Työnteon uudet muodot rikkovat työsuhteen ja yrittäjyyden rajoja
Työmarkkinoilla on käynnissä laaja työn tekemiseen liittyvä murros. Uudet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Ilmiöön liittyy kuitenkin paljon myös tietämättömyyttä ja osin virheellistä tietoa, esimerkiksi siitä kenen tulee hoitaa työhön liittyvät lakisääteiset vakuutukset ja verot. Työn tekemisen murros on kansainvälinen ilmiö.
Alustatalous tarjoaa markkinapaikan
Alustataloudessa työn tarjoaja voi tarjota työtä digitaalisen alustan kautta rajoittamattomalle asiakaspiirille. Alusta on lähtökohtaisesti markkinapaikka. Eri alustoilla on erilaiset toimintatavat ja säännöt siitä, miten työtä välitetään ja tehdään. Siten niiden kautta työtä voidaan tehdä erilaisessa asemassa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Työntekijän aseman sekä työtä välittävän tai teettävän alustan oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta on olennaista, mitä asianosaiset ovat sopineet ja toisaalta täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Nämä seikat ratkaisevat, onko alustalla työ- ja sosiaaliturvalainsäädännössä säädetyt työnantajan velvollisuudet.
Laskutuspalveluyritykset hoitavat lakisääteiset velvoitteet kevytyrittäjän puolesta
Laskutuspalveluyritykset ovat toimijoita, jotka tarjoavat laskutuspalveluja yrittäjille ja markkinoivat tätä niin kutsuttua kevytyrittäjyyttä eräänlaisena matalan kynnyksen väylänä yrittäjyyteen, jossa voi esimerkiksi kokeilla yritysideansa toimivuutta. Laskutuspalvelu hoitaa nk. kevytyrittäjän puolesta laskutukseen ja verotukseen liittyvät asiat sekä maksaa kevytyrittäjälle korvauksen työstä. Pääsääntöisesti verot tulevat palvelun kautta keskitetysti hoidetuksi, mikä vähentää harmaalla alueella toimimista. Työskentelyn vakuuttamiseen on liittynyt epäselvyyttä.
Ulosottovelalliset käyttävät laskutuspalveluja hyväkseen yrittäessään välttää tulon ulosmittauksen. Osa laskutuspalvelun tarjoajista mahdollistaa tulojen nostamisen myös virtuaalivaluuttana. Liiketoimintakieltoa kierretään käyttämällä laskutuspalvelua, koska kevytyrittäjä katsotaan verotuksessa ensisijaisesti yrittäjän sijasta palkansaajaksi.
Jakamistaloudessa vaihdetaan hyödykkeitä vastikkeellisesti
Jakamistaloudessa kuka tahansa voi jakaa omistamaansa vapaata tai vajaakäytöllä olevaa resurssia muille vastiketta vastaan digitaalisen alustan kautta. Alustaa ylläpidetään ammattimaisesti mutta alustalla aikaa, palveluja tai omaisuutta tarjoavat tyypillisesti ei-ammattimaisesti toimivat yksityishenkilöt. Työnantaja-asemaan liittyvät tulkintaepäselvyydet ovat samankaltaisia kuin muualla alustataloudessa.
Valeyrittäjyyden tarkoitus on välttää työnantajavelvoitteet
Valeyrittäjyys on työsuhteen naamioimista ammatinharjoittamiseksi, tarkoituksena välttää työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteita. Yrittäjyyden ja työsuhteen raja hämärtyy ja työntekijälle siirretään yrittäjyyteen kuuluvaa riskiä. Valeyrittäjyydessä hyödynnetään myös alustatalouden tarjoamia digitaalisia alustoja.
Esimerkiksi tilaajavastuuvalvonnassa työnantajan asemaa usein peitellään, koska rakentamisen toimialaa lukuun ottamatta tilaajavastuulakia sovelletaan vain työnantajiin. Valeyrittäjyyttä on havaittu myös muun muassa ulkomaisten toimijoiden taholla, jotka hakevat ammatinharjoittajan työlupaa.
Työnteon murros tulee jatkumaan voimakkaana
Uudet työnteon muodot kasvavat kiihtyvään tahtiin, samalla kun markkinoille on tullut erilaisia alustaratkaisuja aiempaa enemmän tarjolle. Digitaalisia alustoja tarjoavat sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat.
Tyypillinen laskutuspalveluyritysten palveluja käyttävä ns. kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, joka tarjoaa digitaalisen alustan kautta palvelua kuten siivous-, kuljetus- tai rakentamispalvelua, ja joka ei ole ennakkoperintärekisterissä ja jolla ei ole omaa toiminimeä. Useimmiten korvaus perustuu henkilökohtaiseen työpanokseen eikä vaadi kalliita laiteinvestointeja. Toiminta voi olla myös sivutoimista tai alustan kautta halutaan riskittömästi testata uutta yritysideaa.
Tulevaisuuden alustataloudessa työ sirpaloituu pieniin yksiköihin eikä ilmiön tämän hetkisestä laajuudesta ole saatavilla tilastotietoa. Suurimpien laskutuspalveluita tarjoavien yritysten asiakasmäärien perusteella on arvioitu, että kevytyrittäjiä on Suomessa jo useita kymmeniä tuhansia.
Itsensä työllistäminen ei aina perustu vapaaehtoisuuteen
Alustojen kautta tehtävän työn lisääntyessä, esimerkiksi laskutusosuuskuntien tai laskutuspalveluyritysten kautta toimiminen voi aiheuttaa epäselvyyttä henkilön oikeudellisesta asemasta, onko kyseessä ammatinharjoittajana toimiminen vai työsuhteessa tehty työ. Epäselvissä tilanteissa verot sekä sosiaalivakuuttamisen maksut voivat jäädä hoitamatta ja seuraukset näkyvät esimerkiksi henkilön eläkkeen määrässä.
Työmarkkinoilla muutoinkin heikoimmassa asemassa olevat henkilöt voivat joutua yrittäjiksi vasten tahtoaan. Ulkomaisia työntekijöitä ja turvapaikanhakijoita käytetään erilaisissa työtehtävissä yrittäjän statuksella, jolloin vastuu työnantajavelvoitteista siirtyy keinotekoisesti työntekijälle. Korvaus työstä saattaa jäädä alle työehtosopimusten minimipalkan ja pahimmillaan teko voi täyttää esimerkiksi kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkit.
Uudet työnteon muodot haastavat viranomaisvalvontaa
Uudet työnteon muodot luovat viranomaisille tulkintahaasteita sen suhteen, tehdäänkö työtä nykyisen lainsäädännön mukaisena työntekijänä vai yrittäjänä. Yksittäistapauksissa rajanveto ei ole aina selkeää. Joissakin tilanteissa viranomaiset tulkitsevat henkilön oikeudellisen aseman eri tavalla. Toisaalta viranomaiset selvittävät työnantaja-asemaan liittyviä yksittäistapauksia myös yhteistyössä.
Tiedottaminen työnantajan ja yrittäjän työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteista on tehokkain keino torjua ennakolta harmaata taloutta.