Oikeusturva ja maksukyvyttömyys

Konkurssiasiamiehen toimisto  | Ulosottolaitos

Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssit 2016–2020

Koronaviruspandemiasta johtuvat konkurssilain väliaikaiset muutokset tulivat voimaan 1.5.2020 ja muutokset selittävät konkurssihakemusten määrän laskua aiempiin vuosiin verrattuna.

Konkurssihakemukset vähenivät 18,6 prosenttia ja konkurssiin asetettujen velallisten määrä väheni 5,1 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Vireillä on 2 950 konkurssimenettelyä, joista 528 jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä.

Konkurssihakemusten ja konkurssiin asetettujen velallisten määrien odotetaan kasvavan merkittävästi väliaikaismuutosten päättymisen 31.1.2021 jälkeen.

Erityistarkastukset 2016–2020

Erityistarkastusten määrä on kasvanut merkittävästi. Konkurssiasiamiehen määräämät erityistarkastukset kohdistuvat lähinnä vähävaraisiin konkurssipesiin, joissa pesänhoitajat ovat havainneet tarpeen selvittää tarkemmin velallisen konkurssia edeltävää toimintaa.

Vuonna 2020 konkurssiasiamiehen toimisto kustansi 65 konkurssipesässä kirjanpidon loppuunsaattamisen. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2020 se oli 38% suurempi kuin vuonna 2019.

Erityistarkastusten kustannukset 2016–2020

Tarkastuskustannukset ovat pysyneet hyvin vuosittaisten määrärahojen puitteissa, mikä johtuu osaltaan hankintojen kilpailuttamisesta.

Koska erityistarkastukset teetetään vähävaraisissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain, jos konkurssipesään on kertynyt riittävästi varoja esimerkiksi takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena.

Merkittävä osa erityistarkastuskustannuksista vuonna 2020 muodostui muutamaan yksittäiseen laajaan rikoskokonaisuuteen liittyvistä erityistarkastuskustannuksista.

Julkisselvitykset 2016–2020

Vuonna 2020 alkoi 75 uutta julkisselvitystä. Kasvua edellisvuoteen on 25 prosenttia. Vireillä olevien julkisselvitysten määrä on 17 prosenttia kaikista vireillä olevista konkurssimenettelyistä. Julkisselvitysten määrä on pysynyt korkeana, koska rikosprosessit ja siviilikanteiden käsittely sekä perinnän käynnistäminen kestävät tyypillisesti useita vuosia.

Vuonna 2020 konkurssiasiamiehen toimisto on koordinoinut useita harmaan talouden tutkintakokonaisuuksia, joihin kytkeytyy useita konkurssiin ajautuneita yhtiöitä. Osa näistä konkurssipesistä on haettu julkiselvitykseen.

Julkisselvitysten kustannukset 2016–2020

Julkisselvitysten kustannukset ovat laskeneet. Kustannusten lasku selittyy pääosin kustannusten ajoittumisesta ja julkisselvityskustannusten odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina julkisselvitysten määrän lisääntyessä.

Vuonna 2020 päättyneissä julkisselvityksissä velkojille jaetut jako-osuuksien määrät ovat nousseet huomattavasti edellisvuoteen verrattuna ja vuosittaiset vaihtelut voivat jatkossakin olla huomattavia.


Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.

Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.

Velkaantuminen yhä korkealla tasolla

Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.

Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.

Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa

Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perimistulos oli vuonna 2020 noin 1,157 miljardia euroa. Erikoisperinnässä käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2020 erikoisperintään otettiin selvitettäväksi 253 velallista ja käsiteltiin 332 velallista perintätuloksen ollessa noin 29 miljoonaa euroa.

Harmaa talous voi houkuttaa

Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.

Muutos näkyy tilastoissa

Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.

Ulosoton asiamäärät edelleen korkealla tasolla

Vireille tulleiden asiamäärien kasvu vuonna 2020 selittyy pääasiassa veronpalautusaikataulun uudistuksella (kuvio 1). Tästä syystä asioita jätettiin vuoden 2018 lopussa tavallista enemmän vireille, ja niitä saapui ulosottoon 2019 normaalia vähemmän. Vuonna 2020 veroasioita tuli vireille edellisvuotta vähemmän, sen sijaan muiden julkisoikeudellisten asioiden määrä kasvoi.

Kuviosta 3 nähdään ulosottoon vireille tulleet asiat yhteensä ja ryhmiteltynä veroihin, muihin julkisoikeudellisiin asioihin (esimerkiksi vakuutusmaksut tai erilaiset kuntien ja muiden julkisyhteisöiden saatavat kuten sairaanhoito‐ ja päivähoitomaksut).

Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.