Rikostorjunta

Poliisi | Tulli | Oikeusministeriö

Poliisin tietoon tulleiden talousrikosjuttujen määrä väheni mutta silti rikoshyötyä saatiin takaisin ennätysmäärä 

Lähde: Poliisi

Talousrikosluokiteltujen uusien rikosasioiden eli juttujen määrä väheni viime vuonna. Poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 1 722 uutta talousrikosasiaa, mikä on 347 vähemmän kuin vuonna 2017. Laskua tapahtui vuoteen 2017 verrattuna lähes 17 %. Kirjattuihin rikosasioihin liittyi yhteensä 3 799 rikosta, mikä on 11 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna (kuvio 1).

Avoimien eli tutkinnassa olevien talousrikosasioiden määrä oli viime vuonna 2 508. Avoimien juttujen määrä on pysynyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana.

Vuonna 2018 tutkinnassa päätettiin yhteensä 1 767 rikosasiaa. Myös päätettyjen juttujen määrä väheni aikaisimmista vuosista selvästi. Päätettyjä juttuja oli vuoteen 2017 verrattuna yhteensä 330 vähemmän eli laskua oli lähes 16 %. Positiivista on, että rikostutkintoja saatiin päätettyä viime vuonna hieman enemmän kuin uusia tutkintoja avattiin.

Poliisin tietoon tulleet verorikokset laskivat 

Talousrikosten torjunnassa viranomaisyhteistyö on erittäin tärkeää. Suurin osa talousrikoksista on muiden talousrikostorjuntaviranomaisten ilmoittamia. Keskeisimmät ilmoittajatahot ovat Verohallinto sekä konkursseihin liittyvät pesänhoitajat. Vuonna 2018 talousrikosasiat muodostuivat pääosin veropetoksista, kirjanpitorikoksista sekä velallisen rikosasioista. Nämä kattoivat lähes 44 % poliisille ilmoitettujen rikosten kokonaismäärästä.

Poliisin tietoon tulleiden veropetosten sekä törkeiden veropetosten määrät laskivat selvästi (kuvio 2). Viime vuonna veropetokset laskivat lähes 37 % ja törkeät veropetokset noin 35 % verrattuna vuoteen 2017. Viime vuonna veropetoksia kirjattiin 84 ja törkeitä veropetoksia 404.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli edellistä vuotta huomattavasti vähemmän talousrikoksiksi luokiteltuja petoksia, identiteettivarkauksia, väärennyksiä sekä kavalluksia. Myös ympäristön turmelemisia ilmoitettiin huomattavasti vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Toisaalta velallisen epärehellisyys sekä mm. rekisterimerkintärikos, törkeä rahanpesu ja törkeä väärennys rikosnimikkeet lisääntyivät selvästi.

Poliisin sai rikoshyötyä takaisin yli 27,4 miljoonaa euroa

Poliisin tietoon tulleet rikosvahinkomäärät ja poliisin haltuun saama rikoshyöty nousivat selvästi viime vuonna (kuviot 3-4). Poliisin haltuun saamaan rikoshyötyyn vaikuttaa tutkinnassa olevien rikosasioiden laatu, ja siksi rikoshyödyn määrät vaihtelevat vuosittain. Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä viime vuonna yhteensä noin 27,4 miljoonaa euroa, mikä on yli kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin vuosina 2016 ja 2017. Yleensä vain osa rikoshyödystä saadaan takaisin. Poliisin haltuun saamaa rikoshyödyn määrää voidaan kuitenkin pitää kansainvälisesti vertailtuna hyvänä.

Rahanpesun selvittelykeskus toimi tehokkaasti

Rahanpesu on kansainvälisen rikollisuuden voimanlähde, ja siksi sen torjuminen on tärkeää.

Rahanpesun selvittelykeskuksen tehtävänä on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen sekä tutkintaan saattaminen. Keskus ottaa vastaan sille tehdyt ilmoitukset, käsittelee, analysoi sekä luovuttaa oleellista tietoa muille viranomaisille Suomessa kuten esimerkiksi poliisille, Verohallinnolle, suojelupoliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle. Luovutettujen ilmoitusten määrä oli viime vuonna noin 7 % kaikista rahanpesuilmoituksista.

Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtiin viime vuonna 39 220 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Se on 17 % vähemmän kuin vuonna 2017. Samalla kuitenkin pankkien ja muiden finanssilaitosten tekemien ilmoitusten määrä jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin. Kaikkiaan pankit tekivät yli 9 000 ilmoitusta. Tämä tarkoittaa noin 75 % kasvua verrattuna vuoteen 2017.

Viime vuonna rahanpesun selvittelykeskuksen teki liiketoimen keskeyttämisiä eli jäädytyksiä yli 5,2 miljoonaa euroa. Viranomaisten haltuun saatiin rikoksella hankittuja epäiltyjä varoja yli 2,3 miljoonaa euroa. Luvut kasvoivat huomattavasti verrattuna edellisiin vuosiin.

Lukumääräisesti eniten ilmoituksia tehneet ilmoittajatahot olivat rahapeliyhteisöt, yleistä maksujen välitystä tarjoavat yhtiöt sekä pankit. Yleisimpiä syitä ilmoituksien tekemiseen ovat olleet epätavalliset tilisiirrot, poikkeavuus asiakasryhmän normaalista toiminnasta ja puutteellinen varojen alkuperäselvitys.


Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia

Lähde: Tulli

Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.

Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin

Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.

Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät tämän vuosikymmenen uudet ilmiöt, kuten sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.

Tullin tarkastustoiminnassa painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.

Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013 - 2018 vaihdellut 0,05 - 0,25 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2018 Tullin noin 0,5 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus oli noin 2 miljoonaa euroa eli 0,48 % (kuvio 1).

Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla

Tullin tarkastustoiminnassa varmistetaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus, edistetään ja turvataan ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojataan yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä. Tarkastusalueita olivat vuonna 2018 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun. Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti. Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään muun muassa varastotarkastuksia sekä menettelyn-, kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.

Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.

Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.

Tulli teki vuonna 2018 yhteensä 231 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vuosittain vahvistettavat painopistealueet ja tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot vuoden 2018 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä olivat 6,9 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla. Vuonna 2018 harmaan talouden kohteisiin tehdyistä yritystarkastuksista rikosperusteisia tai esitutkintaan johtaneita tarkastuksia oli yhteensä viisi. Vuonna 2017 vastaava määrä oli kuusi tarkastusta.

Verkkokaupan kasvu näkyy tuoteväärennösten valvonnassa

Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä on tuotteita, jotka loukkaavat rekisteröityä tavaramerkkiä tai rekisteröityä mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvonta tapahtuu muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.

Vuosina 2013 - 2018 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuuntaisia (kuvio 3). Vuonna 2018 kappalemäärä laski edellisvuodesta merkittävästi, lähes 74 %. Vastaavasti tuoteväärennösten laskennallinen arvo kasvoi yli nelinkertaiseksi edellisvuodesta. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi ja pysäytykset painottuvat selkeästi posti- ja pikarahtiliikenteeseen. Tähän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa erittäin voimakas Internet-kaupan kasvu, minkä seurauksena lähetyskoot ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa.

Maaliskuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi tavaramerkkiasetus antaa Tullille mahdollisuuden pysäyttää Suomen kautta kolmansiin maihin kulkevia, EU:ssa rekisteröityjä tavaramerkkejä loukkaavat tuotteet. Vuonna 2018 oli aiempaa selvemmin nähtävissä, että suurin osa pysäytyksistä tehtiin posti- ja pikarahtiliikenteessä, joissa nettikauppa on merkittävässä osassa. Valvonnan kannalta postiliikenne on haasteellista suurten volyymien takia ja koska tuoteväärennösten tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua. 

Talousrikostutkinta

Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka liittyvät sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.

Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2018 yhteensä noin 27 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli lähes puolet enemmän (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Suurin osa vaikuttavuuden laskusta vuonna 2018 johtuu rikoksella aiheutetun vahingon pienentymisestä. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain. Tulli tutki vuonna 2018 yhteensä 1 294 veropetosta, joista törkeitä oli 116. Verorikosten määrä on kasvusuunnassa.

Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Tullin harmaan talouden torjunta on ollut tehokasta ja oikein suunnattua

Vuosille 2016 - 2020 hyväksytyn strategian mukaisesti Tulli torjuu harmaata taloutta sekä suojaa yhteiskuntaa varmistamalla tavaraturvallisuutta ja torjumalla rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta. Tullin harmaan talouden ja talousrikostorjunnan vaikuttavuutta mitataan hallinnollisten ja rikosperusteisten toimenpiteiden määrällä ja se on 2013 - 2018 vaihdellut 36 ja 87 miljoonan euron välillä (kuvio 5). Paljastettujen veropetosten määrä on kasvanut 132 %:lla vuodesta 2013 vuoteen 2018. Kuuden vuoden ajanjaksolla törkeiden veropetosten määrä on vaihdellut vuosittain 51 ja 116 välillä, veropetokset 148 ja 251 välillä ja lievät veropetokset 358 ja 927 välillä.


Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena

Lähde: Oikeusministeriö

Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla.

Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 60 päivästä 200 päivään.