Tuotteet, palvelut ja tasavertainen kilpailu

Ruokavirasto | Valvira | PRH | ELY/ Yrittäjän oleskeluluvat

Elintarvikealan toimijoita valvotaan valvontakohteittain

Lähde: Ruokavirasto

Jokainen elintarvikemyymälä, ravintola, kahvila tai elintarvikkeita valmistava laitos on erillinen elintarvikevalvonnan kohde (elintarvikehuoneisto). Jos elintarvikehuoneistossa harjoitetaan useampaa elintarvikealan toimintaa, se on rekisterissä pääasiallisen toimintansa mukaisessa ryhmässä. Elintarvikkeiden tarjoilu -nimiseen ryhmään kuuluvat kahvilat, ravintolat ja suurtalouskeittiöt. Kuviosta 1 nähdään erilaisten elintarvikevalvonnan kohteiden määrä. Alkutuotannon toimijoiden määrä kasvaa tilastossa vuosittain voimakkaasti, koska tämän ryhmän rekisteröinti on vielä kesken. 

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista ja suunnitelmallista

Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus tarkoittaa sitä, että suuririskistä elintarvikealan toimintaa valvotaan enemmän kuin vähäriskistä toimintaa. Esimerkiksi lihatuotteita valmistava elintarvikealan laitos luokitellaan suuremmaksi riskiksi kuin vaikka valmiiksi pakattuja elintarvikkeita myyvä kioski.  Elintarvikevalvonnassa valvontakohteet luokitellaan erilaisiin riskiluokkiin ja riskiluokituksen perusteella määritellään kunkin ryhmän valvonnan tiheys. Joissakin valvontakohteissa tehdään tästä syystä tarkastuskäyntejä useita kertoja vuodessa, kun toisissa valvontakohteissa tarkastuskäyntien välillä voi kulua useampia vuosia. Vuosittain tarkastuskäynti tehdään noin 35 - 45 %:iin kaikista valvontakohteista. Kuviossa 2 mielenkiintoista on laskeva trendi – vuosi vuodelta tarkastuksen kohteeksi näyttää joutuvan edellisvuotta pienempi joukko elintarvikealan toimijoita. Kuviosta 3 nähdään tarkemmin tarkastusten toimialakohtainen kattavuus.

Elintarvikevalvonnan tuloksiin on helppo tutustua netissä ja elintarvikeyritysten ovella

Elintarvikevalvontaa tehdään valtakunnallisesti yhtenäisenä OIVA-valvontana. Valvontaviranomainen tarkastaa valvontakohteessa valitsemiaan osa-alueita ja valvontakäynnin tulos julkaistaan OIVA-raporttina. OIVA-tarkastuksen tulos on joko oivallinen, hyvä, korjattavaa tai huono.

Oiva-asteikko

OIVA-asteikko. Kuva: oivahymy.fi

OIVA-tarkastuksen tulokset julkaistaan elintarvikeyritysten sisäänkäynnin yhteydessä sekä yritysten internet-sivuilla. Elintarvikeyritysten OIVA-tuloksia voi myös hakea osoitteessa oivahymy.fi.

OIVA-tarkastusten tulokset arvosanajakauman A - D perusteella

Oivallisen tai hyvän valvontatuloksen on saanut keskimäärin vähän yli 85 % tarkastetuista valvontakohteista. Korjattavaa tai huonon tuloksen on puolestaan saanut vähän alle 15 % valvonnan kohteena olleista yrityksistä. Jos elintarvikeyritys on saanut arvosanakseen korjattavaa tai huono, tehdään yritykseen uusintatarkastus.

Kuvion 4 palkeissa on kuvattu ensin kaikkien elintarvikevalvonnan kohteiden ja sitten erikseen elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen OIVA-arvosanajakaumat. Elintarvikemyymälöiden ja tarjoilupaikkojen (kahvilat, ravintolat, suurtaloudet) keskinäinen vertailu osoittaa, että elintarvikemyymälöistä noin 85 % on saanut arvosanaksi oivallinen tai hyvä ja tarjoilupaikosta oivallisen tai hyvän arvosanan on puolestaan saanut noin 87 %.                 

Hallinnollisten pakkokeinojen avulla puututaan lainsäädännön vastaiseen toimintaan

Elintarvikevalvontaviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että lainsäädännön vastainen tilanne korjataan. Elintarvikelaissa on säädetty hallinnollisista pakkokeinoista, joita on tarvittaessa käytettävä. Kuviossa 5 on pakkokeinotyypeittäin jaoteltu tilanteet, joissa hallinnollisia pakkokeinoja koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa. Yleisimmin käytetty hallinnollinen pakkokeino on määräys. Määräyksen antamista koskeva hallintomenettely on päätetty aloittaa keskimäärin vähän yli 250 tapauksessa. Poliisille tehdyistä esitutkintapyynnöistä tai elintarvikesektorin rikostuomioista ei toistaiseksi ole saatavilla tilastotietoa.

On mahdollista, että talousvaikeuksiin joutuminen lisää riskiä erilaisten lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömiseen myös elintarvikealalla. Viitteitä tähän suuntaan antaa Harmaan talouden selvitysyksikön ja Elintarviketurvallisuusviraston (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto) yhdessä tekemä selvitys.


Alkoholihallinto torjuu harmaata taloutta – resursseja kohdennettiin edelleen uuden alkoholilain toimeenpanoon

Lähde: Valvira

Vuonna 2018 voimaan tullut uusi alkoholilaki työllisti aluehallintovirastoja edelleen vuonna 2019. Erityisesti anniskelulupien määrän kasvu ja luvanhaltijoiden omavalvonnan ohjaaminen lisäsivät viranomaisten työmäärää.

Valvira ylläpitää alkoholielinkeinorekisteriä alkoholilain mukaisista luvanhakijoista ja -haltijoista. Alkoholielinkeinorekisteriin tallennetaan tiedot alkoholielinkeinojen toimijoista, alkoholiluvista, alkoholitoimituksista, anniskelu-, jatkoaika-, vähittäismyynti-, valmistus-, maahantuonti- ja tukkumyyntiluvuista sekä lupaedellytysten olemassaolosta.

Alkoholielinkeinorekisterin avulla tuotetaan analysoitua tietoa anniskelu- ja vähittäismyynnin valvonnasta ja elinkeinoharjoittajan luotettavuudesta ja taloudellisten edellytysten määrittämisestä. Tietojen pohjalta tuotetaan myös viralliset alkoholitilastot ja alkoholiasioita koskevat tieto- ja rekisteripalvelut. Harmaan talouden torjumiseksi Valvira ja aluehallintovirastot luovuttavat alkoholielinkeinorekisteristä yksilöityä tietoa toisille viranomaisille.

Vuonna 2019 aloitettiin alkoholielinkeinorekisterin (Allu) kokonaisuudistus, joka tuo mukanaan uudenlaisia toimintamalleja ja haasteita digitalisoidessaan alkoholilupahallintoa. Uudistus parantaa merkittävästi tietojen käsittelyä ja mahdollistaa reaaliaikaisemman kokonaisarvion muodostamisen myös harmaan talouden torjuntaan liittyvien tapausten selvittämisessä. Uudistettu alkoholielinkeinorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2021.

Alkoholilain uudistus näkyi työmäärässä ja kasvatti lupamääriä

Uuden alkoholilain toimeenpanon vuoksi lupa- ja valvontaviranomaisten resurssit suunnattiin lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyyn sekä yrittäjien ja muiden toimijoiden ohjaamiseen vuonna 2018. Alkoholilain kokonaisuudistus näkyi selvästi alkoholiviranomaisten tehtävissä myös vuonna 2019.

Aluehallintovirastot käsittelivät alkoholilain kokonaisuudistusta edeltävinä vuosina keskimäärin alle 9 000 anniskelu- tai vähittäismyyntiin liittyvää asiaa vuodessa. Tavanomaiseen vuoteen verrattuna alkoholiasioita käsiteltiin aluehallintovirastoissa yli 45 % enemmän vuonna 2018. Vuonna 2019 työmäärä pieneni, vaikka käsiteltyjä asioita oli edelleen yli 1 500 enemmän kuin lainuudistusta edeltävinä vuosina.

Aluehallintovirastojen suoritteet on esitetty kuviossa 1. Uuden alkoholilain myötä aluehallintovirastojen suoritteiden sisältämät vaatimukset ovat muuttuneet. Erityisesti ulkoalueiden jatkoajat ovat työläitä, koska lupakäsittelyn yhteydessä varataan pääsääntöisesti vaikutusmahdollisuus myös lähiympäristölle ja arvioidaan yöaikaisesta anniskelusta aiheutuvaa haittaa.

Anniskelun ja vähittäismyynnin lupamäärissä kasvua

Alkoholijuomien anniskelulupien määrä pysyi alkoholilain uudistusta edeltäneiden kymmenen vuoden ajan melko vakaasti noin 8 300 anniskeluluvassa. Vuonna 2017 määrä kääntyi selvään nousuun ja vuoden 2019 lopussa Manner-Suomessa oli voimassa yhteensä 9 496 anniskelulupaa. Anniskelulupien määrän kasvu selittynee helpottuneilla luvan saamisen ja toiminnan edellytyksillä, esimerkiksi vastaavan henkilön pätevyydeksi riittää anniskelupassin suorittaminen. Lisäksi lupia on haettu muun toiminnan oheispalveluksi. (Kuvio 2.)

Vähittäismyyntilupien määrä laski jokseenkin tasaisesti alkoholilakiuudistusta edeltävien kymmenen vuoden aikana. Alkoholilain uudistuksen myötä vähittäismyyntilupien kokonaismäärä kääntyi nousuun. Vuoden 2019 päättyessä alkoholijuomia saattoi ostaa Manner-Suomessa yhteensä 6 029 myyntipaikasta. Muutoksen suurin selittävä tekijä on anniskelupaikkoihin haetut vähittäismyyntiluvat (korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin klo 9 - 21 välisenä aikana). (Kuvio 2.)

Anniskelun jatkoaikojen määrä kasvoi

Vanhan alkoholilain aikana Manner-Suomessa anniskelun jatkoaikojen (anniskelu klo 01.30 jälkeen) määrä pysytteli viimeiset kymmenen vuotta noin 1 000 jatkoaikaravintolan tasolla. Vuoden 2018 aikana määrä kasvoi (1 640) ja vuoden 2019 lopussa jatkoaika oli 1 715 anniskelupaikassa (kuvio 3). Kasvu jakaantui tasaisesti eri puolille Manner-Suomea suhteessa ravintoloiden lukumäärään. Anniskelun jatkoaikojen määrän kasvu noin 70 %:lla selittyy pitkälti jatkoajan edellytysten kevenemisellä. Määrän kasvu on keskittynyt enimmäkseen pubeihin ja seurusteluravintoloihin, joilla ei vanhan alkoholilain mukaan ollut mahdollisuutta jatkaa anniskelua kello 01.30 jälkeen.

Anniskelupaikat ovat hakeneet jatkoaikoja entistä enemmän myös terasseille ja muille ulkoalueille. Vuonna 2017 ulkoalueilla oli hieman yli sata jatkoaikalupaa, kun vastaava luku vuoden 2019 lopussa oli 571.

Ravintoloiden ulosmyyntiluvilla kysyntää

Uusi alkoholilaki antaa anniskelupaikoille mahdollisuuden alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Vähittäismyynti rajoittuu korkeintaan 5,5 %:n alkoholijuomien myyntiin kello 9 - 21 välisenä aikana ja edellyttää ulosmyyntilupaa. Vuoden 2018 lopussa vähittäismyyntilupa oli 687 anniskelupaikalla ja lupien määrä kasvoi vuoden 2019 loppuun mennessä 889 vähittäismyyntilupaan. Osuus on noin 7 % kaikista anniskelupaikoista. Nähtäväksi jää, kuinka taloudellisesti kannattavaksi vähittäismyynti anniskelupaikassa osoittautuu.

Muut uudet alkoholilain mahdollistamat lupatyypit sivuosassa

Uusi alkoholilaki mahdollisti luvan saamisen enintään 13 %:n vahvuisen käsityöläisoluen vähittäismyyntiin. Vuonna 2018 lupa oli 59:llä valmistuspaikalla ja määrä kasvoi vuoden 2019 loppuun mennessä 69 lupaan.

Lain voimaantulon jälkeen anniskelulupaa on voinut hakea ilman anniskelupaikkaa catering-tyyppiseen toimintaan ennakkoon hyväksytyillä anniskelualueilla. Vuonna 2018 anniskelulupa ilman kiinteää anniskelupaikkaa oli 41 toimijalla ja vuoden 2019 lopussa 73 toimijalla.

Catering-toimintaa varten hyväksytettiin yhteensä 186 anniskelualuetta vuoden 2018 aikana. Vuonna 2019 hyväksyttyjä anniskelualueita oli yhteensä 315. Vaikuttaa siltä, ettei uuden alkoholilain mahdollistama toimintamalli tilapäisen anniskelutoiminnan järjestämiseksi – esimerkiksi yleisesti vuokrattavissa juhlatiloissa – ole saavuttanut suurta suosiota.

Kohti suunnitelmallista omavalvontaa ja sen varmistamista – omavalvonnan parantaminen oli yksi alkoholiviranomaisten valvonnan painopisteistä

Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua alueellaan. Valviralle kuuluu valtakunnallinen valvonta sekä aluehallintovirastojen ohjaus alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonnassa.

Uusi alkoholilaki painottaa omavalvonnan merkitystä ja edellyttää alkoholijuomien anniskelussa ja vähittäismyynnissä luvanhaltijaa laatimaan omavalvontasuunnitelman oman toimintansa tueksi. Hyvällä omavalvontasuunnitelmalla voidaan ehkäistä monet käytännön ongelmat ja on tärkeää, että luvanhaltijat kantavat vastuuta omavalvontavelvoitteesta. Aluehallintovirastot keskittyivät vuonna 2018 ohjaamaan ja neuvomaan luvanhaltijoita suunnitelmien laatimisessa. Vuonna 2019 suunnitelmissa ja niiden laatimisessa esiintyi edelleen puutteita, vaikka tilanne oli parantunut edellisvuodesta.

Vuoden 2018 aikana aluehallintovirastot tekivät 3 502 tarkastusta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipaikkoihin. Vuonna 2019 tarkastuksia tehtiin yhteensä 3 931 paikkaan. Anniskelussa ja vähittäismyynnissä alkoholilain mukainen omavalvontasuunnitelma puuttui tai oli puutteellinen noin joka neljännessä tarkastetussa myyntipaikassa.

Aluehallintovirastot lähettivät ohjaavia kirjeitä vuonna 2018 yhteensä 79 ja vuonna 2019 yhteensä 366. Alkoholilain nojalla annettujen hallinnollisten seuraamusten, kuten huomautusten, seuraamusmaksujen ja luvan peruutusten määrä kasvoi vuodesta 2018. Vuonna 2018 hallinnollisten seuraamusten määrä jäi alle sataan, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 168.

Valvonnassa painopisteenä markkinointi

Vuoden 2019 aikana alkoholiviranomaisten valvonnan painopisteenä oli omavalvonnan parantamisen lisäksi alkoholijuomien markkinoinnin valvonta. Aluehallintovirastojen ja Valviran tekemä projektiluonteinen valvonta kohdistui luvanhaltijoiden verkkosivujen ja sosiaalisen median valvontaan.

Aluehallintovirastojen valvontatarkastusten yhteydessä ohjattiin mainonta-asioissa, jonka lisäksi kirjallista ohjausta annettiin 165 anniskelu- tai vähittäismyyntipaikalle. Valvirassa markkinoinnin valvontaprojekti keskittyi alkoholivalmistajien ja -tukkumyyjien ohjaukseen. Ohjausta annettiin 211 tapauksessa.

Aiempina vuosina alkoholijuomien markkinoinnin valvonta on pääsääntöisesti ollut viranomaisten saamien ilmoitusten käsittelyä ja luvanhaltijoiden ohjaamista niiden perusteella. Vuonna 2019 alkoholihallinto pyrki käymään systemaattisesti läpi luvanhaltijoiden markkinointitoimintaa. Useimmiten markkinointisäännösten laiminlyöntien syynä oli sääntelyn monimutkaisuudesta johtuva luvanhaltijoiden tietämättömyys.

Vuosi 2019 oli harmaan talouden torjunnassa kaikkien aikojen tehokkain

Valvira seuraa valtakunnallisesti aluehallintovirastojen anniskelu- ja vähittäismyyntilupien valvontaa. Harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi valvonnassa seurataan muun muassa luvanhaltijoiden elinkeinonharjoittamisen edellytysten täyttymiseen liittyviä toimenpiteitä.

Aluehallintovirastojen harmaan talouden valvontatoimenpiteet vuodelta 2019 esitetään koosteessa 1. Kuviosta nähdään alueittain lukumääräiset toimenpiteet luvanhaltijoille lähetetyistä selvityspyynnöistä, sovituista maksuohjelmista, tiedon anniskelu- ja tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta, konkurssista, velkajärjestely- ja saneerausmenettelystä sekä maksetut verovelat yhteensä euroina.

Valvira on vuodesta 2012 alkaen tilastoinut harmaan talouden torjuntaan liittyviä toimenpiteitä vertailukelpoisella tavalla. Edeltävinä vuosina selvityspyyntöjä on tehty keskimäärin 171 ja niiden seurauksena verovelkaa on maksettu keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uuden alkoholilain toimeenpanon seurauksena vuonna 2018 tapahtui notkahdus, kun sekä selvityspyyntöjen määrä, että maksetut verovelat laskivat. Vuonna 2019 selvityspyyntöjä tehtiin yhteensä 182 ja niiden seurauksena verovelkaa maksettiin yhteensä ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa.

Harmaan talouden torjunta on vain yksi osa alkoholihallinnon laajassa tehtäväkentässä. Vuonna 2019 alkoholihallinnon toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi voidaan pitää erittäin onnistuneina, kun otetaan huomioon uuden alkoholialain edellyttämä työpanos sekä alkoholihallinnon henkilöresurssien väheneminen. Huolellisella kohdevalinnalla ja hyvällä viranomaisyhteistyöllä pystytään saavuttamaan tehokkaasti hyviä tuloksia. Erityisesti yhteistyö Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ja yritysverotuksen Ohjaus- ja kehittämisyksikön kanssa on ollut toimivaa elinkeinonharjoittamisen tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa.


Kaupparekisteritietojen oikeellisuutta valvotaan

Lähde: TEM

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaa kaupparekisteriin ilmoitettujen tietojen ylläpidosta ja näiden tietojen oikeellisuuden valvonnasta. Kaupparekisterin tietoon tulleiden kaupparekisteririkosten ja riskiperusteisesti tarkastettujen kaupparekisteri-ilmoitusten määrät kertovat mahdollisesta harmaaseen talouteen liittyvästä toiminnasta.

PRH aloitti ilmoitusten tehostetut tarkastukset maaliskuussa 2016 ja niitä on jatkettu vuosina 2017, 2018 ja 2019.  Väärinkäytöstilanteita on pystytty estämään.

Vuoden 2019 aikana tuli vireille yhteensä 27 971 osakeyhtiön tai osuuskunnan muutosilmoitusta, joissa ilmoitettiin rekisteriin merkittäväksi hallitus, toimitusjohtaja tai isännöitsijä. Käsittelyssä siirrettiin 1 575 ilmoitusta tehostettuun käsittelyyn sen selvittämiseksi, onko ilmoitettu päätös asianmukainen. Näistä 168 ilmoituksen kohdalla PRH on pyytänyt kauppakirjaa tai soittanut yhtiöön ilmoituksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2019 ei tullut vireille ilmoituksia, jossa olisi ollut syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.


Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa muuttui yrittäjän oleskeluluvaksi

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Ulkomaalaislakia muutettiin 1.4.2018 alkaen siten, että elinkeinoharjoittajan oleskeluluvasta tuli yrittäjän oleskelupa. Lupa myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä. Kyseessä on Uudenmaan ELY-keskukselle keskitetty valtakunnallinen tehtävä.

Ajanjaksolla 1.1.2019-31.12.2019 Uudenmaan ELY-keskus teki yhteensä 716 osapäätöstä, joista runsas 50 % oli kielteisiä (kuvio 1). Uudenmaan ELY-keskuksen tehtävänä on tarkastella yritysten kannattavuutta ja luvan hakijoiden toimeentulon edellytyksiä.

Vuoden 2018 tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2019 lukujen kanssa, koska vuoden 2018 tilastot on laadittu vain aikaväliltä 1.4.2018-31.12.2018, eli nykyisen lain tultua voimaan. Vuoden 2019 tilastot sisältävät tiedot koko vuodelta.  

Kielteisten osapäätösten perusteina ovat yleisimmin olleet puutteet lakisääteisten velvoitteiden hoidossa, epäselvyydet palkanmaksussa, puutteellinen tai virheellinen kirjanpito, yritysidean toteuttamiskelvottomuus ja kannattavuuden puute, joka johtaa siihen, ettei hakijan toimeentulo tule turvatuksi yritystoiminnalla.

Kielteiset osapäätökset kansalaisuuden mukaan

Yrittäjän oleskelulupahakemuksia tuli käsittelyyn 46 eri maan kansalaisilta. Kielteisiä päätöksiä tehtiin eniten Venäjän, Kiinan ja Irakin kansalaisille. Kuviossa 2 on esitetty kielteiset osapäätöksen kansalaisuuden mukaan ajalta 1.1.2019-31.12.2019. Lakimuutoksen jälkeen erityisesti Venäjältä saapuvien hakemusten määrä on noussut ja nousee edelleen. Kiinalaisten ja venäläisten hakijoiden yrityksissä korostuu käytettävien pääomien määrä verrattuna muista maista tuleviin hakemuksiin. Näiden maiden kansalaisten hakemusten kohdalla on myös tehty eniten kielteisiä päätöksiä, koska toiminnan on tulkittu olevan käytännössä sijoitustoimintaa eikä oleskelulupatyypin mukaista työllistymistä yritystoiminnassa.

Yleisimmät toimialat kielteisissä päätöksissä

Yrittäjän oleskelulupahakemuksiin liittyvien yritysten toimialojen kirjo on laaja. Suurin ryhmä on ravintola-alan yritykset, jonka osuus on noussut entisestään. Kuviossa 3 on esitetty 10 yleisintä toimialaa kielteisissä osapäätöksissä ajalla 1.1.2019-31.12.2019. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi on noussut liikkeenjohdon konsultointi. Ravintola-alalla on havaittu eniten epäselvyyksiä palkanmaksussa ja velvoitteiden hoidossa. Tiedot eivät suoraan indikoi harmaasta taloudesta, mutta taustalta voi joissain tilanteissa löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.