Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa

Antopäivä
11.11.2014
Diaarinumero
A45/200/2014
Voimassaolo
Toistaiseksi
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti
Korvaa ohjeen
Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, 3.5.2011

Tämä ohje on päivitettävänä. Mm. oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen on tullut muutoksia vuoden 2017 alusta. Lue lisää oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta

Ohjeen lukuun 3.2 on korjattu tiedot vaadittavista liitelomakkeista sekä linkki YTJ:n verkkosivuille.

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräiset rajat nousivat 1.1.2016. Tässä ohjeessa on vanhat euromääräiset rajat. Verovelvollisuuden alaraja nousi 10 000 euroon ja verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja 30 000 euroon. Lisätietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa tässä ohjeessa määritellyissä tilanteissa. Ohjeessa selvitetään, miten rekisteröityminen tapahtuu ja mitä asiakirjoja rekisteröitymiseen vaaditaan.

Ohjetta on päivitetty lisäämällä luku rekisteröintivelvoitteista liittyen vuonna 2015 voimaan tuleviin muutoksiin myytäessä muun muassa sähköisiä palveluja kuluttajille. Ohjeen rakennetta on uudistettu. Ohjeen loppuun on lisätty luku, jossa kerrotaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen jälkeen.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitymiseen tuli 1.5.2019 voimaan muutoksia. Arvonlisäverolain (AVL) 10 §:n mukaan ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on ulkomailla.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on tietyissä tilanteissa ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi tai vain ilmoituksenantovelvolliseksi Suomessa. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka ei jo ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, on 1.5.2019 lähtien ilmoituksenantovelvollinen, jos hän tekee Suomessa AVL 72 a §:n perusteella verottomia yhteisömyyntejä tai 72 f §:n perusteella verottomia yhteisöhankintoja. Verottomia yhteisömyyntejä ja -hankintoja käsitellään yleisesti ohjeessa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.

Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja voi suorittaa Suomessa myyntejä, joissa ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden nojalla. Elinkeinonharjoittaja voi myös suorittaa myyntejä, jotka ovat verottomia.

Ilmoituksenantovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja ei voi ilmoittaa suoritettavaa tai vähennettävää veroa tai maahantuontia arvonlisäveroilmoituksella. Elinkeinonharjoittajan on siten ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, jos hän esimerkiksi 1) suorittaa verollisen myynnin, johon käännetty verovelvollisuus ei sovellu, 2) tekee hankinnan, josta hän on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden nojalla, 3) suorittaa verollisen yhteisöhankinnan, tai 4) tekee maahantuonnin.

AVL 72 f §:n 3 kohdan mukaan yhteisöhankinnasta ei suoriteta veroa, jos hankkija olisi oikeutettu saamaan hankinnasta suoritettavan veron kokonaan takaisin ulkomaalaispalautuksena ja hän on täyttänyt ilmoittamisvelvollisuutensa. Hankkijan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, jos hän ei ole oikeutettu täysimääräiseen ulkomaalaispalautukseen, eikä hankinta ole myöskään 72 f §:n 1 tai 2 kohtien mukaan veroton. Ulkomaalaispalautuksen edellytyksiä käsitellään ohjeissa Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle ja Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle.

1 Yleistä

Arvonlisäverotuksessa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka liiketoiminnan kotipaikka on ulkomailla. Yhteisön liiketoiminnan kotipaikka on siinä valtiossa, jossa yhteisön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee tai jossa toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai johdetaan. Luonnollisen henkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu muualla kuin Suomessa eikä oleskele täällä jatkuvasti. Oleskelu katsotaan yleensä jatkuvaksi, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta.

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvollinen on myös ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa. Myynnin lisäksi arvonlisäveroa suoritetaan myös esimerkiksi tavaroiden maahantuonnista EU:n ulkopuolelta Suomeen sekä Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta tai palvelun EU-ostosta.

Niin sanotun vähäisen toiminnan alarajaa (tilikauden liikevaihto enintään 8 500 euroa) ei sovelleta ulkomaalaiseen elinkeinonharjoittajaan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

1.1 Käännetty verovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisen on tilitettävä myynnistään vero Suomen valtiolle. Pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron. Arvonlisäverolaissa (AVL) määritellyissä tilanteissa myös ostaja voi olla verovelvollinen. Tällöin puhutaan käännetystä verovelvollisuudesta. Arvonlisäverolain 9 §:n mukaista yleistä käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut Suomessa verovelvolliseksi. Lisäksi edellytetään, että ostajana on Suomessa arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja.

Tällaisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynnistä veron suorittaa Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty ostaja käännetyn verovelvollisuuden mukaisesti. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on mainittava ostajalle antamassaan laskussa käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta esimerkiksi merkinnällä ”Käännetty verovelvollisuus”. Laskuun ei merkitä arvonlisäveron määrää tai verokantaa.

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan Suomessa tietyin ehdoin myös verollisen sijoituskullan, kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myyntiin (AVL 8 a §), kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien myyntiin (AVL 8 b §) sekä rakentamispalvelujen myyntiin (AVL 8 c §). Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta käsitellään ohjeen luvussa 2.3.3.

Lue lisää sijoituskullan verotuksesta (Verohallinnon ohje: Sijoituskullan sekä kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen arvonlisäverotus), kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan verotuksesta (Verohallinnon ohje: Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan verotuksesta) ja rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus).

1.2 Kiinteä toimipaikka

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa myyntiin osallistuva kiinteä toimipaikka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Tällöin ulkomainen elinkeinonharjoittaja merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinonharjoittajat, ja häntä koskevat samat oikeudet, velvollisuudet ja muut säännöt kuin Suomessa arvonlisäverovelvollisia yleensä.

1.2.1 Kiinteä toimipaikka arvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverolaissa kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta yrityksen liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Liikepaikalla tarkoitetaan esimerkiksi laitosta, huoneistoa tai laitteistoa, jota käytetään yrityksen liiketoiminnassa. Liikepaikasta voi olla kyse myös silloin, kun yritys ainoastaan hallitsee pysyvästi tiettyä tilaa. Liikepaikka voi sijaita myös toisen yrityksen tiloissa.

Liikepaikan tulee olla pysyvä eli sen on sijaittava tietyssä maantieteellisessä paikassa. Liikepaikan muodostavan laitoksen, laitteiston tai muun sellaisen ei kuitenkaan tarvitse olla kiinteästi maahan kiinnitetty. Yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka esimerkiksi silloin, kun se myy kuljetuspalveluja Suomessa noudattaen tiettyä aikataulua ja reittiä.

Yrityksen on harjoitettava liiketoimintaansa kokonaan tai osittain tästä pysyvästä liikepaikasta, jotta liikepaikan katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan. Käytännössä edellytetään, että yrityksellä on oltava riittävät tekniset resurssit esimerkiksi palvelujen suorittamiseen. Lisäksi yrityksellä tulee olla kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa henkilökuntaa tai muita yrityksen määräysvallan alaisia henkilöitä, jotka hoitavat pysyvässä liikepaikassa harjoitettavaa toimintaa. Kiinteä toimipaikka on olemassa, vaikka toiminta olisi pitkälle automatisoitua, jos sijaintivaltiossa on henkilökuntaa huolehtimassa laitteistojen ylläpidosta, valvonnasta tai muusta vastaavasta.

Pysyvästä liikepaikasta harjoitettavan toiminnan ei tarvitse olla keskeytymätöntä, kunhan se on säännöllistä. Kiinteistöjen tai irtaimien esineiden vuokraus sekä immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovuttaminen ei vielä sinänsä muodosta kiinteää toimipaikkaa.

Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, arvonlisäverotuksessa kiinteitä toimipaikkoja ovat esimerkiksi:

  • liikkeen johdon sijaintipaikat, sivuliikkeet, toimistot, teollisuuslaitokset, työpajat, myymälät ja osto- tai myyntipaikat
  • kaivokset, louhokset, turpeenottopaikat ja muut sellaiset luonnonvarojen talteenottopaikat
  • varastot.

Rakennus- ja asennustoiminta

Rakennus- tai asennustoiminnassa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet, jotka kestävät yli 9 kuukautta. Kiinteän toimipaikan katsotaan muodostuvan jo toiminnan alkaessa eikä vasta yhdeksän kuukauden aikarajan ylityttyä.

Esimerkki: Virolaisella rakennusliikkeellä A on kaksi rakennusurakkaa Suomessa vuonna 2014. Ensimmäinen urakka alkaa 20.1.2014 ja päättyy 16.4.2014 ja toinen urakka alkaa 14.4.2014 ja päättyy 24.11.2014. Koska rakennusurakoiden kesto (20.1.−24.11.2014) on yli yhdeksän kuukautta, A:lle muodostuu kiinteä toimipaikka Suomeen 20.1.2014 alkaen eli heti ensimmäisen urakan alusta lukien.

Varastot

Pääsääntönä on, että tavaroiden siirto ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa ylläpitämään varastoon (konsignaatiovarasto), aiheuttaa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle velvollisuuden rekisteröityä joko ilmoituksenantovelvolliseksi tai arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Rekisteröityminen yhteisöhankinnasta ilmoituksenantovelvolliseksi riittää, jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa omaa tai sen määräysvallassa olevaa henkilökuntaa ja jos ulkomaalainen myy varastosta tavaroita ainoastaan Suomessa verovelvollisten rekisterissä oleville yrityksille (eli käännetty verovelvollisuus soveltuu ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myyntiin).

Niin sanottu call off -varasto ei muodosta kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Call off -varastolla tarkoitetaan ostajan ylläpitämää ja ostajan tiloissa sijaitsevaa varastoa, josta tavaroita toimitetaan yksinomaan tälle yhdelle ostajalle. Edellytyksenä on, että ostaja on arvonlisäverovelvollinen Suomessa. Tavaroiden siirto tällaiseen varastoon ei aiheuta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle ilmoituksenanto- tai rekisteröitymisvelvollisuutta Suomessa.

Kiinteä toimipaikka ja verovelvollisuus

Suomessa oleva kiinteä toimipaikka ei sinänsä tee ulkomaisesta elinkeinonharjoittajasta arvonlisäverovelvollista, vaan arvonlisäverovelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi, että arvonlisäverollista toimintaa harjoitetaan tästä Suomessa olevasta toimipaikasta käsin. Kiinteänä toimipaikkana ei pidetä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sellaista Suomessa olevaa toimipistettä, joka ei osallistu tavaroiden ja palvelujen myyntiin.

Vastaavasti arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ei aiheuta kiinteän toimipaikan muodostumista tuloverotuksessa. Tuloverotuksessa pelkkä varasto ei yleensä muodosta kiinteää toimipaikkaa. Tuloverotuksessa kiinteän toimipaikan syntyminen ratkaistaan erikseen verosopimusten määräysten ja tuloverolain säännösten perusteella.

Lue lisää elinkeinoverotuksen kansainvälisistä tilanteista (Verohallinnon ohje: Toiminnan aloittaminen Suomessa).

1.2.2 Sivuliike

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi perustaa Suomeen kaupparekisteriin merkittävän sivuliikkeen. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa sijaitseva sivuliike on ulkomaisen yhteisön tai säätiön osa, joka harjoittaa jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa Suomessa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin ja lukuun. Pääsääntöisesti kaupparekisteriin merkityn sivuliikkeen katsotaan muodostavan arvonlisäverotuksessa kiinteän toimipaikan Suomeen ja sivuliikkeen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustamisesta on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Mikäli sivuliikkeen perustava ulkomainen yhteisö tai säätiö on ETA-alueen ulkopuolelta, on sivuliikkeen perustamiseen haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. ETA-alueen muodostavat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Lue lisää sivuliikkeen perustamisesta kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta.

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja aloittaa arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamisen kaupparekisteriin jo aiemmin merkitystä sivuliikkeestä käsin, tästä on tehtävä muutosilmoitus Verohallinnolle muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4–Y6). Lue lisää perustamisilmoitus- sekä muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeista luvusta 3.2.

Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee sivuliikkeen perustamiseen ja rekisteröintiin liittyvät asiat. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin palvelunumero on + 358 (0)29 509 5900.

2 Arvonlisäverovelvollisuus

2.1 Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi

Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa myös silloin, kun toimintaa harjoittaa ulkomaalainen eikä toiminta tapahdu Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta käsin. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa, kun hän on velvollinen suorittamaan veron Suomen valtiolle. Näitä tilanteita, joissa ulkomainen elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen Suomessa, käydään läpi luvuissa 2.1.1–2.1.3.

2.1.1 Tilanteet, joissa yleinen käännetty verovelvollisuus ei sovellu

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista suorittaa arvonlisäveron arvonlisäverovelvollinen ostaja käännetyn verovelvollisuuden perusteella, jos

  • ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa myyntiin osallistuvaa kiinteää toimipaikkaa eikä
  • ulkomainen elinkeinonharjoittaja ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Veroa ei suoriteta, jos ostajana on Suomen valtio.

Seuraavissa tilanteissa yleistä käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, ja ulkomainen myyjä on aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa:

  1.  myös ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin arvonlisäverovelvolliseksi (poikkeuksena tästä on kahden ulkomaisen elinkeinonharjoittajan välinen rakentamispalvelun myynti, katso luku 2.3.3)
  2. ostajana on yksityishenkilö
  3.  kyse on toisesta EU-maasta Suomeen suuntautuvan tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille (katso tarkemmin luku 2.1.3).
  4.  kyse on henkilökuljetuspalvelusta
  5. kyse on oikeuden luovuttamisesta pääsyyn Suomessa järjestettävään opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- tai urheilutilaisuuteen, messuille, näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvästä palvelusta.

Esimerkkejä:

  1. Ranskalainen yhtiö A ei ole Suomessa merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. A ostaa tavaran suomalaiselta yhtiöltä B ja myy tavaran edelleen Suomessa ruotsalaiselle yhtiölle C, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen Suomessa. A ei voi myydä tavaraa C:lle käännettyä verovelvollisuutta soveltaen, koska ostaja C ei ole arvonlisäverovelvollinen Suomessa. Ranskalaisen yhtiön A on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa ja myytävä tavara C:lle Suomen arvonlisäverolla.
  2. Virolainen rakennusalan yhtiö A myy maalauspalvelua Suomessa yksityishenkilö B:lle. Koska B on yksityishenkilö, käännetty verovelvollisuus ei sovellu. A:n on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa ja myytävä palvelu B:lle Suomen arvonlisäverolla.
  3. Belgialainen yhtiö A järjestää Suomessa seminaarin, johon yhtiö myy pääsylippuja. Koska seminaari järjestetään Suomessa, A:n on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa ja myytävä pääsyliput Suomen arvonlisäverolla.

2.1.2 Nollaverokannan alaista toimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden tai palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin nollaverokannan alaisiin myynteihin liittyviin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa. Elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta niin sanottuun arvonlisäveron ulkomaalaispalautukseen.

Nollaverokannan alaisesta myynnistä on kyse esimerkiksi yhteisömyynnissä (katso luku 2.3.1) ja vientimyynnissä. Muita nollaverokannan alaisia tilanteita ovat muun muassa:

  • arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset (AVL 58 §)
  • kullan myynti keskuspankille (AVL 59 §:n 4 kohta)
  • kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit (AVL 70–72 §)

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä (katso edustajasta tarkemmin luvusta 3.3).

Esimerkki: Norjalainen yhtiö A myy jäänmurtajan moottorin korjauspalvelua Suomessa. Korjauspalvelua varten A ostaa varaosia Suomessa. Jäänmurtaja on arvonlisäverolaissa tarkoitettu veroton vesialus, joten korjauspalvelun myynti on nollaverokannanalaista myyntiä. Jos A haluaa saada varaosiin sisältyvät arvonlisäverot hyväkseen, A:n on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin liiketoiminnasta Suomessa.

Poikkeuksen edellä mainitusta muodostaa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittama nollaverokannan alainen kuljetuspalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen myynti (AVL 71, 72 d ja 72 h §). Yksinomaan tällaista nollaverokannan alaista myyntiä Suomessa harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla on oikeus arvonlisäveron ulkomaalaispalautukseen. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan ei siis näissä tilanteissa ole ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Suomessa saadakseen hyväkseen arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin hankintoihin.

Lue lisää arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksesta toiseen EU-maahan sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille (Verohallinnon ohje: Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle) ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle (Verohallinnon ohje: Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle).

2.1.3 Kaukomyynti

Kaukomyynnillä tarkoitetaan EU:n sisämarkkina-alueella tapahtuvaa tavaramyyntiä, jossa myyjä huolehtii tavaroiden kuljettamisesta määränpäämaahan yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaville ei-verovelvollisille henkilöille (esimerkiksi postimyynti). Pääsääntöisesti kun yksityishenkilö ostaa tavaraa toisista EU-maista, myynnistä maksetaan vero myyjän maassa alkuperämaaperiaatteen mukaisesti. Kaukomyyntitilanteissa myynti verotetaan kuitenkin kuljetuksen päättymismaassa, jos myynnin määrä ylittää kyseisen maan asettaman rajan. Suomen asettama raja on 35 000 euroa ilman veron osuutta. Kaukomyyntiä harjoittavan elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, kun kaukomyynnit Suomeen ylittävät tämän rajan kalenterivuodessa.

Turhien lisätietopyyntöjen välttämiseksi arvonlisäverovelvolliseksi kaukomyynnin osalta ilmoittautuvan on lomakkeen lisätiedoissa hyvä ilmoittaa, milloin kaukomyynnit tulevat ylittämään Suomen asettaman rajan.

Lue lisää kaukomyynnin arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa).

2.2 Hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, voi vapaaehtoisesti tulla hakemuksensa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi hakeutua verovelvolliseksi esimerkiksi tilanteissa, jossa ostaja muutoin olisi verovelvollinen hänen Suomessa harjoittamastaan myynnistä käännetyn verovelvollisuuden perusteella.

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajalla on Verohallinnon hyväksymä edustaja, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka hoitaa arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet (katso edustajasta tarkemmin luvusta 3.3). Verohallinto voi lisäksi vaatia asetettavaksi vakuuden veron suorittamisesta. Vakuutena on yleensä pankkitakaus.

Verohallinto merkitsee hakeutujan rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon. Rekisteröintipäivästä alkaen hakeutujaa koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muitakin verovelvollisia. Verovelvolliseksi hakeutunut voi myös halutessaan lopettaa verovelvollisuutensa ilmoittamalla siitä muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella. Verohallinto poistaa ilmoituksen antajan verovelvollisten rekisteristä aikaisintaan siitä päivästä lukien, kun ilmoitus on saapunut Verohallintoon. Ilmoitus katsotaan saapuneeksi Verohallintoon sinä päivänä, kun se on leimattu tai kirjattu saapuneeksi Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai yritystietojärjestelmän postilokeroon.

Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen

Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen eli pitkäaikainen vuokraaminen on verotonta. Vuokranantajalla tai kiinteistön omistajalla on kuitenkin oikeus hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta. Tämä oikeus on myös ulkomaisella vuokranantajalla tai kiinteistön omistajalla.

Lue lisää kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen arvonlisäverotuksesta (Verohallinnon ohje: Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen).

Kaukomyynti

Myös edellä mainittu kaukomyyjä (luku 2.1.3) voi vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi Suomeen, vaikka kaukomyynnit Suomeen eivät ylittäisikään Suomen rekisteröitymiselle asettamaa alarajaa (= kaukomyynnit ovat sekä kalenterivuonna että edellisenä vuonna enintään 35 000 euroa). Rekisteröinnin edellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja valitsee Suomeen kohdistuvan kaukomyynnin verotusmaaksi Suomen.

2.3 Ilmoituksenantovelvollisuus

Ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan on täytettävä Suomessa ilmoitusvelvollisuutensa eli annettava kausivero- ja tietyissä tapauksissa myös yhteenvetoilmoitukset. Muutoin elinkeinonharjoittajaa kohdellaan kuten ei-verovelvollista ulkomaalaista. Esimerkiksi arvonlisäverolain 9 §:n mukainen käännetty verovelvollisuus soveltuu ja ilmoituksenantovelvollisen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myynti Suomessa arvonlisäverovelvolliselle ostajalle tapahtuu ilman arvonlisäveroa.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen myös silloin, kun hän ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, jos hän

  • harjoittaa Suomessa yhteisömyyntiä
  • tekee Suomessa yhteisöhankintoja
  • on Suomessa rakentamispalvelujen ostajana verovelvollinen.

Näissä tilanteissa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvolliseksi. Mikäli ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa myös muuta liiketoimintaa, niin pelkkä ilmoituksenantovelvollisuus ei riitä vaan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi.

Koska ilmoituksenantovelvollisia ja muita arvonlisäverovelvollisia käsitellään osin eri tavoin, on tärkeää, että perustamis- tai muutosilmoituksen antaja ilmoittaa, haluaako hän rekisteröityä normaalisti arvonlisäverovelvolliseksi vai vain ilmoituksenantovelvolliseksi yhteisömyynneistä tai -hankinnoista taikka rakentamispalvelujen ostoista. Ilmoituksenantovelvolliseksi ilmoittaudutaan rastittamalla perustamisilmoituslomakkeen tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeen kohdasta ”Ulkomainen elinkeinoharjoittaja ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi” vaihtoehto ”vain ilmoituksenantovelvolliseksi”.

Ilmoituksenantovelvollisuuden täyttäminen on edellytyksenä yhteisöhankinnan ja yhteisömyynnin verottomuudelle sekä rakentamispalvelun ostosta suoritettavan veron vähentämiselle.

2.3.1 Yhteisömyyntiä Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Yhteisömyynnillä tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen EU-maahan. Yhteisömyynti on nollaverokannan alaista myyntiä. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa yhteisömyyntiä Suomessa, hän on aina Suomessa ilmoituksenantovelvollinen.

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin yhteisömyynteihin liittyviin vähennyskelpoisiin hankintoihin, pelkkä ilmoituksenantovelvollisuus ei riitä vaan elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäveron ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei siis tällöin ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä.

AVL:n 94 b §:ssä säädetään arvonlisäverottomasta tavaran maahantuonnista. Yhtenä edellytyksenä maahantuonnin verottomuudelle on, että tavaran myynti on yhteisömyyntinä veroton. Lisäksi edellytetään, että tuontikuljetus päättyy toisessa EU-maassa ja että maahantuoja on Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja. Näiden kaikkien edellytysten täyttyessä tavaran maahantuonti on AVL 94 b §:n mukaan arvonlisäverotonta.

Lue lisää AVL:n 94 b §:n mukaisesta arvonlisäverottomasta tavaran maahantuonnista (Verohallinnon ohje: Ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle tilanteessa, jossa tavaran maahantuontiin on sovellettu arvonlisäverolain 94 b §:n säännöstä).

2.3.2 Yhteisöhankintoja Suomessa tekevä ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen omistusoikeuden vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle EU-maasta toiseen EU-maahan. Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja tekee Suomessa tavaran ostoon tai siirtoon perustuvan yhteisöhankinnan, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi.

Yhteisöhankintoja Suomessa tekevän ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan Suomessa tapahtuviin myynteihin sovelletaan yleensä kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, kun tavara myydään Suomessa edelleen suomalaiselle arvonlisäverovelvolliselle yritykselle.

Ilmoituksenantovelvollisella yhteisöhankkijalla on oikeus saada Suomessa tapahtuneisiin hankintoihin sisältyneet arvonlisäverot takaisin ulkomaalaispalautuksena.

Esimerkki: Saksalainen yhtiö A ostaa ruotsalaiselta yhtiöltä B paperikoneen, joka toimitetaan Ruotsista Suomeen. Näin ollen A tekee Suomessa yhteisöhankinnan, josta A:n on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi. A myy paperikoneen edelleen Suomessa arvonlisäverovelvolliselle yhtiölle C käännettyä verovelvollisuutta käyttäen. Mikäli A tekee Suomessa arvonlisäveron sisältäviä hankintoja (esimerkiksi ostaa paperikoneen varaosia toimitettavaksi C:lle), niin A on oikeutettu saamaan takaisin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot arvonlisäveron ulkomaalaispalautuksena.

Vaikka yhteisöhankintoja Suomessa tekevän ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan myyntiin soveltuu käännetty verovelvollisuus, hänellä on myös mahdollisuus vapaaehtoisesti hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

2.3.3 Rakennustoimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Arvonlisäverolaissa määriteltyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on arvonlisäverolain 8 c §:n mukaisesti sovellettava, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten
  2. ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten.

Rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Toiminnan satunnaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon ostajan koko toiminta eikä vain Suomessa tapahtuva toiminta.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rakentamispalvelun myyjänä

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myydessä Suomessa rakentamispalvelua suomalaiselle elinkeinonharjoittajalle myyntiin sovelletaan yleistä käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverolain 9 §:n mukaisesti. Tällöin verovelvollinen on suomalainen ostaja riippumatta siitä, myykö ostaja toiminnassaan rakentamispalvelua muutoin kuin satunnaisesti. Suomalaiseksi elinkeinonharjoittajaksi on verrattavissa ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai joka on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Mikäli ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy rakentamispalvelua toiselle ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, arvonlisäverolain 9 §:n mukainen käännetty verovelvollisuus ei sovellu. Tällöin ulkomaisen myyjän olisi rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi. Rakentamispalvelun myynti kahden ulkomaisen elinkeinonharjoittajan välillä on kuitenkin poikkeus tähän pääsääntöön.

Kahden ulkomaisen elinkeinonharjoittajan välisessä rakentamispalvelun myynnissä verovelvollinen on aina ostaja, jos ostaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Ostajan on siis rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelun ostoista. Jos ulkomainen ostaja ei täytä edellytyksiä (= ei harjoita rakentamispalvelujen myyntiä), myyjä on verovelvollinen ja hän joutuu rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rakentamispalvelun ostajana

Rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta, jos palvelun ostajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja. Tällaisen ulkomaisen ostajan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi, on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelujen ostoista ja annettava kausiveroilmoitukset Suomen Verohallinnolle.

Kausiveroilmoituksessa annetaan vain ne tiedot, joka koskevat rakentamispalveluja. Esimerkiksi kausiveroilmoituksen vähennyksissä ilmoitetaan vain rakentamispalveluja koskevien hankintojen arvonlisävero. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot ulkomaalainen ostaja voi saada takaisin ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Esimerkkejä:

  1. Virolainen rakennusliike A myy Suomessa rakentamispalvelua suomalaiselle elinkeinonharjoittajalle B. A:n myyntiin sovelletaan yleistä käännettyä verovelvollisuutta ja verovelvollinen on suomalainen ostaja B riippumatta siitä, myykö B rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. A antaa myynnistä laskun, jossa on merkintä käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta.
  2. Ruotsalainen rakennusliike A myy Suomessa rakentamispalvelua virolaiselle rakennusliikkeelle B. Kumpikaan ei ole ilmoittautunut tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Koska ostaja B myy toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalvelua, rakennusalan käännetty verovelvollisuus soveltuu rakentamispalvelun myyntiin. B:n on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelujen ostoista. A:n myymästä rakentamispalvelusta on verovelvollinen ostaja B.

Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi rakentamispalvelun ostoista ilmoittautunut ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi halutessaan hakeutua myös arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaalaisen, joka on hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, myymään rakentamispalveluun sovelletaan rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta, jos ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja.

Lue lisää rakennusalan käännetystä verovelvollisuudesta (Verohallinnon ohje: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus) sekä kausiveroilmoituksen täyttämisestä.

2.4 Arvonlisäveron erityisjärjestelmä 1.1.2015 alkaen

Myyntimaasäännökset määrittelevät, millä valtiolla on oikeus verottaa myynti. Tele-, radio- ja televisiolähetys- (jäljempänä lähetyspalvelut) ja sähköisten palvelujen myyntimaasäännökset muuttuvat 1.1.2015 alkaen.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulevien säännösten mukaan myytäessä muulle kuin elinkeinonharjoittajalle (=kuluttajalle) tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluja myyntimaa määräytyy ostajan sijoittautumispaikan mukaan. Myyjän tulee siis näiden myyntien osalta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ostajan jäsenvaltioon esimerkiksi silloin, kun myyjä ja ostaja ovat eri EU-maista.

Vaihtoehtoisesti myyjä voi halutessaan käyttää uutta arvonlisäveron erityisjärjestelmää velvoitteiden suorittamiseen. Erityisjärjestelmää käyttävä myyjä hoitaa arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvollisuutensa kaikkiin kulutusjäsenvaltioihin tunnistamisjäsenvaltion kautta. Tunnistamisjäsenvaltio välittää ilmoitustiedot sekä maksut kulutusjäsenvaltioihin.

Vaikka erityisjärjestelmään rekisteröityminen on vapaaehtoista, rekisteröitymisen jälkeen yrityksen on käytettävä järjestelmää kaikkiin sen piiriin kuuluviin myynteihinsä.

Kuka voi käyttää?

Uutta erityisjärjestelmää voivat halutessaan käyttää arvonlisäverovelvolliset yritykset,

  • jotka myyvät järjestelmän piiriin kuuluvia palveluja
  • muille kuin elinkeinonharjoittajille (= kuluttajille)
  • EU-maassa, jossa yrityksellä ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa.

Erityisjärjestelmällä on kaksi eri käyttäjäryhmää: EU-maahan sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat.

  1. EU-maahan sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana järjestelmään voi rekisteröityä yritys tai yhteisö, jolla on liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka EU:n alueella.
  2. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneena elinkeinonharjoittajana järjestelmään voi rekisteröityä yritys tai yhteisö, jolla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:n alueella ja joka ei ole muutoin velvoitettu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi missään EU-maassa (eikä ole vapaaehtoisesti rekisteröitynyt).

Näitä kahta eri käyttäjäryhmää koskevat osittain eri säännökset.

Miten järjestelmään rekisteröidytään?

Kun tunnistamisjäsenvaltio on Suomi, rekisteröinti-ilmoitus tehdään sähköisesti erityisjärjestelmän asiointipalvelussa. Pääsääntöisesti elinkeinonharjoittaja merkitään rekisteriin rekisteröinti-ilmoituksen tekemistä seuraavan kalenterivuosineljänneksen alusta. Esimerkiksi jos yritys tekee rekisteröinti-ilmoituksen 15.2.2016, se merkitään rekisteriin 1.4.2016 alkaen.

Rekisteröinti-ilmoitus erityisjärjestelmään on mahdollista tehdä jo 1.10.2014 alkaen.

Järjestelmään liittyvien velvoitteiden laiminlyöminen voi aiheuttaa järjestelmästä poiston ja karenssiajan, jonka aikana erityisjärjestelmän käyttäjäksi ei voi rekisteröityä uudestaan. Järjestelmän käytön voi lopettaa myös vapaaehtoisesti.

Lue lisää uudesta arvonlisäveron erityisjärjestelmästä:

Lisätietoja erityisjärjestelmästä voi kysyä myös Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumerosta +358 (0)20 697 014.

3 Rekisteröityminen

3.1 Rekisteröinnistä ja valvonnasta vastaavien toimipisteiden yhteystiedot

Ulkomaisten yhteisöjen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja arvonlisäverotuksen valvonta hoidetaan Uudenmaan yritysverotoimistossa ja henkilöyhtiöiden, yhteenliittymien sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta Pääkaupunkiseudun verotoimistossa.

Yhteystiedot:

Uudenmaan yritysverotoimisto
Asiakaspalvelu: Aleksanterinkatu 9, 4. krs, Helsinki (Kluuvi)
Postiosoite: PL 30, 00052 VERO

Pääkaupunkiseudun verotoimisto
Asiakaspalvelu: Aleksanterinkatu 9, 4. krs, Helsinki (Kluuvi)
Postiosoite: PL 400, 00052 VERO

Verohallinnon palvelunumero arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä on +358 (0)29 497 014.

3.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat

Perustamisilmoitus- sekä muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeet

Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto ylläpitävät yhdessä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ). Järjestelmä mahdollistaa tietojen ilmoittamisen molemmille viranomaisille yhdellä ilmoituksella joko perustamisilmoituslomakkeella (lomakkeet Y1–Y3) tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (lomakkeet Y4–Y6).

Eri yhtiömuodoille on omat lomakkeensa. Ilmoituksen tekijä valitsee oikean Y-lomakkeen yhtiömuotonsa mukaisesti. Lomakkeita saa YTJ:n verkkosivuilta. Lomakkeita saa myös Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta ja ELY-keskuksista.

Perustamisilmoituslomakkeen liitteeksi on aina toimitettava myös kuvaus harjoitetusta liiketoiminnasta. Yhtiömuodosta riippuen kuvaus annetaan

a) liitteellä 6204: Ulkomaisen yrityksen rekisteröinti (liite lomakkeeseen Y1 ja Y2) tai

b) liitteellä 6206: Ulkomaisen yrityksen rekisteröinti (liite lomakkeeseen Y3).

Soveltuvissa tilanteissa liite 6204 tai 6206 on annettava myös muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeiden liitteenä. Liitelomakkeet löytyvät Y-lomakkeiden tapaan YTJ:n verkkosivuilta.

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuvan ja hakeutuvan sekä ilmoituksenantovelvollisen on ennen toiminnan aloittamista annettava Verohallinnolle siis seuraavat asiakirjat:

  1. Perustamisilmoitus (Y1,Y2 tai Y3) ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä liite 6204 tai 6206 (riippuen yritysmuodosta).
  2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
  3. Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös.

Jos Verohallinnolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, kohdassa 3 mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa. Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Jos arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, hänen on lisäksi toimitettava luvussa 3.3 mainitut edustajaa koskevat asiakirjat.

Asiakirjat on allekirjoitettava asianmukaisesti ja allekirjoittajalla on oltava elinkeinonharjoittajan (tai valtuutetun allekirjoittaessa asiakirjat, valtuutetun) nimenkirjoitusoikeus.

Minne asiakirjat toimitetaan?

Lomakkeet sekä muut asiakirjat postitetaan osoitteeseen:

PHR - VEROHALLINTO
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231 HELSINKI

Vaihtoehtoisesti lomakkeet ja muut asiakirjat voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ELY-keskukseen.

Kaukomyynnit

Ulkomaalaisen hakeutuessa Suomessa verovelvolliseksi kaukomyynnistä, hänen on toimitettava edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi kopio hakemuksesta tai lähtömaan viranomaisen päätös siitä, että kaukomyynti verotetaan lähtömaan sijasta Suomessa.

3.3 Edustaja

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää edustajan nimeämistä. Edustajan kotipaikan tulee olla Suomessa. Lisäksi edustajan tulee olla Verohallinnon hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että edustajalla on riittävä taito ja asiantuntemus edustajan tehtävien hoitamiseen. Edustajan on yleensä oltava kaupparekisteriin merkitty. Yksityinen henkilö hyväksytään edustajaksi vain poikkeustapauksessa.

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on edustajan nimeämiseksi toimitettava Verohallinnolle kohdassa 3.2. mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat:

  1. Jos perustamisilmoituksen allekirjoittajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, suomalaisen edustajan sitoumus siitä, että hän toimii arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana.
  2. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan asianmukaisessa järjestyksessä edustajalle antama valtakirja, jossa tämä valtuutetaan toimimaan arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana, sekä valtakirjan suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Valtakirjan perusteella edustajalla on oikeus muun muassa allekirjoittaa arvonlisäverolain edellyttämät ilmoitukset.
  3. Edustajan nimi, Y-tunnus sekä yhteystiedot. Jos edustajan toimiala on muu kuin kirjanpitoon liittyvä, tarvitaan myös selvitys siitä, että edustaja on kykenevä hoitamaan arvonlisäverolain mukaiset edustajan tehtävät.

Edustaja vastaa niistä hallinnollisista velvollisuuksista, joita arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan arvonlisäverovelvollisuus aiheuttaa. Edustajaksi hyväksyminen edellyttää yleensä, että edustaja hoitaa verovelvollisen kirjanpito- ja muut vastaavat tehtävät itse. Edustajan on pidettävä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnasta sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan luotettavasti selville veron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä Suomessa kirjanpitolaissa säädetyn ajan.

Edustajan on Verohallinnon kehotuksesta esitettävä päämiehensä kirjanpitoaineisto tarkastettavaksi. Edustaja ei ole vastuussa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle määrätyn veron maksamisesta.

Edustajaa voidaan vaihtaa ilmoittamalla siitä etukäteen Verohallinnolle ja esittämällä uuden edustajan osalta edellä mainitut asiakirjat. Verohallinnon on hyväksyttävä myös uusi edustaja. Jos elinkeinonharjoittaja tai edustaja on ilmoittanut edustajan tehtävän lakkaamisesta eikä elinkeinonharjoittaja ole kehotuksesta huolimatta nimennyt uutta Verohallinnon hyväksymää edustajaa, Verohallinto voi katsoa verovelvollisuuden päättyneeksi.

4 Arvonlisäverovelvollisen oikeudet ja velvollisuudet

Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää elinkeinonharjoittajalle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä sekä ohjeita ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyen. Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen perustuu kuitenkin elinkeinonharjoittajan oma-aloitteisuuteen.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja saa Y-tunnuksen (yritys- ja yhteisötunnus), kun perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Y-tunnus yksilöi elinkeinonharjoittajat, mutta siitä ei voi suoraan päätellä, onko elinkeinonharjoittaja rekisteröitynyt esimerkiksi arvonlisäverovelvolliseksi.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta voi tarkistaa elinkeinonharjoittajan rekisteröinnin voimaantulon.

Y-tunnus on merkittävä tilaus-, tarjous- ja laskulomakkeisiin sekä muihin elinkeinotoimintaan liittyviin asiakirjoihin. Jos arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa EU-kauppaa, jossa tarvitaan arvonlisäverotunnistetta, elinkeinonharjoittaja muodostaa itse tämän numeron Y-tunnuksestaan. Arvonlisäverotunniste muodostuu maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa. Jos Y-tunnus on esimerkiksi 1234567-8, arvonlisäverotunniste on FI12345678.

Veron ilmoittaminen ja maksaminen

Liiketoiminnan käynnistyttyä verovelvollisen elinkeinonharjoittajan on kohdekausittain ilmoitettava ja tilitettävä verollisen liiketapahtuman vero Suomen valtiolle. Tilityksestä on kuitenkin oikeus vähentää tätä toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Verovelvollinen ostaja saa vähentää myös käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavan veron. Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että tavara tai palvelu tulee käytettäväksi verovelvollisen verollisessa liiketoiminnassa. Veroa ei voi vähentää tavaroista ja palveluista, jotka on ostettu omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön tai jotka kuuluvat vähennysrajoitusten piiriin.

Niin sanotun vähäisen toiminnan alarajaa (tilikauden liikevaihto enintään 8 500 euroa) ei sovelleta ulkomaiseen elinkeinonharjoittajaan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Arvonlisäverojen ilmoittaminen tapahtuu kausiveroilmoituksella. Kausiveroilmoitus annetaan sähköisesti. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös paperilomakkeella, mutta paperisen ilmoituksen määräpäivä on viisi päivää aikaisemmin kuin sähköisen. Kausiveroilmoitus on aina annettava, vaikka kohdekautena ei olisi ollut toimintaa.

Tutustu kausiveroilmoituslomakkeeseen (4001) ja lomakkeen täyttöohjeisiin.

Sähköisen kausiveroilmoituksen antaminen tapahtuu verkossa toimivassa Verotili-palvelussa. Verotili on kooste verovelvollisen ilmoittamista ja maksamista oma-aloitteisista veroista. Elinkeinonharjoittajan oma verotili otetaan käyttöön, kun yritys antaa ensimmäisen kausiveroilmoituksensa tai kun yritys veroa maksaessaan käyttää verotiliviitettä. Verohallinto antaa verotiliviitteen elinkeinonharjoittajalle perustamisilmoituksen rekisteröimisen jälkeen.

Verotili-palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista Katso-tunnisteella. Katso-tunnistus on Verohallinnon tarjoama, yrityksiä varten luotu tapa tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso-tunniste on maksuton. Tunnisteita, niiden käyttöä ja tunnisteisiin liittyviä tietoja hallinnoidaan Katso-palvelussa. Katso-palvelu on osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Katso-tunnisteen saa käyttöönsä henkilö, jolla kaupparekisteriotteen mukaan on oikeus toimia yrityksen puolesta (nimenkirjoitusoikeus).

Lue lisää Katso-tunnisteen perustamisesta.

Laskuihin tehtävät merkinnät

Myyjän laskunantovelvollisuus on säännelty tyhjentävästi arvonlisäverolaissa. Laskujen tulee sisältää arvonlisäverolaissa luetellut laskumerkinnät. Lue lisää laskumerkinnöistä (Verohallinnon ohje: Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa). Ohjeesta löytyy tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisia laskumerkintöjä laskuun on eri tilanteissa merkittävä.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

Perustamisilmoituksella annettujen tietojen muutoksista on ilmoitettava Verohallintoon muutosilmoituslomakkeella. Liiketoiminnan päättyessä elinkeinonharjoittajan on tehtävä lopettamisilmoitus Verohallinnolle. Lopettamisilmoituksen perusteella liiketoiminta merkitään päättyneeksi. Verojen ilmoittamisvelvollisuus päättyy kuitenkin vasta kun elinkeinonharjoittaja on poistettu rekisteristä.

Mistä saa lisätietoja?

Verohallinnon vero.fi-sivuilta löytyvät kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät Verohallinnon lomakkeet ja ohjeet. Arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo myös Verohallinnon palvelunumero +358 (0)29 497 014.

 

Päivi Taipalus johtava veroasiantuntija

Annukka Poikkeus toimistopäällikkö

Sivu on viimeksi päivitetty 1.5.2019