Työnantajat ja tilaajavastuu

AluehallintovirastoEläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto

Kokonaiskuvan velvoitteiden ja valvonnan kentästä. Työnantajalla on velvoitteita, joita useat eri viranomaiset valvovat turvatakseen yrityksille reilumman kilpailun, työntekijöille kuuluvat oikeudet ja yhteiskunnalle verot ja maksut.

Lisää Verohallinnon viranomaisyhteistyöstä


Aluehallintovirasto valvoo ulkomaalaisten työntekoa Suomessa

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaisvalvonnan tiimi teki vuonna 2019 Etelä-Suomen alueella yhteensä 847 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta. Tarkastuksissa arvioitiin ulkomaalaisten työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista Suomen lainsäädännön mukaan.

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista noin 42 % tehtiin majoitus- ja ravintolatoimialalle. Tarkastuksista noin 29 % kohdistui rakentamisen toimialan yrityksiin ja noin 8 % siivoustoimialalle. Loput tarkastuksista jakautuivat usealle muulle toimialalle (kuvio 1).

Vuonna 2019 tarkastuksia tehtiin sekä ennalta ilmoittamattomina iskutarkastuksina että perinteisinä yritystarkastuksina. Suurin osa tarkastuksista tehtiin eri valvontakohteisiin, vain noin 11 % tarkastuksista kohdistui samana vuonna jo aiemmin valvottuun työkohteeseen.

Vuonna 2019 Etelä-Suomen alueella saatujen ulkomaalaisvalvontaan liittyvien vihjeiden määrä kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2018. Vuonna 2019 valvonnan näkökulmasta hyödyllisiä vihjeitä saatiin yhteensä yli 440, kun vuonna 2018 vastaava luku oli noin 220. Suurin osa vihjeistä saatiin muilta viranomaisilta, jotka työskentelevät ulkomaalaisten Suomessa työskentelyn parissa. Eniten vihjeitä tuli rakennus- ja ravintola-aloilta – etenkin rakennusalan vihjeiden määrä yli kolminkertaistui suhteessa vuoteen 2018.  

Valvonnassa havaittiin paljon ulkomaalaisia työnteko-oikeudettomia henkilöitä 

Etelä-Suomen työsuojelun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, työpaikoista yli 20 %:lla oli vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Yhteensä työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia henkilöitä kohdattiin valvonnassa lähes 300. Suurimmassa osassa tapauksista työnteko-oikeus puuttui pääosin ainoastaan yhdeltä tai kahdelta ulkomaalaiselta henkilöltä valvontakohteessa (kuvio 2). 

Lähes 70 % koko Suomen ulkomaalaisvalvonnan valvontakohteista, joissa havaittiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, sijaitsi Etelä-Suomen alueella. Vuonna 2019 Etelä-Suomen alueella tehtiin 52 % koko maan ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista, mikä osaltaan selittää havaintojen korkeaa osuutta. 

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia esiintyy kaikilla toimialoilla 

Siivousalan valvonnassa joka neljännellä tarkastuksella havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Myös rakennusalalla useammalla kuin joka viidennellä tarkastuksella, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. 

Vuonna 2019 yritystarkastuksilla havaittiin selkeästi useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä kuin iskutarkastuksilla. Esimerkkinä tästä on majoitus- ja ravitsemisala, jonka yritystarkastuksista noin joka viidennellä kohdattiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, kun taas ennalta ilmoittamattomien iskutarkastusten vastaava luku oli vain vajaa 8 %. Iskutarkastuksia kannattaa kuitenkin tehdä myös jatkossa, koska niistä saadaan hyvää vertailutietoa niin työnteko-oikeuden kuin työsuhteen vähimmäisehtojen syvällisempää ja yritystarkastusten muodossa tehtyä valvontaa varten.

Valvonnassa havaittujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi suhteessa vuoteen 2018. Valvontaa on suunnattu viimeisen kolmen vuoden aikana pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on puutteita työlainsäädännön ja siten myös työnteko-oikeuden varmistamisen osalta. Valvonnan suuntaaminen ongelmakohteisiin selittää osaltaan valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten korkeaa määrää ja osoittaa samalla, että valvonnan suuntaamisessa on onnistuttu. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla työskentelee aiempaa useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, jolloin muutokset työnteko-oikeutta koskevissa valvontahavainnoissa eivät siten selity pelkästään valvonnan suuntaamisella, vaan kertovat myös alan sisällä tapahtuneesta muutoksesta. 

Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa 

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa toinen keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Siinä arvioidaan, noudattaako työnantaja Suomen työlainsäädäntöä työtekijöidensä palkkauksessa. Vuonna 2019 valvottiin lisäksi myös syrjinnän kiellon noudattamista. 

Etelä-Suomen alueella havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevien säännösten noudattamisessa. Eniten puutteita havaittiin rakennus- ja ravintola-aloilla. Rakennusalalla puutteita palkkauksessa havaittiin 68 prosentilla tarkastuksista (2018: 54,4 %) ja ravintola-alalla palkkauksen puutteita oli 59 prosentilla tarkastuksista (2018: 53%). Myös siivousalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli kolmanneksella tarkastuksista, joissa asiaa oli valvottu (kuvio 3).  

Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten noudattamisessa suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla edellä mainituilla aloilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille. 

Ulkomaalaisvalvonnan haasteena on edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden todellisen työskentelyajan selvittäminen. Vuonna 2019 monilla tarkastuksilla havaittiin, että työnantaja ei ollut pitänyt työaikalain mukaista kirjanpitoa. Tällöin tarkastajan on vaikea saada käsitystä ulkomaalaisten työntekijöiden todellisista työsuhteen vähimmäisehdoista, kun työntekijälle maksettua palkkaa ei voida verrata todellisten tehtyjen työtuntien määrään. Työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon pitämiseen liittyviä puutteita havaittiin eniten ravintola-alalla, jossa työaikakirjanpidossa oli puutteita 70 prosentilla tarkastuksista.

Ravintola-alalla myös työvuoroluetteloa koskevat puutteet korostuivat, niitä havaittiin 65 prosentilla tarkastuksista. Puutteita työaikakirjanpidon pitämisessä havaittiin paljon myös muilla aloilla. Rakennusalalla puutteita työaikakirjanpidon pitämisessä havaittiin 63 prosentilla ja siivousalalla 42 prosentilla tarkastuksista.

Vuonna 2019 Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta on onnistunut hyvin. Tästä kertoo muun muassa hallinnollisten kuulemisten, päätösten ja esitutkintailmoitusten suuri määrä.  

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita 

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 43 tarkastusta Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin vuonna 2019. Lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä tarkastuksista suuri osa tehtiin rakennusalalle. Lähettäviin yrityksiin kohdistetuissa tarkastuksissa havaittiin paljon puutteita, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden palkkaus oli kunnossa vain joka kolmannella.  

Vuonna 2016 työntekijöiden lähettämisestä annetun lain puitteissa on mahdollista määrätä hallinnollinen laiminlyöntimaksu niissä tapauksissa, joissa lakia on rikottu. Etelä-Suomen alueella havaitut puutteet lähettävien yritysten valvonnassa ovat johtaneet useassa tapauksessa laiminlyöntimaksuprosessin käynnistymiseen. 

Uusia ilmiöitä ulkomaalaisvalvonnan kentällä 

Vuonna 2019 valvonnassa on tullut vastaan tilanteita, jossa tarkastajalle on esitetty, ettei kohteessa työskentelevä henkilö ole työsuhteessa työnantajaan. Tällaisissa tapauksissa tarkastaja voi tarkastushavaintojen perusteella katsoa, että työsuhteen tunnusmerkit kuitenkin täyttyvät kohteessa työskentelevän henkilön kohdalla. Havainnoista suuri osa liittyi ravintola-alan tarkastuksiin. Osa havainnoista selittyy sillä, että tarkastuksia tehdään nykyään yhä enemmän ennalta ilmoittamatta, jolloin päästään paremmin selville, mitä työpaikalla todellisuudessa tapahtuu. Työsuojeluviranomaisen laajentuneista tiedonsaantioikeuksista on tilanteiden selvittämisessä hyötyä. Toisen viranomaisen tiedot voivat esimerkiksi selventää, onko työntekijä tehnyt kyseiselle työnantajalle työtä, jonka palkasta olisi maksettu veroja. Ravintola-alalla yli 6 %:lla tarkastuksista annettiin vuonna 2019 toimintaohje työsuhteen tunnusmerkeistä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 3 %:a (kuvio 4).   

Turvapaikanhakijoita kohdattiin aiempaa hieman vähemmän 

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa vuosina 2017 ja 2018 kohdattiin runsaasti turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoita kohdattiin vuonna 2017 yli 200 noin sadalla työpaikalla ja määrä kasvoi vuonna 2018 hieman yli 260 turvapaikanhakijaan yli 110 työpaikalla. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden määrä laski 219 turvapaikanhakijaan 65 eri työpaikalla.  

Ravintola-alan ohella siivousala näyttää korostuneesti työllistävän turvapaikanhakijoita. Siivousalalle tehtiin hieman vajaa 14 % tarkastuksista ja yli puolet ulkomaalaisvalvonnassa kohdatuista turvapaikanhakijoista tavattiin siivousalan tarkastuksilla. Siivousalan tarkastuksilla yli joka kolmannella kohdattiin turvapaikanhakijoita.  

Ulkomaiset yritykset palkkaavat työntekijöitä myös suoraan Suomesta

Vuonna 2019 ulkomaisten yritysten valvonnassa havaittiin rakennusalalla aiempien vuosien tapaan tapauksia, joissa ulkomainen yritys on palkannut ainakin osan työntekijöistään suoraan Suomesta eikä kyse ollut työntekijöiden lähettämisestä. Ilmiötä esiintyy erityisesti virolaisten rakennusalalla toimivien yritysten joukossa. Rakennusalan valvonnassa havaittiin 28 yritystä, joiden palveluksessa oli yhteensä yli 240 ei-lähetettyä työntekijää. Yritysten määrä on pysytellyt samalla tasolla verrattuna vuosiin 2017 ja 2018. Laki työntekijöiden lähettämisestä ja siihen liittyvät velvollisuudet eivät sovellu näihin yrityksiin, mikä saattaa vaikeuttaa yritysten valvontaa monissa tilanteissa. 

Tarkastuksia tehdään viranomaisyhteistyössä 

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 284 yhteistarkastusta eri viranomaisten kanssa vuonna 2019. Merkittävimmät viranomaisyhteistyökumppanit tarkastusmäärillä mitattuina olivat aikaisempien vuosien tapaan Poliisi, Rajavartiolaitos ja Verohallinto.  

Poliisi oli mukana noin 210 tarkastuksella. Poliisin kanssa tehdyistä yhteistarkastuksista lähes puolet suuntautui ravintola-alalle ennalta ilmoittamatta tehtyihin tarkastuksiin. Poliisin kanssa tehtyjen yhteistarkastusten määrä on jonkin verran laskenut kahteen edelliseen vuoteen nähden. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että ulkomaalaisvalvonnassa on aiempia vuosia enemmän kiinnitetty huomiota valvonnan suuntaamisen osuvuuteen pelkkien määrällisten tavoitteiden sijaan. Poliisin läsnäolo tarkastuksilla on erittäin hyödyllistä tarkastajien työturvallisuuden ja kohdattujen työntekijöiden henkilöllisyyden todentamisen näkökulmasta. 

Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyötä tehtiin 75 tarkastuksella (2018: 96 kpl). Tarkastukset suuntautuivat pääosin ravintola-alan ennalta ilmoittamattomiin tarkastuksiin. Yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa tehtiin myös muilla toimialoilla jonkun verran, kuten siivous- ja rakennusalalla. Yhteistarkastukset Rajavartiolaitoksen kanssa ovat lähtökohtaisesti sellaisia, joissa kohdetietoa on vaihdettu jo etukäteen ennen tarkastuksia - tämän ansiosta yhteistarkastukset ovat olleet valvonnan suuntaamisen näkökulmasta pääosin erittäin onnistuneita.  

Verohallinnon kanssa tehtiin yhteensä 68 tarkastusta (2018: 91 kpl). Tarkastukset Verohallinnon kanssa sijoittuivat melkein kokonaan ennalta ilmoittamattomille rakennustyömaatarkastuksille. Nämä Verohallinnon kanssa tehtävät rakennusalan yhteistarkastukset suunnitellaan yhdessä ja niiden kohdevalinta tehdään yhdessä tarkastuksille osallistuvien viranomaisten kesken. Eläketurvakeskus osallistui vuonna 2019 tuttuun tapaan rakennustyömaatarkastuksille (41 kpl).  

Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain (1233/2006) valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa muun muassa veronmaksun ja työntekijöiden eläkevakuuttamisen osalta. 

Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla

Vuonna 2019 valvontaa kohdistettiin erityisesti rakennusalalle, teollisuuteen, logistiikkaan, palvelualoille, kuntayhtymiin sekä ulkomaisiin tilaajiin. Tilaajavastuutarkastuksia tehtiin vuonna 2019 vajaa 1 600, joista on 23.3.2020 ollut valmiina noin 1 500. Tilaajavastuutarkastuksilla valvottiin selvitysvelvollisuuden noudattamista yhteensä noin 6 000 sopimuskumppanin osalta joko vuokratyön käyttöä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevissa sopimuksissa (kuvio 1).

Valvontaa suoritettiin tiiviissä yhteistyössä Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen sekä muiden viranomaisten kanssa, ja työsuojeluviranomainen hyödynsi muilta viranomaisilta saatavaa tietoa tarkastuksissa. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset, joita työsuojeluviranomainen saa Verohallinnolta. Tiedonsaantioikeuksien parantuminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa.

Yhteenveto vuoden 2019 valvontatuloksista

Valvonnassa havaittiin, että rakennusalalla tietoisuus tilaajan vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä oli parempaa kuin muilla toimialoilla. Erityisesti suuret päätoteuttajat noudattavat tilaajavastuulain minimivaatimuksia tiukempia menettelyjä työmaillaan. Sen sijaan alihankintaketjuissa on edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.

Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Lainvastaisesta tilasta johtuvia toimintaohjeita annettiin noin 2 500. Eniten toimintaohjeita tarkastusta kohden saivat ulkomaiset tilaajat. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita annettiin rakennusalan yritystarkastuksilla sekä kuntayhtymiin kohdistuneilla tarkastuksilla (kuvio 2).

Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu noin 100 tarkastuksessa – useimmin ulkomaisten tilaajien kohdalla sekä rakennusalan yritystarkastuksilla (kuvio 3).

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:

1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi korotettuna, jos tilaaja on:

2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka

3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan

Suurimmassa osassa tapauksista laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Vuonna 2019 tehdyissä tarkastuksissa 14 tapauksessa laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu sillä perusteella, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuksen toisella osapuolella ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Näissä tapauksissa on usein viitteitä alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun. Vuoden 2018 valvontahavaintoihin verrattuna, ovat tällä maksuperusteella laiminlyöntimaksun harkintaan johtaneet tapaukset lisääntyneet, vaikka selvitysvelvollisuutta on noudatettu paremmin. 


Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.

Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin. Työeläkevakuuttamisen valvonnan tulokset ovat 2010-luvulla olleet melko tasaisia (kuvio 1). Valvonnassa on vuosittain löydetty vakuutuksista puuttuneita palkkoja keskimäärin noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Havaittujen virheiden määrä on noin 0,2 % vuosittain työntekijän eläkelain mukaan vakuutettavasta kokonaispalkkasummasta.

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta

Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2019 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 8500 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat noin 1700 työnantajaan ja koskivat noin 13 500 työntekijää.

Isoja muutoksia valvonnan luvuissa ei ole havaittavissa. Vuonna 2019 valvonta kohdistui vielä pääosin vuoden 2018 valvonta-aineistoihin, joten tulorekisterin mahdollinen vaikutus valvontatilastoihin ei vielä näy.

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta

Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2019 tarkempaan valvontaan otettiin 1183 yrittäjää. Luku laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska tietojärjestelmämuutoksista johtuen vuosittain Verohallinnosta saatavan ammatin- ja liikkeenharjoittajia sekä elinkeinoyhtymän osakkaita koskevan aineiston käsittely siirtyi vuoden 2020 alkuun. 

Vuonna 2019 valvonnassa selvitettiin laskutuspalveluyritysten kautta palkkaa saaneiden henkilöiden vakuuttamista (lähtöjoukko noin 28 000 henkilöä). Valvontaan otettiin noin 800 henkilöä. Tämä valvonta on vielä osin kesken, mutta on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä jo 300 laskutuspalveluyritysten käyttäjää on tehnyt YEL-vakuutuksen ETK:n yhteydenoton jälkeen.

Muut valvotut yrittäjät olivat mm. yksittäisistä kyselyistä tai työnantajavalvonnan yhteydessä esiin nousseita henkilöitä.


Vakuuttamattomuuden syy on usein tietämättömyys

Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus

Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 300 euroa kalenterivuodessa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvontavelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin ja se aloitettiin vuonna 2016.

Tapaturmavakuutuskeskuksen valvonnan käsittelymäärät ovat kasvaneet vuosittain.  Laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista kuten työsuhteen ja yrittäjyyden statusten eroavaisuuksista, vakuuttamisvelvollisuuden ansiorajasta ja vakuuttamisvelvollisuuden ikärajasta.

Tutkituista tapauksista iso osa ei ole laiminlyöntejä. Tutkittaviksi nämä tapaukset päätyivät aineistovirheiden vuoksi, joita ovat esimerkiksi Verohallinnolle tehtyjen ilmoitusten suorituslajivirheet ja vakuutusrekisteriaineiston virheet (kuvio 1).

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat ovat heterogeeninen joukko, joka käsittää suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä ja kotitaloustyönantajia (kuvio 2). 

Yritykset olivat hajautuneet eri toimialoille, toimineet usein jo vuosia ja painottuivat liikevaihdoltaan alle 400 000 euron liikevaihtoluokkiin. Kaupanala nousi yleisimmäksi toimialaksi vain pienellä erolla muihin. Kuvio 3 ei sisällä kotitaloustyötä, joka oli pääsääntöisesti lasten- ja kodinhoitoa tai saneeraus- ja talonrakennustyötä.


Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa

Lähde: Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto huolehtii ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta, työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä ja aikuiskoulutusetuuksien myöntämisestä.

Työnantajalla sekä työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja maksaa työnantajaosuuden sekä pidättää palkansaajaosuuden työntekijöiltä jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja huolehtii työttömyysvakuutusmaksujen tilittämisen Työllisyysrahastolle.

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot maksujen perusteeksi. Työllisyysrahasto tekee yhteistyötä Verohallinnon, muiden viranomaisten, Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kanssa. Valvonnassa voidaan käyttää esimerkiksi Verohallinnolta saatuja tietoja ja verrata niitä työnantajan ilmoittamiin tietoihin. 

Suurin osa laiminlyönneistä ja ilmoitusten virheistä johtuvat inhimillisistä virheistä. Tietämättömyyttä ilmoittamisessa esiintyy erityisesti osaomistajien ja yrittäjien palkkojen ilmoittamisessa ja muissa maksuvelvollisuuden edellytyksissä. Työllisyysrahasto pyrkii ennaltaehkäisemään näitä tilanteita ohjeistamalla ja neuvomalla työantajia vakuutusmaksuvelvollisuuteen ja ilmoitusten laatimiseen liittyvissä asioissa.