Työnantajat ja tilaajavastuu

AluehallintovirastoEläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto

Kokonaiskuvan velvoitteiden ja valvonnan kentästä. Työnantajalla on velvoitteita, joita useat eri viranomaiset valvovat turvatakseen yrityksille reilumman kilpailun, työntekijöille kuuluvat oikeudet ja yhteiskunnalle verot ja maksut.

Lisää Verohallinnon viranomaisyhteistyöstä


Aluehallintovirasto valvoo ulkomaalaisten työntekoa Suomessa

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi teki vuonna 2020 Etelä-Suomen alueella yhteensä 343 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta. Tarkastusmääriin viime vuonna vaikutti keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia. Tehdyillä ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksilla arvioitiin ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista.

Vuonna 2020 tarkastuksia tehtiin koronapandemiasta huolimatta sekä ennalta ilmoittamattomina iskutarkastuksina että perinteisinä yritystarkastuksina. Tarkastuksista 170 eli hieman vajaa puolet tehtiin asiakirjatarkastuksina. Aiempiin vuosiin verrattuna asiakirjatarkastuksia tehtiin vuonna 2020 suhteellisesti enemmän koronapandemian takia. Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista eniten tehtiin majoitus- ja ravitsemusalalle (30%) ja rakennusalalle (27%). Tarkastuksia tehtiin myös siivousalalle (9%) sekä usealle muulle toimialalle, kuten maatalouteen ja sosiaali- ja terveysalalle (kuvio 1).

Vuonna 2020 Etelä-Suomen alueella saatujen ulkomaalaisvalvontaan liittyvien vihjeiden määrä kasvoi 15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2020 valvonnan näkökulmasta hyödyllisiä vihjeitä saatiin yhteensä yli 508, kun vuonna 2019 vastaava luku oli noin 440. Suurin osa vihjeistä saatiin muilta viranomaisilta, jotka työskentelevät ulkomaalaisten Suomessa työskentelyn parissa. Eniten vihjeitä tuli rakennusalalle.

Valvonnassa havaittiin paljon ulkomaalaisia työnteko-oikeudettomia

Etelä-Suomen työsuojelun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, työpaikoista 37 %:lla oli vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 20 %. (kuvio 2).

Vajaa 70 % koko Suomen ulkomaalaisvalvonnan valvontakohteista, joissa havaittiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, sijaitsi Etelä-Suomen alueella. Vuonna 2020 Etelä-Suomen alueella tehtiin 41 % koko maan ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista, mikä osaltaan selittää havaintojen korkeaa osuutta.

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia esiintyy kaikilla toimialoilla

Rakennusalalla joka toisella tarkastuksella, jossa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Siivousalan valvonnassa yli joka neljännellä tarkastuksella havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Majoitus- ja ravitsemusalalla puolestaan havaittiin työnteko-oikeudettomia työntekijöitä noin joka viidennellä tarkastuksella.

Valvonnassa havaittujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten työntekijöiden prosentuaalinen määrä on kasvanut hieman vuodesta 2019. Valvontaa on suunnattu viime vuosien aikana pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on puutteita työlainsäädännön ja siten myös työnteko-oikeuden varmistamisen osalta. Valvonnan suuntaaminen ongelmakohteisiin selittää osaltaan valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten korkeaa määrää ja osoittaa samalla, että valvonnan suuntaamisessa on onnistuttu. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla työskentelee aiempaa useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, jolloin muutokset työnteko-oikeutta koskevissa valvontahavainnoissa eivät siten selity pelkästään valvonnan suuntaamisella, vaan kertovat myös alan sisällä tapahtuneesta muutoksesta.

Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa toinen keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Siinä arvioidaan, noudattaako työnantaja Suomen

työlainsäädäntöä työtekijöidensä palkkauksessa. Vuonna 2020 valvottiin lisäksi myös syrjinnän kiellon noudattamista. Ulkomaalaisvalvonnan kohdalla syrjinnän kielto tarkoittaa erityisesti sitä, että ketään ei saa syrjiä alkuperän tai kansalaisuuden perusteella. Eniten velvoitteita syrjinnän kiellosta annettiin ravintola-alalla, peräti 27 prosentilla ravintola-alan tarkastuksista.

Etelä-Suomen alueella havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevien säännösten noudattamisessa. Eniten puutteita havaittiin rakennus- ja ravintola-alalla. Rakennusalalla puutteita yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevissa säännöksissä havaittiin 65 prosentilla tarkastuksista ja ravintola-alalla palkkauksen puutteita oli peräti 86 prosentilla tarkastuksista. Myös siivousalalla palkkauksen puutteita havaittiin 30 prosentilla tarkastuksista, joissa asiaa oli valvottu (kuvio 3). Eniten puutteita oli työehtosopimuksen mukaisten lisien maksamisessa.

Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten noudattamisessa suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla edellä mainituilla aloilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille.

Ulkomaalaisvalvonnan haasteena on edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden todellisen työskentelyajan selvittäminen. Vuonna 2020 monilla tarkastuksilla havaittiin, että työnantaja ei ollut pitänyt työaikalain mukaista kirjanpitoa. Tällöin tarkastajan on vaikea saada käsitystä ulkomaalaisten työntekijöiden todellisista työsuhteen vähimmäisehdoista, kun työntekijälle maksettua palkkaa ei voida verrata todellisten tehtyjen työtuntien määrään. Työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon pitämiseen liittyviä puutteita havaittiin eniten ravintola-alalla, jossa työaikakirjanpidossa oli puutteita lähes 80 prosentilla tarkastuksista.

Ravintola-alalla myös työvuoroluetteloa koskevat puutteet korostuivat, niitä havaittiin 77 prosentilla tarkastuksista. Puutteita työaikakirjanpidon pitämisessä havaittiin paljon myös muilla aloilla. Rakennusalalla puutteita työaikakirjanpidon pitämisessä havaittiin 58 prosentilla ja siivousalalla 15 prosentilla tarkastuksista.

Tarkastuksilla on tullut myös vastaan tilanteita, joissa tarkastajalle on esitetty, ettei tarkastuskohteessa työskentelevä henkilö ole työsuhteessa työnantajaan. Tällaisissa tapauksissa tarkastaja voi tarkastushavaintojen perusteella katsoa, että työsuhteen tunnusmerkit kuitenkin täyttyvät kohteessa työskentelevän henkilön kohdalla. Havainnoista suuri osa liittyi ravintola-alan tarkastuksiin. Osa havainnoista selittyy sillä, että tarkastuksia tehdään nykyään yhä enemmän ennalta ilmoittamatta, jolloin päästään paremmin selville, mitä työpaikalla todellisuudessa tapahtuu. Työsuojeluviranomaisen laajentuneista tiedonsaantioikeuksista on tilanteiden selvittämisessä hyötyä. Toisen viranomaisen tiedot voivat esimerkiksi selventää, onko työntekijä tehnyt kyseiselle työnantajalle työtä, jonka palkasta olisi maksettu veroja. Vuonna 2020 työsuhteen tunnusmerkeistä on annettu toimintaohje 9 tarkastuksella.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 26 tarkastusta Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin vuonna 2020. Lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä tarkastuksista suuri osa tehtiin rakennusalalle. Lähettäviin yrityksiin kohdistetuissa tarkastuksissa havaittiin paljon puutteita, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden palkkaus oli kunnossa vain noin joka kolmannella.

Vuonna 2016 työntekijöiden lähettämisestä annetun lain puitteissa on mahdollista määrätä hallinnollinen laiminlyöntimaksu niissä tapauksissa, joissa lakia on rikottu.

Turvapaikanhakijoita kohdattiin vähän

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa vuosina 2017 ja 2018 kohdattiin runsaasti turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoita kohdattiin vuonna 2017 yli 200 noin sadalla työpaikalla ja määrä kasvoi vuonna 2018 hieman yli 260 turvapaikanhakijaan yli 110 työpaikalla. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden määrä laski 219 turvapaikanhakijaan 65 eri työpaikalla ja vuonna 2020 turvapaikanhakijoiden määrä laski entisestään ja tarkastuksilla kohdattiin enää 45 turvapaikanhakijaa 19 työpaikalla. Muutos on siis ollut huomattava. Muutosta selittää se, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina ja aiempien vuosien turvapaikkahakemukset on käsitelty. Eniten turvapaikan hakijoita tavattiin vuonna 2020 siivousalalla.

Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain (1233/2006) valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Verojen ja maksujen lisäksi velvoitteisiin kuuluu muun muassa työntekijöiden eläkevakuuttaminen.

Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla

Vuonna 2020 valvontaa kohdistettiin erityisesti rakennusalalle, teollisuuteen, logistiikkaan sekä siivous- ja kiinteistöalan kohteisiin. Koko vuonna tilaajavastuutarkastuksia tehtiin vajaa 800, joista 1.3.2021 oli valmiita 744. Tilaajavastuutarkastuksilla valvottiin yhteensä noin 2 700 sopimuskumppanin osalta selvitysvelvollisuuden noudattamista joko vuokratyön käyttöä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevissa sopimuksissa. (kuvio 1)

Vuonna 2020 tilaajavastuuvalvonnassa ja viranomaisyhteistyössä korostui tiedon hyödyntäminen, koska tarkastuksia ei pystytty suorittamaan paikan päällä aiempien vuosien tapaan. Viranomaistietoa hyödynnettiin laajasti sekä valvontakohteiden valinnassa, että yksittäisissä valvontatapauksissa. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset. Viranomaistiedon hyödyntäminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa.

Vuoden 2020 maaliskuun jälkeen nopeasti muuttuneen tilanteen vuoksi tilaajavastuuvalvonnassa panostettiin tarkastusten ohessa muihin vaikuttamisen keinoihin. Tietoa välitettiin työpaikoille muun muassa viestinnällisin keinoin sekä järjestämällä eri kokoisia verkkotilaisuuksia, joilla tavoitettiin runsaasti yrityksiä.

Yhteenveto vuoden 2020 valvontatuloksista

Vuoden aikana valmistuneissa tarkastuksissa tilaajan selvitysvelvollisuutta oli noudatettu lain edellyttämällä tavalla 130 tarkastuksessa, joista 88 koski rakennusalaa. Vaikka rakennusalalla tietoisuus tilaajan vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on muita toimialoja parempaa, on erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.

Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Toimintaohjeita annettiin reilut 1 200 kappaletta. Eniten toimintaohjeita tarkastusta kohden saivat ulkomaiset tilaajat. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita annettiin rakennusalan yritystarkastuksilla sekä teollisuusyrityksiin kohdistuvilla tarkastuksilla. (kuvio 2)

Viranomaistiedon hyödyntäminen näkyi jatkotoimenpiteisiin johtaneissa tarkastuksissa. Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu 52 tarkastuksessa, joista 36 tarkastuskohteen valintaan on hyödynnetty viranomaistietoja. Laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan päädyttiin useimmin ulkomaisten tilaajien kohdalla sekä rakennusalan yritystarkastuksilla. (kuvio 3)

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:

1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi korotettuna, jos tilaaja on:

2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka

3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan

Suurimmassa osassa tapauksista laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Vuonna 2020 tehdyissä tarkastuksissa neljässä tapauksessa laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu sillä perusteella, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuksen toisella osapuolella ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Jokaisessa tapauksessa sopimuspuolena on ollut yksi tai useampi ulkomainen yritys. Näissä tapauksissa on usein viitteitä alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun.

Valvonnassa on lisäksi havaittu, että ulkomaisten yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä on jonkin verran lisääntynyt alihankintaketjuissa. Aina ei ole valvonnan keinoin mahdollista saada täyttä varmuutta, onko kyse todellisesta yrittäjätyöstä vai niin kutsutusta valeyrittäjyydestä (muualla Euroopassa ilmiöstä käytetään nimitystä bogus self-employment). Valeyrittäjyys mahdollistaa työnantajavelvollisuuksien kiertämisen ja työtä tekevä henkilö ei aina tiedä itsekään olevansa yrittäjä. Pahimmillaan näissä tapauksissa voi olla kyse työperäisestä ihmiskaupasta tai niihin voi liittyä myös muita lievempiä syrjinnän tunnusmerkkejä.


Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille ja yrittäjille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta

Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin. Työeläkevakuuttamisen valvonnan tulokset ovat viime vuosina olleet melko tasaisia (kuvio 1). Vakuutuksista puuttunut palkkasumma kuitenkin laski odotetusti vuonna 2020 aiempiin vuosiin verrattuna. Valvonta painottui vuoden 2020 aikana enemmän yrittäjien valvontaan ja lisäksi valvontaan valikoitui aikaisempaa enemmän pienempiä yrityksiä.

Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2020 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 7 400 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 1 278 työnantajaan ja koskivat noin 8 000 työntekijää.

Isoja muutoksia näissä valvonnan luvuissa ei ole havaittavissa.

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta

Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2020 tarkempaan valvontaan otettiin 8 430 yrittäjää. Vuonna 2020 valvontaa tehtiin poikkeuksellisesti kahden verovuoden (2018 ja 2019) tietojen perusteella. Tämän vuoksi valvottuja yrittäjiä oli normaalia enemmän ja näin myös uusia vakuutuksia otettiin aiempaa enemmän. Uudet vakuutukset sisältävät ne vakuutukset, jotka yrittäjät valvonnan aikana ottivat itse, sekä ne, jotka ETK otti yrittäjän puolesta, eli teki nk. pakkovakuutuksen.

ETK saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä vakuuttamisen valvontaa varten yhteensä noin 175 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Näitä tietoja verrataan YEL-vakuutustietoihin.


Vakuuttamattomuuden syy on usein tietämättömyys

Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus

Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 300 euroa kalenterivuodessa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvontavelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin ja se aloitettiin vuonna 2016.

Tapaturmavakuutuskeskuksen valvonnan käsittelymäärät ovat kasvaneet vuosittain. Laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista kuten työsuhteen ja yrittäjyyden statusten eroavaisuuksista, vakuuttamisvelvollisuuden ansiorajasta ja vakuuttamisvelvollisuuden ikärajasta.

Vuonna 2020 Tapaturmavakuutuskeskus alkoi hyödyntää tulorekisteriä tietolähteenä ja palkkatietoja saatiin vuositietojen sijaan kuukausittain. Tämän ja järjestelmäkehitystyön myötä valvonta pystyttiin kohdistamaan useampia työnantajia koskevaksi.

Valvonnassa havaittiin, että tulorekisteri-ilmoituksissa oli puutteita eikä esimerkiksi YEL-tietoa muistettu aina ilmoittaa. Valvonnassa tutkittiin ja informoitiin huomattavan suurta joukkoa puutteellisia ilmoituksia tehneitä työnantajia. Tämä selittää suuren tutkittujen tapausten määrän suhteessa laiminlyötyjen tapausten määrään.

Tapaturmavakuutuskeskuksen ylläpitämässä vakuutusrekisterissä oli myös virheellisyyksiä, mikä omalta osaltaan selittää tutkittavien tapausten määrää (kuvio 1).

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat ovat heterogeeninen joukko, joka käsittää suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä ja kotitaloustyönantajia (kuvio 2).

Yritykset olivat hajautuneet eri toimialoille, toimineet usein jo vuosia ja painottuivat liikevaihdoltaan alle 400.000 euron liikevaihtoluokkiin.

Tukku- ja vähittäiskauppa yhdessä ”ammatillisen, tieteellinen ja teknisen toiminnan” kanssa ovat kaksi yleisintä toimialaa. Kuvio 3 ei sisällä kotitaloustyötä, joka oli pääsääntöisesti lasten- ja kodinhoitoa tai saneeraus- ja talonrakennustyötä.


Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa

Lähde: Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysturvaa, määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut sekä myöntää aikuiskoulutusetuuksia.

Työnantajalla ja työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja pidättää palkansaajan osuuden työntekijöiltä jokaisen palkanmaksun yhteydessä sekä ilmoittaa maksamansa palkat tulorekisteriin. Työllisyysrahasto määrää tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen perusteella työttömyysvakuutusmaksut työnantajan maksettavaksi.

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot maksujen perusteeksi. Työllisyysrahasto tekee yhteistyötä Verohallinnon, muiden viranomaisten, Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kanssa. Valvonnassa käytetään muilta viranomaisilta, kuten esimerkiksi Verohallinnolta, saatuja tietoja ja verrataan niitä työnantajan ilmoittamiin tietoihin. Tulorekisterin käyttöönoton myötä valvonta perustuu pääasiassa tulorekisteriin ilmoitettuun tietoon.

Työllisyysrahasto on yhteydessä työnantajaan, jos valvonnassa saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että työttömyysvakuutusmaksun perusteeksi ilmoitetut palkat ovat virheelliset, tai että työnantaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa kokonaan. Työnantajan kuuleminen voi johtaa lisämaksun määräämiseen tai maksun palautukseen.

Suurin osa laiminlyönneistä ja ilmoitusten virheistä johtuvat inhimillisistä virheistä. Virheitä esiintyy erityisesti yrittäjien ja osaomistajien palkkoja ilmoitettaessa sekä muissa maksuvelvollisuuden edellytyksiä koskevissa tilanteissa. Työllisyysrahasto pyrkii ennaltaehkäisemään virheellistä ilmoittamista ohjeistamalla ja neuvomalla työantajia maksuvelvollisuuteen ja ilmoitusten laatimiseen liittyvissä asioissa.

Vuonna 2020 Työllisyysrahasto sai hoidettua valvontatehtävänsä koronatilanteesta huolimatta olosuhteisiin nähden sujuvasti. Valvonta keskittyi aikaisempien vakuutusvuosien valvontaan. Tällä hetkellä on vielä liian aikaista arvioida kattavasti sitä, millainen vaikutus koronatilanteella on työttömyysvakuutusmaksujen laiminlyönteihin ja virheelliseen ilmoittamiseen.