a a a
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Kansainväliset tilanteet > Täydentävä ohje: säästödirektiivin mukainen ilmoittamisvelvollisuus sijoitusrahaston kautta saadun koron osalta

Täydentävä ohje: säästödirektiivin mukainen ilmoittamisvelvollisuus sijoitusrahaston kautta saadun koron osalta

Antopäivä: 17.1.2011
Voimassaolo: Toistaiseksi

Tämä ohje täydentää Verohallituksen 16.6.2005 antamaa ohjetta Säästödirektiivi (2003/48/EY. Siltä osin kuin ohje poikkeaa aiemmasta ohjeesta, noudatetaan mitä tässä ohjeessa todetaan.

1. Direktiivin 6 artiklan tarkoittaman 25 %:n ja 15 %:n rajan määrittäminen tilanteessa, jossa tarkastellaan sijoitusten tosiasiallista jakautumista

Direktiivin 6 artiklassa tarkoitettua 25 %:n (vuoden 2010 loppuun asti 40 %:n) ja 15 %:n rajaa tarkastellaan kunkin tilikauden osalta vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa ilmoitetun varallisuuskoostumuksen perusteella. Jos tarkasteltava raja ylittyy yhtenäkin näistä tarkasteluajankohdista (pois lukien alkuperäisessä ohjeessa mainitut satunnaiset ja lyhytaikaiset vaihtelut), rahaston katsotaan ylittäneen 25 %:n ja/tai 15 %:n rajan ko. tilikaudelta.

Ratkaisevaa on lunastusta tai voitto-osuuden jakoa edeltävältä tilikaudelta tehty arviointi. Vuonna 2005 direktiivin sovellettavaksi tulon (1.7.2005) jälkeen tapahtuneen lunastuksen tai voitto-osuuden jaon katsominen direktiivin mukaiseksi suoritukseksi ratkaistaan ajanjaksolta 1.1.2005–30.6.2005 tehdyn arvioinnin perusteella (eli käytännössä ko. ajanjaksolta annettavan puolivuotiskatsauksen perusteella). Vuonna 2006 tapahtuvan lunastuksen tai voitto-osuuden jaon katsominen direktiivin mukaiseksi suoritukseksi ratkaistaan ajanjaksolta 1.1.2005–31.12.2005 tehdyn arvioinnin perusteella (eli käytännössä ko. ajanjaksolta annettavan vuosikertomuksen sekä puolivuotiskatsauksen perusteella).

2. Rahastoon kertyneen koron seuraaminen alkaa 1.7.2005

Rahastoon kertyneeksi koroksi katsotaan rahastolle 1.7.2005 tai sen jälkeen suoritetut tai sen jälkeen tapahtuneiden velkasitoumusten myyntien, takaisinostojen tai lunastusten yhteydessä kertyneet tai pääomitetut korot.

3. Rahaston sijoituskohteena olevan velkasitoumuksen pääoman arvon muutoksista aiheutunut voitto tai tappio

Direktiivin sanamuodon mukaisesti koroksi katsotaan vain kertynyt tai pääomitettu korko. Rahaston sijoituskohteena olevan velkasitoumuksen pääoman arvon nousu ei ole direktiivin mukaista korkoa. Vastaavasti pääoman arvon laskua ei oteta huomioon koron määrää vähentävänä tekijänä rahastolle kertynyttä korkoa laskettaessa.

4. Sijoitusrahaston jakamaan voitto-osuuteen sisältyvän koron määrä

Voitto-osuus katsotaan ensisijaisesti koroksi siihen määrään, joka vastaa rahaston sinä tilikautena, jolta voitto-osuus jaetaan, sekä sitä edeltävinä tilikausina 1.7.2005 tai sen jälkeen saamaa korkotuloa, jota ei ole jaettu aiemman voitto-osuuden maksun yhteydessä. Merkitystä ei ole sillä, onko rahasto ollut tilikauden tai edellisten tilikausien aikana kokonaisuudessaan voitollinen vai tappiollinen.

Direktiivin mukaiseksi koroksi katsotaan voitto-osuuteen sisältynyt korko, jos rahasto on ylittänyt 15 %:n rajan tilikautena, jolta voitto-osuus jaetaan. Merkitystä ei ole sillä, onko rahasto aiempina tilikausina ylittänyt 15 %:n rajan. Myös aikaisemmilta tilikausilta jaetun voitto-osuuden katsotaan ensisijaisesti muodostuneen rahastolle kertyneestä korosta siinäkin tapauksessa, ettei kyseisenä tilikautena/kyseisinä tilikausina ole ollut ilmoitusvelvollisuutta jaetun voiton osalta, koska rahasto on ollut alle 15 %:n rajan.
 
Ellei koron kertymistä ole seurattu, tulee korkona ilmoitettavaksi jaetun voitto-osuuden  kokonaismäärä. Tämän vuoksi on suositeltavaa laskea direktiivissä tarkoitettu korko kaikille niille rahastoille, jotka voivat tulevaisuudessa ylittää em. rajan.

Esimerkki 1: Rahasto on saanut tilikaudella n korkoa 12 euroa/osuus. Rahasto jakaa tilikaudelta voitto-osuutta 10 euroa/osuus, joka ilmoitetaan kokonaisuudessaan korkona. Rahasto saa tilikaudella n+1 korkoa 4 euroa/osuus. Tilikaudelta n+1 rahasto jakaa voitto-osuutta jälleen 10 euroa/osuus. Tästä korkona ilmoitetaan 6 euroa/osuus.
Esimerkki 2: Sama tilanne, mutta rahasto ylittää 15 %:n rajan ensimmäisen kerran tilikaudella n, joka ratkaisee ilmoitusvelvollisuuden tilikaudella n+1 jaettavan voitto-osuuden osalta. Tilikaudelta n jaetun voitto-osuuden osalta ei ilmoiteta direktiivin mukaista korkoa. Tilikaudelta n+1 korkona ilmoitetaan 6 euroa/osuus.
Esimerkki 3: Sama tilanne kuin edellä, mutta tilikaudella n saadun koron määrää ei tiedetä, koska 15 %:n rajaa ei ole aiemmin ylitetty eikä koron kertymistä ole seurattu. Tilikaudelta n+1 ilmoitetaan korkona 10 euroa/osuus.

5. Sijoitusrahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä realisoituun tuottoon (ts. luovutusvoittoon) sisältyvä korko

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan rahasto-osuuden luovutuksesta saatu voitto katsotaan koroksi direktiivin artiklan 6(1) alakohdan d mukaisesti vain siihen määrään, joka vastaa rahaston saamaa korkoa.

Jos rahasto on ylittänyt 25 %:n rajan lunastusta edeltäneenä tilikautena, direktiivin mukaiseksi koroksi katsotaan rahastolle 1.7.2005 tai sen jälkeen kertyneet korot vähennettynä aikaisemmin voitto-osuutena jaetun koron määrällä. Merkitystä ei ole sillä, onko rahasto aiempina tilikausina ylittänyt 25 %:n (tai 15 %:n) rajan.
 
Ellei koron kertymistä ole seurattu tai koron osuutta luovutusvoitosta ei muusta syystä pystytä erottelemaan, tulee korkona ilmoitettavaksi luovutusvoiton kokonaismäärä. Tämän vuoksi on suositeltavaa laskea direktiivissä tarkoitettu korko kaikille niille rahastoille, jotka voivat tulevaisuudessa ylittää em. rajan.

Jos rahasto-osuus lunastetaan tai luovutetaan hankintahintaa alhaisempaan hintaan eli osuudenomistajalle syntyy luovutuksesta tappiota, ei direktiivin mukaista ilmoitusvelvollisuutta synny.

6. Vuosi-ilmoitus

Rahaston jakamasta voitto-osuudesta se osa, jota ei ilmoiteta direktiivin mukaisena korkona suorituslajeilla S1 tai S2, ilmoitetaan suorituslajilla C4.

Sijoitusrahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä realisoituun tuottoon sisältynyt korko (tai tuoton kokonaismäärä) ilmoitetaan suorituslajilla S3 tai S4. Lunastuksesta annetaan tämän lisäksi normaali arvopaperikauppojen vuosi-ilmoitus.

Vuosi-ilmoituksessa mainittu ”maksuasiamies” tarkoittaa säästödirektiivin artiklan 4(2) mukaista maksuasiamiestä, ei artiklan 4(1) mukaista maksuasiamiestä.

7. Usean maksuasiamiehen ketju

Jos koronmaksun suorittamiseen osallistuu useita osapuolia, maksuasiamiehenä pidetään ketjun viimeistä osapuolta. Maksuasiamiehenä ei kuitenkaan voida pitää osapuolta, joka osallistuu koron maksamiseen vain passiivisesti. Esimerkiksi pankkia, jossa olevalle suorituksen saajan tilille korko maksetaan, ei voida pelkästään tällä perusteella pitää maksuasiamiehenä.



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 26.1.2011