Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Ruokavirasto | Valvira | PRH | ELY/Yrittäjän oleskeluluvat

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Ruokavirasto

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt. Kuviosta 1 nähdään erilaisten elintarvikevalvonnan kohteiden määrä. Alkutuotannon toimijoiden määrä kasvaa tilastossa vuosittain voimakkaasti, koska tämän ryhmän rekisteröinti on vielä kesken. 

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista ja suunnitelmallista

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos luokitellaan suuremmaksi riskiksi kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski.  Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvonnan tiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia. Vuosittain tarkastuskäynti tehdään noin 35 - 45 %:iin kaikista valvontakohteista. Kuviossa 2 mielenkiintoista on laskeva trendi – vuosi vuodelta tarkastuksen kohteeksi näyttää joutuvan edellisvuotta pienempi joukko elintarvikealan toimijoita. Kuviosta 3 nähdään tarkemmin tarkastusten toimialakohtainen kattavuus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisenä OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

Oiva-asteikko

OIVA-asteikko. Kuva: oivahymy.fi

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Oivallisen tai hyvän valvontatuloksen on saanut keskimäärin vähän yli 85 % tarkastetuista valvontakohteista. Korjattavaa tai huonon tuloksen on puolestaan saanut vähän alle 15 % valvonnan kohteena olleista yrityksistä. Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.

Kuvion 4 palkeissa on kuvattu ensin kaikkien elintarvikevalvonnan kohteiden ja sitten erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat. Elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen (kahvilat, ravintolat, suurtaloudet) keskinäinen vertailu osoittaa, että elintarvikemyymälöistä noin 85 % on saanut arvosanaksi oivallinen tai hyvä ja tarjoilupaikosta oivallisen tai hyvän arvosanan on puolestaan saanut noin 87 %.                 

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Kuviossa 5 on pakkokeinotyypeittäin jaoteltu tilanteet, joissa hallinnollisia pakkokeinoja koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on määräys. Määräyksen antamista koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa keskimäärin vähän yli 250 tapauksessa. Poliisille tehdyistä esitutkintapyynnöistä tai elintarvikesektorin rikostuomioista ei toistaiseksi ole saatavilla tilastotietoa.

On mahdollista, että talousvaikeuksiin joutuminen lisää riskiä erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen myös elintarvikealalla. Viitteitä tähän suuntaan antaa Harmaan talouden selvitysyksikön ja Elintarviketurvallisuusviraston (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto) yhdessä tekemä selvitys.


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta - uuden alkoholilain toimeenpano edellytti resurssien kohdentamista

Lähde: Valvira

Valvira ylläpitää rekisteriä alkoholilain mukaisista luvanhakijoista ja -haltijoista. Rekisterin avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynninvalvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä. Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut. Harmaan talouden torjumiseksi Valvira ja aluehallintovirastot luovuttavat alkoholielinkeinorekisteristä yksilöityä tietoa toiselle viranomaiselle.

Alkoholielinkeinorekisteriin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista, alkoholitoimituksista, anniskelu-, jatkoaika-, vähittäismyynti-, valmistus-, maahantuonti- ja tukkumyyntiluvuista sekä lupaedellytysten olemassaolosta.

Alkoholilain uudistus haastoi viranomaiset ja kasvatti lupamääriä

Alkoholilain kokonaisuudistuksen toimeenpanon aikataulu oli tiukka. Uuden alkoholilain toimeenpano edellytti, että vuoden 2018 aikana lupa- ja valvontaviranomaisten resurssit suunnattiin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyyn sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden ohjaamiseen. Alkoholilain kokonaisuudistus näkyi selvästi alkoholiviranomaisten tehtävissä. Tavanomaiseen vuoteen verrattuna alkoholiasioita käsiteltiin aluehallintovirastoissa yli 30 % enemmän vuonna 2018.

Aluehallintovirastojen suoritteet on esitetty kuviossa 1. Aluehallintovirastojen suoritteiden suurimmat lisäykset johtuivat anniskelun jatkoaikakäytäntöjen muuttumisesta sekä mahdollisuudesta hakea vähittäismyyntilupaa anniskelun yhteyteen.

Anniskelun ja vähittäismyynnin lupamäärissä kasvua

Alkoholijuomien vähittäismyyntipaikkojen määrä laski jokseenkin tasaisesti alkoholilakiuudistusta edeltävien kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2007 vähittäismyyntipaikkoja oli Manner-Suomessa 6 744. Vuonna 2017 vähittäismyyntipaikkojen määrä oli vähentynyt 5 384 paikkaan. Alkoholilain uudistus lisäsi vähittäismyyntipaikkojen kokonaismäärän 5 895:een. Suurin selittävä tekijä tässä olivat anniskelupaikkoihin haetut vähittäismyyntiluvat. Vähittäismyyntipaikkojen määrässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 10 % (kuvio 2).

Alkoholijuomien anniskelupaikkojen määrä pysytteli lakiuudistusta edeltäneiden kymmenen vuoden ajan 8 300 anniskelupaikan tasolla, mutta se nousi 8 453 lupaan vuonna 2017 ja lakiuudistuksen jälkeen vuonna 2018 yhteensä 8 919 anniskelupaikkaan. Lupamäärän kasvu oli noin 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (kuvio 3).

Alkoholilain uudistuksen myötä kaikki Manner-Suomen anniskelupaikat saivat automaattisesti oikeuden anniskella kaikkia alkoholijuomia. Tämä tarkoitti noin 2 100 anniskelupaikalle oikeutta ottaa valikoimiinsa myös väkevät alkoholijuomat.

Anniskelun jatkoaikoja yli puolet lisää

Vanhan alkoholilain aikana anniskelun jatkoaikojen määrä pysytteli viimeiset lähes kymmenen vuotta samalla noin 1 000 jatkoaikaravintolan tasolla. Vuoden 2018 aikana jatkoaikaravintoloiden määrä kasvoi 1 640:een (kuvio 4). Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea suhteessa ravintoloiden lukumäärään. Anniskelun jatkoaikojen määrän kasvu lähes 60 %:lla selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Jatkoaikoja haettiin myös entistä enemmän terasseille ja muille ulkoalueille. Vuonna 2017 ulkoalueiden jatkoaikoja oli hieman yli 100 ja vuoden 2018 päättyessä yhteensä 486 anniskelupaikassa.

Ravintoloiden ulosmyyntiluvilla kysyntää

Uusi alkoholilaki mahdollisti anniskelupaikoille myös alkoholijuomien vähittäismyynnin, jos siihen haetaan lupa. Vähittäismyynti rajoittuu kuitenkin korkeintaan 5,5 % alkoholijuomien myyntiin kello 9 - 21 välisenä aikana.

Vuoden 2018 lopussa 687 anniskelupaikalla oli lupa anniskelussa olevien alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 8 % anniskelupaikoista. Nähtäväksi jää kuinka taloudellisesti kannattavaksi vähittäismyynti anniskelupaikassa osoittautuu. Nyt on jo viitteitä siitä, että haettujen ravintoloiden ulosmyyntilupien määrä saattaa vähentyä alkuinnostuksen jälkeen.

Muut uudet lupatyypit määrällisesti sivuosassa

Uusi alkoholilaki mahdollisti luvan saamisen käsityöläisoluen vähittäismyynnille. Vuoden 2018 päättyessä 59 alkoholijuomien valmistuspaikassa oli lupa enintään 13 % käsityöläisoluen vähittäismyyntiin.

Toinen uuden alkoholilain luoma uusi mahdollisuus oli anniskeluluvan hakeminen ilman anniskelupaikkaa catering-tyyppiseen toimintaan ennakkoon hyväksytyillä anniskelualueilla. Vuoden 2018 lopussa anniskelulupa ilman kiinteää anniskelupaikkaa oli 41 toimijalla.

Catering-toimintaa varten hyväksytettiin yhteensä 186 anniskelualuetta vuoden 2018 aikana. Vaikuttaa siltä, että uuden alkoholilain mukanaan tuoma toimintamalli tilapäisen anniskelutoiminnan järjestämiseksi – esimerkiksi yleisesti vuokrattavissa juhlatiloissa – ei saavuttanut suurta suosiota vuoden 2018 aikana.

Valvonnassa painopiste siirtyy omavalvontaan ja sen varmistamiseen

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Vuoden 2018 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 502 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Edelliseen vuoteen verrattuna tarkastusten määrä väheni 11 %. 

Myös alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten sanktioiden, kuten huomautusten ja luvan peruutusten, määrä putosi. Kun aluehallintovirastot antoivat vuoden 2017 aikana yhteensä 376 hallinnollista sanktiota, vuonna 2018 sanktioita annettiin alle 100.

Uusi alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja entistä useampi asia kuuluu omavalvonnan piiriin. Valvontatoiminnassa on painotettu lain toimeenpanoa ohjaavalla otteella. Kenttävalvonnoissa on havaittu, että suunnitelmallisessa omavalvonnassa on monin paikoin suuria puutteita sekä anniskelussa että erityisesti vähittäismyynnissä.

Luvanhaltijoiden pitäisi kantaa vastuunsa uuden alkoholilain tuomasta omavalvontavelvoitteesta. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat omassa toiminnassa.

Valvonnassa harmaan talouden torjunta jäi sivuosaan

Valvira seuraa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytysten täyttymiseen liittyviä toimenpiteitä. Aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet vuodelta 2018 on koottu kuvioon 5. Suoriteseuranta sisältää lukumääräiset toimenpiteet muun muassa luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä ja euromääräisen tiedon maksetuista veroveloista.

Vuonna 2018 harmaan talouden torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden määrä laski vuodesta 2017 lähes kolmanneksen ja maksettujen verovelkojen kokonaissumma tippui noin 17 % eli vain noin 240 000 euroa. Kun otetaan huomioon sekä uuden alkoholilain edellyttämä toimeenpano, että alkoholihallinnon henkilöresurssien väheneminen, voidaan harmaan talouden torjuntaan kohdennettua toimintaa pitää erittäin onnistuneena. Huolellisella kohdevalinnalla pystytään saavuttamaan tehokasta tulosta.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä on jatkettu vuosina 2017 ja 2018.  Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään.

Vuoden 2018 aikana tuli vireille yhteensä 24 832 osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoitusta, joissa ilmoitettiin rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Käsittelyssä siirrettiin 1 443 ilmoitusta tehostettuun käsittelyyn sen selvittämiseksi, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Näistä 106 ilmoituksen kohdalla PRH on pyytänyt kauppakirjaa tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2018 tuli vireille yksi ilmoitus, jossa oli syytä epäillä rekisterimerkintärikosta. Asia on poliisin selvitettävänä.


Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa muuttui yrittäjän oleskeluluvaksi

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Ulkomaalaislakia muutettiin 1.4.2018 alkaen siten, että elinkeinoharjoittajan oleskeluluvasta tuli yrittäjän oleskelupa. Lupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Kyseessä on Uudenmaan ELY-keskukselle keskitetty valtakunnallinen tehtävä. Ajanjaksolla 1.4.-31.12.2018 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 464 osapäätöstä, joista 43% oli kielteisiä (kuvio 1).

Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävänä on tarkastella yritysten kannattavuutta ja luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä. Kielteisten osapäätösten perusteina ovat yleisimmin olleet puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 44 eri maan kansalaisilta. Kielteisiä päätöksiä tehtiin eniten Venäjän, Kiinan ja Turkin kansalaisille. Kuviossa 2 on esitetty kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan ajalta 1.4.-31.12.2018. Lakimuutoksen jälkeen erityisesti Venäjältä saapuvien hakemusten määrä on noussut. Kiinalaisten ja venäläisten hakijoiden yrityksissä korostuu käytettävien pääomien suuri määrä verrattuna muista maista tuleviin hakemuksiin. Näiden maiden kansalaisten hakemuksissa on myös tehty eniten kielteisiä päätöksiä, koska toiminnan on tulkittu olevan käytännössä sijoitustoimintaa eikä työllistymistä yritystoiminnassa.

Ravintola-ala yleisin kielteisissä päätöksissä

Yrittäjän oleskelulupahakemuksiin liittyvien yritysten toimialojen kirjo on laaja. Suurin ryhmä on ravintola-alan yritykset. Kuviossa 3 on esitetty kymmenen yleisintä toimialaa kielteisissä osapäätöksissä ajalla 1.4.-31.12.2018. Liikkeenjohdon konsultointi on noussut toiseksi suurimmaksi toimialaksi kielteisten osapäätösten joukossa. Toimialalla on havaittu yksityisiä toimijoita, jotka osallistuvat oleskelulupahakemusten liitteiden tuottamiseen ammattimaisesti. Ravintola-alalla on havaittu epäselvyyksiä eniten palkanmaksussa ja velvoitteiden hoidossa. Tiedot eivät suoraan ennakoi harmaata taloutta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.