiin vuonna 2018 verotarkastuksissa noin 5 300 kappaletta arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa. Tositteilla saadaan irrotettua varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon, kun samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa.

Vuonna 2018 verotarkastuksissa on tunnistettu 1 100 pimeää työntekijää. Suurin osa pimeästä työvoimasta jää verotarkastuksissa tunnistamatta. Todettujen pimeiden palkkojen määrä on ollut noin 42 miljoonaa euroa.

Harmaata taloutta torjutaan Verohallinnossa monin eri tavoin

Vuonna 2018 viranomaisaloitteisia poistoja arvonlisäverorekisteristä oli noin 31 % ja ennakkoperintärekisteristä vastaavasti 40 % rekisteristä poistoista. Viranomaisaloitteinen rekisteristä poisto tarkoittaa pääsääntöisesti olennaisia laiminlyöntejä velvoitteidenhoidossa. Rekisteriin pääsy voidaan myös kokonaan evätä aiempien väärinkäytösten vuoksi.

Harmaan talouden torjunnassa arvonlisäverotuksen valvontaan erikoistunut ryhmä on vuonna 2018 käsitellyt noin 1 100 kausiverovalvontaan liittyvää tapausta, joista noin 600 on johtanut valvonnallisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi rekisteröintimuutoksiin ja estoihin. Osa tapauksista on johtanut edelleen verotarkastettaviksi tai suoraan rikosilmoitusharkintaan.

Yhteisöjen tuloverotuksessa vuonna 2017 arvioverotettujen tapausten määrä on ollut 7 115 kappaletta, joissa arvio on perustunut veroilmoituksen antamatta jättämiseen tai epäluotettavaan veroilmoitukseen. Arvioverotuksessa veroja määrättiin yhteisöille yhteensä 241 miljoonaa euroa ja keskimäärinen veronlisäys oli 34 000 euroa.

Valvontaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

Verohallinnossa harmaan talouden torjunta on tehokkainta, kun tehdään samanaikaisesti verotarkastusta ja esitutkintaa mahdollisimman reaaliaikaisesti vilpilliseen toimintaan.  Vuoden 2018 lopussa tällaisia tapauksia oli käynnissä 60. Vuonna 2018 valmistuneista harmaan talouden torjunnan kohteista tehtiin samanaikaisesti yhteistyönä joko poliisin tai Tullin rikostorjunnan kanssa 117 tapausta. Tärkein yhteistyöviranomainen on poliisi.  

Verohallinnon harmaan talouden torjuntatoiminto tekee oman verovalvontatyön ohessa havaintoja, jotka koskevat toisen viranomaisen valvonnassa olevia asioita. Vuonna 2018 annettiin valvontailmoituksilla tietoja eri viranomaisille noin 750 tapauksesta, jotka koskivat muun muassa erilaisia sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä ja työnantajien vakuuttamista koskevia laiminlyöntejä. Useimmiten tietoja annetaan Kelalle ja Eläketurvakeskukselle sekä lisäksi jonkin verran Aluehallintovirastoille, Tapaturmavakuutuskeskukselle ja työttömyyskassoille.

Harmaan talouden torjuntatoimien yhteydessä tehdään epäilyttävistä liiketoimista rahanpesuilmoituksia. Vuonna 2018 Verohallinto teki 31 rahanpesuilmoitusta ja lisäksi muutamia korruptioepäilyyn liittyviä ilmoituksia keskusrikospoliisille.

Verohallinto on verorikosten asiantuntija

Verohallinnon rikosasioiden seuranta on siirtynyt uuteen järjestelmään marraskuussa 2018 ja samalla seurantaa on parannettu. Muutosten vuoksi rikosasioiden tilastot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.

Vuodelta 2018 julkaistaan vain tilastot 31.10.2018 saakka.

Rikosasioiden määrä vuosittain

Vuonna 2018 lokakuun loppuun mennessä Verohallinnossa oli tullut vireille 740 uutta rikosasiaa. Vastaava luku vuonna 2017 oli 852 (kuvio 1).

Vuonna 2017 rikosasioita oli poikkeuksellisen paljon, sillä tammikuussa tehtiin paljon rikosilmoituksia epäillyistä identiteettivarkauksista ja perusteettomien alv-palautusten hakemisesta, mikä korotti vuoden 2017 rikosasioiden määrän poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 uuteen tietojärjestelmään siirtyminen ja siihen liittyneet koulutukset ovat vieneet työaikaa, mikä on jossain määrin vaikuttanut tehtyjen rikosilmoitusten määriin niitä alentavasti.

Rikosilmoitusten rikosnimikkeet

Verohallinto tekee selvästi eniten rikosilmoituksia törkeistä veropetoksista ja muista rikoksista tehdyt rikosilmoitukset ovat määrältään selvästi vähäisempiä (kuvio 2).

Muut rikokset, joista Verohallinto tekee rikosilmoituksia, ovat esimerkiksi väärennysrikokset. Näissä tilastoissa muiksi rikoksiksi ovat tilastoituneet myös auto- tai valmisteveroihin liittyvät verorikokset. Tullin paljastamien nuuskan salakuljetukseen liittyvien rikosten lisääntynyt määrä lisää myös Verohallinnossa valmisteveropetosten määrää, mikä näkyy tilastoissa.

Tuomioiden määrät vuosittain ja oikeusasteittain

Talousrikosasioissa rikosprosessien kesto on yleensä pitkä, useita vuosia, joten Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrä näkyy pääsääntöisesti tuomioiden määrässä vasta viiveellä (kuvio 3). Asioiden eteneminen rikosprosessissa riippuu tietenkin paljon myös muiden viranomaisten kuin Verohallinnon toiminnasta.

Vahingonkorvausten määrä vuosittain

Tuomittujen vahingonkorvausten määrät vaihtelevat, sillä yksittäiset isot jutut vaikuttavat vahingonkorvausten kokonaismäärään.

Rikosilmoitusten seuraukset

Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista alkunsa saaneet jutut menestyvät pääsääntöisesti hyvin rikosprosessissa: suuresta osasta tulee tuomio ja kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on vähäinen (kuvio 4).

Verorikoksista tuomitaan tavallisesti vankeutta (kuvio 5). Myös yhdyskuntarangaistusten taustalla on vankeusrangaistus, sillä sakkorangaistusta ei voida muuntaa yhdyskuntarangaistukseksi. Viime vuosina sakkorangaistusten osuus on jatkuvasti vähentynyt, mikä on yhteydessä siihen, että rikosoikeudenkäynneissä käsitellään voittopuolisesti törkeitä veropetoksia.

Verovelka – valtio ja kunnat menettävät osan vuosittaisista tuloista

Tilastoissa kuvataan kaikki verojäämät riippumatta siitä, onko kyse harmaan talouden toimijoiden vai muiden verojäämistä. Verojäämien kasvu vuonna 2017 johtui uuteen tietojärjestelmään siirtymiseen liittyvästä perintäkatkosta. Lisäksi tilastointiin liittyvät muutokset vaikuttivat kasvuun.

Kuviossa 1 verovelka verolajeittain kuvataan verojäämien määrää vuoden alussa. Kuviosta 2 nähdään verojäämät verovuosittain verovuoden alussa ja ylimpänä palkissa on viimeksi päättyneen vuoden verojäämät. Visualisoinnissa verojäämien pieneneminen vuosittain käy ilmi seuraamalla kyseessä olevan vuoden jäämien määrää seuraavina vuosina. Vuodesta 2016 alkaen viimeksi päättyneiden vuosien verojäämät ovat pienentyneet kultakin seuraavalta vuodelta. Molemmat kuviot ovat saatavilla myös neljännesvuosittain.

Verohallinto on usein konkurssissa velkojana

Vireille tulleiden konkurssihakemusten kokonaismäärä kasvoi vuonna 2018 (kuvio 1). Verohallinnon osuus kaikista hakemuksista on ollut noin 40 %, mutta kasvoi vuonna 2018 noin 44 % osuuteen. Vuoden 2018 kasvua selittää vuoden 2017 tietojärjestelmäuudistus, jolloin Verohallinnon osuus konkurssihakemuksista jäi 33 %:iin. Kuukausitason tilastosta näkee, että kasvu osuu erityisesti vuoden 2018 ensimmäiselle neljännekselle. Tämän jälkeen Verohallinnon vireille laittamien konkurssihakemuksien määrät ovat vakiintuneet.

Velvoitteidenhoitoselvityksestä tukea päätöksentekoon

Harmaan talouden torjunnan ytimessä on viranomaisten välinen tietojenvaihto. Oikeita päätöksiä on vaikea tehdä ilman riittäviä tietoja valvonnan kohteen tai luvanhakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Velvoitteidenhoitoselvitykset laatii Harmaan talouden selvitysyksikkö. Selvitykset auttavat viranomaisia kohdistamaan ja toteuttamaan valvontatoimenpiteitä. Viranomaisten tietojenvaihto on aina lakiin perustuvaa. Oikeudesta saada velvoitteidenhoitoselvityksiä on säädetty lailla.

Velvoitteidenhoitoselvitysraportin tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Raportti sisältää toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja Tullin kantamiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja.

VHS -raportin sisältämät tiedot ovat pääsääntöisesti raportin kohteen itsensä ilmoittamia. Raportti sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Lisäksi raporttiin sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssi- ja saneerausvaiheista. Raporttien tilaaminen ja vastaanotto tapahtuu pitkälti automatisoidusti rajapinnan kautta.

Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä