Ulkomaisen yrityksen tuloverotus Suomessa

Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tuloveroa 20 % tuloistaan. Yhtymien ja yksityisten elinkeinonharjoittajien tulot jaetaan pääomatuloihin ja ansiotuloihin.

Lue lisää tuloverotuksesta ja veroprosenteista Suomessa

Nämä ohjeet ovat rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle. Ulkomaista yhteisöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Lue lisää tosiasiallisesta johtopaikasta ja yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verovelvoitteista.

Kiinteä toimipaikka tuloverotuksessa

Ulkomaisen yrityksen toiminta Suomessa voi muodostaa yritykselle Suomeen kiinteän toimipaikan tuloverotuksessa. Silloin yrityksen täytyy maksaa Suomeen tuloveroa siitä toiminnasta, jota yritys harjoittaa Suomessa.

Kiinteä toimipaikka tarkoittaa liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain. Kiinteän toimipaikan Suomeen muodostaa esimerkiksi yrityksen

johtopaikka
toimisto
tehdas
työpaja
kaivos-, öljy- tai kaasulähde, louhos tai muu luonnonvarojen ottopaikka
rakennus- ja asennustoiminta, jos se kestää yli 6, 12 tai 18 kuukautta (aikaraja vaihtelee eri maiden verosopimuksissa)
epäitsenäinen edustaja.

Liikepaikka voi olla kiinteä toimipaikka vain, jos se on pysyvä sekä maantieteellisesti että ajallisesti.

Liikepaikka voi sijaita esimerkiksi toisen yrityksen liiketiloissa silloin, kun ulkomaisella yrityksellä on jatkuvasti käytettävissään tietyt toisen yrityksen omistamat tilat tai osa niistä.
Kiinteä toimipaikka voi muodostua myös esimerkiksi työntekijän kotitoimistoon.

Esimerkki: Liettualainen yritys tulee tekemään Suomessa sijaitsevalle telakalle laivanrakennustyötä. Yritys toimii telakan tiloissa koko vuoden ajan. Yrityksellä voidaan katsoa olevan telakalla pysyvä liikepaikka, josta yritys harjoittaa liiketoimintaansa. Yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka..

Ulkomailla toimivalle yritykselle muodostuu yleensä kiinteä toimipaikka Suomeen, jos yrityksen johto ja hallinto hoidetaan kiinteästä liikepaikasta Suomessa.

Yrityksen johtopaikka on paikka, jossa tehdään merkittävät päätökset, kuten yrityksen liiketoiminnan operatiiviset ja strategiset päätökset. Verotuksessa yrityksen johto voi sijaita myös toisen yrityksen tiloissa tai yrityksen johtajan kotona.

Kiinteä toimipaikka voi olla myös paikka, jossa harjoitetaan rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaa. Tällainen paikka muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan, jos toiminnan kesto on pidempi kuin maiden välisessä verosopimuksessa määritellään. Aikaraja voi olla joko yli 6, 12 tai 18 kuukautta. Esimerkiksi Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaan urakointikohde muodostaa kiinteän toimipaikan, jos toiminta kestää yli 6 kuukautta.

Työ on päättynyt, kun työ on valmistunut tai työstä on lopullisesti luovuttu. Yleensä työmaan kestoaikaan luetaan mukaan myös ajanjaksot, jolloin työ on ollut tilapäisesti keskeytyneenä.

Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa useampia projekteja, aikarajan täyttymistä arvioidaan yleensä kunkin projektin osalta itsenäisesti. Jos projektit liittyvät toisiinsa ja muodostavat sekä kaupallisesti että maantieteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden, voidaan niiden kestot kuitenkin laskea yhteen. Samoin jos tietty projekti pilkotaan keinotekoisesti useaan osaan, projekteja tarkastellaan kokonaisuutena.

Esimerkki: Virolainen yritys tulee Suomeen toteuttamaan rakennusurakkaa, joka alkaa 1.2. ja päättyy 31.10. Urakan aikana tapahtuvien toimitusvaikeuksien johdosta urakka keskeytyy kahdeksi kuukaudeksi 1.5–1.7. Urakan kokonaiskestoon lasketaan mukaan myös tilapäiset keskeytykset, joten yritykselle muodostuu urakkakohteeseen kiinteä toimipaikka.

Jos yrityksen edustaja työskentelee Suomessa, voi yritykselle muodostua kiinteä toimipaikka, vaikka yrityksellä ei olisikaan käytettävissä pysyvää liikepaikkaa.

Niin sanottu epäitsenäinen edustaja voi muodostaa kiinteän toimipaikan, jos edustajalla on valtuus solmia sopimuksia yrityksen nimissä tai vastaanottaa tilauksia. Lisäksi edellytetään, että edustaja käyttää valtuuttaan säännöllisesti eikä vain satunnaisesti. Epäitsenäinen edustaja voi olla yritys tai luonnollinen henkilö, kuten työntekijä, joka myy yrityksen tuotteita tai palveluita Suomessa.

Itsenäinen edustaja ei muodosta kiinteää toimipaikkaa. Edustaja on itsenäinen, kun edustaja on sekä taloudellisesti että oikeudellisesti riippumaton yrityksestä. Ulkomaisen yrityksen itsenäinen edustaja voi olla esimerkiksi välittäjä tai komissionääri.

Pelkät valmistelevat ja avustavat toiminnot eivät muodosta yritykselle kiinteää toimipaikkaa. Avustavaa tai valmistelevaa toimintaa voi olla esimerkiksi:

mainostaminen
tietojen kerääminen
tiedotustoimiston pitäminen
tieteellinen tutkimus.

Kiinteää toimipaikkaa ei muodostu esimerkiksi silloin, kun liikepaikka on olemassa ainoastaan sitä varten, että siellä varastoidaan, pidetään näytteillä tai luovutetaan yritykselle kuuluvia tavaroita.

Toiminnan valmisteleva tai avustava luonne on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti todellisten olosuhteiden perusteella. Kiinteä toimipaikka saattaa muodostua, jos yrityksen toiminnot Suomessa ovat osa yrityksen ydinliiketoimintaa ja näin muodostavat olennaisen osan yrityksen liiketoiminnasta.

Avustavaa tai valmistelevaa toimintaa eivät yleensä ole palvelut, joita pääliikkeen asiakkaille tarjotaan myynnin jälkeen, kuten takuukorjaus ja varaosien toimittaminen kiinteästä liikepaikasta. Tällaiset palvelut muodostavat oman kokonaisuutensa yrityksen liiketoiminnasta, joten niitä ei voida pitää pelkästään avustavana toimintana.

Jokaisen yrityksen täytyy antaa ilmoituksia

Vaikka yritykselläsi ei olisi kiinteää toimipaikkaa Suomessa, sinun täytyy silti antaa tietyt veroilmoitukset tai selvitykset. Lue näistä tarkemmin:

Syventävät vero-ohjeet