Verkkokauppa on laajaa ja rajat ylittävää

Verkkokaupalla tarkoitetaan internetin välityksellä tarjottavia tavaroita tai palveluja. Verkkokauppa on harmaan talouden toimintaa silloin, kun toiminnasta jätetään maksamatta lakisääteiset maksut tai verot. Kaupankäynti internetin välityksellä on tänä päivänä kansainvälistä ja laajaa. 

Suomalaista verkkokauppaliiketoimintaa voidaan harjoittaa ulkomaille perustetun yhtiön lukuun. Joskus tällaisiin järjestelyihin on ryhdytty puhtaasti veronvälttämistarkoituksessa. Esimerkiksi Suomeen aktiivisesti myyviä alkoholin verkkokauppoja on perustettu Viroon ja muihin Baltian maihin, vaikka perustajat ovat suomalaisia. Viranomaisten havaintojen mukaan näiltä yrityksiltä on jäänyt arvonlisä- ja valmisteveroja tilittämättä Suomeen. Samanlainen ilmiö toistuu elintarvikkeina myytävien ravintolisien verkkokaupassa. Suomalaisten omistamat yritykset esimerkiksi Baltian maissa myyvät ravintolisiä verkkokaupoissa suomalaisille kuluttajille. Tuotteiden varastoinnin ja logistiikan voi hoitaa joku toinen yritys myyjän puolesta. Nämä yritykset eivät kuulu sijaintimaansa elintarvikevalvonnan piiriin, ja ne pyrkivät välttämään valvonnan ja siitä aiheutuvat maksut. On mahdollista, että myös näiltä yrityksiltä jää arvonlisäveroja tilittämättä Suomeen.

Verkkokaupan välillinen kytkeytyminen talousrikollisuuteen on ilmeinen

Verkkokaupan harmaalla taloudella on monenlaisia rajapintoja talousrikollisuuteen. Näitä ovat erilaiset maksuvälinepetokset, rahanpesu, identiteettivarkaudet, liittymät verorikoksiin ja tullimaksujen kiertämiseen sekä kirjanpitorikoksiin tai väärennysrikoksiin. Verkkokaupan toiminta voi myös liittyä korruptioon, pimeän työn välittämiseen, salakuljetukseen tai kuittikauppaan. Verkkokaupoilla on usein havaittu kansainvälisiä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.  

Verkkokauppa on voitu jo alun perinkin perustaa laittoman taloudellisen hyödyn tavoittelemiseen. Sivustolla voidaan myydä tuoteväärennöksiä tai anastettua tavaraa, kauppapaikka on voitu perustaa rahanpesua varten tai sen tarkoituksena voi olla kalastella ihmisten identiteettitietoja sekä korttidataa, jota käytetään myöhemmin rikolliseen toimintaan.

Verkkokaupan merkittävät verotukselliset riskit nyt ja tulevaisuudessa liittyvät nettikaupan alustojen ja niillä toimivien kauppiaiden kansainvälisyyteen sekä vaihtoehtoisten maksutapojen (mm. mobiilimaksaminen, virtuaalivaluutat) käyttämiseen. Havaintojen mukaan tuloja on jätetty kirjaamatta kirjanpitoon verovälttelytarkoituksessa. Nettikaupan toimijoita on haastavaa tunnistaa ja liiketoimintojen volyymia vaikea mitata ilman alustoilta saatavia kauppias- ja kauppatapahtumatietoja. Joukkotietojen saaminen Suomen rajojen ulkopuolelta ei usein ole mahdollista. 

Tuote- ja verovalvonnassa on tullut esille yrityksiä, joilla on lainsäädännön vastaisen toiminnan lisäksi vaikeuksia tai haluttomuutta toimittaa tietoja ostotapahtumista ja myyntimääristä.  Erityisen vaikeaa on saada kauppatapahtumatietoja esimerkiksi suljetuista Facebook-myyntiryhmistä. 

Ulkomaalaiset verkkokaupat eivät aina maksa veroja oikean määräisinä ja oikeaan valtioon. Arvonlisä- ja valmisteveron virheellisen maksamisen lisäksi verkkokauppatoimija voi ohjata verkkokaupan rahavirtaa ohi kirjanpidon ja samalla laiminlyödä tulojen verotuksen. Verkkokauppa saattaa toimia myös täysin verotuksen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden ulkopuolella.

Verkkokaupan harmaan talouden seuraukset ovat moninaisia sekä ihmisille, ympäristölle että yhteiskunnalle

Verkkokaupassa liikkuu monenlaista tavaraa ja palvelua, joita voi ostaa kuka tahansa.  Osa kauppapaikoista tarjoaa laittomasti kieltojen tai rajoitusten alaisia tuotteita. Esimerkiksi yksityishenkilöt tilaavat tupakkatuotteita, sähkösavukkeita ja sähkösavukenesteitä ulkomaisista verkkokaupoista säännösten vastaisesti. Ulkomailta tilataan myös uusia tupakkatuotteita, joita ei ole saatavilla Suomen markkinoilla. Tuotteet voivat päätyä pimeille markkinoille ja niitä myydään jopa alaikäisille.  

Myös alkoholin nettikaupassa harmaa talous näyttäytyy ja volyymit kasvavat muun verkkokaupan tavoin voimakkaasti. Esimerkkinä suomalainen asiakas, joka tilaa alkoholia toiseen jäsenmaahan sijoittuneesta internetkaupasta: jos yritys järjestää alkoholin kuljetuksen Suomeen ostajalle, kyse on lähtökohtaisesti etämyynnistä ja verovastuu on pääsääntöisesti ulkomailla sijaitsevalla internetkaupalla. Usein velvoitteet kuitenkin laiminlyödään. Alkoholi voi myös päätyä pimeille markkinoille. Alkoholin rajat ylittävä etämyynti on ongelma myös Ruotsissa, missä alkoholivero on Suomen tavoin korkea.

Uusi ilmiö on, että ulkomaalainen henkilö saa käyttöön rekisteröinnin yhteydessä suomalaisen henkilötunnuksen, jolla hän avaa pankkitilin ja saa haltuunsa pankkitunnukset. Tämän jälkeen verkkokauppaostoksia tehdään tilauspetoksina. Henkilöt perustavat yrityksiä, toiminimiä tai rekisteröityvät vanhojen yhtiöiden hallituksiin. Todistaakseen asumisen Suomessa tai todistaakseen verotuksellisen syyn hakea henkilötunnusta henkilöt esittävät vuokrasopimuksen, jonka mukaan he asuvat Suomessa. Tätä asuntoa käytetään usein myös muihin rikoksiin. Myös väärennettyjä työsopimuksia esitetään suomalaisen henkilötunnuksen saamiseksi.

Osa internetissä toimivista lääkkeiden kauppapaikoista on laittomia. Internetin kautta lääkkeitä tilattaessa on suuri riski saada laadukkaan lääkkeen sijasta lääkeväärennös, jos kyseessä ei ole tunnuksella merkitty laillinen verkkoapteekki. 

Verkkokaupassa tapahtuvassa elintarvikemyynnissä ravintolisät ovat iso tuoteryhmä. Tuotteista annettavissa tiedoissa voi olla harhaanjohtamista, puutteita ja muuta säädösten vastaisuutta.  Tuotteiden koostumuksessa voi olla jopa vakavaa terveysvaaraa aiheuttavia ainesosia tai niiden koostumus voi olla aivan muuta kuin on luvattu. Kaupan liiton arvion mukaan  luontaistuotteiden (usein ravintolisiä) ja terveystuotteiden osuus suomalaisten vuonna 2017 tekemistä verkkokauppaostoksista oli 5 % (Digitaalinen kauppa 2017 (PDF 305 kt)). 

Verkkokaupan harmaan talouden laajuutta tai kustannuksia on vaikea arvioida

Vuonna 2017 Postin pakettivirrasta jo yli 60 % tuli EU:n ulkopuolisista maista ja kasvu näyttää edelleen jatkuvan. Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä yli 60 %:a havaitaan kolmansista maista unionin alueelle suuntautuvassa postiliikenteessä. Verkkokaupan voimakkaan kasvun myötä myös siihen liittyvä harmaa talous kasvaa. Tämä aiheuttaa verovajetta puuttuvien arvonlisä-, valmiste- ja tuloverojen sekä tullimaksujen muodossa ja lisäksi kilpailuhaittaa veronsa maksaville suomalaisille ja ulkomaisille kaupoille. Suomalaisten suorittamien palveluiden ja tavaroiden verkkokaupan määrä on Kaupan liiton arvion mukaan 8,5 miljardia euroa vuonna 2017 (Digitaalinen kauppa 2017 (PDF 305 kt)). Ilmiön laajuutta arvioidaan Verohallinnossa mm. maksutapahtuma- ja liikevaihtotietojen suuruutta ja toimijoiden määrää seuraamalla. Verohallinnon arvio tukee Kaupan liiton näkemystä verkkokaupan kokonaismäärästä.

Tullin ja Verohallinnon valvonnan seurauksena useita suuria alkoholin ja tupakan etämyyjiä on lopettanut Suomeen myymisen. Tulli selvitti alkoholin verkkokauppaa vuonna 2015 tarkastamalla noin 1 500 alkoholilähetystä. Tuolloin myyjiä havaittiin olevan noin 200. Myynnin volyymit ovat tällä hetkellä vasta muutaman prosentin luokkaa verrattuna matkustajatuontiin Virosta. Ilmiö on kuitenkin kasvussa ja Suomeen myyviä verkkokauppoja on yhä enemmän. Tiedossa on kymmeniä myyjiä, jotka ovat sijoittuneet useisiin EU-maihin. Yksittäisten yritysten maksamatta jääneet verot voivat olla suuruudeltaan kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Alkoholijuoma- ja juomapakkausverojen lisäksi nettikaupoilta on voinut jäädä maksamatta myös kaukomyynnin arvonlisävero.

Tupakkalaki kieltää tupakkatuotteiden etämyynnin, jota kuitenkin jonkun verran esiintyy. Nuuskan ja nuuskan kotivalmistuspakkausten tilaamisen ulkomaisista verkkokaupoista on viime aikoina havaittu vähentyneen, mutta vesipiipputupakan tilaamisen puolestaan lisääntyneen. 

Vahingollisten vaikutusten torjunnassa yhteistyössä on voimaa

Poliisi, Verohallinto, Tulli ja Ulosotto tekevät tiivistä viranomaisyhteistyötä verkkokaupan harmaan talouden torjunnassa, esimerkiksi vaihtamalla tietoja eri ilmiöistä aktiivisesti. Yhteistyötä tehdään myös Maistraatin sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kouluttaneet muita viranomaisia tunnistamaan asiakirjaväärennöksiä. 

Poliisi tekee verkkorikollisuuteen valvontaiskuja kotimaassa ja ottaa osaa kansainvälisiin valvontaiskuihin sekä suorittaa kohdennettua valvontaa tarpeen mukaan muun valvonnan ja tutkintatyön ohessa. Tämän lisäksi jaetaan informaatiota ko. valvonnasta ja toiminnasta muun muassa sosiaalisen median kautta. 

Verohallinto on ehkäissyt verkkokaupan harmaata taloutta tehokkaalla valvontatyöllä. Useita ulkomaalaisia kauko- ja etämyyjiä on rekisteröity verovelvollisiksi ja määrätty maksamaan arvonlisä- ja valmisteveroja, osassa tapauksista Verohallinto harkitsee rikosilmoituksen tekemistä. Oma-aloitteinen ilmoittaminen on lisääntynyt viestintäkampanjoiden avulla, esimerkkinä jakamistalouden tulojen ja virtuaalivaluutta kaupoista saatujen voittojen ilmoittaminen. Verohallinnon toimenpiteillä on vaikutettu yhteensä tuhansien verovelvollisten toimintaan ja saavutettu noin kahdensadan miljoonan euron verotettavan tulon lisäys.

Verohallinto ohjaa, analysoi ja kohdistaa verotarkastuksia muun muassa kotimaisiin ja ulkomaisiin verkkokauppaa harjoittaviin yrityksiin. Henkilökuntaa on koulutettu havaitsemaan digitaalisen talouden uusia ilmiöitä. Vertailutietoja on hankittu sekä maksujenvälittäjiltä että kansainvälisiin tietojenvaihtosopimuksiin ja verovalvontatyöhön perustuen. Verohallinto on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään ja parantamaan kansainvälistä tietojensaantia koskevaa sääntelyä, jonka tuloksena Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen rajat ylittävien maksutapahtumatietojen saamiseksi verohallintoihin alustatalouden toimijoilta verovalvontaa varten.

Tulli vastaa valmisteverotuslain mukaisesti verovalvonnasta, sisältäen alkoholin maahantuonnin. EU:n ulkopuolelta tapahtuva alkoholin tuonti on tulliselvityksen alaista. Tulli on tullirikosten esitutkintaviranomainen. EU:n sisäisessä tuonnissa Tullin suorittama valvonta perustuu Tullin toimivaltaan puuttua rikosepäilyyn, vaikka alkoholin maahantuonnin valvontaa ei ole nimenomaisesti säädetty Tullin tehtäväksi EU:n sisäkaupassa. 

Tulevaisuudessa tulisi erityisesti turvata tietojensaanti alustatalouden toimijoilta, jotka mahdollistavat kolmansien osapuolien eli varsinaisten kauppiaiden liiketoiminnan ja toimintaan liittyvän maksuliikenteen.