Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.
Keräsimme vuonna 2018 veroja 68,6 miljardia. Toimimme aiempaa tuottavammin ja taloudellisemmin.
Vuosi 2018 -video: Pääjohtaja Markku Heikura kertoo vuoden 2018 kohokohdista (Youtube)
Tarkensimme voimassa olevaa strategiaamme, joka ohjaa tekemistämme haluttuun suuntaan. Olemme tehostaneet toimintaa nostamalla verotuksen automaatioastetta, lisäämällä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta ottamalla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja.
Verotulojen nettokertymä oli 68,6 miljardia euroa, sisältäen valmiste- ja autoveron kertymät. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat. Tähän vaikutti kasvanut asiakasmäärä, pienentynyt henkilötyövuosien käyttö ja alentuneet toimintamenot edelliseen vuoteen verrattuna.
Verohallinnon strategia uusittiin vuoden 2018 aikana. Strategiatyön taustalla olivat talouden muuttuvat rakenteet, yritysten toimintamallien ja työmarkkinoiden muutokset sekä näistä aiheutuvat haasteet ja riskit verokertymän turvaamiselle. Talouden muutosten lisäksi strategian uusimistarpeeseen vaikuttivat sisäiset tekijät kuten esimerkiksi henkilöstömme eläköityminen ja uudenlaisen osaamisen tarve.
Strategiset tavoitteemme ovat:
Tavoitteisiin pääseminen edellyttää erilaisten ilmiöiden hallintaa, oikein kohdennettua ohjausta ja valvontaa, toiminnan tehokkuutta ja laajaa vaikuttamista koko toimintaympäristöön.
Osaamisemme ja toimintamallimme on oltava sellaista, että pystymme tarvittaessa tekemään nopeitakin muutoksia.
Kevään aikana suunniteltiin kautta 2019–2023. Keskeinen muutos on, että suunnittelun aikajänne pitenee ja painotus on aiempaa enemmän tulevien vuosien kehittämistarpeiden varhaisessa tunnistamisessa.
Suunnittelukauden tärkeimpiä tehtäviä ovat verotusjärjestelmän uudistamishankkeen (Valmis-hanke) läpivienti ja perustoiminnan varmistaminen, kansallisen tulorekisterin laajentaminen ja Tullista Verohallintoon siirtyneiden auto- ja valmisteverotuksen tietojärjestelmien ja menettelyjen muutokset. Myös kansainvälisen tietojenvaihdon tehtäväkentän laajuus ja merkitys kasvaa koko ajan.
Kun suuri osa liiketoiminnasta siirtyy digitaalisille alustoille, tiedon ja rahan liikkeiden seuraaminen verotuksen toimittamiseksi hankaloituu.
Verotuksen toteuttamisen näkökulmasta olennaista on varmistaa tulo- ja tietovirrat, sillä tehokas verotus perustuu kattavaan tietojen saantiin. Kesäkuussa 2018 teettämämme alustatalouskyselyn perusteella 76 prosenttia tavaroita tai palveluja digialustoilla myyvistä kansalaisista pitää veroasioiden oikein hoitamista tärkeänä. Vastaajista kuitenkin vain 44 prosenttia pitää todennäköisenä ja peräti 23 prosenttia epätodennäköisenä sitä, että digialustoilla toimivat yksityishenkilöt tai muut palveluntarjoajat hoitavat veroasiansa oikein.
Alustatalouskeskustelua käytiin Vallilassa pidetyssä sidosryhmäseminaarissa elokuussa 2018.
Suomen verotus rakentuu vahvasti sivullisilmoittajilta, kuten työnantajilta, rahoituslaitoksilta ja Kelalta, saatavien tietojen varaan. Kun merkittävä osa liiketoiminnasta siirtyy sähköisille alustoille, myös Verohallinnon on oltava mukana tässä kehityksessä tiedonsaantinsa varmistamiseksi.
Verohallinto osallistuukin aktiivisesti erilaisiin digitalisaatiohankkeisiin. Verohallinto on ollut mukana esimerkiksi lohkoketjuihin perustuvan Digitaalinen asuntokauppa (DIAS) -alustan kehittämisessä rakentamalla siihen tarvittavat rajapinnat varainsiirtoveron ilmoittamista ja maksamista varten.
Lue lisää: www.dias.fi
Tekoälyn hyödyntäminen lisääntyy kaikilla yhteiskunnan aloilla. Verohallintokin kokeilee tekoälyä muun muassa asiakaspalvelussa, jossa Vertti-chatbot vastailee asiakkaiden verokortteja koskeviin kysymyksiin.
Tekoälyn yleistyessä esiin on noussut uudenlaisia eettisiä kysymyksiä koskien esimerkiksi päätösten perusteluiden läpinäkyvyyttä sekä käytettävän datan laatua. Näihin vastaamiseksi työ- ja elinkeinoministerin luotsaama Suomen tekoälyohjelma on haastanut organisaatioita laatimaan tekoälyn käytön eettiset periaatteet.
Verohallinto osallistuu tekoälyn etiikkahaasteeseen ja määrittää miten tekoälyä käytetään verotuksessa reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla. Eettisiä periaatteita tullaan käyttämään pohjana kaikessa tekoälyä koskevassa päätöksenteossa
Marraskuun lopussa tehtiin historiaa, kun maailman ensimmäinen viranomaisten virtuaaliassistenttiverkosto aloitti toimintansa. Verohallinnon, Maahanmuuttoviraston yhteisenä kokeiluna kehitetty chatbot-palvelu alkoi vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin liittyen esimerkiksi yrityksen perustamiseen, verotukseen ja Suomeen muuttamiseen. Palvelun kohderyhmänä ovat ulkomaalaiset asiakkaat ja uudet asiakkaat, jotka ovat perustamassa yritystä Suomeen, harkitsevat sitä tai ovat tulossa työskentelemään Suomeen. Uuden palvelun toivotaan helpottavan asiakkaan hakeutumista ja yrityksen perustamista Suomeen.
Ensimmäinen versio chatbotista tehtiin keväällä yhteiskokeiluna Migrin kanssa, ja se julkistettiin yleisölle kesäkuussa Verohallinnolla järjestetyssä tilaisuudessa. Palvelu herätti tilaisuudessa paljon kiinnostusta, joten sen kehittämistä päätettiin jatkaa. Myös PRH tuli tämän jälkeen mukaan yhteistyöhön. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtionhallinnon virastot kokeilevat yhteisen chatbotin käyttöä asiakasneuvonnassa. Vuoden 2019 alkukevään aikana tutkitaan mahdollisuuksia chatbotin jatkuvaluonteiseen hyödyntämiseen Verohallinnossa.
Lue lisää: Chatbot service for foreign entrepreneurs in Finland (Starting up smoothly)
Ohjelmistorobotilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, jolla voidaan automatisoida ihmisen tekemää työtä ja prosesseja. Sen avulla voidaan vapauttaa ihmistyötä rutiinitehtävistä monipuolisempaan tekemiseen ja samalla virheiden mahdollisuus pienenee.
Ohjelmistorobotiikka sopii tehtäviin, joissa päätökset perustuvat yksiselitteisiin sääntöihin ja tarvittava tieto on jäsenneltyä ja digitaalisessa muodossa. Tällaista voi olla esimerkiksi "liukuhihnamainen" tietojen vertailu ja kopioiminen paikasta toiseen.
Verohallinto on aiemmin kokeillut ohjelmistorobotin käyttöä muun muassa varainverotuksessa, jossa robotti tarkistaa ja tallentaa Maanmittauslaitokselta tulevia kiinteistöjen luovutusilmoituksia.
Robotiikan hyödyntämisessä ollaan nyt siirtymässä kokeiluista laajempaan käyttöönottoon.
Vuoden 2018 alussa otettiin käyttöön malli, jossa kehitystoimintaa keskitettiin tietohallintoon ja otettiin käyttöön menettely, jolla voidaan käsitellä kehitysehdotukset nykyistä nopeammin. Tavoitteena on lyhentää toteutettavien kehittämisprojektien kestoa ja parantaa osuvuutta toiminnan tavoitteisiin.
Yritysverotusyksikön organisaatiouudistuksessa alueelliset yritysverotoimistot ja verotarkastusyksiköt yhdistyivät yritysverokeskuksiksi vuoden 2018 alussa. Yhteisöasiakkaiden verotuksesta ja palvelusta vastaa viisi alueellista yritysverokeskusta ja Konserniverokeskus. Uudistuksen tarkoituksena oli paitsi selkiyttää organisaatiorakennetta, antaa myös paremmat mahdollisuudet asiakkuuksien ja veroriskien hallinnan kehittämiselle sekä resurssien joustavalle käytölle.
Vuoden alusta myös kaikki asiakasaloitteinen palvelu keskitettiin yhteen yksikköön, perustettiin Asiointiyksikkö. Muutoksella tavoitellaan asiakkaalle näkyvän palvelun laatua ja yhdenmukaisuutta sekä palvelujen tehokasta tuottamista.
Verohallinto ja Tanzania Revenue Authority (TRA) aloittivat yhteistyön veromyönteisyyden lisäämiseksi vuonna 2018. Suomen rahoittaman, instituutioiden välisen ns. IKI-kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää TRA:n toimintaa veromyönteisyyden, asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja sisäisen tarkastuksen alalla. Yhteistyötä tehdään vuoteen 2021 saakka. Tulevina vuosina Verohallinnon asiantuntijat tukevat kollegoita Tansaniassa mm. veronmaksajien rekisteröimisessä, asiakasryhmien segmentoinnissa, palvelukonseptin luomisessa sekä eri asiakasryhmien tavoittamisessa.
Hanke on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelmaa, jonka taustalla on Addiksen verokumppanuus (Addis Tax Initiative). Addiksen verokumppanuudessa Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan tukensa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiselle vuoteen 2020 mennessä.
OmaVero sijoittui vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun kärkiviisikkoon. Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät kilpailuun etsittiin julkishallinnon hankkeita ja kehittäjätiimejä, joiden aikaansaannos helpottaa muun muassa kansalaisten arkea. Kilpailun voitti Terveyskylä.fi.
Kilpailuun osallistui 30 hanketta ja niistä valittiin yleisöäänestyksellä finaaliin viisi.
Verotusjärjestelmäuudistuksen myötä vanhoista lakkaavista tietojärjestelmistä on siirretty pysyvästi säilytettäviä tietoja Kansallisarkistoon.
Siirtoprojekti on koko julkishallinnon mittakaavassa merkittävä. Verohallinnosta siirrettyjen pysyvästi säilytettävien tietojen määrä on suurin, mitä Kansallisarkistoon on tähän mennessä mistään organisaatiosta siirretty. Myös ajallisesti sähköinen aineisto muodostaa merkittävän yhtäjaksoisen siirtokokonaisuuden. Aineisto on salassapitoajan päätyttyä tulevaisuuden tutkijoiden käytettävissä.
Henkilöasiakkaiden tuloverotuksen asiakirjat on digitoitu asiakkaalta suoraan lokakuun 2018 lopusta alkaen. Tämä tarkoittaa uudenlaista työskentelytapaa. Henkilöasiakkaat lähettävät kaikki asiakirjat ja vero.fi:ssä julkaistavat henkilöaisiakkaiden tuloverotusta koskevat uudet lomakkeet suoraan digitointiin. Aikaisemmin massatallennukseen tulevat asiakirjat on purettu kirjekuorista, tallennettu tiedot, otettu klemmarit pois, laitettu oikeat välipaperit ja vasta sen jälkeen lähetetty tiettyyn osoitteeseen digitoitaviksi.
Varsinainen lomakkeiden ruuhka-aika on vasta keväällä 2019 veroilmoitusaikaan, jolloin asiointiin kannattaa käyttää OmaVero -palvelua.
Tavoitteenamme on lisätä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta. Otimme käyttöön uusia työvälineitä ja tuotimme uusia sähköisiä palveluja. Verkkopalveluidemme asiakasmäärä kasvoi ja vastaavasti asiakaskäyntien määrä väheni hieman edellisestä vuodesta.
OmaVero-palvelussa voi nähdä ja hoitaa valtaosan veroasioista. Palvelu aukesi henkilöasiakkaille laajemmin marraskuussa 2018, kun se korvasi Verohallinnon Verokortti verkossa ja Veroilmoitus verkossa -palvelut. Aikaisemmin henkilöasiakkaat olivat voineet ilmoittaa OmaVerossa vain tilinumeron ja hoitaa lahjaveron ilmoittamisen ja maksamisen.
Nyt OmaVerossa voi tehdä verokortin, täydentää veroilmoituksen tietoja sekä katsoa veronpalautuksen ja jäännösveron maksutietoja, maksaa veroja, hoitaa yrityksen veroasioita. Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt ovat hoitaneet veroasiat OmaVerossa jo parin vuoden ajan.
OmaVero mahdollistaa sähköisen asioinnin sekä henkilöasiakkaille että yrityksille ja yhteisöille. Ottamalla käyttöön Suomi.fi-viestit henkilöasiakas voi luopua kokonaan paperipostista ja tieto uusista veroasioista, kuten OmaVerosta löytyvistä kirjeistä ja päätöksistä tulee heti omaan sähköpostiin.
Yhteisöt voivat tehdä valinnan paperittomasta veroasioinnista OmaVerossa. Verkkoasioinnissa on asiakkaalle useita etuja. Palvelu on auki ympäri vuorokauden, jonoja ei ole, paperit eivät ole hukassa, eikä postin kulkuun kulu aikaa.
Yhteiskunnalle sähköinen asiointi tuo myös säästöjä. Esimerkiksi verokortin teko verkossa on seitsemän kertaa halvempaa kuin verokortin hakeminen verotoimistosta.
OmaVeron kehittäminen jatkuu ja lähivuosina palvelussa voi myös esimerkiksi ilmoittaa kiinteistötietoja, ilmoittaa tai maksaa varainsiirtoveron tai autoveron tai toimittaa perukirjan.
Tulorekisterijärjestelmän toteutus eteni vuoden 2018 aikana ja ensimmäinen käyttöönotto oli 1.1.2019. Tulorekisteri on nykyhallituksen kärkihanke julkisten palveluiden digitalisoinnissa ja sen toteutuksesta vastaa Verohallinto.
Tulorekisteriä rakennettiin laajassa yhteistyössä eri viranomaisten, ohjelmistotalojen, etujärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tulorekisteri on kansallinen tietokanta, joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustulotiedot. Tulorekisteri on digiajan viranomaispalvelu, jossa tieto virtaa automaattisesti yritysten ja kansalaisten toimittamina eri viranomaisille reaaliaikaisesti.
Tulorekisterin ylläpitäminen ja kehittäminen on uusi tehtävä Verohallinnolle. Toimintaa varten perustettiin Tulorekisteriyksikkö alkuvuodesta 2018. Tulorekisteri laajenee etuus- ja eläketietoihin vuonna 2020.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman veropoliittisen linjauksen mukaan ns. Veto-hankkeen tehtävänä oli siirtää valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus hallitusti Tullilta Verohallinnon hoidettavaksi. Siirron tavoitteena on kustannus- ja resurssihyötyjen saavuttaminen ja yritysten hallinnollisen taakan pienentäminen.
Tavoitteen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti vuonna 2015 hankeen ajalle 4.9.2015–28.2.2018.
Hanke on viety loppuun suunnitellulla tavalla ja valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus on siirretty hallitusti Verohallinnon hoidettavaksi.
Hanke, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa valmiste- ja autoverotuksen menettelyitä mahdollisuuksien mukaan muiden Verohallinnon verotusmenettelyiden kanssa, perustettiin vuonna 2018. Yhdenmukaistamisella tavoitellaan sähköisen asioinnin lisäämistä, verovelvollisten hallinnollisen taakan vähentämistä sekä virkailijatyön helpottamista.
Asiakkaille menettelyjen yhdenmukaistaminen näkyy siten, että valmiste- ja autoverotuksen sähköiset palvelut siirtyvät OmaVeroon. Uudistaminen on jatkoa ns. Veto-hankkeelle, jossa valmiste- ja autoverotuksen toimittaminen siirrettiin Tullilta Verohallinnolle.
Seuraamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti. Vuonna 2018 asiakkaiden tyytyväisyys Verohallinnon palveluihin oli hyvällä tasolla: 85 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa puhelinpalveluun.
Vahvuuksiksemme asiakkaamme nimesivät persoonallisen ja luontevan tavan kohdata asiakas sekä aidon kiinnostuksen ja halun ratkaista asiakkaan asia yhdessä. Tavoitteemme onkin, että asiakas onnistuu veroasioiden hoidossaan ja että hän maksaa veronsa mielellään.
Esitäytettyä veroilmoitusta täydensi tänä vuonna 1,45 miljoonaa suomalaista. Yli 60 prosenttia täydennyksistä tehtiin verkossa. Lähes neljälle miljoonalle veroilmoituksen saajalle riitti pelkkä tietojen tarkistaminen, eikä heidän tarvinnut tehdä muutoksia lainkaan.
Verkossa palautettujen veroilmoitusten määrä on kasvanut huimasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2007 noin 145 000 ilmoittajaa teki täydennykset verkossa. Tänä vuonna vastaava luku oli jo lähes 900 000. Aktiivisimpia verkkoilmoittajia ovat 25–40 -vuotiaat, joista jo yli 80 % tekee täydennykset verkossa.
Järjestimme asiakkaille viime vuonna 24 verkkoseminaaria ajankohtaisista aiheista. Yhdessä verkkoseminaarissa oli parhaimmillaan useita tuhansia osallistuja. Verkkoseminaareja järjestetään erilaisille kohderyhmille, kuten tilitoimistoille, työnantajille, uusille yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille sekä kansainvälisille toimijoille. Osallistujat voivat kysyä verkkoseminaarin aikana chatissa kysymyksiä, joihin Verohallinnon asiantuntijat vastaavat. Kaikkien verkkoseminaarien tallenteet julkaistaan Verohallinnon Youtube-kanavalla ja Vero.fi:ssä.
Vuonna 2018 Verohallinnon sosiaalisen median kanavien yleisö kasvoi yli 18 000 uudella seuraajalla. Prosenteissa kasvu oli 70 %. Eniten kasvoi uudelleen konseptoitu Instagram, jonne saatiin lähes 6000 (+390 %) uutta seuraajaa. LinkedIn lähes tuplasi seuraajamääränsä.
Vuoden 2018 aikana Verohallinnon Facebook-, Twitter-, LinkedIn- ja Instagram-kanavien yhteenlaskettu ansaitun median arvo oli 373 500 € (+10 %). Eniten kasvoivat LinkedIn ja Instagram. Facebookin kautta ansaittu arvo puolestaan kääntyi laskuun.
Uusina kanavina aloittivat tulorekisterin Facebook- ja Twitter-tilit sekä Kelan kanssa yhteinen MeKorhoset-Facebook-sivu. Snapchatin päivittämisestä luovuttiin.
Kaikkiaan sisältöjä julkaistiin eri kanavissa 2100 kappaletta. Uusia videoita julkaistiin YouTubessa 174. Videoita katseltiin yli puoli miljoonaa kertaa. Eniten katsottiin verokortti verkosta -ohjevideota.
Vuoden parhaita somesisältöjä olivat verotusaiheiset ASMR-kuiskailuvideot (Facebook), taiteilija Banksysta inspiroitunut silputtu sivutuloverokortti (Instagram) ja asiakaspalvelun sinkkukysely (Twitter). Myös useat OmaVero-palveluun liittyvät sisällöt toimivat erittäin hyvin.
Lue lisää: Verohallinnon sosiaalisen median kanavat
Verohallinto torjui harmaata taloutta myös yhdessä muiden viranomaisten ja kaupunkien kanssa. Arvonlisäveron verovaje on Suomessa Euroopan alhaisimpia, ja se on ollut viime vuosina noin 4–7 % alv:n lainmukaisesta kertymästä. Vajeesta noin 20 prosenttia aiheutuu verojäämistä. Arvonlisäveron verovajeen määrää on selvitetty sekä Euroopan komission toimesta, että IMF:n arviointimenettelyllä.
Verotarkastuksen tehtävänä on tunnistaa ja torjua verotusjärjestelmän kannalta haitallisia ilmiöitä sekä huolehtia tehokkaasta valvonnasta. Verotarkastuksia kohdennetaan pääasiassa yritysasiakkaisiin, mutta jossakin määrin myös henkilöasiakkaisiin.
Verotarkastuksia tai muita valvontatoimenpiteitä kohdistettiin tunnistettuihin verotuksellisiin riskeihin eri verolajeissa. Elinkeinoverotukseen, arvonlisäverotukseen ja ennakkoperintään keskittyvät verotarkastukset ovat saaneet rinnalleen valmisteverotukseen ja autoverotukseen kohdistuvia verotarkastuksia. Vuonna 2018 verotarkastuksen perusteella maksuunpantiin veroja verotuloina yhteensä 185 miljoonaa euroa. Verotarkastuksilla on lisätty kevyempien valvontakeinojen käyttöä ja ohjausta.
Verotarkastus on hyödyntänyt toiminnassaan aktiivisesti kansainvälistä tietojenvaihtoa. Tapauskohtaisen tietojenvaihdon määrä kasvoi vuonna 2018 verrattuna edellisiin vuosiin. Suomalaisten verotarkastajien läsnäoloa toisessa EU-maassa on käytetty aktiivisesti ratkaisemaan rajat ylittäviä ongelmia. Vuonna 2018 Suomi oli mukana yhteensä 29 läsnäolossa. Lisäksi verotarkastus on vastavuoroisesti kerännyt ja lähettänyt muille Verohallinnoille vertailutietoa, jolla on voinut olla verovaikutus vastaanottavassa maassa.
Konserniverokeskus asetti vuonna 2018 tavoitetilaksi, että verovelvolliset toimivat oikein ja kaikki verokysymykset ratkaistaan ennakollisesti, asiantuntemuksella. Konserniverokeskuksessa on painotettu keveimmän ohjaus- ja valvontakeinon valintaa.
Tavoitteena on entistä vahvemmin siirtyä ennakolliseen toimintaan jälkikäteisen verovalvonnan sijaan. Havaittuja veroriskejä on pääasiallisesti lähestytty ennakollisen keskustelun tai valvontakäynnin menetelmin. Jälkikäteistä verovalvontaa eli verotarkastusta on sovellettu tilanteissa, joissa muilla menetelmillä ei ole katsottu saatavan riittävää vaikuttavuutta.
Konserniverokeskus on jatkanut ennakollisen keskustelun menetelmään liittyvää kehitystyötä ja tukenut menetelmän käyttöönottoa koko Yritysverotusyksikössä. Lisäksi ennakollisen keskustelun menetelmää on vuonna 2018 lähdetty laajentamaan myös kansainvälisiä verokysymyksiä koskevaksi.
Cross-Border Dialogue soveltuu tilanteeseen, jossa verovelvollinen tarvitsee kannanottoa kahden tai useamman valtion verohallinnolta. Cross-Border Dialogue -menetelmän edistäminen jatkuu myös tulevina vuosina niin EU- kuin OECD-tasolla.
Vuonna 2018 selvitysyksikkö edisti harmaan talouden torjuntaa laatimalla useita kymmeniä valvonnan suunnittelua tukevaa ilmiöselvitystä ja yli 300 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi.
Lisäksi velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttö laajeni uusiin käyttötarkoituksiin, kuten Trafin (nyk. Traficom) taksilupien ja Aluehallintoviraston kiinteistönvälittäjien ja perintätoimen harjoittajien elinkeinolupien myöntämiseen ja valvontaan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston matkapalveluyhdistelmiä tarjoavien rekisteröintiin ja valvontaan sekä Finanssivalvonnan tehtävien tukemiseen.
Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii myös valtakunnallisena koordinaattorina viranomaisten yhteisessä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvatoiminnossa, jonka toimituskuntatyöhön osallistuu noin 20 viranomaista.
Tilannekuvatoiminnon uudistunut harmaa-talous-rikollisuus.fi-sivusto avattiin keväällä 2018. Sivustolta löytyy kokonaiskuva harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, torjunnasta, laajuudesta ja oikein toimimisen tukemisesta.
Harmaan talouden torjunnassa keskitytään vakavan talousrikollisuuden torjuntaan. Viranomaisyhteistyö eri tahojen kanssa on laajaa ja monipuolista. Rikosilmoitusharkintaan päätyi vuonna 2018 noin 20 % kaikista verotarkastetuista tapauksista, ja harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon osalta rikosilmoitusharkintaan siirtyi 65 prosenttia tapauksista.
Harmaan talouden tarkastuksiin käytettiin yhteensä vajaa 36 % verotarkastuksen kokonaistyöajasta, merkittävin osa tapauksista tehtiin harmaan talouden torjuntaan erikoistuneessa toiminnossa. Vuonna 2018 valmistuneista tapauksista yhteistyössä poliisin kanssa tehtiin noin sata tarkastusta.
Yksi harmaan talouden tyypillinen tekotapa ovat vääränsisältöiset tositteet. Tällaisia havaittiin tarkastuksissa vuonna 2018 yhteensä noin 5300 kpl, joiden euromääräinen arvo oli noin 30 miljoonaa euroa. Tositeväärennöksillä pyritään saamaan perusteetonta verohyötyä tai aiheettomia palautuksia. Tehostettu prosessien yhteinen valvonta harmaan torjunnassa on purrut arvonlisäveron palautuksiin liittyvään petosilmiöön.
Verotarkastuksilla tunnistettujen pimeiden työntekijöiden määrä oli 1100 henkilöä, pääosa jää tunnistamatta, ja pimeiden palkkojen määrä oli noin 42 miljoonaa euroa. Ulkomaisen työvoiman määrä on lisääntynyt. Havaitut identiteettien väärinkäytökset ovat myös lisääntyneet sekä henkilöiden että yritysten osalta. Identiteettien väärinkäytökset ovat työkaluja erilaisten petosten, myös veropetosten, tekemisessä.
Kaupunkien kanssa on jatkettu ennalta estävää työtä harmaan talouden eri ilmiöiden ja korruption tunnistamiseksi julkisissa hankinnoissa. Yhteistyössä on mukana Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Teknisen Kaupan Liiton kanssa tehtiin puolestaan yhteistyötä teräskaupan alalla toimivien petostoimijoiden tunnistamiseksi. Harmaan talouden torjunnassa havaitaan myös muita väärinkäytöksiä, jotka välitetään muiden viranomaisten valvottavaksi. Harmaan talouden torjunnassa tehdään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti pohjoismaisella tasolla ja Viron kanssa, mutta myös EU- ja OECD-tasolla.
Vuonna 2018 tehtiin organisaatiomuutoksia ja suurin verotusjärjestelmäuudistuksen käyttöönotto. Muutokset koskettivat isoa määrää henkilöstöstä. Huolimatta merkittävistä muutoksista työtyytyväisyys säilyi edellisvuoteen nähden hyvällä tasolla. Etätyön tekeminen lisääntyi runsaasti. Etätyötä tekee lähes 2/3 -osaa verohallintolaisista.
Hallitusohjelman johtamiseen ja kokeilukulttuuriin liittyviä kärkihankkeita on edistetty kehittämällä johtamiskulttuuria, lisäämällä luottamusta ja vuorovaikutusta sekä hyödyntämällä kokeiluja ja ketterää uudistumista tuloksellisuuden parantamiseksi.
Toiminnan kehittyessä henkilöstön osaamisesta pidettiin huolta ja sitä kehitettiin monin eri tavoin.
Valmistauduimme robotiikan, automatisoinnin ja työn muuttumiseen panostamalla strategiseen henkilöstösuunnitteluun ja sen pohjalta tehtävään osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen.
Verotusjärjestelmää uudistavan Valmis-hankkeen kehittäessä toimintaa huolehdittiin henkilöstön osaamisesta monin eri tavoin. Opimme yhä enemmän työssä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kehitimme työssä oppimisen keinoja ja osallistamisen välineitä ja edistimme mahdollisuuksia verkostoissa tapahtuvaan oppimiseen.
Lähes 4000 verohallintolaista arvioi työelämänsä laatuaan. VMBaro- Valtion henkilöstötutkimuskyselyn vastausprosentti oli 78.
Koko Verohallinnon keskiarvoja tarkastellen tulokset olivat lähes identtiset vuoden 2017 tuloksiin verrattuna. Työtyytyväisyysindeksi nousi 3,62:sta 3,63:een.
Henkilöstön työtyytyväisyys antaa hyvän pohjan työelämän kehittämiseen.
Taloudellisen vastuun osalta lisäsimme tuottavuutta ja taloudellisuutta, vähensimme asiakkaiden hallinnollista taakkaa sekä kehitimme suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä.
Sosiaalisesta vastuusta huolehdimme kohtelemalla asiakkaita ja henkilöstöä tasapuolisesti sekä kehittämällä työhyvinvointia sekä terveysjohtamisen menettelyitä.
Ympäristövastuun osalta jatkoimme WWF:n Green Office -ohjelman toteutusta, jonka tavoitteena on organisaation ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Matkustuksen ympäristökuormitus lisääntyi jonkin verran kasvaneen lento- ja junamatkustuksen takia. Paperin käyttö oli edellisvuoden tasoa, kuitenkin esimerkiksi kirjepostituksien määrät vähentyivät noin 6 miljoonalla kappaleella eli 28,4 %. Painettujen lomakkeiden kg määrässä tapahtui myös vähennystä yhteensä noin 100 000 kg.
Sähkön- ja lämmönkulutuksen kWh määrät pysyivät lähes ennallaan, mutta energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen määrässä oli pienoista kasvua.