Rikostorjunta

Poliisi | Tulli | Syyttäjälaitos | Oikeusministeriö

Näin talousrikosprosessi etenee

Lähde: Poliisi, Syyttäjälaitos ja oikeusministeriö


Poliisille tehtyjen talousrikosilmoitusten määrä nousi, vaikka kokonaisrikollisuus laski

Lähde: Poliisi

Poliisin tietoon tullut kokonaisrikollisuus on ollut laskussa viime vuosina. Poliisille tutkintaan tulleiden talousrikosluokiteltujen rikosilmoitusten (rikosasia) lukumäärä (1 963 kpl) kasvoi viime vuonna noin 14 prosentilla edellisestä vuodesta. Poliisilla tutkinnassa oleva talousrikoskokonaisuus voi sisältää useita rikosilmoituksia ja yksittäinen rikosilmoitus useita rikoksia. Yksittäiset tunnusluvut eivät sinällään kerro talousrikosasioiden tai tutkinnan laajuudesta.

Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli edellisvuotta enemmän muun muassa vero- ja velallisen rikoksia ja petoksia. Erityisesti vero-, velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikosten törkeät tekomuodot lisääntyivät. Viime vuoden lopulla tutkittavana olleiden talousrikosasioiden määrä oli yhteensä 2 795, joista noin puolet tutkitaan poliisilaitoksissa Uudenmaan alueella.

Talousrikoksilla aiheutettiin mittavat rikosvahingot ja rikoshyötyä saatiin pois aiempaa enemmän  

Talousrikosasioiden lisääntymisestä huolimatta niitä saatiin tutkittua yhdeksän prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tutkituissa talousrikosasioissa rikosvahingot olivat todella suuret, yhteensä yli 320 miljoonaa euroa. Rikosvahingoilla on suuri yhteiskunnallinen merkittävyys. Poliisiyksiköt päättivät viime vuonna tutkinnan useassa laajoja rikosvahinkoja sisältävässä rikosasiassa.

Rikoshyötyä talousrikosasioissa saatiin viime vuonna tekijöiltä pois edellisvuotta selkeästi enemmän, yhteensä lähes 32 miljoonaa euroa. Hyvä pois otetun rikoshyödyn lopputulos kertoo muun muassa rikoshyödyn jäljittämisen ja poisottamisen kyvykkyydestä, esitutkintayhteistyön onnistumisesta, oikeasta menettämisseuraamuslajin valinnasta ja pakkokeinojen käytöstä.

Suurin osa poliisin tietoon tulleista verorikoksista tapahtuu yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa

Poliisin tutkimista talousrikoksista noin puolet on kirjanpito-, vero- ja velallisen rikoksia. Kirjanpitorikokset muodostavat noin viidesosan kaikista poliisin tietoon tulleista talousrikoksista. Verorikokset muodostivat noin 16 prosentin osuuden kaikista poliisille ilmoitetuista talousrikoksista viime vuonna.

Kaikista poliisin tietoon tulleista verorikoksista lähes yhdeksänkymmentä prosenttia on talousrikoksiksi luokiteltuja eli ne ovat tapahtuneet yritystoiminnassa tai sellaiseen rinnastettavassa toiminnassa tai niiden yhteydessä. Viime vuonna verorikosten määrä (kaikki tekomuodot) kasvoi noin 13 prosentilla vuoteen 2018 verrattuna. Törkeitä veropetoksia kirjattiin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Poliisin tietoon tulee hyvin erilaisia talousrikoksia, vaikka puolet rikoksista onkin edellä mainittuja niin sanottuja tyypillisiä talousrikoksia. Poliisin käytössä olevan talousrikosluokittelun alle kuuluu noin sata erilaista rikosnimikettä mukaan lukien niin elintarviketurvallisuuteen kuin ympäristön suojeluun liittyviä rikoksia.


Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia

Lähde: Tulli

Tulli kantoi vuonna 2019 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja n. 0,3 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen- että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.

Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin

Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.

Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät tämän vuosikymmenen uudet ilmiöt, kuten sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä. 

Tullin tarkastustoiminnassa painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on myös keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen. 

Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013–2019 vaihdellut 0,05–0,56 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2019 Tullin noin 0,3 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli noin 1,54 miljoonaa euroa eli 0,56 % (kuvio 1).

Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla

Tullin tarkastustoiminnassa varmistetaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus, edistetään ja turvataan ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojataan yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.

Tullin tarkastusalueita olivat vuonna 2019 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun. 

Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti. Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.

Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.

Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.

Tulli teki vuonna 2019 yhteensä 285 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vuosittain vahvistettavat painopistealueet ja tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Vuonna 2019 tullausmenettelyjen panopistealueet olivat tuonti ja erityismenettelyt.

Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot vuoden 2019 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä olivat 9,5 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla. 

Vuonna 2019 harmaan talouden kohteisiin tehtiin 15 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Nämä olivat joko rikosperusteisia, pohjautuivat Olafin AM-viesteihin tai niistä tehtiin esitutkintapyyntö.

Tuoteväärennösten valvonnassa haasteita vuonna 2019

Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä on tuotteita, jotka loukkaavat rekisteröityä tavaramerkkiä tai rekisteröityä mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvonta tapahtuu muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.

Vertailukaudella 2013–2019 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuuntaisia (kuvio 3). Vuonna 2019 kappalemäärä laski edellisvuodesta merkittävästi (99 %), tuoteväärennösten laskennallinen arvo laski lähes vastaavasti. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi ja pysäytykset painottuvat posti- ja pikarahtiliikenteeseen. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa erittäin voimakas internet-kaupan kasvu, minkä seurauksena lähetyskoot ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa. 

Maaliskuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi tavaramerkkiasetus antaa Tullille mahdollisuuden pysäyttää, Suomen kautta kolmansiin maihin kulkevia, rekisteröityjä EU-tavaramerkkejä loukkaavia tuotteita. Vuonna 2019 ei pysäytetty yhtäkään isoa rahtilähetystä, vaan pysäytykset tulivat nimenomaisesti posti- ja pikarahtiliikenteestä. Teollis- ja tekijänoikeuksien (IPR) valvonnassa jo yksi suurempi kohde vaikuttaa huomattavasti vuositasolla laskennallisen arvon määrään.

Valvonnan kannalta postiliikenne on haasteellista suurten volyymien takia. Tuoteväärennöksen tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua. Yli 90 % Suomessa tehdyistä pysäytyksistä on tavaramerkkiloukkauksia. Postiliikenteen valvontaan allokoiduilla resursseilla ei ole ollut mahdollisuuksia keskittyä saapuvien tuoteväärennösten etsimiseen verkkokaupan pakettimäärien jatkuvasti kasvaessa. 

Talousrikostutkinta

Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka liittyvät sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), silloin kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.

Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2019 yhteensä hieman yli 33 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin 6 miljoonaa euroa vähemmän (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Suurin osa vaikuttavuuden kasvusta johtuu talousrikoksissa takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvusta. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain.

Tulli tutki vuonna 2019 yhteensä 1 362 veropetosta, mikä on 68 veropetosta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Veropetosrikosten määrä on kasvanut kaikissa tekomuodoissa. Törkeitä veropetoksia paljastui 149, jossa on kasvua 33 edellisvuodesta. 

Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Tullin harmaan talouden torjunta on ollut tehokasta ja oikein suunnattua

Vuosille 2016–2020 hyväksytyn strategian mukaisesti Tulli torjuu harmaata taloutta sekä suojaa yhteiskuntaa varmistamalla tavaraturvallisuutta ja torjumalla rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta.

Tullin harmaan talouden ja talousrikostorjunnan vaikuttavuutta mitataan hallinnollisten sekä rikosperusteisten toimenpiteiden määrällä ja se on  2013–2019 vaihdellut 36 ja 87 miljoonan euron välillä (kuvio 5). Veropetosten määrä on kasvanut 145 prosentilla vuosien 2013 ja 2019 välillä.  Seitsemän vuoden ajanjaksolla törkeitä veropetoksia on ollut vuosittain 51–149, veropetoksia 148–256 ja lieviä veropetoksia 358–957. Veropetosrikosten määrä on kasvanut kaikissa tekomuodoissa.


Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen

Rikosvastuun toteuttaminen tarkoittaa harmaan talouden ilmiöissä sitä, että syyttäjä päättää syyteharkinnassa, onko yksittäisessä asiassa perusteita katsoa jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte, kun siihen on esitutkinnassa kertyneen näytön perusteella todennäköiset syyt. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän haastehakemuksella ja etenee siitä valmistelujen jälkeen pääkäsittelyyn.


Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena

Lähde: Oikeusministeriö

Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla.

Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 60 päivästä 200 päivään.