Etuudet

Kela | ELY Palkkaturva

Kela puuttuu etuusväärinkäytöksiin

Lähde: Kela

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä, joita selvitetään tarkemmin muun muassa kuulemalla asiakasta. Väärinkäytöstä voidaan epäillä, jos asiakas on esimerkiksi antanut vääriä tietoja tai salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan.

Vuonna 2019 Kela teki 1 309 tutkintapyyntöä poliisille, jotka sisälsivät yhden tai useamman teon. Teot kohdistuivat yleensä aikaisempiin vuosiin. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8 317 241 euroa. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita.

Kelan tekemät tutkintapyynnöt menestyvät hyvin rikosprosessissa ja noin 90 % tapauksista johtaa tuomioon. Yleisemmin tuomiot tulevat lievästä petoksesta tai petoksesta. Lisäksi tuomioita on tullut törkeistä petoksista ja väärennyksistä. Kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on ollut vähäinen.

Suurin osa (n. 70 %) tutkintapyyntöön johtaneista etuusväärinkäytöksistä liittyy työttömyysetuuksiin, joissa harmaan talouden osuus on suurempi. Kela tekee yhteistyötä muun muassa verottajan kanssa ja saa käyttönsä verotarkastuksissa ilmi tulleita tietoja. Lisäksi Kela tekee omaa tulovalvontaa ja muuta kontrollia väärinkäytöksien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.


Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita

Lähde: Uudenmaan ELY-keskus

Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytös ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Vuonna 2019 väärinkäytösten osuus oli 7,1 % (6,6 % v. 2018) kaikista hylätyistä saatavista.

Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta niin sanottuna pimeänä työnä on voitu todentaa.

Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain noin neljännes maksetusta määrästä. Tästä määrästä suurin osa on konkurssipesän maksamia niin sanottuja massavelan takaisinmaksuja.

Vuonna 2019 hakemus hylättiin väärinkäytösperusteella 709 tapauksessa ja niissä haettujen saatavien määrä oli yhteensä 1 686 955 euroa.