Oikeusturva ja maksukyvyttömyys

Konkurssiasiamiehen toimisto  | Ulosottolaitos

Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssit 2014 - 2018

Kuviosta 1 nähdään, että konkurssiin asetettujen velallisten määrä kasvoi 19,3 % vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Vireillä on 3 051 konkurssimenettelyä, joista 470 jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä.

Erityistarkastukset ja niiden kustannukset 2014 - 2018

Erityistarkastusten määrä on noussut hieman edellisen vuoden tasolta (kuvio 2). Konkurssiasiamiehen määräämät erityistarkastukset kohdistuvat lähinnä vähävaraisiin konkurssipesiin, joissa pesänhoitajat ovat havainneet tarpeen selvittää tarkemmin velallisen konkurssia edeltävää toimintaa.

Tarkastusten nettokustannukset laskivat noin 20 % edelliseen vuoteen verrattuna (kuviot 3-4). Koska erityistarkastukset teetetään vähävaraisissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain, jos konkurssipesään on kertynyt riittävästi varoja esimerkiksi takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena.

Julkisselvitykset ja niiden kustannukset 2014 - 2018

Vireillä olevien julkisselvitysten määrä on 15,4 % kaikista vireillä olevista konkurssimenettelyistä (kuvio 5). Julkisselvitysten kustannukset ovat nousseet aiempaa korkeammalle tasolle, vaikka yli kolmasosaan julkisselvityksessä olevista konkursseista kertyy riittävästi varoja kattamaan menettelyn kustannukset. Päättyneissä julkisselvityksissä velkojille jaetut jako-osuudet ylittivät selvästi julkisselvitysten vuosittaiset nettokustannukset (kuvio 6).


Kansalaiset velkaantuvat – ulosotto tilastoi

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Suomalaiset ovat Euroopan tunnollisimpia laskunmaksajia. Ulosoton tilastot kuitenkin kertovat, että talousvaikeudet myös Suomessa lisääntyvät. Kansalaisten ulosottovelkojen määrä on kasvussa.

Velkaantuminen lisääntyy

Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.

Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.

Harmaa talous voi houkuttaa

Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvassa on myös ulosoton tilastoja.

Muutos näkyy tilastoissa

Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.

Ulosoton asiamäärät lievässä kasvussa

Ulosottoon tai ulosoton aikana hakijoille maksetaan noin puolet vireille tulleista asioita. Toinen puoli asioista palautuu hakijoille varattomuusesteellä (kuvio 1). Perintätulokseen vaikuttaa moni ulosotosta riippumaton tekijä.

Vuoden 2017 asiakasmääräkasvu selittyy pääasiassa jaksotuksella. Merkittävä osa vuodelle 2016 kuuluneista veroasioista tuli vireille vuonna 2017. Vuonna 2018 veroasioiden määrä kääntyi laskuun. Sen sijaan muita julkisoikeudellisia ja yksityisoikeudellisia asioita tuli vireille aiempaa enemmän.

Velalliset jaetaan henkilö- ja yritysvelallisiin. Jakauma on pysynyt ennallaan (kuvio 2). On huomattava, että sama velallinen voi tulla ulosoton järjestelmissä vireille useamman kerran. Näin esimerkiksi silloin, kun asiat maksetaan kokonaan pois ja myöhemmin vireille tulee uusia asioita.

Kuviossa 3 nähdään ulosottoon vireille tulleet asiat yhteensä ja ryhmiteltynä veroihin, muihin julkisoikeudellisiin asioihin (esimerkiksi vakuutusmaksut tai erilaiset kuntien ja muiden julkisyhteisöiden saatavat kuten sairaanhoito‚Äź ja päivähoitomaksut) ja muihin asioihin (yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat, elatusavut ja sakot).

Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää kansalaisten riskiä toimia harmaassa taloudessa.