Oikeusturva ja maksukyvyttömyys

Konkurssiasiamiehen toimisto  | Ulosottolaitos

Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssit 2015–2019

Kuviosta 1 nähdään, että konkurssiin asetettujen velallisten määrä kasvoi 5,7 prosenttia vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Vireillä on 3 131 konkurssimenettelyä, joista 486 jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä.

Erityistarkastukset 2015–2019

Erityistarkastusten määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolta (kuvio 2). Konkurssiasiamiehen määräämät erityistarkastukset kohdistuvat lähinnä vähävaraisiin konkurssipesiin, joissa pesänhoitajat ovat havainneet tarpeen selvittää tarkemmin velallisen konkurssia edeltävää toimintaa.

Edellisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman yhteydessä kehitettiin viranomaisyhteistyönä erityistarkastusten nopeutettu toimintamalli. Toimintamallia on jalkautettu ja toteutettu vuonna 2019 jo useissa toimintamalliin soveltuvissa konkurssimenettelyissä ja kokemukset ovat positiivisia. Erityistarkastukset on toteutettu aikaisemmassa vaiheessa ja paremmin prosessin tarpeita huomioiden. Lisäksi rikosprosessin esitutkintavaihe on nopeutunut, rikoshyödyn takaisinsaanti on tehostunut ja menettely on edistänyt tiedonvaihtoa ja yhteistyötä pesänhoitajan, poliisin, syyttäjän sekä erityistarkastuksen toteuttajan välillä.

Vuonna 2019 konkurssiasiamiehen toimisto kustansi 47 konkurssipesässä kirjanpidon loppuunsaattamisen. Määrä on kasvanut vuosittain ja vuonna 2019 se oli 20,5% suurempi kuin vuonna 2018.

Erityistarkastusten kustannukset 2015–2019

Tarkastuskustannukset ovat pysyneet hyvin vuosittaisten määrärahojen puitteissa, mikä johtuu osaltaan hankintojen kilpailuttamisesta.

Koska erityistarkastukset teetetään vähävaraisissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain, jos konkurssipesään on kertynyt riittävästi varoja esimerkiksi takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena.

Julkisselvitykset 2015–2019

Vuonna 2019 alkoi 60 uutta julkisselvitystä, mikä vastaa viime vuosien tasoa (kuvio 5). Vireillä olevien julkisselvitysten määrä on 15,5 prosenttia kaikista vireillä olevista konkurssimenettelyistä. Julkisselvitysten määrä on pysynyt korkeana, koska rikosprosessit ja siviilikanteiden käsittely sekä perinnän käynnistäminen kestävät tyypillisesti useita vuosia.   

Vuonna 2019 konkurssiasiamiehen toimisto on koordinoinut kolmea harmaan talouden tutkintakokonaisuutta, joihin kytkeytyy useita konkurssiin ajautuneita yhtiöitä. Osa näistä konkurssipesistä on haettu julkiselvitykseen.

Julkisselvitysten kustannukset 2015–2019

Julkisselvitysten kustannukset ovat nousseet edelleen. Kustannusten kasvaminen johtuu vireillä olevien julkisselvitysten suuresta määrästä ja siitä, että uusien laskutusohjeiden mukaisesti palkkiot ja kulut laskutetaan aina kalenterivuoden kuluessa, jotta arviomäärärahan riittävyyttä voidaan luotettavasti seurata.

Vuonna 2019 päättyneissä julkisselvityksissä velkojille jaetut jako-osuudet jäivät selvästi aiempaa pienemmiksi (kuvio 6). Vuosittaiset vaihtelut voivat jatkossakin olla huomattavia.


Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.

Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.

Velkaantuminen yhä korkealla tasolla

Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.

Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.

Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa

Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perimistulos oli vuonna 2019 noin 1,130 miljardia euroa. Erikoisperinnässä käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2019 erikoisperintään otettiin selvitettäväksi 366 velallista ja käsiteltiin 596 velallista perintätuloksen ollessa noin 30,3 miljoonaa euroa.

Harmaa talous voi houkuttaa

Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.

Muutos näkyy tilastoissa

Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.

Ulosoton asiamäärät edelleen korkealla tasolla

Vireille tulleiden asiamäärien lasku vuonna 2019 selittyy pääasiassa veronpalautusaikataulun uudistuksella (kuvio 1). Tästä syystä asioita jätettiin vuoden 2018 lopussa tavallista enemmän vireille. Vuonna 2019 veroasioita tuli vireille edellisvuotta vähemmän, sen sijaan muiden julkisoikeudellisten asioiden määrä kasvoi.

Kuviosta 3 nähdään ulosottoon vireille tulleet asiat yhteensä ja ryhmiteltynä veroihin, muihin julkisoikeudellisiin asioihin (esimerkiksi vakuutusmaksut tai erilaiset kuntien ja muiden julkisyhteisöiden saatavat kuten sairaanhoito‐ ja päivähoitomaksut).
Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.