Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Evira | Valvira | PRH

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Evira

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt.

Elintarvikevalvonnan kohteet vuosina 2015-2017

Elintarvikevalvontaa tehdään riskiperusteisesti ja suunnitelmallisesti

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos on riskiluokittelussa suurempiriskinen elintarvikevalvonnan kohde kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski.  Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvontatiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia.

Elintarvikehuoneistojen tarkastusten kattavuus % vuosina 2015 - 2017

Prosenttiosuus kertoo, mikä on elintarvikevalvonnan tarkastuksen kohteena olleiden elintarvikehuoneistojen osuus kaikista rekisterissä olevista elintarvikehuoneistoista.

Tarkastusten kattavuus toimialoittain vuosina 2015 - 2017

 

Prosenttiosuus kertoo, kuinka suureen osuuteen ko. toimialan valvontakohteista on kyseisenä vuonna tehty tarkastus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisesti OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa yhdellä tarkastuskäynnillä valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

                                          

 





OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa www.oivahymy.fi.

OIVA-tarkastusten tulokset vuosina 2015 - 2017 arvosanajakauman A - D perusteella

Oivallisen tai hyvän valvontatuloksen on kaikkina tarkastelujakson vuosina saanut vähän yli 85 prosenttia tarkastetuista valvontakohteista. Korjattavaa tai huonon tuloksen on puolestaan saanut vähän alle 15 prosenttia valvonnan kohteena olleista yrityksistä. Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.

Elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen (kahvilat, ravintolat, suurtaloudet) tarkempi tarkastelu osoittaa, että tarkastetuista elintarvikemyymälöistä noin 85 prosenttia on saanut arvosanaksi oivallinen tai hyvä. Tarkastetuista tarjoilupaikosta oivallisen tai hyvän arvosanan on puolestaan saanut keskimäärin 87 prosenttia.  

Oiva tulokset 2015 - 2017

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Kaaviossa on pakkokeinotyypeittäin jaoteltu tilanteet, joissa hallinnollisia pakkokeinoja koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on määräys. Määräyksen antamista koskeva hallintomenettely on vuosina 2015, 2016 ja 2017 päätetty aloittaa vähän yli 250 tapauksessa. Poliisille tehdyistä esitutkintapyynnöistä tai elintarvikesektorin rikostuomioista ei toistaiseksi ole saatavilla tilastotietoa.

On mahdollista, että talousvaikeuksiin joutuminen lisää riskiä erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen myös elintarvikealalla. Tästä syystä elintarvikevalvontaa koskevaa tietoa kerätään Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvaa varten. Elintarvikevalvonnan tilastoja kannattaa tarkastella vertaamalla niitä tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää yhteisiä piirteitä tai jopa vaikutusmekanismeja eri ilmiöiden välillä tai yksittäisen ilmiön sisällä.

Hallinnollisia pakkokeinoja koskeva prosessi päätetty aloittaa vuosina 2015-2017

Elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinopykälien perusteella laadittu luokittelu. 


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta

Lähde: Valvira

Harmaan talouden torjumiseksi Valvira luovuttaa ylläpitämästään alkoholirekisteristä yksilöityä tietoa alkoholilain mukaisista luvanhakijoista ja -haltijoista toiselle viranomaiselle. Rekisterin avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynninvalvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä.Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut.

Alkoholielinkeinorekisteriin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista, alkoholitoimituksista, anniskelu-, jatkoaika-, vähittäismyynti-, valmistus-, maahantuonti- ja tukkumyyntiluvuista ja lupaedellytysten olemassaolosta.

Anniskelu- ja vähittäismyyntilupien määrät ja myynnin arvot ovat muuttuneet

Anniskeluluvan haltijoiden määrät ovat nousseet ja vähittäismyyntiluvan haltioiden määrät ovat laskeneet koko maassa vertailtaessa keskenään helmikuun 2017 ja 2018 tilannetta. Vähittäismyyntilupien vähenemisen taustalla on kaupan rakennemuutos, mutta vastaavasti anniskelulupien osalta muutokseen ei ole nähtävissä yhtä selkeää tekijää.

Anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat 28.2.2017 ja 28.2.2018

Anniskelulupien luokittelu: A-lupa oikeuttaa myymään kaikkia alkoholijuomia, B-lupa viinejä ja C-lupa enintään 4,7 % alkoholijuomia. Anniskeluluvat jaetaan toistaiseksi voimassaoleviin ja määräaikaisiin lupiin. Alkoholilain uudistuksen myötä Manner-Suomessa B- ja C-luvat päättyvät ja anniskeluluvat myönnetään A-lupina 1.3.2018 alkaen.

Vähittäismyyntilupien luokittelu: Kiertomyymälä eli myymäläauto tai -vene, Alkon myymälät ja luovutuspaikat, tilaviinimyymälät.

Alkoholilain mukaiset luvanhaltijat ovat velvoitettuja toimittamaan toiminnanharjoittamiseen liittyviä tietoja toimipaikkansa aluehallintovirastolle. Anniskeluluvan haltijat toimittavat neljännesvuosi-ilmoitukset, jotka sisältävät muun muassa yrityksen myynti- ja henkilökuntatiedot. Vähittäismyyntiluvanhaltijat toimittavat vuosi-ilmoitustiedot, jotka sisältävät muun muassa tiedot alkoholijuomien ja elintarvikkeiden euromääräisistä myynneistä.

Seuraavat kaaviot kuvaavat alkoholijuomien myynnin arvoa jakautuneena alueellisesti vuodelta 2017. Edellisiin vuosiin verrattuna suuntauksena on ollut arvon lasku. Tästä voidaan päätellä, että luvanhaltijoiden yhteenlaskettu alkoholin myynti on laskenut.

Anniskeluluvalla myytävien alkoholijuomien ja ruokamyynnin sekä vähittäismyyntiluvalla myytävien alkoholijuomien ja elintarvikkeiden myynnin arvo aluehallintovirastoittain vuonna 2017

Alkoholihallinnon valvonta on tehokasta

Valvira seuraa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Osana valvontaa seurataan luvanhaltijoiden taloudellisten edellytysten täyttymistä. AVI:en valvontatoimenpiteet vuodelta 2017 on koottu alla olevaan taulukkoon. Suoriteseuranta sisältää lukumääräiset toimenpiteet, muun muassa luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä ja euromääräisen tiedon maksetuista veroveloista.

Aluehallintovirastojen suoriteseuranta vuodelta 2017

Vuodelta 2017 aluehallintovirastojen toimenpiteet luvanhaltioiden taloudellisten edellytysten valvonnasta antavat viitettä siitä, että onnistuneen ja tuloksellisen harmaan talouden torjunnan on oltava hallintoekonomisesti tehokasta ja sen tulee suuntautua nykyistä paremmin oikein ja huolella valittuihin kohteisiin.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä on jatkettu vuonna 2017.  Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään.  Vuonna 2017 tarkastuksessa oli aiempaa enemmän ilmoituksia, mutta virheelliset rekisteröinnit on pystytty estämään.

Vuoden 2017 aikana tuli vireille yhteensä 19 687 osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoitusta, joissa ilmoitettiin rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Käsittelyssä siirrettiin 1 956 ilmoitusta tehostettuun käsittelyyn sen selvittämiseksi, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Näistä ilmoituksista 23 raukesi, koska korjauskehotukseen ei vastattu. Rauenneiden ilmoitusten perusteella ei tehty merkintää kaupparekisteriin. Näiden ilmoitusten joukossa saattaa olla tapauksia, joihin liittyy tekaistuja asiakirjoja. Rauenneita tapauksia ei ole tarkemmin tutkittu sen selvittämiseksi, sisältyykö niihin esimerkiksi rekisterimerkintärikos.

Vuonna 2017 tuli vireille 4 ilmoitusta, joissa oli syytä epäillä rekisterimerkintärikosta. Kaikki nämä tapaukset päätyivät poliisin esitutkintaan joko yhtiön osakkeenomistajan tai PRH:n tekemän tutkintapyynnön perusteella.