Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Ruokavirasto | Valvira | PRH | ELY/ Yrittäjän oleskeluluvat

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Ruokavirasto

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt. Kuviosta 1 nähdään erilaisten elintarvikevalvonnan kohteiden määrä. Alkutuotannon toimijoiden määrä kasvaa tilastossa vuosittain, koska tämän ryhmän rekisteröinti on vielä kesken.

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista ja suunnitelmallista

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos luokitellaan suuremmaksi riskiksi kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski. Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvonnan tiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia. Vuosittain tarkastuskäynti tehdään noin 40 %:iin kaikista valvontakohteista. Koronavuonna 2020 tarkastuskäyntien määrä vähentyi kuitenkin 31 %.iin (kuvio 3), vaikka osa tarkastuksista toteutettiin etätarkastuksina. Kuviosta 2 nähdään tarkemmin tarkastusten toimialakohtainen kattavuus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisenä OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

Oiva-asteikko

OIVA-asteikko. Kuva: oivahymy.fi [.fi]›

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on ennen koronavuotta 2020 saanut keskimäärin vähän yli 85 % tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on puolestaan saanut vähän alle 15 % valvonnan kohteena olleista toimijoista. Koronavuonna 2020 arvosanan oivallinen tai hyvä on saanut lähes 87 % valvonnan kohteina olleista toimijoista. Arvosanojen hienoista parantumista voi ainakin osittain selittää etätarkastusten määrän lisääntyminen. Vaikka elintarvikevalvonnan lähtökohtana on tarkastusten tekeminen ennalta ilmoittamatta, on etätarkastuksista käytännön syistä yleensä sovittava toimijan kanssa etukäteen.
 
Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta – vuonna 2020 toimintaan vaikutti voimakkaasti koronavirusepidemia

Lähde: Valvira

Vuonna 2020 alkoholihallinnon toimintaan vaikutti koronavirusepidemia. Ravintolat suljettiin keväällä kokonaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Kesästä lähtien ravintolat toimivat rajoitetuilla aukiolo- ja anniskeluajoilla, joista säädettiin tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Kyseinen lainsäädäntö muuttui vuoden mittaan lukuisia kertoja. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien alkoholilain mukaisten työtehtävien rinnalle tuli osittain tartuntatautilain valvonta.

Tartuntatautilain mukainen valvonta kuuluu aluehallintovirastojen tehtäviin, mutta sen valvonta ja ohjaus eivät kuulu välittömästi Valviran tehtäviin. Poikkeusaikana Valviran koordinoima alkoholihallinnon yhteistyöryhmä toimi aluehallintovirastojen välisenä foorumina tiedon jakamisessa ja linjauksista sopimisessa. Useasti muuttuvan ja alueellisesti erilaisen lainsäädännön vuoksi uusia linjattavia asioita oli paljon. Myös Valviran ylläpitämässä alkoholihallinnon verkkopalvelu Alpossa julkaistiin tietoa sekä tartuntatautilain että alkoholilain mukaisista koronavirusepidemiaan liittyvistä linjauksista.

Alkoholihallinnon tiedonkulkua uudistettiin merkittävästi

Verkkopalvelu Alposta julkaistiin keväällä 2020 uusi versio. Palvelun ulkoasua päivitettiin ja sisältöä ryhmiteltiin uudelleen, jotta tarvittavat sisällöt löytyisivät helpommin. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajat saivat myös käyttöön Valviran ja Harmaan talouden selvitysyksikön yhdessä toteuttaman rajapintapalvelun, josta velvoitteidenhoitoselvityksiä pääsee hakemaan Sampo-työpöydän kautta.

Valvira ylläpitää alkoholielinkeinorekisteriä (Allu) alkoholilain mukaisista luvanhakijoista ja -haltijoista. Alkoholielinkeinorekisteriin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista, alkoholitoimituksista, anniskelu-, jatkoaika-, vähittäismyynti-, valmistus-, maahantuonti- ja tukkumyyntiluvuista sekä lupaedellytysten olemassaolosta.

Alkoholielinkeinorekisterin avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynnin valvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä. Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut. Harmaan talouden torjumiseksi Valvira ja aluehallintovirastot luovuttavat alkoholielinkeinorekisteristä yksilöityä tietoa toisille viranomaisille.

Vuonna 2019 aloitettu alkoholielinkeinorekisterin kokonaisuudistus jatkui poikkeusajasta huolimatta suunnitelman mukaisesti. Alkoholilupahallinnon digitalisointi tuo mukanaan uudenlaisia toimintamalleja. Uudistus parantaa merkittävästi tietojen käsittelyä ja mahdollistaa reaaliaikaisemman kokonaisarvion muodostamisen myös harmaan talouden torjuntaan liittyvien tapausten selvittämisessä. Uudistettu alkoholielinkeinorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2021.

Koronavirusepidemia näkyi työmäärässä – resursseja ohjattiin tartuntatautilain valvontaan

Poikkeusajan vuoksi lupa- ja valvontaviranomaisten resurssit suunnattiin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyn ohella tartuntatautilain säännösten valvontaan sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden ohjaamiseen tartuntatautilain mukaisessa virusepidemian torjunnassa.

Ravintola-alan toimijat kehittivät uusia liikeideoita ja myyntijärjestelyjä, jotka aiheuttivat ohjaus- ja valvontatarvetta ja lisäksi alkoholilain kokonaisuudistus näkyi edelleen alkoholiviranomaisten tehtävissä. Vuonna 2020 aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien kirjallisen ohjauksen määrä alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntiasioissa väheni hieman verrattuna kahteen aiempaan vuoteen. Tätä selittää alkoholitarkastajien työtehtävien siirtyminen osittain tartuntatautilain mukaiseen valvonta- ja torjuntatyöhön.

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin alle 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Vuonna 2019 käsiteltyjä asioita oli yli 1 500 enemmän kuin lainuudistusta edeltävinä vuosina. Vuonna 2020 poikkeusajan vuoksi käsiteltyjen asioiden määrä laski 8152. (kuvio 1)

Anniskelun ja vähittäismyynnin lupamäärissä näkyi poikkeusajan muutoksia – anniskelu väheni ja vähittäismyynti kasvoi

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi alkoholilain uudistusta edeltäneiden kymmenen vuoden ajan melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa. Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen anniskelulupien määrä kasvoi. Muutos selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi. Vuoden 2020 lopussa anniskelulupia oli 9 387 (kuvio 2).

Vähittäismyyntilupien määrä laski jokseenkin tasaisesti alkoholilakiuudistusta edeltävien kymmenen vuoden aikana. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Muutoksen suurin selittävä tekijä on anniskelupaikkoihin haetut vähittäismyyntiluvat (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9 - 21 välisenä aikana). Poikkeusaikana uudet liikeideat ja myyntijärjestelyt näkyvät lupamäärissä. Vuoden 2020 lopussa vähittäismyyntilupia oli 6 311 (kuvio 2).

Anniskelun jatkoaikojen määrissä poikkeusajan mukaisia muutoksia – sisälle väheni ja ulkoalueille kasvoi

Vanhan alkoholilain aikana Manner-Suomessa anniskelun jatkoaikojen (anniskelu klo 01.30 jälkeen) määrä pysytteli viimeiset kymmenen vuotta noin 1 000 jatkoaikaravintolan tasolla. Vuoden 2019 lopussa jatkoaika oli 1 715 anniskelupaikassa. Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea ravintoloiden lukumäärän suhteessa ja selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joilla ei vanhan alkoholilain mukaan ollut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 01.30 jälkeen. Vuoden 2020 lopussa jatkoaika oli 1 659 anniskelupaikalla ja niiden määrä laski odotettua vähemmän (kuvio 3).

Anniskelupaikat ovat hakeneet jatkoaikoja entistä enemmän terasseille ja muille ulkoalueille. Vuoden 2019 lopulla lupia oli 571, kun vastaava luku 2020 lopussa oli 610. Kasvua selittää tartuntatautilain mukainen sääntely, joka rajoitti ainoastaan anniskelupaikan sisällä olevia asiakaspaikkamääriä.

Ravintoloiden ulosmyyntiluvilla kysyntää – vähittäismyyntilupien määrä kasvoi merkittävästi

Alkoholilaki antaa anniskelupaikoille mahdollisuuden alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Vähittäismyynti rajoittuu korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin kello 9 - 21 välisenä aikana ja edellyttää ulosmyyntilupaa. Vuoden 2019 lopussa vähittäismyyntilupa oli 889 anniskelupaikalla ja vuoden 2020 loppuun mennessä 1 304. Poikkeusajan sääntely mahdollisti alkoholijuomien ulosmyynnin, vaikka asiakkaiden oleskelua ravintoloissa samaan aikaan rajoitettiin.

Muut alkoholilain mahdollistamat lupatyypit sivuosassa

Alkoholilaki mahdollistaa luvan saamisen enintään 13 %:n vahvuisen käsityöläisoluen vähittäismyyntiin. Vuonna 2019 lupia oli 69 valmistuspaikalla ja määrä nousi 78 vuoden 2020 loppuun mennessä.

Anniskelulupaa voi hakea ilman anniskelupaikkaa catering-tyyppiseen toimintaan ennakkoon hyväksytyillä anniskelualueilla. Vuonna 2019 anniskelulupa ilman kiinteää anniskelupaikkaa oli 73 toimijalla ja määrä nousi 86 vuoden 2020 loppuun mennessä.

Catering-toimintaa varten hyväksytettiin yhteensä 315 anniskelualuetta vuoden 2019 aikana. Vuonna 2020 hyväksyttyjä anniskelualueita oli 371. Vaikuttaa siltä, ettei alkoholilain mahdollistama toimintamalli tilapäisen anniskelutoiminnan järjestämiseksi – esimerkiksi yleisesti vuokrattavissa juhlatiloissa – ole saavuttanut suurta suosiota. Vuonna 2020 kokoontumisrajoitukset vaikuttivat tämän kaltaiseen toimintaan.

Kohti suunnitelmallista omavalvontaa ja sen varmistamista – koronavirusepidemia asetti valvonnallisia haasteita

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholijuomien anniskelussa ja vähittäismyynnissä luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta. Vuoden 2020 osalta poikkeusajan sääntely tuli huomioida omavalvontasuunnitelmissa.

Vuoden 2019 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 931 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Vuonna 2020 tarkastusten määrä laski 1 859 poikkeusaikaan liittyvien epäselvyyksien selvittämisen vuoksi. Useasti ja alueellisesti muuttuva sääntely asetti omat haasteensa omavalvontasuunnitelmien sisällölle ja niiden valvonnalle, mutta poikkeusaika huomioiden toimijat ja valvojat selviytyivät omavalvontasuunnitelmaa koskevista vaatimuksista hyvin.

Aluehallintovirastot lähettivät ohjaavia kirjeitä vuonna 2019 yhteensä 366 ja vuonna 2020 yhteensä 213. Alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten seuraamusten, kuten huomautusten, seuraamusmaksujen ja luvan peruutusten määrä vuonna 2019 oli 168 ja määrä väheni 144 vuonna 2020.

Valvonnassa painopisteenä markkinointi

Valvira valvoo alkoholijuomien valtakunnallista ja aluehallintovirastot alueellista markkinointia. Normaalin liiketoiminnan väheneminen lisäsi alkoholialan yrittäjien kiinnostusta kehittää uusia toimintatapoja ja markkinointia, minkä takia alkoholilain markkinointisäännöksiin liittyvien kyselyiden ja ohjauksen määrä pysyi tasaisen korkeana. Erityisesti toimijat olivat kiinnostuneita alkoholijuomien epäsuorasta mainonnasta alkoholittomien tuotteiden yhteydessä sekä tastingeista ja tapahtumista. Lisäksi markkinoinnista sosiaalisessa mediassa sekä väkevien alkoholijuomien markkinoinnista kyseltiin paljon.

Vuodelle 2020 alkoholiviranomaisten valvonnan yksi painopiste oli omavalvonnan parantaminen ja alkoholijuomien markkinoinnin valvonta. Loppuvuonna 2018 aloitettu aluehallintovirastojen ja Valviran tekemä projektiluonteinen valvonta kohdistui luvanhaltijoiden verkkosivujen ja sosiaalisen median valvontaan. Vuoden 2020 aikana Valvira lähetti useita ohjaavia kirjeitä, selvityspyyntöjä ja tapasi useita toimijoita. Joidenkin toimijoiden osalta valvontaprojektiin liittyvät jatkotoimenpiteet ovat edelleen kesken.

Aluehallintovirastojen anniskelu- tai vähittäismyyntipaikkojen valvontatarkastusten yhteydessä ohjattiin myös mainonta-asioissa. Vuonna 2020 osana projektiluontoista valvontaa aluehallintovirastot ohjeistivat toimijoita mainonta-asioissa 23 kertaa tarkastuskäynneillä annetun ohjauksen lisäksi. Valvirassa markkinoinnin valvontaprojekti keskittyi alkoholivalmistajien ja -tukkumyyjien ohjaukseen. Ohjausta annettiin 214 kertaa. Valvontaan vaikutti merkittävästi yhä käsillä oleva poikkeusaika.

Aiempina vuosina alkoholijuomien markkinoinnin valvonta on pääsääntöisesti ollut viranomaisten saamien ilmoitusten käsittelyä ja luvanhaltijoiden ohjaamista niiden perusteella. Projektiluontoisen valvonnan merkittävin johtopäätös on, että useimmiten markkinointisäännösten laiminlyöntien syynä oli sääntelyn monimutkaisuudesta johtuva luvanhaltijoiden tietämättömyys.

Harmaan talouden torjunta oli poikkeusajasta huolimatta tehokasta

Valvira ohjaa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytysten täyttymiseen liittyviä toimenpiteitä.

Vuodelta 2020 aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet esitetään kuviossa 4. Kuviosta nähdään alueittain lukumääräiset toimenpiteet luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä sekä maksetut verovelat yhteensä euroina.

Valvira on vuodesta 2012 alkaen tilastoinut harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimenpiteitä vertailukelpoisella tavalla. Edeltävinä vuosina selvityspyyntöjä on tehty keskimäärin 171 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 selvityspyyntöjä tehtiin yhteensä 182 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 koronavirusepidemiasta johtuvasta poikkeussääntelystä selvityspyyntöjä tehtiin 86 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,3 miljoonaa euroa.

Harmaan talouden torjunta on vain yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2020 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon poikkeusajan sääntely ja elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt sekä alkoholihallinnon työtehtävien jakautuminen ja henkilöresurssien väheneminen.

Huolellisella kohdevalinnalla ja hyvällä viranomaisyhteistyöllä pystytään saavuttamaan tehokkaasti hyviä tuloksia. Erityisesti yhteistyö Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ja Verotusyksikön ohjausyksikön kanssa on ollut toimivaa elinkeinonharjoittamisen tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä jatkettiin vuosina 2017, 2018 ja 2019. Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään. Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, joissa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Tehostettu tarkastus on koskenut osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tehostetussa käsittelyssä on pyritty tarkemmin selvittämään, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Tiettyjen kriteerien täyttyessä PRH on pyytänyt osakkeiden kauppakirjaa ilmoituksen liitteeksi tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2020 ilmoitusten järjestelmällisestä tehostetusta tarkastuksesta luovuttiin osin resurssisyistä ja osin sen vuoksi, että sähköisen asioinnin osuus ilmoituksista kasvoi selvästi. Tehostettua tarkastusta suoritetaan jatkossa pistokoemaisesti muutaman kerran vuodessa. Lokakuussa 2020 toteutetussa tarkastuksessa ei havaittu ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.


Yrittäjän oleskeluluvista noin puolet hylätään

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Yrittäjän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että Uudenmaan ELY-keskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Osapäätöksessä tarkastellaan yritysten kannattavuutta sekä luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuonna 2020 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 1 055 osapäätöstä, joista 47 % oli kielteisiä. Kielteisten osapäätösten osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %. Koronatilanteen myötä ensimmäistä yrittäjän oleskelulupaa hakevien määrä laski merkittävästi. Jatkolupiin on myös aiemmin tehty suhteessa enemmän myönteisiä osapäätöksiä kuin ensimmäisiin oleskelulupiin.

Kielteisille päätöksille monia syitä

Kielteinen osapäätös ei suoraan kerro harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Yleisimmät syyt kielteiselle osapäätökselle ovat puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito tai yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Uudenmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Yrittäjän oleskelulupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä epäkohdista ja laiminlyönneistä ilmoitettiin muun muassa Maahanmuuttovirastolle, aluehallintovirastolle, Verohallinnolle ja poliisille.

Ilman lupaa harjoitettu yritystoiminta, oleskeluluvan hakemiseen liittyvät ulkopuoliset palvelut ja sijoitustoiminta ovat ilmiöitä, jotka nousivat esiin kielteisissä osapäätöksissä. Yritystoiminnan aloittaminen ilman oleskelulupaa lisääntyi viime vuoden aikana. ELY-keskus ei omassa arviossaan voi katsoa luvattomasti harjoitettua toimintaa hakijan eduksi. Myös ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat maksulliset palvelut lisääntyivät yrittäjän oleskelulupien yhteydessä. Edelleen, hakemuksissa esiintyi yritystoimintaa, jonka tulkittiin olevan käytännössä sijoitustoimintaa eikä oleskelulupatyypin mukaista työllistymistä yritystoiminnassa.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 69 eri maan kansalaisilta. Määrällisesti eniten hakemuksia tuli Venäjän, Kiinan ja Nigerian kansalaisilta. Venäjä ja kiina olivat aikaisempien vuosien tapaan yleisimmät kansalaisuudet yrittäjän oleskelulupahakemuksissa. Vuoden 2020 aikana nigerialaisten hakemukset lisääntyivät selvästi. Kaaviossa 2 on esitetty 10 eniten kielteisiä päätöksiä saanutta kansalaisuutta. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin yhdysvaltalaisten, intialaisten ja nigerialaisten hakemuksissa. Noin joka neljännellä ensimmäistä yrittäjän oleskelulupaa hakeneella oli taustalla jokin muu lupa (tai lupahakemus). Yleisimmät näistä olivat työntekijän oleskelulupa, opiskelijan oleskelulupa, pysyvä oleskelulupa ja muu työnteko.

Kielteiset osapäätökset päätoimialan mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksissa yritysten toimialojen kirjo on laaja. Vuoden 2020 aikana hakemuksissa esiintyi yli 200 eri päätoimialaa. Määrällisesti isoimmat päätoimialat olivat ravintola-ala (ravintolat/kahvila-ravintolat), muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta sekä kiinteistöjen siivous. Vuoden 2020 aikana erityisesti ruokalähettien hakemukset lisääntyivät selvästi. Kaaviossa 3 on esitetty 10 päätoimialaa, joihin tehtiin eniten kielteisiä osapäätöksiä. Kielteisten osapäätösten osuus oli suurin toimialoilla motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus sekä muu liikkeenjohdon konsultointi. Kielteisistä osapäätöksistä noin 10 %:ssa yritystoiminta oli vielä suunnitteluvaiheessa eikä yritystä ollut rekisteröity.