Rikostorjunta

Poliisi | Tulli | Oikeusministeriö

Tiivis viranomaisyhteistyö ja yksittäiset laajat juttukokonaisuudet näkyvät poliisin talousrikostilastoissa

Lähde: Poliisi

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 2 069 uutta talousrikosasiaa. Näihin liittyi yhteensä 4 271 rikosta. Poliisin tietoon tulleet talousrikosasiat ovat nousseet tasaisesti vuosien 2013-2017 aikana. Vuoden 2018 tammi-kesäkuun tilastot näyttävät, että talousrikosasioiden lukumäärä on hieman laskusuunnassa.

Viime vuosina poliisin tietoon tulleiden uusien talousrikosasioiden suuri määrä näkyy siten, että tutkinnassa on edelleen paljon avoimia talousrikosasioita. Positiivista on, että rikostutkintoja saatiin päätettyä viime vuonna hieman enemmän kuin uusia tutkintoja avattiin, ja tämä sama suunta on jatkunut 2018 tammi-kesäkuun aikana.

Poliisin tietoon tulleet verorikokset laskusuunnassa 

Suuri osa poliisin tietoon tulleista talousrikoksista on muiden talousrikostorjuntaviranomaisen ilmoittamia. Verohallinnon kohdevalintamenettelyn tehostaminen ja uusi rikosilmoitusohje ovat osaltaan vaikuttaneet poliisin tietoon tulleiden verorikosten määrän kasvuun. Myös yksittäiset laajat rikostutkintakokonaisuudet näkyvät tilastoissa selvästi.

Vuonna 2017 poliisin tietoon tulleiden törkeiden veropetosten ja veropetosten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaksitoista prosenttia. Erityisesti törkeiden veropetosten määrä on selkeästi kasvanut vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuoden 2018 tammi-kesäkuun tilastot näyttävät, että poliisin tietoon tulleet törkeät veropetokset ovat laskusuunnassa.

Poliisin ja Verohallinnon verorikostilastoja vertailtaessa huomataan, että ne eivät ole aivan yhteneväisiä asianimikkeiden määrien osalta. Esimerkiksi viime vuonna Verohallinto oli tehnyt yhteensä 721 rikosilmoitusta törkeiden veropetosten osalta ja poliisille ilmoitettujen asianimikkeiden määrä oli vastaavasti 621. Poliisin tilastointi perustuu poliisin käytössä olevan talousrikosmääritelmän mukaisiin rikoksiin. Verohallinnon rikosilmoituksista osa saattaa myös tilastoitua poliisin tilastoissa eri vuosille tai yhdeksi asianimikkeeksi.

Vuoden 2017 talousrikoksiksi luokiteltujen rikosasioiden tilastoissa näkyy selvästi nousua mm. törkeiden veropetosten, identiteettivarkauksien ja väärennöksien kohdalla. Kyseisten tilastojen osalta tilastollinen "piikki" selittyy sillä, että Verohallinnolta yritettiin saada virheellisiä arvonlisä-veronpalautuksia hyödyntäen väärennettyjä tilinmuutosilmoituksia. Nämä yksittäiset ja laajat rikostutkintakokonaisuudet näkyvät tilastollisesti selvästi. Tehostunut viranomaisyhteistyö on lisännyt viime vuosina myös poliisin tietoon tulleita ympäristörikoksia.

Vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskus on tehnyt Verohallinnolle yli 1100 tietoluovutusta epäilyttävistä liiketoimista. Näiden tietoluovutusten perusteella aloitettujen verotarkastusten seurauksena vuoden 2017 syyskuun loppuun mennessä veroja oli määrätty yhteensä noin 6,6 miljoonaa euroa. Talousrikoksissa rahanpesu liittyy tyypillisesti petoksiin, veropetoksiin ja kirjanpitorikoksiin.

Rikoshyötyä saatiin takaisin 2018 kesäkuuhun mennessä 10,4 miljoonaa euroa

Sekä talousrikosten myötä aiheutuneet poliisin tietoon tulleet rikosvahinkomäärät että poliisin haltuun saama rikoshyöty ovat laskeneet viime vuosien aikana. Poliisin haltuun saamaan rikoshyötyyn vaikuttaa tutkinnassa olevien rikosasioiden laatu ja siksi rikoshyödyn määrät vaihtelevat vuosittain. Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä vuonna 2017 noin 15,7 miljoonaa euroa, mikä on hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tämän vuoden osalta poliisi on kirjannut tammi-kesäkuun ajalta rikoshyötyä jo 10,4 miljoonaa euroa. Haltuun saadun omaisuuden määrä on hyvällä tasolla verraten viime vuoden kokonaismäärään. Yleensä vain osa rikoshyödystä saadaan takaisin. Poliisin haltuun saamaa rikoshyödyn määrää voidaan kuitenkin pitää kansainvälisesti vertailtuna hyvänä.


Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia

Lähde: Tulli

Tulli kantoi vuonna 2017 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja noin 2,9 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen- että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.

Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin

Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.

Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät tämän vuosikymmenen uudet ilmiöt, kuten sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.

Tullin tarkastustoiminnassa painopisteenä ovat aihealueet ja toimijat, joihin liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on myös keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tukintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.

Verojäämät maksettavaksi määrätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista vuosina 2013–2017

Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013 - 2017 vaihdellut 0,05 - 0,25 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2017 Tullin vajaan kolmen miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli noin 1,1 miljoonaa euroa eli 0,05 %.

Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla

Tullin tarkastustoiminnan tehtävänä on varmistaa tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus, edistää ja turvata ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojata yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.

Tullin tarkastusalueita olivat vuoden 2016 loppuun saakka tullimenettelyt, valmisteverotus, autoverotus, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Valmisteverotus ja autoverotus siirtyivät vuoden 2017 alusta Verohallinnon valvontaan. Tulli tekee kuitenkin edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun.

Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti.  Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä menettelyn-, kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.

Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä tai jälkikäteisenä tulliselvityksen tai -verotuksen jälkeen. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta.

Asiakirjatarkastuksella tarkoitetaan tässä tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin tapahtumiin ja tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.

Yritys- ja asiakirjatarkastukset vuosina 2013–2017

Tarkastusten kappalemäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vuosittain vahvistettavat painopistealueet ja tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Merkittävin tarkastusmäärien vähenemiseen vaikuttanut tekijä vuonna 2017 on valmiste- ja autoverotarkastusten siirtyminen Verohallinnon vastuulle. Vuoden 2017 painopistealueena olivat tullimenettelyt.

Jälkikannot tilastoidaan päätöksen vahvistamisvuoden mukaisesti. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla.

Tulli teki vuonna 2017 yhteensä 244 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot vuoden 2017 loppuun mennessä maksuunpantujen verotuspäätösten osalta olivat 6,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 harmaan talouden kohteisiin tehdyistä yritystarkastuksista rikosperusteisia tai esitutkintaan johtaneita tarkastuksia oli yhteensä kuusi. Vuonna 2016 vastaava määrä oli 25 tarkastusta.

Verkkokaupan kasvu näkyy tuoteväärennösten valvonnassa

Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä on tuotteita, jotka loukkaavat rekisteröityä tavaramerkkiä tai rekisteröityä mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvonta tapahtuu muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.

Teollis- ja tekijänoikeuksia (IPR) loukanneiden tuotteiden markkinoilta syrjäytetty arvo ja pysäytettyjen kappalemäärä

Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskussa, poikkeuksena vuosi 2016. Vuonna 2017 kappalemäärä kasvoi merkittävästi tuoteväärennösten laskennallisen arvon jatkaessa pitkäaikaisen trendin mukaista supistumista. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi ja pysäytykset painottuvat selkeästi posti- ja pikarahtiliikenteeseen. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa erittäin voimakas Internet-kaupan kasvu, minkä seurauksena lähetyskoot ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa. Maaliskuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi tavaramerkkiasetus, antaa Tullille mahdollisuuden pysäyttää, Suomen kautta kolmansiin maihin kulkevia, rekisteröityjä EU-tavaramerkkejä loukkaavia tuotteita.

Talousrikostutkinta

Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka liittyvät Tullin toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen, kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan.

Talousrikostutkinnan vaikuttavuus, takaisin saatu rikoshyöty ja paljastetut veropetokset vuosina 2013–2017

Tullissa talousrikostutkinnan vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista, vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista, Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta.

Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2017 yhteensä noin 55 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli lähes 29 miljoonaa euroa vähemmän. Suurin osa vaikuttavuuden kasvusta johtuu rikoksella aiheutetun vahingon määrän kasvusta.

Talousrikoksissa haltuun saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee suuresti vuositasolla. Rikoshyödyn määrä koostuu Tullin takaisin saamasta omaisuudesta, turvaamistoimista (vakuustakavarikot ja hukkaamiskielto) sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta.

Tulli tutki vuonna 2017 yhteensä 1 086 veropetosta, mikä on 172 veropetosta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Törkeitä veropetoksia paljastui 83.

Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. Vuonna 2017 on aikaisempien vuosien tapaan havaittu logistiikka-alan vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuvaa laitonta toimintaa. Tullin tutkinnassa olevat tapaukset ovat liittyneet muun muassa vientiselvittämättömiin tavaroihin tai virheellisesti ilmoitettuihin tavarankuvauksiin.

Tullin harmaan talouden torjunta on ollut tehokasta ja oikein suunnattua

Vuosille 2016–2020 hyväksytyn strategian mukaisesti Tulli torjuu harmaata taloutta sekä suojaa yhteiskuntaa varmistamalla tavaraturvallisuutta ja torjumalla rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta.

Tullin harmaan talouden ja talousrikostorjunnan vaikuttavuus vuosina 2013–2017

Tullin harmaan talouden ja talousrikostorjunnan vaikuttavuus on vuosina 2013 - 2017 vaihdellut 45 ja 87 miljoonan euron välillä. Vaikuttavuutta mitataan hallinnollisten sekä rikosperusteisten toimenpiteiden määrällä.

Veropetosten määrä on kasvanut 95 prosentilla vuosien 2013 ja 2017 välillä.  Viiden vuoden ajanjaksolla törkeitä veropetoksia on ollut vuosittain 51–109, veropetoksia 148–226 ja lieviä veropetoksia 358–822. Veropetosrikosten määrä on kasvanut kaikissa tekomuodoissa.

Tulli arvioi verovajetta

Tulli on osallistunut kansalliseen verovajeen arviointimenetelmien kehittämiseen ja tämän jälkeen itsenäisesti tuottanut vuosittain verovajearviot Tullin kantovastuulla oleviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Tulli on hyödyntänyt verovajearviointityön tuloksia toiminnan suuntaamisessa.

Verovajearvio Tullin keräämiin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin

Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän erotusta. Lainmukaisella verokertymällä tarkoitetaan niitä veroja, jotka kulloinkin voimassa olevien lakien mukaan asiakkaiden olisi pitänyt maksaa. Verovaje jaetaan kahteen osaan: verojäämiin sekä ilmoitus laiminlyönteihin ja ilmoitusvirheisiin. Yleensä virheet ja laiminlyönnit johtuvat asiakkaan puutteellisesta ilmoituksesta tai kolmannen osapuolen ilmoitus sisältää virheitä ja puutteita. Todellinen verokertymä sekä verovaje eivät sisällä mahdollisia viivästysseuraamuksia tai vahingonkorvaussaatavia. Verovajetta aiheuttaa esimerkiksi osaamattomuus, huolimattomuus sekä tahallisuus eli harmaa talous.

Verojäämät sekä verovajeen kehitys verolajeittain vuosina 2012 – 2016

Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena

Lähde: Oikeusministeriö

Ratkaisut asiat vuosittain ja ratkaisutyypeittäin

Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla.

Ratkaistut asiat rikosnimikkeittäin, asioiden lukumäärä ja käsittelyajat vuosittain

Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 60 päivästä 200 päivään.