Työnantajat ja tilaajavastuu

AluehallintovirastoEläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto | ELY/Palkkaturva

Aluehallintovirasto valvoo ulkomaalaisten työntekoa Suomessa

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Aluehallintovirasto teki vuonna 2018 Etelä-Suomen alueella yhteensä 1 047 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta. Tarkastuksissa arvioitiin ulkomaalaisten työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista Suomen lainsäädännön mukaan.

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista noin 38 % tehtiin majoitus- ja ravintolatoimialalle. Tarkastuksista noin 21 % kohdistui rakentamisen toimialan yrityksiin ja noin 11 % siivoustoimialalle. Loput tarkastuksista jakautuivat usealle muulle toimialalle (kuvio 1).

Vuonna 2018 tarkastuksia tehtiin sekä ennalta ilmoittamattomina iskutarkastuksina että perinteisinä yritystarkastuksina. Suurin osa tarkastuksista tehtiin eri valvontakohteisiin, vain reilu 7 % tarkastuksista kohdistui samana vuonna jo aiemmin valvottuun työkohteeseen.

Valvonnassa havaittiin paljon ulkomaalaisia työnteko-oikeudettomia henkilöitä

Etelä-Suomen työsuojelun ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, työpaikkoista 15 %:ssa oli vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Yhteensä työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia henkilöitä kohdattiin valvonnassa ainakin 120. Näissä tapauksissa työnteko-oikeus puuttui pääosin ainoastaan yhdeltä ulkomaalaiselta henkilöltä valvontakohteessa (kuvio 2).

Etelä-Suomen alueella sijaitsi kaksi kolmasosaa koko Suomen ulkomaalaisvalvonnan valvontakohteista, joissa havaittiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Vuonna 2018 Etelä-Suomen alueella tehtiin 56 % koko maan ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista, mikä osaltaan selittää havaintojen korkeaa osuutta.

Työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia esiintyy kaikilla toimialoilla

Siivousalan valvonnassa joka viidennellä tarkastuksella havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Myös rakennusalalla useammalla kuin joka seitsemännellä tarkastuksella, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia.

Vuonna 2018 yritystarkastuksilla havaittiin selkeästi useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä kuin iskutarkastuksilla. Esimerkkinä tästä on rakennusala, jonka yritystarkastuksista joka kolmannella kohdattiin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, kun taas ennalta ilmoittamattomien työmaatarkastusten vastaava luku oli hieman yli 8 %. Isku- ja työmaatarkastukset tehdään lähtökohtaisesti aina työnantajalle ennalta ilmoittamatta, kun vastaavasti yritystarkastuksista suuri osa tehdään työnantajalle etukäteen ilmoittaen. Iskutarkastuksia tehdään myös jatkossa, koska niistä saadaan hyvää vertailutietoa niin työnteko-oikeuden kuin työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaa varten.

Valvonnassa havaittujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on laskenut hieman vuodesta 2017. Edelleen Etelä-Suomen alueella valvotuilla työpaikoilla työskentelee suhteellisen paljon työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä. Valvontaa on suunnattu viimeisen kolmen vuoden aikana pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on puutteita työlainsäädännön ja siten myös työnteko-oikeuden varmistamisen osalta. Valvonnan suuntaaminen ongelmakohteisiin selittää osaltaan valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten korkeaa määrää ja osoittaa samalla, että valvonnan suuntaamisessa on onnistuttu.

Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa toinen keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Siinä arvioidaan, noudattaako työnantaja Suomen työlainsäädäntöä suhteessa omiin työntekijöihin, etenkin palkkauksen osalta. Vuonna 2018 valvottiin lisäksi myös syrjinnän kiellon noudattamista.

Etelä-Suomen alueella havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevien säännösten noudattamisessa. Eniten puutteita havaittiin rakennusalalla, 54 prosentissa tarkastuksista (kuvio 3).

Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten noudattamisessa suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla edellä mainituilla aloilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille.

Ulkomaalaisvalvonnan haasteena on edelleen ulkomaalaisten työntekijöiden todellisen työskentelyajan selvittäminen. Vuonna 2018 monilla tarkastuksilla havaittiin, että työnantaja ei ollut pitänyt työaikalain mukaista kirjanpitoa. Tällöin tarkastajan on vaikea saada käsitystä ulkomaalaisten työntekijöiden todellisista työsuhteen vähimmäisehdoista, kun työntekijälle maksettua palkkaa ei voida verrata todellisten tehtyjen työtuntien määrään. Työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon pitämiseen liittyviä puutteita havaittiin eniten rakennusalalla, jossa työaikakirjanpito oli kunnossa ainoastaan noin joka kolmannella tarkastuksella, jossa asiaa oli valvottu.

Vuonna 2018 Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta on onnistunut hyvin. Tästä kertoo muun muassa hallinnollisten kuulemisten, päätösten ja esitutkintailmoitusten suuri määrä.

Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa on vuosien 2017 ja 2018 aikana tehty aikaisempaa enemmän tarkastuksia Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin. Kun vuonna 2016 tarkastuksia tehtiin 35, niitä tehtiin kahtena viime vuonna vuosittain yli 60. Lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä tarkastuksista suuri osa tehtiin rakennusalalle.

Tarkastuksissa havaittiin paljon puutteita, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden palkkaus oli kunnossa vain noin 40 %:ssa lähettäviin yrityksiin kohdistuneista tarkastuksista.

Vuonna 2016 työntekijöiden lähettämisestä annetun lain puitteissa on mahdollista määrätä hallinnollinen laiminlyöntimaksu niissä tapauksissa, joissa lakia on rikottu. Etelä-Suomen alueella havaitut puutteet lähettävien yritysten valvonnassa ovat johtaneet useassa tapauksessa laiminlyöntimaksuprosessin käynnistymiseen.

Uusia ilmiöitä ulkomaalaisvalvonnan kentällä

Vuosina 2017 ja 2018 valvonnassa on tullut usein vastaan tilanteita, jossa tarkastajalle on esitetty, ettei kohteessa työskentelevä henkilö ole työsuhteessa työnantajaan (kuvio 4). Näissä tapauksissa tarkastaja voi katsoa, että työsuhteen tunnusmerkit kuitenkin täyttyvät kohteessa työskentelevän henkilön kohdalla. Havainnoista suuri osa liittyi ravintola-alan tarkastuksiin. Osa havainnoista selittyy sillä, että tarkastuksia tehdään nykyään yhä enemmän ennalta ilmoittamatta, jolloin päästään paremmin selville, mitä työpaikalla todellisuudessa tapahtuu. Työsuojeluviranomaisen laajentuneista tiedonsaantioikeuksista on tilanteiden selvittämisessä hyötyä. Toisen viranomaisen tiedot voivat esimerkiksi selventää, onko työntekijä tehnyt kyseiselle työnantajalle työtä, jonka palkasta olisi maksettu veroja.

Turvapaikanhakijoita kohdattiin aiempaa enemmän

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa kohdattiin paljon työtä tekeviä turvapaikanhakijoita. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoita kohdattiin valvonnassa yli 200 noin sadalla työpaikalla ja määrä kasvoi vuonna 2018 hieman yli 260 turvapaikanhakijaan yli 110 työpaikalla. Ravintola-alan ohella siivousala näyttää korostuneesti työllistävän turvapaikanhakijoita. Siivousalalle tehtiin reilu 11 % tarkastuksista ja useampi kuin joka kolmas kaikista ulkomaalaisvalvonnassa kohdatuista turvapaikanhakijoista tavattiin siivousalan tarkastuksilla.

Ulkomaalaiset yritykset palkkaavat työntekijöitä myös suoraan Suomesta

Vuonna 2018 ulkomaisten yritysten valvonnassa havaittiin rakennusalalla aiempaa enemmän tapauksia, joissa ulkomainen yritys oli palkannut ainakin osan ulkomaalaisista työntekijöistään suoraan Suomesta eikä kyse ollut työntekijöiden lähettämisestä. Ilmiö esiintyy erityisesti virolaisten rakennusalalla toimivien yritysten joukossa. Rakennusalan valvonnassa havaittiin 14 yritystä, joiden palveluksessa oli yli 200 ei-lähetettyä työntekijää. Yritysten määrä on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2017, mutta palkattujen työntekijöiden määrä näyttää nousseen huomattavasti. Laki työntekijöiden lähettämisestä ja siihen liittyvät velvollisuudet eivät sovellu näihin yrityksiin, mikä saattaa vaikeuttaa yritysten valvontaa monissa tilanteissa.

Tarkastuksia tehdään viranomaisyhteistyössä

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin vuonna 2018 yhteistarkastuksia eri viranomaisten kanssa kaikilla toimialoilla. Poliisi oli mukana noin 220 tarkastuksella. Poliisin kanssa tehdyistä yhteistarkastuksista lähes kaksi kolmasosaa suuntautui ravintola-alalle ennalta ilmoittamatta. Poliisin läsnäolo tarkastuksilla on erittäin hyödyllistä, sillä se antaa usein tarkastajalle paremmat mahdollisuudet havaita ja puuttua valvontakohteessa esille tuleviin epäkohtiin.

Poliisin kanssa tehtävän viranomaisyhteistyön suurimpana haasteena on ollut valtakunnallisen koordinaation puute työsuojeluhallinnon ja Poliisihallituksen välillä, mikä on näkynyt yhteistarkastusten yhteisen kohdevalinnan puuttumisena ja aikatauluttamisessa. Osittain tästä syystä poliisin kanssa tehtyjen yhteistarkastusten määrä on jonkin verran laskenut vuodesta 2017. Vuonna 2018 ulkomaalaisvalvonnassa on aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota siihen, että yhteistarkastuksissa keskitytään enemmän valvonnan suuntaamiseen pelkkien määrällisten tavoitteiden sijasta.

Viranomaisyhteistyötarkastuksia tehtiin runsaasti myös Rajavartiolaitoksen (96 kpl), Verohallinnon (91 kpl) ja Tullin (55 kpl) kanssa. Suurin osa näistä yhteistarkastuksista suuntautui ravintola-alalle ja niitä suoritettiin varsinkin poliisin valvontaviikkojen yhteydessä. Lisäksi yhteistarkastuksia tehtiin jonkin verran rakennusalalle Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa.

Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006), valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvien haittavaikutusten torjuminen.

Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla

Vuoden 2018 valvontahankkeita olivat rakennusala, teollisuus, logistiikka, palvelualat, kunnat sekä alkutuotanto. Vuoden 2018 valvonnan pääpainopisteenä olivat kunnat sekä valvonnan kohdentaminen tietoperusteisesti eri toimialoille. Muita merkittäviä muutoksia valvonnassa ei tehty verrattuna vuoden 2017 valvontaan.

Tilaajavastuutarkastajat tekivät vuonna 2018 yhteensä 1 801 tarkastusta, joista 21.3.2019 mennessä on valmistunut yhteensä 1 722 tarkastusta. Tarkastuksissa valvottiin yhteensä noin 6 700 sopimuskumppanin osalta selvitysvelvollisuuden noudattamista joko alihankintaa tai vuokratyötä koskevassa sopimuksessa (kuvio 1).

Yhteenveto vuoden 2018 valvontatuloksista

Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Lainvastaisen tilan korjaavia toimintaohjeita annettiin noin 2 900 kappaletta (kuvio 2).

Eniten toimintaohjeita per tarkastus ovat saaneet ulkomaiset tilaajat. Tämä on täysin ennakko-odotusten mukainen havainto. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita on annettu tietoperusteisesti valituille tilaajille sekä teollisuusalan yrityksille.

Riippumatta valvontahankkeesta kaksi yleisintä annettua toimintaohjetta on:

  1. Selvitysten hankkiminen ennen sopimuksen solmimista; sekä
  2. Selvitysten säilyttäminen vähintään 2 vuotta työn päättymisestä.

Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu yli 130 tapauksessa (kuvio 3).

Lukumääräisesti eniten laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan on edennyt tapauksia hankkeesta tietoperusteisesti kohdennettu valvonta sekä rakennus- ja palvelualan tarkastuksista. Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan laiminlyöntimaksun harkintaan päätyneiden tarkastusten osuutta koko hankkeen tarkastuksista. Ulkomaisten tilaajien kohdalla joka kolmas tarkastus on päätynyt laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan. Seuraavana ovat tietoperusteinen valvonta sekä kunta-ala.

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:

  1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;
  2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
  3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan

Ihan muutamaa yksittäistapausta lukuunottamatta laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Vuoden aikana harkittiin laiminlyöntimaksun määräämistä liiketoimintakieltoon perustuen yhdessä tapauksessa. Yksitoista tapausta eteni laiminlyöntimaksun harkintaan sillä perustella, että tilaajan olisi täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan.


Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.

Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin. Työeläkevakuuttamisen valvonnan tulokset ovat 2010-luvulla olleet melko tasaisia (kuvio 1). Valvonnassa on vuosittain löydetty vakuutuksista puuttuneita palkkoja keskimäärin noin 113 miljoonaa euroa vuodessa. Havaittujen virheiden määrä on noin 0,2 % vuosittain työntekijän eläkelain mukaan vakuutettavasta kokonaispalkkasummasta.

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta

Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2018 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 7 000 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat noin 1 300 työnantajaan ja koskivat noin 13 000 työntekijää. Vuoden 2018 pienentyneet luvut eivät kerro laiminlyöntien vähenemisestä vaan TyEL-valvontaan kohdistettujen resurssien tilapäisestä supistumisesta. Tämän vuoksi myös vuoden 2018 aikana selvitettyjen työnantajien määrä väheni tavoitellusta. Aineistojen käsittelyä siirrettiin vuodelle 2019.

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta

Eläketurvakeskus saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä yhteensä noin 175 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Verotietojen perusteella ETK valvoo näiden yrittäjien työeläkevakuuttamisvelvollisuutta. Valvontaa on kehitetty paremmin kattamaan myös osakeyhtiömuotoinen yrittäjyys.

Ammatin- ja liikkeenharjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden vakuuttamisvelvollisuutta kuvaavat luvut ovat olleet pitkään samaa tasoa. Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2018 tarkempaan valvontaan otettiin noin 4 400 yrittäjää ja valvonnan seurauksena syntyi noin 800 uutta yrittäjän eläkevakuutusta.


Työnantajat hoitavat työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuutensa pääasiallisesti hyvin

Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus

Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 300 euroa kalenterivuodessa (2019).

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) aloitti vakuuttamisvelvollisuuden valvonnan 1.1.2016 työtapaturma- ja ammattitautilain voimaantultua. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin.

Tapaturmavakuutuskeskuksen valvonnan käsittelymäärät ovat kasvaneet vuosittain. Kun tutkittujen tapausten lukumäärä kasvaa, todettujen laiminlyöntien prosenttiosuus laskee (Kuvio 1). Laiminlyöntiprosentin suuruuteen vaikuttavat eniten lähdeaineistojen (Verohallinnon palkkatiedot ja vakuutusrekisteri) luotettavuus.

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneiden työnantajien osalta on tehty seuraavia huomioita:

  • Työnantajilla on tietämättömyyttä vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista: esimerkiksi työsuhteen ja yrittäjyyden erosta, vakuuttamisvelvollisuuden ansiorajasta ja vakuuttamisvelvollisuuden ikärajasta.
  • Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöviä työnantajia löytyy suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisista yrityksistä ja kotitaloustyönantajista.

Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa

Lähde: Työllisyysrahasto

Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät 1.1.2019 uudeksi rahastoksi, jonka nimi on Työllisyysrahasto. Yhdistyminen ei muuttanut rahastojen tehtäviä. Työllisyysrahasto huolehtii ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta, työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä ja aikuiskoulutusetuuksien myöntämisestä.

Työnantajalla sekä työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja maksaa työnantajaosuuden sekä pidättää palkansaajaosuuden työntekijöiltä jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja huolehtii työttömyysvakuutusmaksujen tilittämisen Työllisyysrahastolle.

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot maksujen perusteeksi. Valvonnassa käytetään Verohallinnolta ja muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Työllisyysrahasto vertailee tietoja myös yhteistyössä Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kanssa. Näitä tietoja verrataan työnantajan ilmoittamiin tietoihin.

Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteriajan valvonta perustuu pääasiassa tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin sekä yhteistyöhön Verohallinnon, muiden viranomaisten ja sosiaalivakuuttajien kanssa.

Suurin osa laiminlyönneistä ja ilmoitusten virheistä johtuvat inhimillisistä virheistä. Tietämättömyyttä ilmoittamisessa esiintyy erityisesti osaomistajien ja yrittäjien palkkojen ilmoittamisessa ja muissa maksuvelvollisuuden edellytyksissä. Työllisyysrahasto pyrkii ennaltaehkäisemään näitä tilanteita ohjeistamalla ja neuvomalla työantajia vakuutusmaksuvelvollisuuteen ja ilmoitusten laatimiseen liittyvissä asioissa.


Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita

Lähde: TEM

Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytös ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Vuonna 2018 väärinkäytösten osuus oli 6,6 % kaikista hylätyistä hakemuksista.

Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta ns. pimeänä työnä on voitu todentaa.

Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain noin neljännes maksetusta määrästä. Tästä määrästä suurin osa on konkurssipesän maksamia ns. massavelan takaisinmaksuja.

Vuonna 2018 hakemus hylättiin väärinkäytösperusteella 656 tapauksessa ja niissä haettujen saatavien määrä oli yhteensä 1 225 474 euroa.