Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Ruokavirasto | Valvira | PRH | ELY/ Yrittäjän oleskeluluvat

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Ruokavirasto

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt. Kuviosta 1 nähdään erilaisten elintarvikevalvonnan kohteiden määrä. Alkutuotannon toimijoiden määrä kasvaa tilastossa vuosittain voimakkaasti, koska tämän ryhmän rekisteröinti on vielä kesken.

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista ja suunnitelmallista

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos luokitellaan suuremmaksi riskiksi kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski. Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvonnan tiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia. Vuosittain tarkastuskäynti tehdään noin 40 %:iin kaikista valvontakohteista. Tarkastuskäynnin kohteeksi joutuvien elintarvikealan toimijoiden vuosittaisissa määrissä on havaittavissa hitaasti laskeva trendi, joka näyttää viime vuosina pysähtyneen (kuvio 3). Kuviosta 2 nähdään tarkemmin tarkastusten toimialakohtainen kattavuus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisenä OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

Oiva-asteikko

OIVA-asteikko. Kuva: oivahymy.fi [.fi]›

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi [.fi]›.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Kuviossa 4 on palkkeina kuvattu ensin erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat ja kolmantena palkkina on kaikkien tarkastettujen elintarvikealan toimijoiden yhteenlaskettu arvosanajakauma. Vuosittaiset erot eri toimijaryhmien arvosanojen välillä ovat toistaiseksi olleet pieniä. Arvosanan oivallinen tai hyvä on saanut keskimäärin vähän yli 85 % tarkastetuista valvontakohteista ja arvosanan korjattavaa tai huono on puolestaan saanut vähän alle 15 % valvonnan kohteena olleista toimijoista. Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Kuviossa 5 on pakkokeinotyypeittäin jaoteltu tilanteet, joissa hallinnollisia pakkokeinoja koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on määräys. Määräyksen antamista koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa keskimäärin vähän yli 250 tapauksessa. Poliisille tehdyistä esitutkintapyynnöistä tai elintarvikesektorin rikostuomioista ei toistaiseksi ole saatavilla tilastotietoa.

On mahdollista, että talousvaikeuksiin joutuminen lisää riskiä erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen myös elintarvikealalla. Viitteitä tähän suuntaan antaa Harmaan talouden selvitysyksikön ja Elintarviketurvallisuusviraston (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto) yhdessä tekemä selvitys.


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta – vuonna 2020 toimintaan vaikutti voimakkaasti koronavirusepidemia

Lähde: Valvira

Vuonna 2020 alkoholihallinnon toimintaan vaikutti koronavirusepidemia. Ravintolat suljettiin keväällä kokonaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Kesästä lähtien ravintolat toimivat rajoitetuilla aukiolo- ja anniskeluajoilla, joista säädettiin tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Kyseinen lainsäädäntö muuttui vuoden mittaan lukuisia kertoja. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien alkoholilain mukaisten työtehtävien rinnalle tuli osittain tartuntatautilain valvonta.

Tartuntatautilain mukainen valvonta kuuluu aluehallintovirastojen tehtäviin, mutta sen valvonta ja ohjaus eivät kuulu välittömästi Valviran tehtäviin. Poikkeusaikana Valviran koordinoima alkoholihallinnon yhteistyöryhmä toimi aluehallintovirastojen välisenä foorumina tiedon jakamisessa ja linjauksista sopimisessa. Useasti muuttuvan ja alueellisesti erilaisen lainsäädännön vuoksi uusia linjattavia asioita oli paljon. Myös Valviran ylläpitämässä alkoholihallinnon verkkopalvelu Alpossa julkaistiin tietoa sekä tartuntatautilain että alkoholilain mukaisista koronavirusepidemiaan liittyvistä linjauksista.

Alkoholihallinnon tiedonkulkua uudistettiin merkittävästi

Verkkopalvelu Alposta julkaistiin keväällä 2020 uusi versio. Palvelun ulkoasua päivitettiin ja sisältöä ryhmiteltiin uudelleen, jotta tarvittavat sisällöt löytyisivät helpommin. Aluehallintovirastojen alkoholitarkastajat saivat myös käyttöön Valviran ja Harmaan talouden selvitysyksikön yhdessä toteuttaman rajapintapalvelun, josta velvoitteidenhoitoselvityksiä pääsee hakemaan Sampo-työpöydän kautta.

Valvira ylläpitää alkoholielinkeinorekisteriä (Allu) alkoholilain mukaisista luvanhakijoista ja -haltijoista. Alkoholielinkeinorekisteriin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista, alkoholitoimituksista, anniskelu-, jatkoaika-, vähittäismyynti-, valmistus-, maahantuonti- ja tukkumyyntiluvuista sekä lupaedellytysten olemassaolosta.

Alkoholielinkeinorekisterin avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynnin valvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä. Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut. Harmaan talouden torjumiseksi Valvira ja aluehallintovirastot luovuttavat alkoholielinkeinorekisteristä yksilöityä tietoa toisille viranomaisille.

Vuonna 2019 aloitettu alkoholielinkeinorekisterin kokonaisuudistus jatkui poikkeusajasta huolimatta suunnitelman mukaisesti. Alkoholilupahallinnon digitalisointi tuo mukanaan uudenlaisia toimintamalleja. Uudistus parantaa merkittävästi tietojen käsittelyä ja mahdollistaa reaaliaikaisemman kokonaisarvion muodostamisen myös harmaan talouden torjuntaan liittyvien tapausten selvittämisessä. Uudistettu alkoholielinkeinorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2021.

Koronavirusepidemia näkyi työmäärässä – resursseja ohjattiin tartuntatautilain valvontaan

Poikkeusajan vuoksi lupa- ja valvontaviranomaisten resurssit suunnattiin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyn ohella tartuntatautilain säännösten valvontaan sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden ohjaamiseen tartuntatautilain mukaisessa virusepidemian torjunnassa.

Ravintola-alan toimijat kehittivät uusia liikeideoita ja myyntijärjestelyjä, jotka aiheuttivat ohjaus- ja valvontatarvetta ja lisäksi alkoholilain kokonaisuudistus näkyi edelleen alkoholiviranomaisten tehtävissä. Vuonna 2020 aluehallintovirastojen alkoholitarkastajien kirjallisen ohjauksen määrä alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntiasioissa väheni hieman verrattuna kahteen aiempaan vuoteen. Tätä selittää alkoholitarkastajien työtehtävien siirtyminen osittain tartuntatautilain mukaiseen valvonta- ja torjuntatyöhön.

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin alle 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Vuonna 2019 käsiteltyjä asioita oli yli 1 500 enemmän kuin lainuudistusta edeltävinä vuosina. Vuonna 2020 poikkeusajan vuoksi käsiteltyjen asioiden määrä laski 8152. (kuvio 1)

Anniskelun ja vähittäismyynnin lupamäärissä näkyi poikkeusajan muutoksia – anniskelu väheni ja vähittäismyynti kasvoi

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi alkoholilain uudistusta edeltäneiden kymmenen vuoden ajan melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa. Uuden alkoholilain voimaantulon jälkeen anniskelulupien määrä kasvoi. Muutos selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi. Vuoden 2020 lopussa anniskelulupia oli 9 387 (kuvio 2).

Vähittäismyyntilupien määrä laski jokseenkin tasaisesti alkoholilakiuudistusta edeltävien kymmenen vuoden aikana. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Muutoksen suurin selittävä tekijä on anniskelupaikkoihin haetut vähittäismyyntiluvat (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9 - 21 välisenä aikana). Poikkeusaikana uudet liikeideat ja myyntijärjestelyt näkyvät lupamäärissä. Vuoden 2020 lopussa vähittäismyyntilupia oli 6 311 (kuvio 2).

Anniskelun jatkoaikojen määrissä poikkeusajan mukaisia muutoksia – sisälle väheni ja ulkoalueille kasvoi

Vanhan alkoholilain aikana Manner-Suomessa anniskelun jatkoaikojen (anniskelu klo 01.30 jälkeen) määrä pysytteli viimeiset kymmenen vuotta noin 1 000 jatkoaikaravintolan tasolla. Vuoden 2019 lopussa jatkoaika oli 1 715 anniskelupaikassa. Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea ravintoloiden lukumäärän suhteessa ja selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joilla ei vanhan alkoholilain mukaan ollut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 01.30 jälkeen. Vuoden 2020 lopussa jatkoaika oli 1 659 anniskelupaikalla ja niiden määrä laski odotettua vähemmän (kuvio 3).

Anniskelupaikat ovat hakeneet jatkoaikoja entistä enemmän terasseille ja muille ulkoalueille. Vuoden 2019 lopulla lupia oli 571, kun vastaava luku 2020 lopussa oli 610. Kasvua selittää tartuntatautilain mukainen sääntely, joka rajoitti ainoastaan anniskelupaikan sisällä olevia asiakaspaikkamääriä.

Ravintoloiden ulosmyyntiluvilla kysyntää – vähittäismyyntilupien määrä kasvoi merkittävästi

Alkoholilaki antaa anniskelupaikoille mahdollisuuden alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Vähittäismyynti rajoittuu korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin kello 9 - 21 välisenä aikana ja edellyttää ulosmyyntilupaa. Vuoden 2019 lopussa vähittäismyyntilupa oli 889 anniskelupaikalla ja vuoden 2020 loppuun mennessä 1 304. Poikkeusajan sääntely mahdollisti alkoholijuomien ulosmyynnin, vaikka asiakkaiden oleskelua ravintoloissa samaan aikaan rajoitettiin.

Muut alkoholilain mahdollistamat lupatyypit sivuosassa

Alkoholilaki mahdollistaa luvan saamisen enintään 13 %:n vahvuisen käsityöläisoluen vähittäismyyntiin. Vuonna 2019 lupia oli 69 valmistuspaikalla ja määrä nousi 78 vuoden 2020 loppuun mennessä.

Anniskelulupaa voi hakea ilman anniskelupaikkaa catering-tyyppiseen toimintaan ennakkoon hyväksytyillä anniskelualueilla. Vuonna 2019 anniskelulupa ilman kiinteää anniskelupaikkaa oli 73 toimijalla ja määrä nousi 86 vuoden 2020 loppuun mennessä.

Catering-toimintaa varten hyväksytettiin yhteensä 315 anniskelualuetta vuoden 2019 aikana. Vuonna 2020 hyväksyttyjä anniskelualueita oli 371. Vaikuttaa siltä, ettei alkoholilain mahdollistama toimintamalli tilapäisen anniskelutoiminnan järjestämiseksi – esimerkiksi yleisesti vuokrattavissa juhlatiloissa – ole saavuttanut suurta suosiota. Vuonna 2020 kokoontumisrajoitukset vaikuttivat tämän kaltaiseen toimintaan.

Kohti suunnitelmallista omavalvontaa ja sen varmistamista – koronavirusepidemia asetti valvonnallisia haasteita

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholijuomien anniskelussa ja vähittäismyynnissä luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta. Vuoden 2020 osalta poikkeusajan sääntely tuli huomioida omavalvontasuunnitelmissa.

Vuoden 2019 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 931 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Vuonna 2020 tarkastusten määrä laski 1 859 poikkeusaikaan liittyvien epäselvyyksien selvittämisen vuoksi. Useasti ja alueellisesti muuttuva sääntely asetti omat haasteensa omavalvontasuunnitelmien sisällölle ja niiden valvonnalle, mutta poikkeusaika huomioiden toimijat ja valvojat selviytyivät omavalvontasuunnitelmaa koskevista vaatimuksista hyvin.

Aluehallintovirastot lähettivät ohjaavia kirjeitä vuonna 2019 yhteensä 366 ja vuonna 2020 yhteensä 213. Alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten seuraamusten, kuten huomautusten, seuraamusmaksujen ja luvan peruutusten määrä vuonna 2019 oli 168 ja määrä väheni 144 vuonna 2020.

Valvonnassa painopisteenä markkinointi

Valvira valvoo alkoholijuomien valtakunnallista ja aluehallintovirastot alueellista markkinointia. Normaalin liiketoiminnan väheneminen lisäsi alkoholialan yrittäjien kiinnostusta kehittää uusia toimintatapoja ja markkinointia, minkä takia alkoholilain markkinointisäännöksiin liittyvien kyselyiden ja ohjauksen määrä pysyi tasaisen korkeana. Erityisesti toimijat olivat kiinnostuneita alkoholijuomien epäsuorasta mainonnasta alkoholittomien tuotteiden yhteydessä sekä tastingeista ja tapahtumista. Lisäksi markkinoinnista sosiaalisessa mediassa sekä väkevien alkoholijuomien markkinoinnista kyseltiin paljon.

Vuodelle 2020 alkoholiviranomaisten valvonnan yksi painopiste oli omavalvonnan parantaminen ja alkoholijuomien markkinoinnin valvonta. Loppuvuonna 2018 aloitettu aluehallintovirastojen ja Valviran tekemä projektiluonteinen valvonta kohdistui luvanhaltijoiden verkkosivujen ja sosiaalisen median valvontaan. Vuoden 2020 aikana Valvira lähetti useita ohjaavia kirjeitä, selvityspyyntöjä ja tapasi useita toimijoita. Joidenkin toimijoiden osalta valvontaprojektiin liittyvät jatkotoimenpiteet ovat edelleen kesken.

Aluehallintovirastojen anniskelu- tai vähittäismyyntipaikkojen valvontatarkastusten yhteydessä ohjattiin myös mainonta-asioissa. Vuonna 2020 osana projektiluontoista valvontaa aluehallintovirastot ohjeistivat toimijoita mainonta-asioissa 23 kertaa tarkastuskäynneillä annetun ohjauksen lisäksi. Valvirassa markkinoinnin valvontaprojekti keskittyi alkoholivalmistajien ja -tukkumyyjien ohjaukseen. Ohjausta annettiin 214 kertaa. Valvontaan vaikutti merkittävästi yhä käsillä oleva poikkeusaika.

Aiempina vuosina alkoholijuomien markkinoinnin valvonta on pääsääntöisesti ollut viranomaisten saamien ilmoitusten käsittelyä ja luvanhaltijoiden ohjaamista niiden perusteella. Projektiluontoisen valvonnan merkittävin johtopäätös on, että useimmiten markkinointisäännösten laiminlyöntien syynä oli sääntelyn monimutkaisuudesta johtuva luvanhaltijoiden tietämättömyys.

Harmaan talouden torjunta oli poikkeusajasta huolimatta tehokasta

Valvira ohjaa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytysten täyttymiseen liittyviä toimenpiteitä.

Vuodelta 2020 aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet esitetään kuviossa 4. Kuviosta nähdään alueittain lukumääräiset toimenpiteet luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä sekä maksetut verovelat yhteensä euroina.

Valvira on vuodesta 2012 alkaen tilastoinut harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimenpiteitä vertailukelpoisella tavalla. Edeltävinä vuosina selvityspyyntöjä on tehty keskimäärin 171 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 selvityspyyntöjä tehtiin yhteensä 182 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 koronavirusepidemiasta johtuvasta poikkeussääntelystä selvityspyyntöjä tehtiin 86 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin noin 1,3 miljoonaa euroa.

Harmaan talouden torjunta on vain yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2020 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon poikkeusajan sääntely ja elinkeinonharjoittajille myönnetyt maksu- ja toimintajärjestelyt sekä alkoholihallinnon työtehtävien jakautuminen ja henkilöresurssien väheneminen.

Huolellisella kohdevalinnalla ja hyvällä viranomaisyhteistyöllä pystytään saavuttamaan tehokkaasti hyviä tuloksia. Erityisesti yhteistyö Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ja Verotusyksikön ohjausyksikön kanssa on ollut toimivaa elinkeinonharjoittamisen tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä jatkettiin vuosina 2017, 2018 ja 2019. Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään. Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, joissa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Tehostettu tarkastus on koskenut osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoituksia, joissa on ilmoitettu rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Tehostetussa käsittelyssä on pyritty tarkemmin selvittämään, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Tiettyjen kriteerien täyttyessä PRH on pyytänyt osakkeiden kauppakirjaa ilmoituksen liitteeksi tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2020 ilmoitusten järjestelmällisestä tehostetusta tarkastuksesta luovuttiin osin resurssisyistä ja osin sen vuoksi, että sähköisen asioinnin osuus ilmoituksista kasvoi selvästi. Tehostettua tarkastusta suoritetaan jatkossa pistokoemaisesti muutaman kerran vuodessa. Lokakuussa 2020 toteutetussa tarkastuksessa ei havaittu ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.


Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa muuttui yrittäjän oleskeluluvaksi

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Ulkomaalaislakia muutettiin 1.4.2018 alkaen siten, että elinkeinoharjoittajan oleskeluluvasta tuli yrittäjän oleskelupa. Lupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Kyseessä on Uudenmaan ELY-keskukselle keskitetty valtakunnallinen tehtävä.

Ajanjaksolla 1.1.2019-31.12.2019 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 716 osapäätöstä, joista runsas 50 % oli kielteisiä (kuvio 1). Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävänä on tarkastella yritysten kannattavuutta ja luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuoden 2018 tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2019 lukujen kanssa, koska vuoden 2018 tilastot on laadittu vain aikaväliltä 1.4.2018-31.12.2018, eli nykyisen lain tultua voimaan. Vuoden 2019 tilastot sisältävät tiedot koko vuodelta.  

Kielteisten osapäätösten perusteina ovat yleisimmin olleet puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 46 eri maan kansalaisilta. Kielteisiä päätöksiä tehtiin eniten Venäjän, Kiinan ja Irakin kansalaisille. Kuviossa 2 on esitetty kielteiset osapäätöksen kansalaisuuden mukaan ajalta 1.1.2019-31.12.2019. Lakimuutoksen jälkeen erityisesti Venäjältä saapuvien hakemusten määrä on noussut ja nousee edelleen. Kiinalaisten ja venäläisten hakijoiden yrityksissä korostuu käytettävien pääomien määrä verrattuna muista maista tuleviin hakemuksiin. Näiden maiden kansalaisten hakemusten kohdalla on myös tehty eniten kielteisiä päätöksiä, koska toiminnan on tulkittu olevan käytännössä sijoitustoimintaa eikä oleskelulupatyypin mukaista työllistymistä yritystoiminnassa.

Yleisimmät toimialat kielteisissä päätöksissä

Yrittäjän oleskelulupahakemuksiin liittyvien yritysten toimialojen kirjo on laaja. Suurin ryhmä on ravintola-alan yritykset, jonka osuus on noussut entisestään. Kuviossa 3 on esitetty 10 yleisintä toimialaa kielteisissä osapäätöksissä ajalla 1.1.2019-31.12.2019. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi on noussut liikkeenjohdon konsultointi. Ravintola-alalla on havaittu eniten epäselvyyksiä palkanmaksussa ja velvoitteiden hoidossa. Tiedot eivät suoraan indikoi harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.