Harmaan talouden torjunnasta aiheutuvassa sääntelytaakassa huomattavia eroja

Harmaan talouden torjuntaan liittyy lakisääteisiä velvollisuuksia, joista aiheutuu yrityksille ja julkisyhteisöille sääntelytaakkaa erilaisten kustannusten muodossa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksen mukaan merkittävä osa kustannuksista on lakisääteisistä tiedonantovelvoitteista johtuvaa hallinnollista taakkaa. Tätä taakkaa on saatu merkittävästi vähennettyä sähköisellä asioinnilla.

Valtioneuvosto antoi 28.4.2016 periaatepäätöksen kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016–2020. Strategian toteuttamiseksi laadittiin toimenpideohjelma, jossa on 20 hanketta. Niistä yksi, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan aiheuttama sääntelytaakka ja sen seuranta, on KKV:n vastuulla. KKV on nyt kartoittanut harmaan talouden torjunnan aiheuttamia kustannuksia ensimmäisen kerran.

Harmaan talouden torjunta ei aina aiheuta hallinnollista taakkaa

Harmaan talouden torjunnasta yrityksille ja julkisyhteisöille sääntelytaakka vaihtelee suuruudeltaan ja myös ajan myötä. Yleensä kustannukset ovat korkeimmillaan lainsäädäntöä käyttöönotettaessa, jonka jälkeen ne asteittain alenevat.

Kaikista harmaan talouden torjuntaan liittyvistä lakisääteisistä velvollisuuksista ei kuitenkaan aiheudu taakkaa. Esimerkiksi kuitintarjoamisvelvollisuudesta ei aiheudu yrityksille mainittavaa hallinnollista tai muuta sääntelytaakkaa, koska lakiin on ainoastaan kirjoitettu markkinoilla jo aikaisemmin vallinnut käytäntö. Sama koskee palkka tilille -periaatetta eli sitä, että palkka on maksettava työntekijän ilmoittamalle pankkitilille, ellei käteismaksuun ole pakottavia syitä. Myöskään tiedonhankinta verovelkarekisteristä ei aiheuta merkittävästi sääntelytaakkaa, koska järjestelmä on nivelletty voimassa olevaan lainsäädäntöön ja se on helppokäyttöinen.

Osa harmaan talouden torjuntaa palvelevista keinoista on osoittautunut kustannuksia säästäviksikin. Tulotietojärjestelmästä annetun lain on arvioitu säästävän yksityisen sektorin palkkahallinnon työaikaa noin 800—850 henkilötyövuotta, joka euromääräisesti tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön kehittämän kustannuslaskurin mukaan noin 40—45 miljoonaa euroa vuodessa.  Valtion palkkahallinnon kustannussäästöksi on puolestaan arvioitu 250 000 euroa vuodessa ja kuntasektorilla 3—6 miljoonaa euroa.  Toisaalta säästöt eivät tule ilmaiseksi. Hallituksen esityksessä HE 134/2017 vp arvioitiin, että Verohallinnon tulorekisterin perustamishankkeen kokonaiskustannukset vuosille 2014—2020 ovat 48 346 000 euroa.

Sähköinen asiointi kohtuullistaa sääntelytaakkaa

Rakennusalalla harmaan talouden torjunta on ollut verraten kallista.Esimerkiksi rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden hallinnolliseksi taakaksi arvioitiin pari vuotta lainsäädännön voimaantulon jälkeen noin 26 miljoonaa euroa. Käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuvan hallinnollisen taakan on kuitenkin odotettu vähenevän tulevaisuudessa. Ruotsissa yrityksille aiheutunut hallinnollinen taakka oli ajan myötä laskenut alle puoleen alkuvaiheen kustannuksista. 

Rakennustyömaiden työntekijöiden ja rakennusurakoiden ilmoittamismenettelyyn liittyvien ilmoitusten määrän on arvioitu vuonna 2017 olleen 580 000 kappaletta. Ilmoitukset tehtiin valtaosin sähköisiä palveluja tai sähköisiä lomakkeita käyttäen. Sähköisellä asioinnilla hallinnollinen taakka on pystytty painamaan olennaisesti alemmas kuin mitä se olisi, jos ilmoitukset viranomaisille toimitettaisiin paperimuodossa.

Myös tilaajavastuulain tarkoittamien tietojen helppo saatavuus Suomen Tilaajavastuu Oy:n LK-palvelun kautta on edesauttanut olennaisesti hallinnollisen taakan pitämistä kohtuullisena. Palvelusta haettiin vuonna 2017 noin kahdeksan miljoona tilaajavastuuraporttia.

Hallinnon sisäiseen taakkaan suhtauduttava vakavasti

KKV:n raportissa on tarkasteltu myös harmaan talouden torjuntakeinoista aiheutuvaa hallinnon sisäistä taakkaa eli viranomaisille koituvaa taakkaa. Tätä aiheuttavat muun muassa tietojärjestelmämuutokset, rekisterit ja niihin liittyvät tietopalvelut, neuvonta ja koulutus sekä järjestelmän käyttöönoton vaatima ohjeistus ja valvonta. Merkittävä osa hallinnon sisäisestä taakasta muodostuu kertakustannuksista, mutta osa kustannuksista jää pysyviksi.

Hallinnon sisäistä taakkaa ovat vähentäneet tietojenvaihtosäännökset. Niiden ansiosta voi tulla esiin laiminlyöntejä, joiden paljastamiseen yksittäisen viranomaisen omat valvontaresurssit eivät riittäisi. Viranomaisen valvontaresursseja voidaan silloin kohdistaa tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin pelkästään viranomaisen omien tietojen perusteella. Myös velvoitteidenhoitoselvityksetvähentävät hallinnon sisäistä taakkaa siihen verrattuna, että kukin viranomainen yksilöllisesti tahollaan hankkisi tarvittavia tietoja muilta viranomaisilta. Tätä indikoi selkeästi velvoitteidenhoitoselvityspyyntöjen vuosittainen lukumäärä, esimerkiksi vuonna 2017 tehtiin yli 270 000 velvoitteidenhoitoselvityspyyntöä.

Lisätietoja: kilpailuasiainneuvos Kalle Määttä, p. 050 369 8059

Lue lisää