Työnantajat ja tilaajavastuu

AluehallintovirastoEläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työttömyysvakuutusrahasto | ELY-keskus

Aluehallintovirasto valvoo ulkomaalaisten työntekoa Suomessa

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Aluehallintovirasto teki vuonna 2017 Etelä-Suomen alueella yhteensä 943 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta. Tarkastuksissa arvioitiin ulkomaalaisten työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista Suomen lainsäädännön mukaan.

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista noin 40 %:a tehtiin majoitus- ja ravintolatoimialalle. Tarkastuksista noin 24 %:a kohdistui rakentamisen toimialan yrityksiin ja noin 14 %:a siivoustoimialalle. Loput tarkastuksista jakautuivat usealle muulle toimialalle.

Vuoden 2017 tarkastusten jakautuminen toimialoittain

Vuonna 2017 tarkastuksia tehtiin sekä ennalta ilmoittamattomina iskutarkastuksina että perinteisinä yritystarkastuksina.  Suurin osa tarkastuksista tehtiin eri valvontakohteisiin, vain reilu 8 % tarkastuksista kohdistui samana vuonna jo aiemmin valvottuun työkohteeseen.

Valvonnassa havaittiin paljon ulkomaalaisia työnteko-oikeudettomia henkilöitä

Etelä-Suomen työsuojelun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, noin joka seitsemännellä työpaikalla oli vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Yhteensä työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia henkilöitä kohdattiin valvonnassa yli 160. Monessa tapauksessa työnteko-oikeus puuttui kuitenkin ainoastaan yhdeltä ulkomaalaiselta henkilöltä valvontakohteessa.

Tarkastukset, joissa kohdattu työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia toimialoittain

Etelä-Suomen alueella sijaitsi lähes 2/3 niistä valvontakohteista, joissa havaittiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Etelä-Suomen alueella tehtiin vuonna 2017 yli 55 %:a koko maan ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista, mikä osaltaan selittää havaintojen korkeaa osuutta.

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia esiintyy kaikilla toimialoilla

Rakennusalan valvonnassa useammassa kuin joka kuudennessa tarkastuksessa havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Myös muilla tarkastetuilla toimialoilla vähintään joka kymmenellä tarkastuksella, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Vuonna 2017 kohdattiin Etelä-Suomessa yli 20 ulkomaalaista työntekijää, joilla ei ollut lainkaan työnteko- tai oleskeluoikeutta Suomeen tarkastushetkellä. Tämä luku on vuonna 2017 ollut selkeästi suurempi kuin aiempina vuosina.

Vuonna 2017 yritystarkastuksilla havaittiin yllättäen useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä kuin iskutarkastuksilla. Iskutarkastukset tehdään lähtökohtaisesti työnantajalle ennalta ilmoittamatta, kun taas yritystarkastuksista suuri osa tehdään työnantajalle etukäteen ilmoittaen. Edellä mainitusta huolimatta iskutarkastuksia tehdään myös jatkossa, koska niistä saadaan hyvää vertailutietoa niin työnteko-oikeuden kuin työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaa varten.

Valvonnassa havaittujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on pysynyt vuonna 2017 suhteellisen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Valvontatilastojen perusteella Etelä-Suomen alueella valvotuilla työpaikoilla työskentelee edelleen suhteellisen paljon työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä. Valvontaa on suunnattu viimeisen kahden vuoden aikana yhä enenevässä määrin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on puutteita työlainsäädännön ja siten myös työnteko-oikeuden varmistamisen osalta. Valvonnan suuntaaminen ongelmakohteisiin selittää osaltaan valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten korkeaa määrää ja osoittaa samalla, että valvonnan suuntaamisessa on onnistuttu.

Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa toinen keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Siinä arvioidaan, noudattaako työnantaja Suomen työlainsäädäntöä suhteessa työntekijöihinsä – etenkin palkkauksen osalta. Vuonna 2017 valvottiin lisäksi myös syrjinnän kiellon noudattamista. 

Etelä-Suomen alueella havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevien säännösten noudattamisessa. Eniten puutteita havaittiin ravintola-alalla, jossa yli 60 %:ssa tarkastuksista havaittiin puutteita yleissitovan työehtosopimuksen palkkausmääräysten noudattamisessa.

Tarkastukset, joissa havaittu puutteita yleissitovan työehtosopimuksen (TES) noudattamisessa toimialoittain

Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten osalta suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla edellä mainituilla aloilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille. 

Syrjinnän kiellon noudattamisen valvonnan osalta havaittiin myös puutteita kaikilla tarkastetuilla toimialoilla. Puutteita havaittiin noin joka kymmenennellä tarkastuksella, joissa asiaa oli käsitelty. Prosentuaalisesti puutteita oli, suurin piirtein saman verran, kaikilla tarkastetuilla toimialoilla.

Ulkomaalaisvalvonnan haasteena on edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden todellinen työskentelyaika. Monilla vuoden 2017 tarkastuksilla havaittiin, että työnantaja ei ollut pitänyt työaikalain mukaista kirjanpitoa. Tällöin tarkastajan on vaikea saada käsitystä ulkomaalaisten työntekijöiden todellisista työsuhteen vähimmäisehdoista. Työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon pitämiseen liittyviä puutteita havaittiin eniten ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla, joista kaikissa työaikakirjanpito oli kunnossa ainoastaan vain noin joka kolmannella tarkastuksella, jossa asiaa oli valvottu. Tilanne on vuoteen 2016 verrattuna mennyt huonompaan suuntaan. Toisaalta vuonna 2017 suurempi osa tarkastuksista tehtiin ennalta ilmoittamatta, joka saattaa vaikuttaa tulokseen.

Vuonna 2017 Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta on onnistunut hyvin. Tästä kertoo muun muassa hallinnollisten kuulemisten, päätösten ja esitutkintailmoitusten suuri määrä.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonta teki vuonna 2017 aikaisempaa enemmän tarkastuksia Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin. Vuonna 2016 arvioitiin lähettävän yrityksen edustajan asettamista 35 tarkastuksella, kun vuonna 2017 asiaa arvioitiin peräti 65 tarkastuksella. Lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä tarkastuksista suuri osa tehtiin rakennusalalle.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden palkkaus oli kunnossa vain noin 40 %:ssa lähettäviin yrityksiin kohdistuneista tarkastuksista. Rakennusalalla suomalaisilla yrityksillä oli puutteita yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisessa noin joka kolmannessa tarkastuksessa, kun vastaavasti lähettävien rakennusalan yritysten valvonnassa oli havaittu puutteita lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa 2/3 tarkastuksista.

Tarkastusten osuus, joissa on havaittu puutteita lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa toimialoittain

Uuden työntekijöiden lähettämisestä annetun lain puitteissa on mahdollista määrätä hallinnollinen laiminlyöntimaksu niissä tapauksissa, joissa lakia on rikottu. Vuonna 2017 Etelä-Suomen alueella havaitut puutteet lähettävien yritysten valvonnassa ovat johtaneet useassa tapauksessa laiminlyöntimaksun harkintaan – näissä tilanteissa laiminlyöntimaksupäätöksen määräämisprosessi on vielä kesken.

Uusia ilmiöitä ulkomaalaisvalvonnan kentällä vuonna 2017

Vuoden 2017 valvonnassa tuli aiempaa enemmän vastaan valvontakohteita, joissa tarkastajalle esitettiin, ettei kohteessa työskentelevä henkilö ole työsuhteessa työnantajaan. Näissä tapauksissa tarkastaja usein katsoo, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät kohteessa työskentelevän henkilön kohdalla.  Havainnoista noin 2/3 liittyi ravintola-alan tarkastuksiin. Osa havainnoista selittyy sillä, että tarkastuksia tehdään nykyään yhä enemmän ennalta ilmoittamatta. Työsuojeluviranomaisen parantuneista tiedonsaantioikeuksista on tilanteiden selvittämisessä hyötyä. Toisen viranomaisen tietoa hyödyntäen voidaan usein varmistamaan esimerkiksi, onko työntekijä tehnyt missään vaiheessa työnantajalle työtä, josta saadusta palkasta olisi maksettu veroja Verohallinnolle.

Tarkastukset, joissa annettu toimintaohje työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä toimialoittain

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa työpaikoilla kohdattiin paljon työtä tekeviä ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoita kohdattiin valvonnassa yli 200 noin sadalla työpaikalla. Aiempien vuosien osalta tilastoja ei ole saatavilla, mutta todennäköisesti turvapaikanhakijoita on tullut vuoden 2017 valvonnassa aiempaa enemmän vastaan.

Vuonna 2017 ulkomaisten yritysten valvonnassa havaittiin rakennusalalla useita tapauksia, joissa ulkomainen yritys oli palkannut ainakin osan ulkomaalaisista työntekijöistään suoraan Suomesta eli näissä tapauksissa ei ollut kyse työntekijöiden lähettämisestä. Rakennusalalla tarkastettiin 14 tällaista yritystä, joiden palveluksessa oli ainakin 90 ei-lähetettyä työntekijää. Laki työntekijöiden lähettämisestä tai siihen liittyvät velvollisuudet eivät sovellu näihin yrityksiin, mikä vaikeuttaa yritysten valvontaa. 

Tarkastuksia tehdään viranomaisyhteistyössä

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin vuonna 2017 yhteistarkastuksia eri viranomaisten kanssa, eniten poliisin kanssa. Poliisi oli mukana noin 280 tarkastuksella. Yhteistarkastuksia tehtiin kaikilla toimialoilla. Poliisin kanssa tehdyistä yhteistarkastuksista reilusti yli puolet suuntautui ravintola-alalle ja nämä tarkastukset olivat ennalta ilmoittamattomia. Ulkomaalaisvalvonnan näkökulmasta poliisin läsnäolo tarkastuksilla on erittäin hyödyllistä, sillä se antaa usein tarkastajalle paremmat mahdollisuudet havaita ja puuttua valvontakohteessa esille tuleviin epäkohtiin.

Poliisin kanssa tehtävän viranomaisyhteistyön suurimpana haasteena on ollut valtakunnallisen koordinaation puute työsuojeluhallinnon ja poliisihallituksen välillä, mikä on näkynyt kohdevalinnassa ja aikatauluissa.

Viranomaisyhteistyötarkastuksia tehtiin runsaasti myös Rajavartiolaitoksen (109 kpl), Etelä-Suomen AVI:n alkoholitarkastajien (71kpl) ja Tullin (68kpl) kanssa. Suurin osa näistä yhteistarkastuksista suuntautui ravintola-alalle ja niitä tehtiin varsinkin poliisin valvontaviikkojen yhteydessä mukana useampia viranomaisia. Lisäksi yhteistarkastuksia tehtiin jonkin verran Verohallinnon (38 kpl) ja Eläketurvakeskuksen (17kpl) kanssa, pääosin rakennustyömaille.

Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuutarkastajien tehtävänä on valvoa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvien haittavaikutusten torjuminen. Vuoden 2017 valvontahankkeita olivat rakennusala, teollisuus, logistiikka, palvelualat sekä muut -hanke, jossa tehtiin tarkastuksia muun muassa julkishallinnon kohteisiin.

Rakennusala

Rakennusalan tilaajavastuuhankkeessa tarkastuksia tehtiin vuonna 2017 yhteensä 893, joista kesken on 12 kappaletta. Tarkastuksista 335 on tehty yhdessä joko rakennusalan tarkastajan, ulkomaalaistarkastajan tai molempien kanssa. Tarkastuksissa tutkittiin yhteensä 3 065 sopimusta alihankinnasta tai vuokratyöstä. Yhteensä 310 tarkastuksessa asiat olivat kunnossa. Lainvastaisen tilan korjaavia toimintaohjeita annettiin 1 209 kappaletta. Laiminlyöntimaksuprosesseja on käynnistynyt tähän mennessä 72 tarkastuksessa. Laiminlyöntimaksuprosessiin johtaneista tarkastuksista 7 %:ssa on ollut joko epäily siitä, että tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan tai epäily liiketoimintakieltoon tuomitun kanssa tehdystä sopimuksesta.

Rakennusalan tarkastusten alueellinen jakautuminen valvontakohteen sijainnin perusteella

Rakennusalalla yksi painopistealue olivat pientalotyömaat, joissa havaitut puutteet korostuivat kokonaisuutena. Pientalotyömaihin tehtiin yhteensä 70 tarkastusta, joista lähes 16 % johti laiminlyöntimaksuprosessin käynnistymiseen.  Pientalotyömailla havaittiin vähäistä suurempia puutteita kaksinkertainen määrä muihin rakennusalan tarkastuksiin verrattuna.

Teollisuus

Teollisuushankkeessa tarkastuksia tehtiin hankesuunnitelman mukaisesti laaja-alaisesti eri teollisuuden toimialoille teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa ja muussa teollisuudessa. Tarkastusten perusteella aloitettiin laiminlyöntimaksuprosessi 20 tilaajan osalta. Osa toimialan tarkastuksista ja laiminlyöntimaksuprosesseista on kesken.

Teollisuuden tarkastusten alueellinen jakautuminen valvontakohteen sijainnin perusteella

Tarkastuksissa havaittiin, että tilaajina toimivien teollisuuden toimialan yritysten tietoisuus tilaajavastuulaista ja sen velvoitteista on osin puutteellista. Saman teollisuuden toimialan sisällä tietoisuus saattoi vaihdella suuresti yrityskoosta riippumatta. Toisille yrityksille tilaajavastuulaki on kiinteä osa normaalia hankintaprosessia, mutta on paljon myös yrityksiä, jotka eivät tunne lakia. Tehdyistä tarkastuksista 83 %:ssa annettiin tilaajalle yksi tai useampi toimintaohje.

Logistiikka

Tilaajavastuulain valvontaa suunnattiin vuonna 2017 kuljetuksen ja logistiikan toimialoilla erityisesti julkisen sektorin organisaatioihin kuljetuspalveluiden tilaajina, varastointi- ja tukkuliikkeisiin sekä metsäteollisuuden kuljetuksiin. Julkishallintoon tehtiin yhteensä 30 tarkastusta, joissa tilaajana oli yleensä kunta. Varastointi- ja tukkuliikkeisiin tehtiin yhteensä 39 tarkastusta ja metsäteollisuuden kuljetuksiin yhteensä 18 tarkastusta. Lisäksi tarkastettiin maantieliikenteen, vesiliikenteen, varastoinnin sekä posti- ja kuriiritoiminnan toimialan yrityksiä.

Laiminlyöntimaksuprosessi on käynnistetty 15 tarkastuksesta. Laiminlyöntimaksuja on tähän mennessä määrätty yhdelle julkishallinnon tilaajalle sekä kolmelle metsäteollisuuden kuljetusten tilaajille. Lisäksi kahdessa tapauksessa on tehty päätös laiminlyöntimaksun määräämättä jättämisestä. Seitsemän tarkastusta on vielä kesken.

Logistiikan tarkastusten alueellinen jakautuminen valvontakohteen sijainnin perusteella

Tarkastuksissa annettujen toimintaohjeiden suuri määrä osoittaa, ettei tilaajavastuulakia vieläkään tunneta kovin hyvin logistiikka-alalla, vaikka tilanne on parantunut lain voimassaolon alkuvuosista. Yksittäisistä selvityksistä toimintaohjeita annettiin yleisimmin selvityksistä, jotka koskivat työehtosopimuksesta ja työterveyshuoltoa. Lisäksi toimintaohjeita annettiin hankittujen selvitysten säilyttämisestä sekä työnantaja-aseman varmistamisesta.

Palveluala

Palvelualan tarkastukset kohdennettiin pääasiallisesti majoitus-, ravitsemus-, kiinteistönhoito-, siivous- ja kaupanalan yrityksiin Suomessa. Tarkastuskohteet valittiin siten, että valvonnan vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Kohteiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tilaajavastuulain velvoitteiden tarkastaminen tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti ja tieto lain asettamista velvoitteista leviäisi laajalle alueelle.

Tarkastuksia tehtiin yhteensä 358, joista kesken on 2. Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden noudattamista on tarkastettu yli 1 200 sopimuksesta. Laiminlyöntimaksuprosessi on aloitettu 38 tarkastuksesta.

Palvelualan tarkastusten alueellinen jakautuminen valvontakohteen sijainnin perusteella

Tulokset osoittavat, että tilaajavastuulain noudattaminen on palvelualan toimialoilla melko heikkoa. Vuoden aikana tarkastuksissa on annettu 570 toimintaohjetta. Annettujen toimintaohjeiden määrä on merkittävästi kasvanut kahden viime vuoden aikana. Havainto on huolestuttava, koska tilaajavastuulain velvoitteet eivät ole tiukentuneet eikä tarkastusmäärässä ole vastaavaa kasvua. Yleisimmät syyt toimintaohjeen antamiselle olivat, että tilaaja ei ole noudattanut selvitysvelvollisuuttaan ennen sopimuksen solmimista tai tilaaja ei ole säilyttänyt hankittuja selvityksiä.

Yhteenveto

Tilaajavastuutarkastajat tekivät vuonna 2017 yhteensä 1 909 tarkastusta. Tilaajia on kuultu selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä 144 tapauksessa ja laiminlyöntimaksuja on määrätty yhteensä 174 600 euroa. Toimintaohjeita jo valmistuneissa tilaajavastuutarkastuksissa on annettu vuonna 2017 yhteensä 2 807 kappaletta. Yleisimmät toimintaohjeet kohdistuivat selvitysten hankkimiseen ennen sopimuksen tekemistä, ulkomaalaisten sopimuspuolien tilaajavastuuselvitysten sisältöön, selvitysten säilyttämiseen sekä selvitysten kelpoisuusaikaan.

Kuulemisten ja laiminlyöntimaksupäätösten tiedot hankkeittain, tilanne 27.2.2018

   

Laiminlyöntimaksuun johtaneissa tapauksissa puutteelliset selvitykset ovat koskeneet yleisimmin verojen maksamista ja eläkevakuuttamista. Yhä useammin laiminlyöntimaksutapauksissa kyse on ulkomaalaisista sopimuskumppaneista ja ulkomaisen sopimuskumppanin eläke- ja tapaturmavakuutuksen selvittämispuutteista.

Tilaajavastuuvalvonnan valvontahavainnot vuoden 2017 ovat samansuuntaisia kuin edellisenä vuonna 2016. Rakennusalalla tehty pitkäjänteinen valvontatyö, toimialan lainsäädäntömuutokset ja yhteistyö sidosryhmien kanssa näkyy positiivisena muutoksena tilaajavastuuvalvonnassa rakennusalalla. Rakennusalan suuret tilaajat noudattavat pääsääntöisesti tilaajavastuulakia erinomaisesti ja rakennusalan ongelmalliset kohteet ovat syvemmältä urakkaketjuissa tai pientalotyömaa kohteissa. Tietoisuus tilaajavastuulaista on rakennusalalla selvästi muita toimialoja paremmalla tasolla.

Muiden kuin rakentamisen toimialan tilaajien tietoisuus tilaajavastuulain säännöksistä on edelleen heikkoa. Tätä osoittaa tarkastuksissa annettujen toimintaohjeiden suhteellisen määrän selkeä kasvu kaikilla tarkastetuilla toimialoilla. Tilaajavastuutarkastajat ovat vuoden 2017 aikana miettineet erityisesti viestinnällisiä keinoja tähän ilmiöön vaikuttamiseksi.


Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on hyvällä tasolla

Lähde: Eläketurvakeskus

Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin. Työeläkevakuuttamisen valvonnan tulokset ovat 2010-luvulla olleet kohtuullisen tasaisia. Valvonnassa on vuosittain löydetty vakuutuksista puuttuneita palkkoja keskimäärin noin 113 miljoonaa euroa vuodessa. Havaittujen virheiden määrä on noin 0,2 % vuosittain työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettavasta kokonaispalkkasummasta.

Työeläkevakuuttamisen valvonnassa selvitetyt vakuutuksista puuttuneet palkat

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta

Eläketurvakeskus (ETK) selvittää tarkemmin vuosittain noin 8000 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuutta. Vakuuttamisen puutteita löytyy noin 2000 työnantajalta. Valvonnan seurauksena työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan ja eläkelaitokset voivat periä vakuutusmaksun oikean suuruisena.

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja 2013 - 2017

 

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta

Eläketurvakeskus saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä vakuuttamisen valvontaa varten yhteensä noin 185 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Verotietoja verrataan yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vakuutustietoihin ja ETK:n valvontarajat ylittävät yrittäjät poimitaan tarkempaan selvittelyyn. Näiden yrittäjien vakuuttamisvelvollisuutta kuvaavat luvut ovat olleet pitkään samalla tasolla. YEL-valvontatapauksia nousee esille myös työnantajavalvonnan ja Kelan tekemien kyselyjen kautta.

Vuosittaisella valvonnalla on voitu varmistaa se, että yrittäjät täyttävät velvollisuutensa ottaa YEL-vakuutus ja vakuuttamisen laiminlyöntien määrä on vähäinen. Sen sijaan YEL-vakuutuksen työtulo ei kaikilla yrittäjillä vastaa heidän työpanoksensa arvoa. Liian alhainen työtulo heijastuu paitsi yrittäjän eläketurvaan niin myös muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan.

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja 2013 - 2017


Työnantajat hoitavat työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuutensa pääasiallisesti hyvin

Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus

Työnantajalla on velvollisuus ottaa kolme lakisääteistä sosiaalivakuutusta, joista yksi on työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1200 euroa kalenterivuodessa.

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) aloitti vakuuttamisvelvollisuuden valvonnan 1.1.2016 työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantultua. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin.

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyövien työnantajien määrän muuttumisesta vuosina 2016 - 2017 (kuva) ei voi vetää johtopäätöksiä. Kehityksen suuntaa voidaan arvioida, kun valvontaa on tehty useampana vuotena.

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneiden työnantajien osalta on tehty seuraavia huomioita:

  • Työnantajilla on tietämättömyyttä vakuuttamisvelvollisuudestaan.
  • Tutkituista tapauksista noin 40% on todettu laiminlyönneiksi.
  • Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöviä työnantajia löytyy suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisista yrityksistä ja kotitaloustyönantajista.

Valvonnassa tutkitut tapaukset ja todetut laiminlyönnit


Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa

Lähde: Työttömyysvakuutusrahasto

Työnantajalla sekä työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja maksaa työnantajaosuuden sekä pidättää palkansaajaosuuden työntekijöiltä jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja huolehtii työttömyysvakuutusmaksujen tilittämisen Työttömyysvakuutusrahastolle (TVR), jonka keskeinen tehtävä on työttömyysetuuksien rahoittaminen.

Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta on pääsääntöisesti jälkikäteistä ja se kohdistuu kaikkiin maksuvelvollisiin työnantajiin. Työttömyysvakuutusrahasto aloitti sen määräämien vakuutusmaksujen valvonnan marraskuussa 2015, jolloin aloitettiin vuoden 2013 vakuutustietojen valvonta. Aiemmat vuodet valvottiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa, koska ne perivät työttömyysvakuutusmaksut vuoteen 2012 asti.

Valvontaprosessi kuvattuna vuoden 2013 vakuutustiedoilla

Vuonna 2013 maksuvelvollisia työnantajia oli yhteensä noin 170 000, joista riskiperustein valikoitui noin 5000 työnantajaa manuaaliseen käsittelyyn. Vuoden 2013 vakuutustietojen osalta käsiteltiin manuaalisesti 2700 työnantajaa, joista 750 työnantajaa kuultiin.

Työnantajien kuulemiset ja taloudelliset seuraukset vuosittain

TVR käsittelee vuosittain noin 1000 tapausta, jossa työnantajaa kuullaan. Noin puolet näistä tapauksista johtaa taloudellisiin seurauksiin. Vuoden 2015 tiedot on jätetty pois, koska valvonnan siirtymistä TVR:lle valmisteltiin vuonna 2015.


Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita

Lähde: TEM

Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytös ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Vuonna 2017 väärinkäytösten osuus oli 6,9 % kaikista hylätyistä hakemuksista.

Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta ns. pimeänä työnä on voitu todentaa.

Palkkaturvana työntekijöille maksettu määrä ja valtion takaisinperintä vuosina 2013 - 2017

Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain noin neljännes maksetusta määrästä. Tästä määrästä suurin osa on konkurssipesän maksamia ns. massavelan takaisinmaksuja.

Palkkaturvan hylkäysperusteiden jakautuminen päätöksissä vuonna 2017

Vuonna 2017 hakemus hylättiin väärinkäytösperusteella 789 tapauksessa ja niissä haettujen saatavien määrä oli yhteensä 1 563 762 euroa.