Torjunta etujärjestöissä
Torjunta kuuluu kaikille: Veronumero olisi paras tapa torjua harmaata taloutta kiinteistöpalvelualalla
Torjunta kuuluu kaikille -juttusarjassa tutustumme tällä kertaa kiinteistöpalvelualan harmaaseen talouteen ja toimialajärjestön torjuntatoimiin. Kiinteistöpalveluala työllistää Suomessa noin 115 000 ihmistä, ja alalla toimii noin 8 500 yritystä. Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén kertoo, miltä harmaa talous alalla näyttää työnantajaliiton silmin.
Minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä kiinteistöpalvelualalla esiintyy?
Kiinteistöpalvelualalla toimivat yritykset tuottavat muun muassa siivous-, kiinteistöhuolto- ja ulkoalueiden hoitopalveluita sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluita kuten aula-, posti- ja kokouspalveluita. Alalla on ilmennyt erilaisia työperäisen hyväksikäytön muotoja kuten alipalkkausta, kiskonnantapaista työsyrjintää ja jopa ihmiskauppaa. Harmaan talouden yritykset voivat hyödyntää pimeää työvoimaa, laiminlyödä sosiaalivakuutusmaksuja tai kiertää veroja esimerkiksi käymällä kuittikauppaa. Osin laiminlyönnit johtuvat tietämättömyydestä tai tahattomuudesta. On myös ilmennyt tapauksia, joissa harmaan talouden yritys on voittanut kilpailutuksen julkisissa hankinnoissa.
Kiinteistötyönantajat ry:llä on yli 360 jäsentä, joiden joukossa ovat lähes kaikki suuret ja keskisuuret kiinteistöpalvelualan yritykset. Jäsenyritykset työllistävät valtaosan kaikista kiinteistöpalvelualalla työskentelevistä henkilöistä, ja liitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenyritykset noudattavat työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Haasteeksi muodostuu se, että kiinteistöpalvelualalla on suuri määrä liittoon kuulumattomia eli järjestäytymättömiä yrityksiä. Alalla toimii kaikkiaan noin 8 500 yritystä, joista valtaosa on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Työnantajaliiton valvontavelvollisuus ei ylety järjestäytymättömiin yrityksiin.
Mistä Kiinteistötyönantajat ry saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?
Harmaan talouden ilmiöistä alalla saadaan tietoa esimerkiksi ammattiliitoilta, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAMilta. Toisinaan liiton jäsenyritykset ottavat yhteyttä havaitessaan epäilyttävää toimintaa, esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Tietoa ilmiöistä saadaan myös median esiin nostamista väärinkäytöstapauksista. Kiinteistötyönantajat ry tekee yhteistyötä Aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisten sekä oikeusministeriön alaisen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa. Yhteistyötahojen kanssa vaihdetaan tietoa ja laaditaan ohjeistusta väärinkäytösten tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisten sisarjärjestöjen, kuten Ruotsin Almegan kanssa.
Miten Kiinteistötyönantajat ry ennaltaehkäisee harmaata taloutta toimialoillaan?
Työnantajaliitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenyritykset noudattavat työehtosopimusmääräyksiä. Jos epäillään rikkomusta tai harmaata toimintaa, liitto voi pyytää selvitystä asiasta. Liitto neuvoo jäsenyrityksiä toimimaan lakien ja työehtosopimusmääräysten mukaan. Vakavissa tahallisissa rikkomustapauksissa jäsen voidaan jopa erottaa liitosta. Liitto auttaa ja neuvoo jäsenyrityksiä epäselvissä asioissa sekä riitatapauksissa.
Kiinteistötyönantajat ry:n säännöissä edellytetään jäsenyrityksiä ottamaan käyttöön kaikille työntekijöilleen veronumerolla varustetun kuvallisen henkilötunnisteen. Liitto edellyttää jäsenyrityksiään liittymään Vastuu Groupin luotettava kumppani –ohjelmaan ja varmistamaan, että myös kaikki alihankkijayritykset sitoutuvat ohjelmaan. Monet yritykset alalla ovat kieltäneet alihankkijoiden ketjutuksen. Kiinteistötyönantajat ry on hiljattain päivittänyt vuosien 2024–2027 strategiansa, jossa yhtenä strategisena tavoitteena on harmaan talouden ehkäiseminen ja jäsenyritysten vastuullisuuden varmistaminen.
Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista Kiinteistötyönantajat ry tekee harmaan talouden torjumiseksi?
Kiinteistötyönantajat ry pyrkii vaikuttamaan veronumerolainsäädännön ja veronumerorekisterin laajentamiseksi kiinteistöpalvelualalle, mitkä ovat olleet myös liiton hallitusohjelmatavoitteita. Liitto on tehnyt yhteistyötä veronumerolainsäädännön laajentamiseksi muun muassa PAMin ja Matkailu- ja ravintola-alan työnantajaliitto MaRan kanssa. Ostajan roolia harmaan talouden torjunnassa on tuotu esiin muun muassa media-artikkeleissa ja seminaareissa.
Vuonna 2015 julkaistiin Kiinteistötyönantajat ry:n tilaama selvitys Harmaa talous kiinteistöpalvelualalla - Raportti harmaan talouden merkityksestä, ilmenemismuodoista ja torjuntatoimenpiteistä kiinteistöpalveluissa kyselytutkimusten ja haastattelujen valossa. Yhteistyöhön HEUNIn kanssa on kuulunut verkostotoimintaa, alan puheenvuoroja, oppaiden laadintaa sekä yritysten riskienhallintaa. Harmaan talouden ilmiöiden tunnistamista ja torjuntaa on nostettu esille myös liiton jäsenviestinnässä ja seminaareissa.
Miten harmaan talouden torjuntaa voitaisiin tehostaa?
Kiinteistötyönantajat ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan talous on vähentynyt toimialalla viime vuosikymmenen aikana. Tähän on vaikuttanut erityisesti tilaajavastuulaki sekä kotitalousvähennyksen ylärajan nosto. Lisäksi harmaata taloutta on auttanut kitkemään vuonna 2013 voimaan tullut veronumerolaki, joka velvoittaa merkitsemään yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät rakennusalan veronumerorekisteriin. Velvoite koskee myös rakennusalalla työskenteleviä siivoojia.
Harmaan talouden torjunta kiinteistöpalvelualan järjestäytymättömässä yrityskentässä edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Kiinteistötyönantajat ry on jo yli 10 vuoden ajan yhdessä PAMin kanssa ajanut veronumerolainsäädännön laajentamista kiinteistöpalvelualalle. Liiton hallitusohjelmatavoitteissa hallituskaudelle 2023–2027 esitettiin, että kiinteistöpalvelualan veronumerorekisteriin voisi yhdistää myös oleskelu- ja työluvat, mikä auttaisi valvomaan lupien olemassa- ja voimassaoloa.
Vaikka julkinen keskustelu keskittyy suurelta osin erityisosaajien työvoimapulaan, tarvitaan myös kiinteistöpalvelualalle suorittavaan työhön työperäistä maahanmuuttoa. Monet alan yritykset ovat tehneet uraauurtavaa työtä monikansallisuuden huomioimiseksi ja kehittäneet työhön perehdytystä, joka myös osin tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Harmaan talouden ilmiöiden ennaltaehkäisemiseksi Kiinteistötyönantajat ry toivoo viranomaisilta lisää toimia ja selkeyttä Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden eettisen kansainvälisen rekrytoinnin tueksi sekä syvempää yhteistyötä ja vaikuttamista yhdessä rintamassa veronumerolainsäädännön laajentamiseksi.
– Harmaan talouden torjunnassa kiinteistöpalvelualalla on menty oikeaan suuntaan. Tilaajavastuulaki ja kotitalousvähennys ovat olleet tehokkaita välineitä. Jos vielä saisimme veronumerolainsäädännön laajennettua koskemaan kiinteistöpalvelualaa, olisi siitä harmaan talouden torjunnassa iso hyöty koko yhteiskunnalle, Gramén tiivistää.
Blogi: Rakennusliiton tavoitteena reilut työmarkkinat
16.10.2023 Rakennusliitto | Nina Kreutzman
Näin työmaiden suunnalta asioita tarkastellen, harmaan talouden haitat ovat vakavia paitsi työntekijöiden, myös koko alan kehityksen kannalta. Kun taloudellista etua lyhytnäköisesti tavoitellaan laiminlyömällä lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita, ongelmat kumuloituvat pitkällä tähtäimellä. Rakennuksilla harmaa talous näyttäytyy pimeänä työnä ja työntekijöiden, varsinkin ulkomaalaisten rakentajien, hyväksikäyttönä. Usein haavoittuvassa asemassa olevat ulkomaalaiset tekevät ylipitkiä työpäiviä saamatta asiaan kuuluvia korvauksia. Hyväksikäyttö on sitä rajumpaa, mitä suurempi riippuvaisuus on työpaikan järjestäneeseen henkilöön, koska irtisanomissuoja on mitätön. Pimeään työhön on vaikeata, ja joissakin tapauksissa myös vaarallista puuttua, rikollisuuden uhan takia.
Kaikkien kannalta on kuitenkin oleellista edistää reiluja, yhdenvertaisia työmarkkinoita. Väärinkäytökset ja ihmisten hyväksikäyttö eivät kuulu tulevaisuuden työpaikoille, joille tulemme tarvitsemaan suoriin työsuhteisiin lisää osaavia ammattilaisia, nuoria ja naisia.
Ennaltaehkäisy on avain
Rakennusliitossa tehdään paljon työtä harmaan talouden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ideoita on kehitetty vuosien varrella hyvässä hengessä työnantajien ja viranomaisten kanssa. Tästä esimerkkinä veronumerolainsäädäntömme. ID-korttiin kytketty veronumero on saanut EU-tasolla huomiota nimenomaan ennaltaehkäisevän lähestymistavan vuoksi. On nähtävä kokonaisuus, ei riitä, että korjaamme ikäviä tilanteita jälkikäteen. Valvontaan on olemassa vain rajattu määrä resursseja, sekä työmarkkinaosapuolilla, että viranomaisilla.
Rakennusliiton toimitsijat käyvät säännöllisesti työmailla, joten näemme mitä käytännössä tapahtuu, kun uusia työkaluja otetaan käyttöön. Aika nopeasti saamme tietoomme myös, millaisia menetelmiä on keksitty sääntöjen kiertämiseksi. Uusin ilmiö näyttäisi olevan tavallisen työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi, valeyrittäjyys. Tämä on johtanut erikoisiin ja epäselviin tilanteisiin, kun samalla työmailla on erilaisia käsityksiä siitä, kuka oikeastaan maksaa palkat.
Yhteistyötä EU-tasolla
Työntekijöiden liikkuminen EU-alueella tuo harmaan talouden torjuntatyöhön laajemman ulottuvuuden. Rakennusalan viralliset eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat onneksi harmonisesti samalla linjalla. Parhaillaan kartoitetaan ja vertaillaan jäsenvaltioiden rakennusalan henkilötunnuskorttijärjestelmiä. Näistä Suomessa käytössä oleva rakennustyömaan kuvallinen tunnistekortti on järjestelmänä EU:n mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen. Erityisen mielenkiintoinen tulee olemaan yhteinen uusi EU-hanke, SIDE-CIC, Social Identity Cards in Construction. Tavoitteena on edistää työntekijöitä ja yrityksiä koskevan datan siirtoa sisämarkkinoilla. Tähtäimessä on reilut työmarkkinat rakennusalalla.
Blogi: Yölintua bongaamassa - pimeiden töiden torjuntaa
16.10.2023 Rakennusteollisuus RT | Ville Wartiovaara
Harmaa talous ei ole pelkästään yhteiskunnan saamatta jääneitä tuloja. Harmaa talous vääristää kilpailua ja aiheuttaa oikein toimiville yrityksille tappioita esimerkiksi saamatta jääneinä urakoina. Yksilötasolla se näyttäytyy muun muassa kertymättöminä eläkkeinä, epävarmana työllisyytenä ja riippuvuutena vilpillisestä työantajasta.
Halpa hinta voi houkuttaa ammattimaista tilaajaa ja yksittäistä kuluttajaa ummistamaan silmänsä tosiasioilta, jotka olisivat helposti myös etukäteen nähtävissä. Turvallisuus, laatu ja harmaa talous harvoin esiintyvät samalla työmaalla. Kuten Yölinnun taannoin tekemän hitti-iskelmän sanat menevät - sitä saa mitä tilaa - ei niinkään, mitä toivoo tilaavansa ja saavansa epäilyttävän halpaan hintaan.
Rakennusteollisuus RT on ollut pitkään aktiivinen harmaan talouden torjunnassa kehittämällä vapaaehtoispohjalta uusia työkaluja talousrikollisuuden estämiseksi ja esittämällä ehdotuksia uusiksi säädöksiksi lainsäätäjille. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat muun muassa rakennusalan veronumero ja kuukausittainen raportointivelvollisuus yhteisellä työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja maksetuista urakkasummista. Nämä lait ovat tulleet Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton yhteisestä esityksestä ja toiveesta.
Tuoreimpana esimerkkinä alan halusta suitsia harmaata taloutta on uudistettu ulkomaalaislaki, jossa meidän esityksestämme rakennusalalle säädettiin telakkateollisuuden ohella muita toimialoja laajempi valvontavelvollisuus työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastamisessa.
Yhteistyötä yli rajojen
Näemme erittäin tärkeänä, että teemme jatkuvalla pohjalla yhteistyötä niin rakennusalan työmarkkinajärjestöjen kuin viranomaisten kanssa, eikä pelkästään suomalaisten kesken. Harmaa talous ei seuraa maiden rajoja, vaan usein samat toimintatavat ja negatiiviset ilmiöt siirtyvät jollain aikavälillä maasta toiseen.
Liikkuva työvoima ja pitkät urakkaketjut altistavat myös harmaan talouden lieveilmiöille. Siksi onkin tärkeää jakaa tietoa avoimesti oppien samalla toisten kokemuksista. Jakamalla tietoa ilmiöistä ja omista kokemuksistamme voimme paremmin tunnistaa sen, mihin alan toimijoiden ja viranomaisten tulisi varautua jatkossa ja paremmin. Siksi onkin suorastaan välttämätöntä, että tätä arvokasta tietojenvaihtoa tehdään säännöllisesti.
Rakennusteollisuus on ollut aktiivinen niin Itämeren maiden yhteistyössä kuin Euroopan unionin tasolla erilaisissa hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan. Säännöllisten EU-tason etujärjestö FIEC:n tapaamisten lisäksi Euroopan tasolla käytävät työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen väliset sosiaaliset dialogit asiaan liittyen ovat tehokas tapa jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä edellä mainituista asioista. Kansalliset käytännöt harmaan talouden torjumiseksi vaihtelevat, hyvistä käytännöistä voi saa mallia oman maan toimien kehittämiseen.
Lähetettyjen työntekijöiden asemaa koskevat, komission rahoittamat Eurodetachement-hankkeet ovat olleet arvokkaita projekteja ymmärryksen lisäämiseksi. Samoin Euroopan työviranomaisen (ELA) ylläpitämä undeclared work -foorumi on koronakriisin jälkeen mahdollistanut säännönmukaiset eri maiden edustajien tapaamiset. Rakennusalalla yleisesti käytössä oleva kuvallinen henkilötunniste Valtti-kortti ja harmaan talouden torjuntaan säädetty lainsäädäntö kiinnostavat kollegoitamme ja muiden maiden viranomaisia EU- tasolla. Meillä onkin ollut mahdollisuus Rakennusliiton kanssa esittää Suomessa käytössä olevia ratkaisuja Euroopan työviranomaisen ELA:n undeclared work –foorumin ja sen ohjelman eri hankkeiden yhteydessä.
Työ ei koskaan lopu
Viranomaisten järjestelmien tulisi digitalisoituneessa toimintaympäristössä mahdollistaa nykyistä paremmin tietojen jakaminen sähköisessä muodossa, eikä pelkästään viranomaisten välillä. Tiedon vapaan liikkuvuuden tulisi toteutua myös käytännön tasolla, koska se mahdollistaa entistä tehokkaampien harmaan talouden torjuntavälineiden kehittämisen ja käytön.
Valitettavasti tällä hetkellä tiedonsiirron esteenä ovat kansalliset vanhat tietojärjestelmät, ei tietosuojalainsäädäntö. Siksi toivomme, että tiedonvaihdon esteiden purkaminen otettaisiin vakavasti, jotta harmaan talouden toimijoiden pelikenttä saadaan mahdollisimman vaikeaksi. Viranomaisilla tulee olla ajanmukaiset toimivaltuudet ja työkalut tiedonvaihtoon, mikä tukee tätä työtä.
Torjunta kuuluu kaikille: Alipalkkaus on kasvava ongelma palvelualoilla
18.9.2023
Uudessa juttusarjassamme tutustutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöihin suomalaisten ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen näkökulmasta. Kysyimme Palvelualojen ammattiliitto ry:n pääekonomisti Olli Toivaselta minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä PAMin toimialoilla esiintyy ja miten liitto toimii harmaan talouden vähentämiseksi.
Miten harmaa talous näkyy PAMin toimialoilla?
Palkkasaatavat eli alipalkkauksen ilmiöt ovat yleisin syy jäseniltä tuleviin yhteydenottoihin, ja ongelma on selkeästi kasvussa. PAMin näkemyksen mukaan työehtosopimusten asettamista palkoista ja lisistä jää monesti puuttumaan jotain. Ongelmatapauksissa työnantajalla ja työntekijällä voi olla erilainen kuva siitä, mikä on työntekijälle kuuluva korvaus. Ravintola-alalla ongelmat liittyvät esimerkiksi maahanmuuttaneelle työntekijälle järjestettyyn asumiseen, josta pidätetään epämääräinen osuus palkasta. Erimielisyyksiä aiheuttavat myös tilanteet, joissa työajalla tarjotusta ruokailusta ei ole sovittu selkeästi, ja asia ilmenee vasta siinä kohtaa, kun ruokailun kustannukset on vähennetty palkasta. Alipalkkausta voidaan piilotella siten, että työntekijä maksaa osan palkastaan takaisin työnantajalle käteisenä. Uusimpana ilmiönä etenkin kiinteistö- ja siivouspalvelualoilla PAM on havainnut pakko- ja valeyrittäjyyttä eli työsuhteen naamioimista yrittäjyydeksi.
Miten PAM on vastannut uusiin ilmiöihin?
Maahanmuuttajat ovat erityisen alttiissa asemassa alipalkkaukselle ja muille työperäisen hyväksikäytön muodoille, mikä on lisännyt yhteydenottojen määrää ammattiliittoon. PAM on vastannut kasvavaan ilmiöön käynnistämällä projektin, jolla lisätään maahanmuuttajille suunnattuja palveluita ja tiedottamista. Maahanmuuttajien ja nuorten työelämätietoisuuden parantaminen on tapa ennaltaehkäistä harmaata taloutta.
Väärinkäytöksiä kohdanneella työntekijällä voi olla kynnys ottaa liittoon yhteyttä, jos osa palkasta on maksettu pimeänä. Ammattiliitto ei kuitenkaan käännytä ketään pois, varsinkaan tilanteissa, joihin liittyy työperäistä hyväksikäyttöä. Erimielisyystapauksissa PAM edistää sovintoratkaisun syntyä työnantajan kanssa, tarvittaessa oikeusteitse. Selkeissä rikosasioissa liitto ohjaa jäsentä viemään asian eteenpäin viranomaisille. PAM avustaa poliisia virka-apupyynnöstä esimerkiksi palkkasaatavien laskemiseen liittyvissä asioissa.
Miten PAM saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?
Jäsenten yhteydenottojen lisäksi PAM kuulee uusista harmaan talouden ilmiöistä viranomaisilta, esimerkiksi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvityksistä. PAM on selvittänyt harmaata taloutta kiinteistöpalvelualalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla, ja tietoa saadaan myös työnantajaliitoilta. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää määrällistä tietoa harmaan talouden ilmiöiden yleisyydestä. PAM on havainnut erimielisyystapausten olevan kasvussa, mutta olisi tärkeää selvittää myös ongelmien laajuutta, esimerkiksi montako miljoonaa euroa veroja jää maksamatta alipalkkauksen takia.
Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista PAM tekee harmaan talouden torjumiseksi?
PAM kampanjoi eduskuntavaalien aikana harmaan talouden kitkemiseen tähtäävien toimien puolesta, osin yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Vaalikausien välillä liitto järjestää tapaamisia poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. PAMin kärkitavoitteena on ollut pitkään alipalkkauksen kriminalisointi, jota kohti on otettu pieniä askelia. PAM tavoittelee myös veronumerovelvoitteen laajentamista ravintola- ja kiinteistöpalvelualalle, tilaajavastuulain uudistamista sopimuksen aikaisen vastuun lisäämiseksi sekä hankintalain uudistamista. Julkisissa hankinnoissa olisi tarpeen lisätä laatukriteerejä, mikä auttaisi kitkemään harmaan talouden toimijoita kilpailutuksista. PAMin tavoitteena on myös päästä kassojen ohimyynnistä eroon.
Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä PAMilla on harmaan talouden torjunnassa?
PAMilla on toimialakohtaisia kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, esimerkiksi kaupan alalla, joissa käsitellään verovälttelyn kysymyksiä. Työperäisen hyväksikäytön kysymykset ovat kiinteistöpalvelualan ja ravintola-alan järjestöissä yleiseurooppalaisia aiheita. EU:n jäsenmailla on myös julkisissa hankinnoissa samankaltaisia harmaaseen talouteen liittyviä haasteita. Kansainvälisellä tasolla moniin rajat ylittäviin ongelmiin, kuten työperäiseen hyväksikäyttöön, puuttuminen voi olla vaikeaa, sillä kansallisten viranomaisten resurssit määrittävät torjuntatyön vaikuttavuutta. Yritysvastuun ja hankintojen kriteerit ovat kuitenkin osa-alueita, joita kansainvälisillä sopimuksilla voitaisiin parantaa.