Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys helmikuussa 2017

Tietokantataulukot

Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)

Verohallinnon tammi-helmikuussa 2017 keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 11 722 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 1 638 miljoonaa (+16,2 %). Tänä vuonna kertymässä on mukana myös Tullilta Verohallintoon siirtyneet valmisteverot sekä autovero. Näiden kertymä oli tammi-helmikuussa 1 723 miljoonaa euroa. Viime vuonna Tullin keräämät verot eivät ole mukana Verohallinnon nettokertymätiedoissa.

Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin keräämä arvonlisävero ja Trafin keräämät verot.

Kuva 1_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

 
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2017


Kuva 2_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-helmikuussa yhteensä 5 781 miljoonaa, joka oli 162 miljoonaa (-2,7 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 4 721 miljoonaa ja niiden määrä laski viime vuoden tammi-helmikuusta 32 miljoonaa (-0,7%) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Taulukossa 2 on tuloveron verolajien nettokertymät tammi-helmikuussa.

Kuva 3_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-helmikuussa yhteensä 788 miljoonaa, joka oli 16 miljoonaa (2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Taulukossa 3 on yhteisöjen tuloveron verolajien nettokertymät tammi-helmikuussa 2017.

Kuva 4_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

 
Verovuoden 2017 ennakkoveron yhteismäärä oli maaliskuun alussa noin 4,2 miljardia. Se on lähes 300 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten.

Kuva 5_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Arvonlisävero

Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-helmikuussa yhteensä 2 655 miljoonaa, joka oli 218 miljoonaa (2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain).

Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat varsin tavallisia, joten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäveron suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuva 6_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Valmisteverot

Valmisteverojen kerääminen siirtyi Tullista Verohallintoon tammikuusta 2017 lähtien.

Merkittävin valmistevero on nestemäisten polttoaineiden valmistevero. Tulli keräsi sitä vuonna 2016 3,1 mrd euroa. Alkoholijuomaveroa kerättiin noin 1,4 miljardia. Sähkön valmisteveroa kertyi vajaat 1,5 mrd ja tupakkaveroa 975 miljoonaa. Tupakkavero maksetaan hankintahetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Alalle on tyypillistä, että ennen veron korotusta tupakkaa hankitaan varastoon ja tästä johtuen verokertymässä on vuosittain suuria vaihteluita.

Kuva 7_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Muut verot

Työnantajan sairasvakuutusmaksuja kerättiin tammi-helmikuussa 215 miljoonaa (-20,8%). Helmikuussa maksetut työnantajan sairasvakuutusmaksut putosivat vuoden takaisesta 44 prosenttia. Tämä johtuu kiky-sopimuksessa sovitusta työnantajan sairasmaksuosuuden laskemisesta (2,12% vuonna 2016. Tänä vuonna 1,08%). Muita veroja Verohallinto keräsi tammi-helmikuussa 742 miljoonaa euroa. Tämä 230 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten. Kasvu selittyy pääasiassa autoverolla, jonka kanto siirtyi vuoden alussa Tullista Verohallintoon.

Kuva 8_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammikuussa veronsaajille yhteensä 4 157 miljoonaa, josta valtion osuus oli 49 %, kuntien 42 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammikuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.

Kuva 9_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

  

Kuva 10_Verotulojen kehitys helmikuu 2017

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.3.2017