Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys toukokuussa 2016
Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)
Verohallinnon tammi-toukokuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 24 644 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 701 miljoonaa (+2,9 %).
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta
Tuoreimman kuukauden verokertymä
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-toukokuussa yhteensä 14 151 miljoonaa, joka oli 297 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 12 065 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 231 miljoonaa (+2,0 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ennakonpidätykset nousivat 2,1 prosenttia, joten hyvin lähellä viime vuoden kasvulukuja ollaan ainakin toistaiseksi. Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui pääosin tammi-helmikuun vaihteessa maksetuissa ennakon täydennysmaksuissa, niissä lisäystä 41 miljoonaa (+8,5 %). Osinkojen ennakonpidätysten 5 miljoonan (+1,2 %) nousu jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista kasvoivat 34 miljoonaa (+18 %), kun taas ennakonpidätykset listattujen yhtiöiden maksamista osingoista laskivat 29 miljoonaa (-11 %). Osinkojen ennakonpidätykset pitää tilittää Verohallinnolle osingonmaksua seuraavassa kuussa, joten toukokuussa kertyivät ennakonpidätykset huhtikuussa maksetuista osingoista eli pääosasta pörssiyhtiöiden osingoista.
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Työttömyyden nousuvauhti on viime kesästä lähtien hidastunut: työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan esim. kesäkuun 2015 lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 31 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas huhtikuun 2016 lopussa vastaava luku oli enää 2 400. Jos vastaavanlainen kehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Toukokuun loppuun mennessä saatujen kausiveroilmoitusten mukaan palkkasumma kasvoi tammi-huhtikuussa noin 1,5 prosenttia, kun viimeisten kolmen vuoden aikana (2013–2015) kasvuprosentti jäi alle prosenttiin. Tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin palkkasumman ja ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-toukokuussa yhteensä 2 328 miljoonaa, joka oli 95 miljoonaa (+4,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 208 miljoonaa (+18 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), mutta ennakon täydennysmaksujen määrä jäi 43 miljoonaa (-4,4 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten määrä 70 miljoonaa (-88 %) vuodentakaista pienemmäksi. Ennakonpalautuksissa oli suurimmaksi osaksi kyse aiempien verovuosien verotukseen liittyvistä oikaisuista.
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli kesäkuun alussa 3,83 miljardia, joka on noin 350 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva kuviossa 5). Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuoden tammi-toukokuussa oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva).
Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin. Joka tapauksessa verovuoden 2015 tämän hetkinen ennakkoverojen yhteismäärä (3,46 miljardia) ja kertyneet täydennysmaksut yhdessä viittaavat siihen, että verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärä voi yltää lähelle verovuoden 2014 lukemia. Arvio perustuu pelkästään yritysten maksukäyttäytymiseen ja sisältää siten toki edelleen useita epävarmuustekijöitä, koska tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneiden yritysten verotus on vasta alkanut ja isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia. Lopulliset luvut tiedetään vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa.
Arvonlisävero
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-toukokuussa yhteensä 6 029 miljoonaa, joka oli 345 miljoonaa (+6,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten alkuvuoden 2016 kasvuvauhti on ollut huomattavasti positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat kuitenkin varsin tavallisia ja noin puolet tammi-toukokuun kasvustakin selittyy viime vuoden toukokuulle ajoittuneilla yksittäisten yritysten investointeihin liittyvillä suurilla kertaluontoisilla palautuksilla. Siten arvonlisäverokertymän tämän vuoden muutosprosentissa tulee todennäköisesti tapahtumaan vielä muutoksia alaspäin.
Kertaluontoisiksi tulkittavista eristä huolimatta arvonlisäveroa on alkuvuoden aikana kertynyt edellisvuosia enemmän. Tammi-toukokuussa suurista toimialoista nettokertymä kasvoi kaupassa 81 miljoonaa (+2,8 %), rakentamisessa 23 miljoonaa (+3,1 %) ja teollisuudessa 78 miljoonaa (+13 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain). Kaupan ja rakentamisen arvonlisäverokertymän kasvu on positiivista, mutta teollisuuden kasvusta suurin osa johtui palautusten pienenemisestä, joka ei ole toivottavaa, koska se useimmiten tarkoittaa viennin vähenemistä.
ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä vientiyritykselle ei synny lainkaan suoritettavaa veroa ja vientiyritys saa vähentää alihankkijalle maksamansa arvonlisäveron. Suomessa toimiva alihankkija puolestaan tilittää Verohallinnolle vientiyrityksen sille maksaman arvonlisäveron, jolloin tällaisissa tapauksissa viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään on pidemmällä aikavälillä nolla (kuukausitasolla heittoja voi olla johtuen siitä, kuinka pian yritykset kohdekauden suoritettavan/vähennettävän arvonlisäveronsa ilmoittavat). Toki viennistä seuraa muita huomattavia verovaikutuksia esimerkiksi yritysten parantuneiden tulosten ja palkkaamien henkilöiden kautta sekä heidän kulutuksensa kautta. Verohallinnon alv-kertymässä ei ole mukana Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero, joten kun vientitoimintaan on tarvittu maahantuontia, viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään ei ole nolla. Tämä näkyy Verohallinnon alv-kertymässä siten, että viennin kasvaessa alv-palautusten määrä nousee ja alv-nettokertymä laskee. Viennin laskiessa alv-palautusten määrä sen sijaan laskee ja alv-nettokertymä nousee. Teollisuudessa alv-palautusten määrän reilu kasvu ja sitä kautta nettokertymän lasku olisi suotavaa, koska se indikoisi viennin piristymisestä. Toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella tällaisesta ei näy edelleenkään merkkiä. Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).
Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille.
Muut verot
Muista verolajeista tammi-toukokuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä laski vuodentakaisesta 103 miljoonaa (-40 %). Lähes puolet laskusta johtui lähdeveron bruttokertymän pienenemisestä ja toinen puoli lisääntyneistä, aiempia verovuosia koskevista lähdeveron palautuksista.
Toiseksi merkittävin muutos tammi-toukokuussa tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jota kertyi 279 miljoonaa. Se oli 34 miljoonaa (+14 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Tulevina kuukausina perintö- ja lahjaverokertymät tulevat kuitenkin jäämään viime vuodesta, koska työjonotilanteesta johtuen maksuunpantuja eriä erääntyy viime vuotta vähemmän.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti tammi-toukokuussa veronsaajille yhteensä 24 690 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-toukokuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:
- Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
- Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.
Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.