Verohallinto > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset > 2010

Ulkomaanpäivärahat / alueiden määrittelyjä

Fri, 13 May 2011 12:25:00 GMT

Liite Verohallinnon päätökseen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011, dnr 1182/32/2010, 9.12.2010

Alankomaat: Alankomaihin kuuluvat Hollanti/Alankomaat. Muut Hollantiin/Alankomaihin kuuluvat maat ja alueet, joita ei ole tässä luettelossa erikseen mainittu, kuuluvat "maa, jota ei ole erikseen mainittu" -ryhmään.

Armenia: Vuoristo-Karabachin alue luetaan ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Argentiina: Argentiinaan kuuluvat Argentiina ja siihen välittömästi kuuluvat saaret, ei kuitenkaan Falklandin saaret.

Australia: Australiaan kuuluvat Australia ja Tasmania ja välittömästi näiden läheisyydessä olevat saaret. Muut Australiaan kuuluvat maat, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Azerbaidzan: Vuoristo-Karabachin alue luetaan ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Bosnia-Hertsegovina: Maahan kuuluvat kaikki maan rajojen sisäpuolella ovat hallinnolliset eri kansallisuusalueet.

Britannia: Britanniaan kuuluvat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti sekä välittömästi näihin lueisiin liittyvät saaret mm. Kanaalisaaret: Jersey, Guernsey yms. ja Mansaari. Muut Yhdistyneisiin kuningaskuntiin (UK) kuuluvat maat, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Chile: Chileen kuuluvat Chile ja siihen välittömästi kuuluvat saaret. Pääsiäissaaret kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Ecuador: Ecuadoriin kuuluvat Ecuador ja Galapagos-saaret.

Espanja: Espanjaan kuuluvat Manner-Espanja, Ceuta ja Melilla sekä saaret välittömästi Manner-Espanjan välittömässä läheisyydessä mm. Mallorca, Menorca, Ibiza yms. Muut Espanjalle kuuluvat maat ja alueet, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Georgia: Georgiaan luetaan siihen kuuluvat alueet. Abhasia ja Etelä-Ossetia luetaan tässä ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Guyana: Guyanaan (Brit.) ei kuulu Ranskan Guyana, joka kuuluu ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Italia: Italiaan luetaan Italia, Sisilia ja Sardinia sekä muut välittömästi näihin alueisiin liittyvät saaret. Vatikaanivaltio luetaan Italiaan.

Kypros: Kyprokseen luetaan Kyproksen EU:hun kuuluvat alueet. Kyproksen turkkilainen osa luetaan Turkkiin.

Makedonia: Makedoniaan kuuluu entisen Jugoslavian alue nimeltään Makedonia. Kreikkaan kuuluu vastaavan niminen maakunta.

Moldova: Moldovaan luetaan myös Transnistrian alue.

Neitsytsaaret (Brit.): Brittiläiset Neitsytsaaret luetaan maa, jota ei ole erikseen mainittu -ryhmään, ei Neitsytsaaret (USA) alueeseen.

Norja: Norjaan kuuluvat Norja ja Lofootit sekä muut välittömästi näihin alueisiin kuuluvat maat ja alueet. Muut Norjaan kuuluvat maat ja alueet mm. Huippuvuoret ja Jan Mayen kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Palestiina: Palestiinaan kuuluvat kaikki erillishallintoalueet Israelin sisäpuolella, jotka luetaan Palestiinan itsehallintoalueeseen.

Portugali: Portugaliin kuuluvat Portugali ja välittömästi sen alueeseen liittyvät saaret, ei kuitenkaan Madeira ja Azorit. Muut Portugaliin kuuluneet maat ja alueet, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat maa, jota ei ole erikseen mainittu -ryhmään.

Ranska: Ranskaan kuuluvat Ranska ja Korsika ja niiden läheisyydessä olevat saaret. Muut Ranskaan kuuluvat maat ja alueet, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Ruotsi: Ruotsiin luetaan Manner-Ruotsi sekä Gotlanti ja Öölanti sekä muut lähellä Ruotsia olevat saaret.

Serbia: Serbiaan luetaan Serbia ja Voivodina, mutta ei Kosovoa eikä muita Serbitasavaltoja.

Tanska: Tanskaan kuuluvat Manner-Tanskan alue ja -saaret sekä Bornholm. Muut Tanskaan kuuluvat maat, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat maa, jota ei ole erikseen mainittu -ryhmään. Erikseen mainittuja ovat Grönlanti ja Färsaaret.

Turkki: Turkkiin luetaan myös Kyproksen turkkilainen osa.

Venäjä: Venäjään luetaan Venäjä ja Kaliningrad sekä muut välittömästi näihin alueisiin liittyvät Venäjälle kuuluvat saaret mm. Novaja Zemlija, Kamtsatka ja Kuriilien saariryhmä Venäjän osalta. Huippuvuoret luetaan ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Uusi-Seelanti: Uuteen-Seelantiin kuuluvat sen pääsaaret (kaksi) sekä niiden välittömässä läheisyydessä olevat saaret. Muut Uuteen-Seelantiin kuuluvat maat ja alueet, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Yhdysvallat: Yhdysvaltoihin luetaan Yhdysvallat, Alaska ja Hawaiji sekä välittömästi näihin alueisiin liittyvät Yhdysvaltoihin kuuluvat saaret ja alueet. Muut Yhdysvaltoihin (USA) kuuluvat maat, joita ei ole maa- ja alueluettelossa erikseen mainittu, mm. Guam, Okinava, Amerikan Samoa yms. kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Maa, jota ei ole erikseen mainittu: Tähän ryhmään kuuluu muutama itsenäinen valtio, mm. YK.n jäsenvaltioista tähän ryhmään kuuluvat Kiribati, Nauru, Tuvalu ja Päiväntasaajan Guinea. Lisäksi ryhmään kuuluvat ne alueet ja useimmiten saaret, jotka sijaitsevat pitkällä emämaasta sekä eräät muut alueet. Tällaisia ovat mm. Gibraltar, Länsi-Sahara, Reunion, Ranskan Polynesia (Tahiti), Uusi-Kaledonia, Pitcairn ja Turks- ja Caiccossaaret sekä mm. kaikki ne edellä eri maiden kohdalla mainitut alueet, jotka kuuluvat ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.
Lisäksi Etelänapa: Koko Etelänapa luetaan ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Eri maiden sotilastukikohdat ja muut eri järjestöjen hallintoalueet, joihin kantaväestöllä ei ole kulkuoikeutta luetaan ryhmään maa, jota ei ole erikseen mainittu.

Kaupunkeihin jotka on mainittu maa- ja alueluettelossa Britannian, Italian, Kiinan, Saksan, Turkin ja Venäjän kohdalla kohdalla luetaan vain näiden kaupunkien (kuntien) hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevat alueet, esim. Suur-Lontoo (Greater London), mutta ei esimerkiksi Lontoon esikaupunkeja Watford jne eikä koko Los Angelesin aluetta yms.

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Sun, 24 Apr 2011 08:52:00 GMT

Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 505/2010, nojalla vahvistanut metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten seuraavasti:

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta (pdf)

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Sun, 24 Apr 2011 08:40:00 GMT

Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 20 §:n 3 ja 5 momenttien, sellaisina kuin ne ovat laissa 505/2010, nojalla vahvistanut pellon keskimääräisen vuotuisen tuoton ja salaojituslisän vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten seuraavasti:

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä (pdf)

Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011

Sat, 23 Apr 2011 14:37:00 GMT

Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 91a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2011 vahvistetuista kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista.

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2011 (pdf)

Verohallinnon päätös vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Mon, 21 Feb 2011 11:39:00 GMT

Annettu Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2010

Verohallinto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 §:n 1 momentin ja 76 §:n 1 momentin 5 kohdan, sellaisena kuin ne ovat laissa 504/2010, nojalla määrännyt:

1 §

Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo

Asunto valmistunut:	Edun arvo euro/kk
ennen vuotta 1961	155 € + 9,30 € neliömetriltä
vuosina 1961-1983	141 € + 7,30 € neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin	152 € + 7,90 € neliömetriltä

b) Muu Suomi, edun arvo

Asunto valmistunut:	Edun arvo euro/kk
ennen vuotta 1984	98 € + 5,30 € neliömetriltä
vuosina 1984 - 1991	100 € + 6,20 € neliömetriltä
vuonna 1992 tai myöhemmin	105 € + 7,20 € neliömetriltä

Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

Tuloverolain (504/2010) 76 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.

Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan.

3 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 € neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,68 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,51 € neliömetriltä kuukaudessa.

6 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,67 € neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 108 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 39 € kuukaudessa.

8 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

9 §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu

10 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 66 € ja muun Suomen alueella 43 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 43 € ja muun Suomen alueella 34 € kuukaudessa.

Ravintoetu

11 §

Ravintoedun arvo on 5,40 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 € ja enintään 9,00 €. Jos tämä määrä alittaa 5,40 € tai ylittää 9,00 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

12 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,05 € ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,24 € ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,59 € ateriaa kohden.

14 §

Enintään 9,00 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,40 €. Nimellisarvoltaan yli 9,00 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

15 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 416 € kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 400 € kuukaudessa yhteishuoneessa.

16 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 10,80 € päivää kohden tai enintään 243 € kuukaudessa.

Autoetu

17 §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuosina 2009 - 2011 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2006 - 2008 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)

	Kuukausikohtainen arvo	Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
	euro/kk	perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km
- vapaa autoetu	729	264 0,31
- auton käyttöetu	444	264 0,12

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä.

Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta.

18 §

Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.
Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.

Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.

19 §

Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

20 §

Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.

21 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut.

Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 420 eurolla kuukaudessa tai 28 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 §

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,
matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
matkan pituus,
ajon tarkoitus ja
auton käyttäjä.

Puhelinetu

25 §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

26 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

Voimaantulo

27 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2011 ja vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2010

Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Ylitarkastaja Tomi Peltomäki

Verohallinnon päätös muiden kuin sähköisesti annettavien kausiveroilmoitusten määräpäivistä vuonna 2011

Tue, 04 Jan 2011 10:41:00 GMT

1.Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta. 2010

Verohallinto on verotililain (604/2009) 8 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 171/2010, nojalla määrännyt seuraavaa:

1 §

Kausiveroilmoituksen määräpäivän myöhentäminen

Verotililain 8 §:n 1 momentista poiketen muu kuin sähköinen kausiveroilmoitus on vuoden 2011 tammikuussa annettava viimeistään tammikuun 10 päivänä, kesäkuussa viimeistään kesäkuun 8 päivänä ja joulukuussa viimeistään joulukuun 8 päivänä.

2 §

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 tammikuuta 2011.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2010

Pääjohtaja
Mirjami Laitinen

Ylitarkastaja
Soili Sinisalo

Verohallinnon työjärjestys

Fri, 31 Dec 2010 06:33:00 GMT

Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2010

Verohallinnosta 11 päivänä kesäkuuta 2010 annetun lain (503/2010) 6 §:n 1 momentin, 8 §:n 4 momentin, 10 §:n 3 momentin, 33 §:n 1 momentin sekä 35 §:n 5, 6 ja 7 momentin nojalla Verohallinnolle annetaan seuraava työjärjestys:

YLEISTÄ

1 §

Soveltaminen

Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, Verohallinnon taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO

2 §

Johtaminen

Verohallintoa johtaa pääjohtaja.

Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö.

Yksiköllä voi olla muiden yksikköjen tehtäviin liittyviä prosessien johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviä siten kuin tässä työjärjestyksessä määrätään.

3 §

Verohallinnon johtoryhmä ja kehitysjohtoryhmä

Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon tietojärjestelmä- ja tietotekniikkahankkeiden johtamisen tukena on kehitysjohtoryhmä, johon kuuluvat pääjohtaja, tietohallintojohtaja sekä pääjohtajan määräämät Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet.

Verohallinnon johtamisen tukena on myös laajennettu johtoryhmä joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

4 §

Tulosohjaus

Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yksiköille tulostavoitteet. Yksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän määrääminä ajankohtina.

Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa yksikön toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina.

5 §

Yhteistoiminta ja työsuojelu

Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla.

6 §

Verohallinnon hallintorakenne

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) mukaan Verohallinnossa on yksiköitä ja niissä on paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä.

Verohallinnon yksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon yksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Toimintayksiköistä määrätään tässä työjärjestyksessä. Toimintayksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Verohallinnon yksikössä tai toimintayksikössä voi lisäksi olla työjärjestyksessä määrättyjä osastoja, toimistoja, ryhmiä tai muita organisaation osia.

7 §

Verohallinnon yksiköt

Verohallinnossa on:

1) Yritysverotusyksikkö;
2) Uudenmaan verovirasto;
3) Itä-Suomen verovirasto;
4) Länsi-Suomen verovirasto;
5) Sisä-Suomen verovirasto;
6) Pohjois-Suomen verovirasto;
7) Verotarkastusyksikkö;
8) Veronkantoyksikkö;
9) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö;
10) Tietohallintoyksikkö;
11) Esikunta- ja oikeusyksikkö;
12) Yhteiset palvelut –yksikkö;
13) Viestintäyksikkö
14) Hallintoyksikkö;
15) Sisäisen tarkastuksen yksikkö; ja
16) Harmaan talouden selvitysyksikkö.

Yksikön päätoimipaikka on se toimipaikka, joka on määrätty asianomaisen yksikön päällikön virkapaikaksi.

8 §

Toimielimet

Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta.

Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta. Jokaisessa verovirastossa, Konserniverokeskuksessa ja Ahvenanmaan verotoimistossa on oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oikeudenvalvontaa tukeva yhteistyöryhmä.

YKSIKÖIDEN TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO

9 §

Tehtävien järjestämistä koskevat määräykset ja vakiintunut työnjako

Sen lisäksi mitä Verohallinnon yksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, Verohallinnon yksiköiden välisestä ja yksiköiden sisäisestä tehtävien järjestämisestä määrätään tässä työjärjestyksessä, yksiköiden työjärjestyksissä, toimintayksiköiden työjärjestyksissä, tulostavoiteasiakirjoissa sekä näitä täydentäen ja täsmentäen työnjohtomääräyksissä, työmenetelmäohjeissa ja Verohallinnon tietojärjestelmien käsittelysääntöjä koskevissa määrittelyissä.

Käytännön kautta vakiintuneeksi muodostunut työnjako täydentää 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

10 §

Yksiköiden tehtävät

Verohallinnon yksiköt suorittavat jäljempänä määrätyt ja muut pääjohtajan määräämät tehtävät.

Verohallinnon yksiköt:

1) järjestävät toimintansa ja toimivat yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siten, että Verohallinnon ratkaisukäytännössä ja menettelyissä toteutuvat oikeellisuus ja yhdenmukaisuus;
2) vastaavat Verohallinnon työnantaja- ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhtenäisestä toteuttamisesta yksikössään;
3) kehittävät tehtäväalueensa toimintaa;
4) kehittävät tehtäväalueelleen kuuluvia tietojärjestelmiä yhteistyössä Tietohallintoyksikön kanssa;
5) vastaavat tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä, tietojenvaihdosta, virka-apuasioista sekä kansainvälisistä verosopimuksista johtuvista muista tehtävistä;
6) osallistuvat tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun;
7) osallistuvat tehtäväaluettaan koskevien Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määräysten ja muiden pääjohtajan annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun tarvittaessa yhteistyössä Esikunta- ja oikeusyksikön kanssa;
8) osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen veroriskien hallintaan sekä verotarkastuksen ja muun verovalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; ja
9) osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen palveluiden, asiakas- ja sidosryhmäviestinnän sekä markkinoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

11 §

Yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen ja virkamiesten on toimittava yhteistyössä Verohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

12 §

Yhteistyö ohjaustoiminnassa

Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväksi tässä työjärjestyksessä määrätään tulkintasuosituksien, soveltamisohjeiden ja muun vastaavan ohjeistuksen antaminen, valmistelee ohjeet yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siinä laajuudessa, kuin se on tarkoituksenmukaista.

13 §

Yhteistyö tietohallintotehtävissä

Tietohallintoyksikkö ja Verohallinnon muut yksiköt toimivat yhteistyössä tietotekniikan tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Jokainen Verohallinnon yksikkö huolehtii seuraavista tietohallintotehtävistä:

1) tekee kehityshankealoitteita Yhteiset palvelut –yksikölle ja Verohallinnon kehitysjohtoryhmälle määrittelemällä hankkeiden sisältöjä ja priorisoimalla hankkeita Verohallinnon strategisten linjausten mukaisesti;
2) valvoo ja ohjaa toteutettaviksi päätettyjä kehityshankkeita sekä tekee niiden sisältöä koskevat priorisointipäätökset noudattaen Verohallinnon kehitysjohtoryhmän linjauksia; ja
3) vastaa kehityshankkeiden toteuttamisesta sekä tietoteknisten sovellusten käyttöönotosta ja kehittämisen suunnittelusta.

14 §

Alueellinen yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen tulee tehdä alueellista yhteistyötä:

1) verotuksen toimittamisen, palveluiden tuottamisen ja verovalvonnan tehtävissä;
2) turvallisuus- ja toimitilatehtävissä;
3) henkilöstöresurssien käytössä; sekä
4) sidosryhmäyhteistyössä.

Yhteiset palvelut –yksikkö, Esikunta- ja oikeusyksikkö sekä Hallintoyksikkö ohjaavat, kehittävät ja seuraavat alueellista yhteistyötä tehtäväalansa osalta.

Verovirastot koordinoivat alueellisen yhteistyön järjestämistä toimialueellaan.

Yhteistyö tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon Verohallinnon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä paikalliset olosuhteet.

Yritysverotusyksikkö

15 §

Yritysverotusyksikön tehtävät

Yritysverotus:

1) toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen ja suorittaa verovalvontaa, ellei jäljempänä toisin määrätä; sekä
2) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen, yhteisetuuksien ja muiden yritysten verotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset, soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet.

Lisäksi Yritysverotus:

1) käsittelee kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat siirtohinnoitteluasiat;
2) käsittelee tehtäväalueellaan muut kuin siirtohinnoittelua koskevat kansainvälisissä verosopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat asiat;
3) suorittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ja Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemiin hankintoihin sekä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toisessa jäsenvaltiossa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
4) suorittaa diplomaattisiin hankintoihin sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
5) tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
6) käsittelee arvonlisäverolain tarkoittamaa sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävää verovelvollista koskevat asiat; ja
7) ylläpitää ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriä.

16 §

Yritysverotusyksikön organisaatio

Yritysverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Konserniverokeskus (Helsinki);
2) Uudenmaan yritysverotoimisto (Helsinki);
3) Savo-Karjalan yritysverotoimisto (Kuopio);
4) Sisä-Suomen yritysverotoimisto (Tampere);
5) Lounais-Suomen yritysverotoimisto (Turku);
6) Länsi-Suomen yritysverotoimisto (Vaasa);
7) Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto (Kouvola); ja
8) Pohjois-Suomen yritysverotoimisto (Rovaniemi).

17 §

Erityiset määräykset Yritysverotusyksikön tehtävistä

Konserniverokeskus suorittaa seuraavien yhteisöjen verotustehtävät:

1) vakuutusyhtiöt ja vastaavien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;
2) luottolaitokset ja vastaavien ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevat kiinteät toimipaikat;
3) eurooppayhtiöt ja eurooppaosuuskunnat;
4) ne yhtiöt, joiden osake on julkisen kaupankäynnin kohteena;
5) ne emoyhtiöt, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä ja joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa;
6) ne yksittäiset yhtiöt ja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvat ryhmät, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä, jos yksittäisen yhtiön tai ryhmän liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa; ja
7) asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa tarkoitetut yhtiöt

Jos edellä 1 – 5 kohdissa tarkoitettu yhteisö kuuluu kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin, Konserniverokeskus toimittaa myös konserniin kuuluvien muiden yhteisöjen verotuksen lukuun ottamatta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Jos edellä tarkoitetussa konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetusta laissa tarkoitettu yritysjärjestely, Konserniverokeskus toimittaa yritysjärjestelyssä perustettavien uusien yhtiöiden verotuksen. Konserniverokeskus toimittaa myös sellaisen yhtiön verotuksen, joka ostaa edellä kohdissa 5 tai 6 tarkoitetun yhtiön.

Konserniverokeskus suorittaa niiden yhteisöjen verotarkastukset, joiden verotustehtävät on määrätty sen suoritettaviksi.

Konserniverokeskus toimii myös EU-sisäkaupan valvonnassa yhteysviranomaisena.

Verovirastot

18 §

Verovirastojen verotustehtävät ja niiden jakautuminen

Verovirasto toimittaa muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen (henkilöverotus) sekä suorittaa verovalvontaa. Verovirasto toimittaa myös yhteisöjen ja yhteisetuuksien kiinteistöverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen.

Tehtävät jakautuvat verovirastojen kesken pääsääntöisesti seuraavasti:

1) Tuloverotuksen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa, metsänhoitomaksun määrää, arvonlisäverotuksen ja suorituksen maksajaa koskevat ennakkoperinnän tapauskohtaiset tehtävät suorittaa sekä energiatuotteiden valmisteveron palautuksen tehtävät hoitaa se verovirasto, jonka toimialueella on verovelvollisen tai suorituksen maksajan kotikunta. Jos puolisoilla on kotikunta eri verovirastojen toimialueella, tuloverotuksen toimittaa vanhemman puolison kotikunnan mukainen verovirasto.
2) Kiinteistöverotuksen toimittaa se verovirasto, jonka toimialueella on kiinteistön omistajan kotikunta. Jos puolisoilla on kotikunta eri verovirastojen toimialueella, kiinteistöverotuksen toimittaa vanhemman puolison kotikunnan mukainen verovirasto. Jos kiinteistön omistaa yhteisö, yhteisetuus, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, kiinteistöverotuksen toimittaa se verovirasto, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee.
3) Jos tuloverotuksessa verovelvollisella, suorituksen maksajalla tai kiinteistöverotuksessa luonnollisella henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen toimittaa tai ennakkoperintää koskevat ennakkoratkaisut antaa Uudenmaan verovirasto. Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen toimittaa kuitenkin Ahvenanmaan verotoimisto, silloin kun verovelvollinen luonnollinen henkilö on saanut tuloa Ahvenanmaan maakunnasta.
4) Perintöverotuksen toimittaa ja ennakkoratkaisun antaa se verovirasto, jonka toimialueella perinnönjättäjä kuollessaan vakinaisesti asui, tai, ellei tällä ollut vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, Uudenmaan verovirasto.
5) Lahjaverotuksen toimittaa ja ennakkoratkaisun antaa se verovirasto, jonka toimialueella lahjanantaja asui, tai, jos lahjanantaja ei asunut Suomessa, Uudenmaan verovirasto.
6) Varainsiirtoveron suorittamista valvoo kiinteistön luovutuksen osalta kiinteistön sijaintipaikan verovirasto, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeen luovutuksen osalta yhtiön kotikunnan verovirasto ja muiden arvopapereiden osalta verosta vastuussa olevan tai veron perimiseen velvollisen kotikunnan verovirasto. Suorittamista valvoo myös veroilmoituksen vastaanottanut verovirasto. Varainsiirtoveroa koskevan ennakkoratkaisun antaa hakijan kotikunnan verovirasto, tai, ellei hakijalla ole kotikuntaa Suomessa, Uudenmaan verovirasto.

19 §

Verovirastojen tehtäviä koskevat muut määräykset

Verovirastot käsittelevät ennakonpidätyksen ja ennakonkannon määräämistä, muuttamista ja poistamista koskevia asioita sekä suorittavat muita asiakaspalvelutehtäviä sen mukaisesti, miten veroasiointi tapahtuu tai mihin verovirastoon asiassa on otettu yhteyttä.

Verovelvollisia ohjataan, neuvotaan ja palvellaan sekä ennakkoperintään liittyviä muutoksia käsitellään myös sähköisissä yhteyskeskuksissa. Näitä palveluita tuottavat Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen verovirastot.

Uudenmaan verovirasto ratkaisee veron kannosta ja siirrosta Pohjoismaiden välillä 30 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyssä sopimuksessa tarkoitetut veron kantoa ja siirtoa koskevat yksittäiset asiat.

Ahvenanmaan maakunnan alueella kotipaikan omaavien yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa Ahvenanmaan verotoimisto.

Uudenmaan ja Sisä-Suomen verovirastot toimittavat niiden asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden verotuksen, joiden kotipaikka on mainittujen verovirastojen toimialueella.

Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen verovirastot toimittavat tuloverotuksen myös siltä osin kuin on määrätty kunkin veroviraston tulostavoiteasiakirjassa ja tarkemmin määritelty tietojärjestelmien käsittelysääntöihin niiden luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osalta, joiden kotikunta on Helsingissä tai Vantaalla.

Kun kunta tai sen osa on siirtynyt kuntajaon muuttamisen tai muun syyn vuoksi toisen veroviraston virka-alueelle, tämä verovirasto ja sen oikaisulautakunta ratkaisevat myös ne asiat, jotka koskevat ennen kunnan tai sen osan siirtymistä toimitettujen verotusten muuttamista.

Verovirasto voidaan lisäksi määrätä suorittamaan muita tehtäviä.

20 §

Uudenmaan veroviraston organisaatio

Uudenmaan verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Pääkaupunkiseudun verotoimisto (Vantaa);
2) Uudenmaan verotoimisto (Järvenpää); ja
3) Toiminnan tukiyksikkö (Helsinki)

21 §

Itä-Suomen veroviraston organisaatio

Itä-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Etelä-Karjalan verotoimisto (Lappeenranta);
2) Etelä-Savon verotoimisto (Mikkeli);
3) Kymenlaakson verotoimisto (Kouvola);
4) Pohjois-Karjalan verotoimisto (Joensuu);
5) Pohjois-Savon verotoimisto (Kuopio); ja
6) Toiminnan tukiyksikkö (Mikkeli).

22 §

Länsi-Suomen veroviraston organisaatio

Länsi-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Ahvenanmaan verotoimisto (Maarianhamina);
2) Satakunnan verotoimisto (Pori);
3) Varsinais-Suomen verotoimisto (Turku);
4) Pohjanmaan verotoimisto (Vaasa)
5) Etelä-Pohjanmaan verotoimisto (Seinäjoki);
6) Keski-Pohjanmaan verotoimisto (Kokkola); ja
7) Toiminnan tukiyksikkö (Turku).

23 §

Sisä-Suomen veroviraston organisaatio

Sisä-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Kanta-Hämeen verotoimisto (Hämeenlinna);
2) Keski-Suomen verotoimisto (Jyväskylä);
3) Pirkanmaan verotoimisto (Tampere);
4) Päijät-Hämeen verotoimisto (Lahti); ja
5) Toiminnan tukiyksikkö (Hämeenlinna).

24 §

Pohjois-Suomen veroviraston organisaatio

Pohjois-Suomen verovirastossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Jokilaaksojen verotoimisto (Ylivieska);
2) Kainuun verotoimisto (Kajaani);
3) Meri-Lapin verotoimisto (Kemi);
4) Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto (Oulu);
5) Lapin verotoimisto (Rovaniemi); ja
6) Toiminnan tukiyksikkö (Oulu).

Verotarkastusyksikkö

25 §

Verotarkastusyksikön tehtävät

Verotarkastus:

1) suorittaa verotarkastuksia;
2) EU-sisäkaupan valvontaa ja nimeää siihen keskusyhteystoimiston ja yhteysviranomaisina toimivat toimintayksiköt;
3) suorittaa muuta verovalvontaa yhteistyössä Verohallinnon muiden yksiköiden kanssa;
4) antaa verovalvontaa tukevaa tietopalvelua;
5) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat työmenetelmä- ja muut ohjeet; ja
6) voi suorittaa rikosasianvalvontaa ja oma-aloitteista tietojen luovutusta muille viranomaisille sekä ryhtyä turvaamistoimiin silloin, kun asia liittyy verotarkastusyksikön tehtäviin.

26 §

Verotarkastusyksikön organisaatio

Verotarkastuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Uudenmaan verotarkastusyksikkö(Helsinki);
2) Itä-Suomen verotarkastusyksikkö (Kouvola);
3) Sisä-Suomen verotarkastusyksikkö (Hämeenlinna);
4) Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö (Turku); ja
5) Pohjois-Suomen verotarkastusyksikkö (Oulu).

Veronkantoyksikkö

27 §

Veronkantoyksikön tehtävät

Veronkanto:

1) kantaa ja palauttaa verot ja maksut sekä kirjaa verovarat;
2) perii verot ja maksut, käsittelee lykkäämiseen ja verosta vapauttamiseen liittyvät asiat sekä suorittaa rikosasianvalvontaa ja oma-aloitteista tietojen luovutusta muille viranomaisille;
3) tilittää verot ja maksut veronsaajille sekä perii verotuskustannukset;
4) vastaa verotilimenettelystä ja siihen kuuluvien verojen kausivalvontaan sekä työnantajasuoritusten vuosivalvontaan liittyvistä tehtävistä; ja
5) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat työmenetelmä- ja muut ohjeet.

28 §

Veronkantoyksikön organisaatio

Veronkannossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Veronkanto- ja perintäyksikkö (Helsinki); ja
2) Ohjaus- ja kehittämisyksikkö (Helsinki).

29 §

Erityiset määräykset Veronkantoyksikön organisaatiosta ja tehtävistä

Verojen ja maksujen kanto- ja verotilitehtäviä sekä tilittämistä varten Veronkanto- ja perintäyksikössä on (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Eteläinen veronkantoyksikkö (Hämeenlinna);
2) Itäinen veronkantoyksikkö (Kuopio);
3) Läntinen veronkantoyksikkö (Vaasa); ja
4) Pohjoinen veronkantoyksikkö (Oulu).

Eteläinen veronkantoyksikkö käsittelee tilittämiseen ja verotuskustannusten perintään liittyvät asiat.

Verojen ja maksujen perintätehtäviä varten Veronkanto- ja perintäyksikössä on (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Itä-Suomen perintäyksikkö (Mikkeli);
2) Länsi-Suomen perintäyksikkö (Turku);
3) Pohjois-Suomen perintäyksikkö (Oulu);
4) Sisä-Suomen perintäyksikkö (Hämeenlinna); ja
5) Uudenmaan perintäyksikkö (Vantaa).

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

30 §

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävät

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käsittelee sen ratkaistavaksi säädetyt tai määrätyt veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö välittää hallintotuomioistuimien verotusta koskevat ratkaisut Verohallinnon ohjaustoiminnasta vastaaville yksiköille siten kuin yksiköt keskenään sopivat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö luovuttaa tiedot veronsaajien itsensä suorittamaa veronsaajan oikeudenvalvontaa varten.

31 §

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön organisaatio

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Tietohallintoyksikkö

32 §

Tietohallintoyksikön tehtävät

Tietohallinto:

1) vastaa Verohallinnon tietoteknisistä linjauksista ja arkkitehtuureista;
2) vastaa Verohallinnon tietoteknisestä infrastruktuurista sekä siihen kuuluvien laitteiden, järjestelmien ja palveluiden hankinnasta;
3) vastaa Verohallinnon tietosuunnittelusta;
4) vastaa Verohallinnon systeemityön menetelmistä sekä verotusjärjestelmien ja sähköisen asioinnin tarvitsemista tukijärjestelmistä ja yhteisistä palveluista;
5) vastaa Verohallinnon tietoturvaratkaisujen ja ohjeiden ajantasaisuudesta ja kehittämisestä sekä valvoo tietoturvan noudattamista yhteistyössä Verohallinnon turvallisuusorganisaation kanssa;
6) käsittelee tietolupa-asiat;
7) vastaa tietojen antamisesta sähköisessä muodossa Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä;
8) vastaa verotusta ja Verohallinnon toimintaa kuvaavien yhteisten tilastojen tuottamisesta;
9) vastaa Verohallinnon automatisoidusta tuotannosta, lomakesuunnittelusta, lomakehuollosta, painatustöistä ja postipalveluista;
10) vastaa Verohallinnon sovelluskehityksen tuesta, järjestelmien tuotannonaikaisesta keskitetystä tuesta sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvistä yleisistä tehtävistä;
11) vastaa tehtäväalueeseensa liittyvästä ohjauksesta;
12) vastaa tietojärjestelmien tilaamisesta, valmistamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä tietojärjestelmiä käyttävien yksikköjen kanssa; ja
13) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi laajat ja periaatteellisesti merkittävät tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja atk-käyttöpalveluiden hankinta-asiat.

33 §

Tietohallintoyksikön organisaatio

Tietohallinnossa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

1) Tuotantoyksikkö (Jyväskylä);
2) Käytöntukipalvelut-yksikkö (Kuopio); ja
3) Sovellusratkaisut-yksikkö (Helsinki).

Esikunta- ja oikeusyksikkö

34 §

Esikunta- ja oikeusyksikön tehtävät

Esikunta- ja oikeusyksikkö:

1) kehittää ja koordinoi Verohallinnon johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää;
2) vastaa Verohallinnon toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, niihin liittyvästä asiakirjojen laadinnasta ja yksiköiden ohjauksesta sekä Verohallinnon strategian valmistelusta;
3) vastaa Verohallinnon controller-toiminnosta;
4) valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetut määräykset, pääjohtajan määräämät yhtenäistämisohjeet sekä muut oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativat lausunnot ja selvitykset;
5) koordinoi Verohallinnon säädösvalmistelutehtäviä ja osallistuu säädösvalmisteluun sekä avustaa Verohallinnon yksiköitä lainsäädännön toimeenpanoon liittyvissä asioissa;
6) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon yhteiset julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät ohjeet sekä osallistuu muiden yksiköiden tehtäväalueelle kuuluvien ohjeiden valmisteluun sekä vastaa informaatio-oikeuden alaan kuuluvista asiantuntijatehtävistä;
7) suorittaa muita Verohallinnon yhteisiä oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä;
8) vastaa Verohallinnon kokonaisturvallisuuteen liittyvästä ohjauksesta ja seurannasta; ja
9) suorittaa muut esikuntatehtävät sekä pääjohtajan antamat toimeksiannot ja selvitystehtävät.

35 §

Esikunta- ja oikeusyksikön organisaatio

Esikunta- ja oikeusyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Esikunta- ja oikeusyksikön ryhmää, joka vastaa edellä 34 §:n 4 - 7 kohdissa tarkoitetuista tehtävistä, kutsutaan Verohallinnon oikeusyksiköksi.

Yhteiset palvelut -yksikkö

36 §

Yhteiset palvelut -yksikön tehtävät

Yhteiset palvelut:

1) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille henkilöverotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet sekä työmenetelmäohjeet ja huolehtii siitä, että tietojärjestelmät tukevat henkilöverotuksen toiminnallisia prosesseja;
2) johtaa ja osaltaan toteuttaa veroriskien hallintaa;
3) johtaa sähköistä yhteyskeskustoimintoa;
4) kehittää ja koordinoi Verohallinnon palveluita ja verkkoviestintää;
5) koordinoi Verohallinnon muiden yksiköiden kehitysaloitteiden yhteensopivuutta ja laajoja kehityshankkeita;
6) kehittää ja koordinoi verotuksen toimittamiseen liittyvää tiedonkeruuta;
7) kehittää ja koordinoi Verohallinnon laatutoimintaa;
8) kehittää ja koordinoi Verohallinnon kansainvälistä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä; ja
9) käsittelee verovirastojen tehtäväalueella muut kuin siirtohinnoittelua koskevat kansainvälisissä verosopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat asiat.

37 §

Yhteiset palvelut -yksikön organisaatio

Yhteisissä palveluissa ei ole toimintayksiköitä.

Viestintäyksikkö

38 §

Viestintäyksikön tehtävät

Viestintä:

1) vastaa Verohallinnon viestintästrategiasta, yleisistä markkinointi-, media- ja muun viestinnän ohjauksesta, visuaalisen ilmeen sisällöstä sekä muista yhteisistä viestintätehtävistä; ja
2) avustaa Verohallinnon johtoa ja yksiköitä suunnittelemalla ja toteuttamalla koko Verohallintoa koskevaa viestintää sekä seuraamalla viestinnän vaikuttavuutta.

39 §

Viestintäyksikön organisaatio

Viestintäyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Hallintoyksikkö

40 §

Hallintoyksikön tehtävät

Hallintoyksikkö:

1) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon työjärjestyksen sekä ehdotukset Verohallinnon organisaatiota ja hallintoa koskeviksi säädöksiksi;
2) vastaa Verohallinnon työnantajatehtävistä ja henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelusta;
3) vastaa Verohallinnon henkilöstöhallinnon yhteisten palvelujen tuottamisesta;
4) vastaa Verohallinnon yhteisestä henkilöstön kehittämisestä;
5) vastaa Verohallinnon yhteisistä asiakirjahallinnon, materiaalihallinnon, matkahallinnon, tilahallintapalveluiden ja sisäisten palveluiden tuottamisesta sekä toimitilojen ja muiden tilojen vuokraamisesta;
6) valmistelee yksikön päällikön ja toimintayksikön päällikön virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä koskevat asiat pääjohtajan ratkaistavaksi;
7) käsittelee virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä koskevat asiat lukuun ottamatta edellä 6 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;
8) vastaa verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista koskevien asioiden valmistelusta pää-johtajan ratkaistavaksi;
9) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi työnantajavirkamiesten palkkaukset sekä käsittelee keskusverolautakunnan, verotuksen oikaisulautakunnan, Verohallinnon neuvottelukunnan sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioita ja matkakustannusten korvausten perusteita koskevat asiat;
10) vastaa Verohallinnolle kuuluvista valtion kirjanpitoyksikön tehtävistä:
11) vastaa Verohallinnon yhteisistä taloushallintopalveluista, kuten budjetoinnista, yksiköiden tulostavoiteasiakirjojen valmistelusta, kirjanpidosta, kustannuslaskennasta ja raportoinnista;
12) antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat ohjeet; ja
13) käsittelee asiat, jotka eivät kuulu muulle Verohallinnon yksikölle ja joista pääjohtaja ei ole toisin määrännyt.

41 §

Hallintoyksikön organisaatio

Yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Yksikössä on työnantajavirkoja, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö

42 §

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sisäinen tarkastus:

1) vastaa Verohallinnon sisäisestä tarkastuksesta; ja
2) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi hallintokanteluita koskevat asiat.

43 §

Sisäisen tarkastuksen yksikön organisaatio

Sisäisen tarkastuksen yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö

44 §

Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävät

Harmaan talouden selvitysyksikkö käsittelee sen tehtäväksi säädetyt tai erikseen määrätyt muut tehtävät.

45 §

Harmaan talouden selvitysyksikön organisaatio

Harmaan talouden selvitysyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

PÄÄJOHTAJAN RATKAISUVALLAN KÄYTTÄMISESTÄ

46 §

Pääjohtajan ratkaistavat asiat

Sen lisäksi, mitä Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnosta annetussa asetuksessa säädetään pääjohtajan ratkaistavista asioista, pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valtiontalouden tarkastusvirastolle, tietosuojavaltuutetulle tai lainsäädäntö- ja muissa laajakantoisissa asioissa valtioneuvostolle tai ministeriölle, keskusvirastolle taikka muulle vastaavalle viranomaiselle annettavia Verohallinnon lausuntoja;
2) virka- ja työehtosopimusten tekemistä;
3) virkamiesten kollektiivista irtisanomista, kollektiivista osa-aikaistamista sekä lomauttamista;
4) Hallintoyksikön henkilöstöasioista vastaavan päällikön nimittämistä sekä niiden virkamiesten nimittämistä, jotka valmistelevat Verohallinnon annettavaksi säädetyt oikeussäännöt;
5) niiden virkamiesten irtisanomista, virantoimituksesta pidättämistä ja varoitusta, jotka on säädetty tai määrätty pääjohtajan nimitettäväksi;
6) verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista;
7) yksikön ja toimintayksikön päälliköiden virkojen perustamista, lakkauttamista ja yksiköstä toiseen siirtämistä;
8) työnantajavirkamiesten palkkausta;
9) ohjeita, jotka kuuluvat useamman kuin yhden Verohallinnon yksikön tehtäväalueelle, ellei hän ole määrännyt ohjeiden antamista jonkin Verohallinnon yksikön tehtäväksi; ja
10) laajoja ja periaatteellisesti merkittäviä tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja atk-käyttöpalveluiden hankinta-asioita.

Pääjohtaja ratkaisee Verohallinnosta annetussa laissa, Verohallinnosta annetussa asetuksessa sekä edellä kohdissa 1-9 tarkoitetut asiat esittelystä. Verohallinnon tulostavoitteita koskevat asiat pääjohtaja ratkaisee kuitenkin asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Edellä kohdassa 10 tarkoitetut asiat pääjohtaja ratkaisee esittelystä tai allekirjoittamalla asiaa koskevan hankintasopimuksen tai tilausasiakirjan asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

MUUT MÄÄRÄYKSET

47 §

Virkojen sijoittaminen, virkavapaudet ja eräät muut virkoja koskevat päätökset

Verohallinnon yksiköt tekevät päätökset, jotka valtion virkamieslain (750/1994), valtion virkamiesasetuksen (971/1994) ja valtion virkaehtosopimuslain (644/1970) mukaan tekee asianomainen virasto ja joita ei edellä ole määrätty pääjohtajan ratkaistavaksi tai Hallintoyksikön käsiteltäväksi.

48 §

Hallintokanteluiden ratkaiseminen

Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee yksikön päällikkö, ellei Verohallinnosta annetun lain 33 §:n 2 momentista muuta johdu.

49 §

Tiedottaminen pääjohtajalle

Verohallinnon yksiköiden on pidettävä pääjohtaja tietoisena tehtäväalueeseensa kuuluvista periaatteellisesti tai muutoin merkittävistä asioista.

50 §

Verotustietojen luovuttaminen

Verovirastot, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö käyttävät tehtäväalueensa osalta oikeutta verotustietojen luovuttamiseen pyynnöstä siten kuin siitä erikseen säädetään.

51 §

Rekisterinpitäjän tehtävät sekä rekisteriotteiden ja todistusten antaminen

Jokainen Verohallinnon yksikkö hoitaa tehtäväalueensa osalta tietojärjestelmän rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät.

Verovirastot, Yritysverotusyksikkö, Verotarkastusyksikkö ja Veronkantoyksikkö antavat Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä yksittäisiä otteita ja todistuksia siten kuin siitä erikseen säädetään.

52 §

Muu puhevallan käyttö

Verohallinnosta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettua puhevaltaa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä sekä sopimuksissa käyttää se Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväalueeseen asia kuuluu, tai jolle se erikseen määrätään.

53 §

Tehtäväjaon määräytyminen eräissä tapauksissa

Kahden tai useamman yksikön tehtäväalueeseen kuuluva asia käsitellään siinä yksikössä, jonka tehtäväalueeseen se pääasiallisesti kuuluu. Jos yksikköä ei voida tällä perusteella ratkaista tai muutoin on epäselvää, minkä yksikön tehtäviin asia kuuluu, pääjohtaja määrää, missä yksikössä asia käsitellään.

Yksiköt voivat yksittäisessä asiassa tai asiaryhmässä sopia tehtäväjaostaan tässä työjärjestyksessä määrätystä poiketen, jos se on asian käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos yksikössä käsiteltävä asia koskee myös toisen yksikön toimintaa, asiaa valmisteltaessa on neuvoteltava kysymyksessä olevan yksikön asianomaisten virkamiesten kanssa.

54 §

Verotuksen oikaisulautakunta yritysverotuksessa

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotusta koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelevä ja ratkaiseva oikaisulautakunta määräytyy seuraavasti:

1) Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Uudenmaan yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;
2) Itä-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen yritysverotoimistojen tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;
3) Sisä-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Sisä-Suomen yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;
4) Länsi-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen yritysverotoimistojen tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset; ja
5) Pohjois-Suomen verotuksen oikaisulautakunta käsittelee ja ratkaisee Pohjois-Suomen yritysverotoimiston tekemiä verotuspäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset.

Oikaisuvaatimuksen, joka koskee muun kuin yritysverotoimiston tekemää verotuspäätöstä, käsittelee ja ratkaisee se verotuksen oikaisulautakunta, jolle oikaisuvaatimus on verotusmenettelystä annetun lain kumotun 63 §:n 2 momentin (505/1998) mukaan ollut tehtävä.

Ahvenanmaan verotoimiston ja Konserniverokeskuksen tekemien verotuspäätösten oikaisulautakuntakäsittelystä säädetään Verohallinnosta annetun lain 35 §:n 5 momentissa.

55 §

Soveltaminen työsuhteiseen henkilöstöön

Mitä edellä on sanottu virkamiehistä, sovelletaan myös työsuhteiseen henkilöstöön. Esittelijänä voi kuitenkin toimia vain virkasuhteessa oleva henkilö.

VOIMAANTULO

56 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Veronkantoyksikön työjärjestyksessä voidaan 31.12.2011 asti määrätä siitä, miltä osin Veronkantoyksikön 28 ja 29 §:n mukaiseen organisaatioon sovelletaan 4 §:n 2 momenttia ja 6 §:n 3 momenttia.

Pääjohtajan estyneenä ollessa,

Ylijohtaja Maija-Leena Rautanen

Apulaisjohtaja Mika Gylén

Verohallinnon päätös rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista

Wed, 29 Dec 2010 10:27:00 GMT

Verohallinto on varojen arvostamisesta verotuksessa 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1142/2005) 29 §:n 4 momentin, sellaisena kuin se on laissa 505/2010, nojalla määrännyt:

1 §

Perusteet

Rakennusmaan verotusarvoa laskettaessa perusteena käytetään niitä kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita, jotka otettiin käyttöön vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa sellaisina kuin ne ovat tarkistettuna vuonna 2010.

Jos rakennusmaalle ei ole annettu arviointiohjetta tai tonttihintakartassa arvoa tai jos niissä perusteissa, jotka rakennusmaan käypää arvoa määrättäessä on otettava huomioon, on tapahtunut oleellinen muutos, verotusarvo lasketaan noudattaen soveltuvin osin vastaavanlaista aluetta koskevaa kuntakohtaista arviointiohjetta ja tonttihintakarttaa.

2 §

Verotusarvojen taso

Verotusarvoksi katsotaan 73,5 prosenttia arviointiohjeiden ja tonttihintakarttojen osoittamasta käyvästä hintatasosta (tavoitearvo). Jos arviointiohjeen tai tonttihintakartan arvoja on oikaistu edellisen vuoden verotuksessa, verotusarvoksi katsotaan oikaistun arvon perusteella laskettu tavoitearvo.

3 §

Tavoitearvosta poikkeaminen

Jos vuoden 2009 verotusarvo on alle tavoitearvon, vuoden 2010 verotusarvo lasketaan korottamalla vuoden 2009 verotusarvoa seuraavalla tavalla:

Vuoden 2009 verotusarvo	Korotus
alle 80 % tavoitearvosta	30 %
vähintään 80 % tavoitearvosta	20 %

Verotusarvoksi vahvistetaan enintään tavoitearvo.

4 §

Käyvän arvon soveltaminen

Jos rakennusmaan käypä arvo on tämän päätöksen mukaan laskettua arvoa alempi, rakennusmaan arvoksi katsotaan käypä arvo.

5 §

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010. Sitä sovelletaan määrättäessä rakennusmaan verotusarvoa vuodelta 2010.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2010

Pääjohtajan estyneenä ollessa
Johtaja Paula Lampinen

Ylitarkastaja Tomi Peltomäki

Verohallinnon päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

Mon, 20 Dec 2010 11:49:00 GMT

Verohallinto on lisännyt päätökseen uuden kohdan 15a § 18.2.2011.

Annettu Helsingissä 20 joulukuuta 2010

Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995) 7 §:n 8 momentin, 8 §:n 1 momentin, 10 §:n 1 ja 4 momentin, 11 a §:n 2 ja 3 momentin, 12 §:n 2 momentin, 13 §:n ja 93 a §:n 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 520/2010, eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain (299/2009) 18 §:n 1 momentin sekä 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 209 §:n 2 momentin, sellaisena kuin se on laissa 529/2010 , nojalla päättänyt:

I luku

VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN

1 §

Ilmoittamisvelvollisuuden laajuus

Veroilmoitus annetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 2 luvussa tarkoitetun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi. Verovelvollisen velvollisuudesta antaa veroilmoitus ja palauttaa esitäytetty veroilmoitus säädetään verotusmenettelystä annetun lain 7 §:ssä.

2 §

Veroilmoituspaikka

Yleisesti verovelvollisen veroilmoitus sekä asuntoyhteisön 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus annetaan tai lähetetään postitse verovelvollisen verotuksen toimittavaan Verohallinnon yksikköön tai muuhun Verohallinnon yksikköön.

Yhteisön veroilmoitus lähetetään postitse Verohallinnon osoitteeseen Verohallinto, Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu, PL 200, 00052 VERO tai annetaan Verohallinnon yksikköön.

3 §

Rajoitetusti verovelvollisen veroilmoituspaikka

Koko verovuodelta rajoitetusti verovelvollisen veroilmoitus annetaan tai lähetetään postitse Uudenmaan verovirastolle tai, jos verovelvollinen on saanut tuloa Ahvenanmaan maakunnasta, Länsi-Suomen veroviraston Ahvenanmaan verotoimistolle.

Ulkomaisen yhteisön ja ulkomaisen kuolinpesän veroilmoitus lähetetään postitse Verohallinnon osoitteeseen Verohallinto, Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu, PL 200, 00052 VERO, Finland.
Rajoitetusti verovelvollinen voi jättää veroilmoituksensa myös Verohallinnon muuhun yksikköön tai Suomen ulkomailla sijaitsevaan lähetystöön, jonka on viipymättä lähetettävä se Uudenmaan verovirastolle.
Osan verovuodesta yleisesti verovelvollisen veroilmoituspaikka määräytyy 2 §:n mukaan.

4 §

Ilmoittamistapa

Veroilmoitus ja muut tässä päätöksessä tarkoitetut tiedot ja selvitykset on annettava Verohallinnon kutakin tarkoitusta varten vahvistamia lomakkeita käyttäen tai muulla tavalla kirjallisesti, ellei tarkoitusta varten vahvistettua lomaketta ole.

Osakeyhtiön, osuuskunnan, elinkeinoyhtymän, asunto- ja kiinteistöyhtiön, asunto-osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön, maataloudenharjoittajan maatalouden, metsätalouden harjoittajan metsätalouden sekä liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan veroilmoitus voidaan antaa myös sähköisesti Verohallinnon julkaisemien sähköisten ilmoittamispalvelujen avulla.

Luonnollinen henkilö, joka on saanut esitäytetyn veroilmoituksen, voi korjata ja palauttaa sen myös sähköisesti Verohallinnon julkaiseman sähköisen ilmoittamispalvelun avulla palkkojen ja luontoisetujen, ansiotulona verotettavien eläkkeiden, etuuksien, muiden ansiotulojen, ansiotuloista toimitettujen ennakonpidätysten, tuloverolain (1535/1992) 93 §:ssä tarkoitettujen asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten, työmarkkinajärjestön jäsenmaksujen ja työttömyyskassamaksujen, työasuntovähennyksen ja muiden ansiotulosta vähennettävien tulonhankkimiskulujen, pakollisten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen, veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen, tuloverolain 112 a §:ssä tarkoitetun takaisinperintävähennyksen, kotitalousvähennyksen, omaisuuden luovutuksesta syntyneiden voittojen ja tappioiden, elatusvelvollisuusvähennyksen, vuokratulojen, velkojen korkojen ja velkojen, tuloverolain 54 §:n 2 momentissa tarkoitettujen arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenojen, veronpalautuksen siirtoa puolisolle koskevan tiedon, erilleen muuttoa ja huoltosuhteen muutosta koskevan tiedon, alijäämähyvityksen siirron ja lapsikorotuksen ja kunnallisverotuksesta Ahvenanmaan maakunnassa annetussa laissa (1993:37) tarkoitettujen vähennysten osalta niiltä osin ja sinä aikana kuin palvelu on käytettävissä. Mitä edellä tässä momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske tämän päätöksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua verovelvollista, eikä hänen puolisoaan.

5 §

Veroilmoituksen allekirjoittaminen

Veroilmoitus, joka on palautettava Verohallinnolle, on allekirjoitettava. Henkilön, joka ei asu Suomessa, sekä ulkomaisen yhteisön veroilmoitukseen on merkittävä niiden täällä olevan edustajan nimi ja osoite.
Veroilmoitus ja muu veroviranomaiselle sähköisesti toimitettava asiakirja täyttää allekirjoitusvaatimuksen, jos se on varmennettu siten kuin Verohallinnon määräyksessä Verohallinnolle sähköisesti annettavien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen varmentamisesta (Dnro 1233/09/2009) määrätään.

II luku

VEROILMOITUKSEN ANTAMISAIKA

Luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä

6 §

Veroilmoituksen antamisaikaa koskeva yleissäännös

Korjattu esitäytetty veroilmoitus on palautettava kultakin verovuodelta viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 10 päivänä tai toukokuun 17 päivänä sen mukaan kuin verovelvollisen saamaan esitäytettyyn veroilmoitukseen on merkitty.

Jos verovelvollinen ei ole saanut esitäytettyä veroilmoitusta, hänen on annettava veroilmoitus kultakin verovuodelta viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 17 päivänä.

Verovelvollisen, joka harjoittaa maataloutta tai elinkeinotoimintaa, on kuitenkin palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus 7–8 §:ssä määrättynä aikana.

7 §

Maataloudenharjoittajan veroilmoitus

Maatalouden veroilmoitus on annettava viimeistään verovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Korjattu esitäytetty veroilmoitus on palautettava viimeistään verovuotta seuraavan vuoden toukokuun 10 päivänä tai toukokuun 17 päivänä sen mukaan kuin verovelvollisen saamaan esitäytettyyn veroilmoitukseen on merkitty. Jos verovelvollinen ei ole saanut esitäytettyä veroilmoitusta, hänen on annettava muuta kuin maataloutta koskeva veroilmoituksensa viimeistään verovuotta seuraavan vuoden toukokuun 17 päivänä.

Jos verovelvollinen harjoittaa maatalouden lisäksi myös elinkeinotoimintaa ja elinkeinotoiminnan veroilmoitus on 8 §:n 1 momentin mukaisesti annettava viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 4 päivänä, myös maatalouden ja muun toiminnan veroilmoitus on annettava ja korjattu esitäytetty veroilmoitus on palautettava viimeistään mainittuna päivänä.

8 §

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan veroilmoitus

Verovelvollisen, joka harjoittaa liikettä tai ammattia, on annettava veroilmoitus ja palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 4 päivänä.
Jos verovelvollisen saamaan elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeeseen on merkitty veroilmoituksen viimeiseksi antamisajankohdaksi muu kuin huhtikuun 4 päivä, verovelvollisen on annettava veroilmoitus viimeistään veroilmoituslomakkeeseen merkittynä päivänä ja palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus 6 §:n 1 tai 2 momentissa määrättynä aikana.

9 §

Metsätalouden veroilmoitus

Metsätalouden veroilmoitus on annettava viimeistään verovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, jos verovelvollinen on alkutuottajana arvonlisäverovelvollinen.
Jos verovelvollinen tai hänen puolisonsa harjoittaa liikettä tai ammattia ja elinkeinotoiminnan veroilmoitus on annettava viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 4 päivänä, myös metsätalouden veroilmoitus on annettava viimeistään mainittuna päivänä.

Muissa tapauksissa metsätalouden veroilmoitus on annettava viimeistään silloin, kun verovelvollisen on 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaan palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus tai annettava veroilmoitus.

10 §

Puolisoiden veroilmoituksen antamisaikaa koskeva poikkeus

Verovelvollisten, joihin tuloverolain 7 §:n mukaan sovelletaan puolisoita koskevia säännöksiä, on annettava veroilmoitus tai palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus samassa määräajassa. Jos määräaika 6–9 §:n mukaan päättyisi eri aikaan, puolisoiden on annettava veroilmoitus tai palautettava korjattu esitäytetty veroilmoitus siinä määräajassa, joka päättyy aikaisemmin.

Puolisoiden veroilmoituksen antamisaika määräytyy 1 momentin mukaisesti, jollei verovelvollisen saamaan veroilmoituslomakkeeseen ole toisin merkitty.

Muut verovelvolliset

11 §

Verotusyhtymän veroilmoitus

Verotusyhtymän on annettava veroilmoitus kultakin verovuodelta viimeistään verovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

12 §

Elinkeinoyhtymän veroilmoitus

Elinkeinoyhtymän on annettava veroilmoitus kultakin verovuodelta viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 4 päivänä.

13 §

Yhteisön ja yhteisetuuden veroilmoitus

Yhteisön ja yhteisetuuden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Ulkomaisen kuolinpesän on annettava veroilmoitus kultakin verovuodelta viimeistään verovuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Asuntoyhteisön on annettava verotusmenettelystä annetun lain 17 §:n 3 momentissa tarkoitetut asuntoyhteisön ja osakkaan verotusta varten annettavat tiedot kultakin kalenterivuodelta viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä. Tiedot annetaan Verohallinnon lomakkeella n:o 102.
Valtio, kunta, kuntayhtymä, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksisen kirkon seurakunta antavat veroilmoituksensa viimeistään huhtikuun 1 päivänä.

VEROILMOITUKSEN SAAPUMISAIKA

14 §

Postitse tai sähköisesti saapuneen veroilmoituksen antamisaika

Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos veroilmoituksen sisältävä postilähetys on tässä päätöksessä määrätyssä ajassa jätetty postiin Verohallinnolle osoitettuna.
Sähköisesti saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos se on saapunut Verohallinnon julkaisemalle ilmoituspalvelujen välittäjälle tässä päätöksessä määrätyssä ajassa ja lähettäjä on saanut ilmoituspalvelujen välittäjältä sähköisen kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta.

III luku

VEROILMOITUKSESSA ANNETTAVAT TIEDOT

15 §

Tulojen, varojen, velkojen ja vähennysten ilmoittamista koskeva yleissäännös

Veroilmoituksessa tai sen liitteessä on tulolajeittain ja tulolähteittäin sekä muutoin riittävästi eriteltynä ilmoitettava veronalaiset tulot ja niistä tehtävät vähennykset, jotka verovelvollinen haluaa lukea hyväkseen ja jotka edellyttävät verovelvollisen esittämää selvitystä vähennyksen perusteesta ja suuruudesta. Veroilmoitukseen on vastaavasti eritellen merkittävä myös varat ja velat verovuoden päättyessä sekä verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Tulo, vähennykset, velat sekä sellaiset varat, joista myös arvo on ilmoitettava, on ilmoitettava sentin tarkkuudella.
Tulosta tai varallisuudesta, joita ei voida suuruudeltaan tai arvoltaan tarkalleen määrätä, on ilmoitettava seikat, joiden nojalla sellainen tulo tai varallisuus voidaan arvioida.

Niiden verovelvollisten, joiden verotettava tulo lasketaan tulolajeittain, on ilmoitettava erikseen pääoma- ja ansiotulot. Sellaisten tulojen osalta, jotka voivat olla osittain ansio- ja osittain pääomatuloa, on annettava verolomakkeilla vaaditut tiedot perusteista, joiden avulla tulo voidaan jakaa pääoma- ja ansiotuloksi.
Verovelvollisen tai puolison, jotka vaativat elinkeinotoiminnan tai maatalouden tappion taikka verotusyhtymän maatalouden tappion vähentämistä tuloverolain 59 §:ssä tarkoitetulla tavalla pääomatuloistaan, on vaatimusta esittäessään ilmoitettava, mikä määrä vähennetään pääomatuloista.
Rajoitetusti verovelvollisen on ilmoitettava veroilmoituksessaan tuloistaan Suomesta saamansa eläke, Suomessa olevan kiinteän omaisuuden tai kiinteistöyhteisön osakkeen tai osuuden tuottama tulo, Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi luettava tulo, tulo Suomessa harjoitetusta liike- ja ammattitoiminnasta tai maataloudesta, muu Suomesta saatu tulo, josta ei ole suoritettava lähdeveroa, sekä muu tulo, josta vero määrätään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 16 §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti.

16 §

Tiedot eräistä varoista

Veroilmoituksessa on kunnittain ilmoitettava kiinteistöt sekä kiinteistöverolain (654/1992) 2 §:n 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut varat. Kiinteistöistä ilmoitetaan maapohjaa ja rakennusta koskevat tiedot. Jos kiinteistön tai kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen varojen tiedot ovat verovuoden aikana muuttuneet rakentamisen, maankäytön muuttumisen, perusparannuksen, huomattavien korjaustoimenpiteiden tai muun tällaisen syyn vuoksi, taikka kiinteistö on hankittu verovuoden aikana, kiinteistöstä on erikseen annettava veroilmoituksessa selvitys (kiinteistöselvitys), ellei selvitystä ole annettu jo aikaisemmin. Jos verovuosi ei ole kalenterivuosi, kiinteistön tiedoissa seuraavan verovuoden aikana kalenterivuoden loppuun mennessä tapahtuneista muutoksista on lisäksi erikseen annettava selvitys kalenterivuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Yhtymän osakkaan on omassa veroilmoituksessaan ilmoitettava yhtymän nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä osuutensa yhtymän tuloihin ja varallisuuteen.

17 §

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän varat ja velat

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on 15 §:stä ja 16 §:n 1 momentista poiketen ilmoitettava veroilmoituksessaan vain seuraavat varat:
1) omistamansa kiinteistöt sekä kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut varat. Jos kiinteistön tai kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen varojen tiedot ovat verovuoden aikana muuttuneet rakentamisen, maankäytön muuttumisen, perusparannuksen, huomattavien korjaustoimenpiteiden tai muun tällaisen syyn vuoksi taikka kiinteistö on hankittu verovuoden aikana, kiinteistöstä on erikseen annettava veroilmoituksessa selvitys (kiinteistöselvitys), ellei selvitystä muutoksista ole annettu jo aikaisemmin;
2) asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet;
3) muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun osakeyhtiön tai muun yhteisön osakkeet ja osuudet, sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet, muut arvopaperit ja arvo-osuudet, ei kuitenkaan korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/1990) tarkoitettuja joukkovelkakirjoja, niitä vastaavia yleisön merkittäväksi tarjottuja Euroopan talousalueella olevan julkisyhteisön tai kirjanpitovelvollisen koronmaksajan Euroopan talousalueella liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, eikä tavanomaisten kulutustavaroiden tai -palveluiden myyntiä osuuskuntalain (1488/2001) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla harjoittavien kulutusosuuskuntien ja osuuspankkien tavanomaisia osuuksia;
4) osuudet avoimeen yhtiöön, kommandiittiyhtiöön ja muuhun yhtymään;
5) omaisuuden luovutuksen yhteydessä pidätetty tai saatu tahi lahjana, perintönä tai testamentilla saatu nautinta- ja hallintaoikeus edellä 1–3 kohdassa tarkoitettuihin varoihin;
6) liike- ja ammattitoiminnan sekä maatalouden varat siten kuin tämän päätöksen 24 ja 25 §:ssä määrätään.

Edellä 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuista varoista on ilmoitettava niiden laji, lukumäärä ja varojen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista varoista on lisäksi ilmoitettava kiinteistöselvityksessä edellytetyt tiedot. Niistä joukkovelkakirjoista ja muista saamisista, jotka 1 momentin 3 kohdan mukaan on ilmoitettava, on ilmoitettava myös niiden nimellisarvo.

Luonnollisen henkilön, joka on verovuoden päättyessä rajoitetusti verovelvollinen, on ilmoitettava veroilmoituksessaan vain seuraavat varat:
1) omistamansa Suomessa sijaitsevat kiinteistöt sekä kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut varat. Jos kiinteistön tai kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen varojen tiedot ovat verovuoden aikana muuttuneet kiinteistön rakentamisen, maankäytön muuttumisen, perusparannuksen, huomattavien korjaustoimenpiteiden tai muun tällaisen syyn vuoksi taikka kiinteistö on hankittu verovuoden aikana, kiinteistöstä on erikseen annettava veroilmoituksessa selvitys (kiinteistöselvitys), ellei selvitystä muutoksista ole annettu jo aikaisemmin;
2) suomalaisen asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet, joiden lisäksi on ilmoitettava sellaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta Suomessa olevasta kiinteistöstä, osakkeet tai osuudet;
3) omaisuuden luovutuksen yhteydessä pidätetty tai saatu tahi lahjana, perintönä tai testamentilla saatu hallinta- tai nautintaoikeus, joka kohdistuu edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen;
4) osuutensa suomalaisessa yhtymässä; sekä
5) Suomessa harjoittamansa liike- ja ammattitoiminnan sekä maatalouden varat siten kuin tämän päätöksen 24 ja 25 §:ssä määrätään.

Poiketen siitä, mitä 15 §:ssä säädetään, luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on annettava veroilmoituksessaan vain seuraavat velkojaan koskevat tiedot ja selvitykset:
1) luotto- ja rahoituslaitoksen sekä muun verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n 5 momentissa tarkoitetun tahon myöntämät lainat, ei kuitenkaan muun kuin luotto- ja rahoituslaitoksen myöntämää lainaa, jos laina on muu kuin asuntolaina tai valtion taikka Ahvenanmaan maakunnan hallituksen takaama opintolaina ja lainan pääoma on enintään 1 700 euroa; sekä
2) muut lainat, joiden korko on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Luonnollisen henkilön, joka on verovuoden päättyessä rajoitetusti verovelvollinen, on ilmoitettava veroilmoituksessaan vain velat, joiden korko on Suomessa toimitettavassa verotuksessa vähennyskelpoinen.

Lainasta on ilmoitettava lainan käyttötarkoitus ja maksamatta oleva määrä verovuoden päättyessä. Muusta kuin verovelvollisen liike- tai ammattitoimintaan tahi maatalouteen liittyvästä lainasta on lisäksi ilmoitettava lainanantajan nimi ja mahdollinen lainan numero.

18 §

Osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja eräiden vakuutuslaitosten ilmoittamisvelvollisuus

Osakeyhtiön ja osuuskunnan, lukuun ottamatta 19 §:ssä tarkoitettua kiinteistöyhteisöä ja 22 §:ssä tarkoitettua osittain verovapaata yhteisöä, säästöpankin sekä keskinäisten vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten on veroilmoituksessa tai sen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto siitä, onko yhteisön osoite muuttunut;

2) tieto siitä, onko yhteisöllä kiinteä toimipaikka ulkomailla ja laskelma kunkin ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloksesta;

3) tieto siitä, onko yhteisö ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (1217/1994) 4 §:ssä tarkoitettu osakas, laskelma kunkin ulkomaisen väliyhteisön tulo-osuudesta ja tämän päätöksen 29 §:ssä väliyhteisön osakkaan annettavaksi määrätyt muut selvitykset;

4) tieto siitä, onko yhteisö osakkaana ulkomaisessa yhtymässä ja selvitys ulkomaisista yhtymistä saaduista tuloverolain 16 a §:n mukaisista tulo-osuuksista;

5) tieto siitä, onko yhteisön tilinpäätös laadittu kirjanpitolain (1336/1997) 7 a luvussa tarkoitetulla tavalla kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan;

6) tieto siitä, onko yhteisö verovuoden aikana siirtänyt liiketoimintakokonaisuuden elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d §:n mukaisesti tai ollut hankkivana osapuolena tuon lain 52 f §:n mukaisessa osakevaihdossa;

7) tieto siitä, onko yhteisön toimiala muuttunut; tieto siitä, onko yhteisön tilinumero muuttunut tai uusi;

8) tiedot sellaisen osakkeenomistajan nimestä, henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnuksesta ja omistamien osakkeiden lukumäärästä, joka omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista, tai jos yhtiössä on osakkeenomistajia enintään kymmenen, tiedot jokaisesta osakkeenomistajasta sekä selvitys edellä mainituille osakkeenomistajille ja heidän puolisoilleen, lapsilleen, vanhemmilleen ja muille omaisilleen maksetuista vuokrista, koroista, luovutushinnoista ja muista suorituksista lukuun ottamatta palkkoja ja luontoisetuja samoin kuin mainituille henkilöille annetuista lainoista; niistä osakkaista, joille on annettu lainaa, on kuitenkin aina ilmoitettava tiedot henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnuksesta ja annetun lainan määrästä; tieto siitä, jos kukaan osakkaista ei omista vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista;

9) selvitys osakeyhtiön varoihin kuuluvasta tuloverolain 33 b §:n 4 momentissa (laissa 469/2009) tarkoitetusta asunnosta;

10) tieto siitä, onko tilinpäätös vahvistettu yhtiökokouksessa ja selvitys voitonjaosta; jos tilinpäätöksen vahvistamisesta tai voitonjaosta on päätetty veroilmoituksen jättämisen jälkeen, selvitys tulee antaa kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista tai voitonjakoa koskevan päätöksen tekemisen jälkeen yhteisön kokouksen pöytäkirjanotteella; tieto vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaksi päätetystä määrästä on ilmoitettava erikseen;

11) tieto tilikauden päättyessä yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärästä;

12) tiedot verovuoden päättymistä seuraavan tilikauden aikana tapahtuneista osakepääoman korotuksista ja alennuksista, omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta; jos osakepääomaa on korotettu tai alennettu taikka omia osakkeita hankittu, lunastettu tahi luovutettu veroilmoituksen jättämisen jälkeen, on tiedot annettava verovirastolle kuukauden kuluessa siitä, jolloin osakepääoman korotus tai alennus, omien osakkeiden hankinta, lunastus tai luovuttaminen on tapahtunut;

13) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä tilikauden elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteen veronalaiset tuotot sekä verovapaat tuotot; elinkeinotoiminnan käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista ja purkuvoitoista, saaduista osingoista, yhtymien voitto-osuuksista, tuloon palautuvista arvonalennuksista, satunnaisista tuotoista ja varausten vähennyksistä ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa tuloksi luettu määrä;

14) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä tilikauden elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteen verotuksessa vähennyskelpoiset kulut; elinkeinotoiminnan poistoista, käyttöomaisuuden arvonalentumisista, edustuskuluista, lahjoituksista, käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappioista ja purkutappioista, muun rahoitusomaisuuden menetyksistä ja arvonalentumisista ja varausten lisäyksistä ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa kuluna kirjattu määrä; vähennyskelvottomista kuluista ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisista konsernituista ja saamisten arvonalentumisista ilmoitetaan kirjanpitoon kuluna kirjattu määrä;

15) tieto tilikauden elinkeinotoiminnan, muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloksesta tai tappiosta ja niistä eristä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa;

16) veroilmoituslomakkeella esitetyn varallisuuslaskelmakaavan mukainen laskelma yhteisön niistä varoista ja veloista, jotka otetaan matemaattista arvoa laskettaessa huomioon, sekä näiden varojen ja velkojen erotuksesta;

17) veroilmoituksella esitetyn kaavan mukainen erittely oman pääoman muodostumisesta;

18) tieto siitä, onko tilintarkastus tilikaudelta suoritettu ja siitä, sisältääkö tilintarkastuskertomus tilintarkastuslain (459/2007) 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja; tieto siitä, onko tilintarkastaja jätetty valitsematta tilintarkastuslain 4 §:n perusteella;

19) yhteisön, jolla on verovuoden tulosta vähennettävää tuloverolaissa tarkoitettua aikaisemmilta verovuosilta vahvistettua tappiota, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko sen omistussuhteissa tapahtunut tuloverolain 122 §:ssä tarkoitettu muutos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta; yhteisön, jolla on tuloverosta vähennettävää käyttämätöntä yhtiöveron hyvitystä, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko yhteisön omistussuhteissa tapahtunut yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/1988) 5 a §:ssä tarkoitettu omistajanvaihdos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta;

20) tiedot veroilmoitukseen sisältyvistä liitteistä;

21) tieto siitä, onko yhteisöllä velvollisuus laatia verotusmenettelystä annetun lain 14 a §:n nojalla siirtohinnoitteludokumentaatio etuyhteydessä tekemistään liiketoimista ja selvitys tällaisista etuyhteystoimista;

22) tieto siitä, onko yhteisöllä ollut toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla ja selvitys tuottojen ja kulujen jakautumisesta Ahvenanmaan maakunnassa ja muualla harjoitetun toiminnan kesken.

Luotto- ja vakuutuslaitoksiin sekä sijoituspalveluyrityksiin ei sovelleta 1 momentin 13, 14 ja 17 kohtien määräyksiä. 1 momentin 16 kohdan määräyksiä sovelletaan luotto- ja vakuutuslaitoksiin sekä sijoituspalveluyrityksiin niin, että niiden on veroilmoituksessa annettava tiedot varojen ja velkojen yhteismäärästä sekä varojen ja velkojen erotuksesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yhteisön on lisäksi veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) erittely kirjanpidossa tehdyistä varauksista ja arvonmuutoksista; tieto tehtyjen kehitysalueiden veronhuojennuspoistojen yhteismäärästä; selvitys käyttöomaisuuden verotuksessa poistamatta olevasta hankintamenosta verovuoden alkaessa, hankintamenon lisäyksistä ja vähennyksistä verovuoden aikana, hankintamenosta verovuonna tehdyistä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja veronhuojennuslakien mukaisista poistoista, hankintamenon kattamisesta varauksella, hankintamenosta verovuoden lopussa poistamatta olevasta määrästä, kirjanpidossa tulosta rasittavan suunnitelman mukaisten poistojen määrästä, poistoeron muutoksista ja poistoeron yhteismäärästä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisin poistoryhmittäin eriteltynä sekä vastaavat tiedot maatalouden ja muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvasta omaisuudesta;

2) selvitys yhteisöistä ja yhtymistä, joissa omistusosuus on vähintään 10 prosenttia; selvitys annetuista ja saaduista konserniavustuksista;

3) selvitys konserniavustuslain (825/1986) mukaisessa konsernisuhteessa olevista tytäryhteisöistä yhteisön tilinpäätöshetkellä;

4) erittely yhteisön muun toiminnan tulolähteen tuotoista ja kuluista; muun toiminnan tulolähteen luovutusvoitot ja - tappiot on eriteltävä hyödykkeittäin;

5) laskelma yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutusvoitoista ja luovutustappioista sekä purkuvoitoista ja purkutappioista; laskelmalla on yhtiöittäin ja yhtymittäin selvitettävä osakkeiden verovapaiden luovutusvoittojen ja purkuvoittojen määrä, osakkeiden vähennyskelvottomien luovutustappioiden ja purkutappioiden määrä, verotettavien yhtymäosuuksien luovutusvoittojen ja purkuvoittojen määrä, käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutusvoitosta vähennyskelpoisten yhtymäosuuksien luovutustappioiden ja purkutappioiden määrä, osakkeiden verotettavien luovutusvoittojen ja purkuvoittojen määrä ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitosta vähennyskelpoisten osakkeiden luovutus- ja purkutappioiden määrä;

6) tiedot yhteisön muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvista arvopapereista ja arvo-osuuksista, niiden tuloverotuksessa poistamatta olevista hankintamenoista ja vertailuarvoista;

7) selvitys niistä kirjanpidossa tehdyistä poistoista, joita ei ole verotuksessa tehty;

8) tiedot muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvista kiinteistöistä, niiden tuloverotuksessa poistamattomista hankintamenoista ja vertailuarvosta;

9) erittely saatujen osinkojen ja muiden voitonjakoluonteisten erien kokonaismääristä, verovapaista osuuksista ja veronalaisista osuuksista;

10) jäljennös kirjanpitolain mukaisesta tilikauden tilinpäätöksestä tai muun erityisen lainsäädännön edellyttämästä tilinpäätöksestä; sellaisen yhteisön, jonka on kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n mukaan liitettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus, on lisäksi annettava jäljennös toimintakertomuksesta; sellaisen yhteisön, jonka tilinpäätökseen on osakeyhtiölain 8 luvun 3 §:n sekä kirjanpitolain 3 luvun 1 ja 9 §:n mukaan sisällytettävä rahoituslaskelma, on annettava jäljennös rahoituslaskelmasta; jäljennös konsernitilinpäätöksestä, jos se on sisällytettävä yhtiön tilinpäätökseen sekä konsernitilintarkastuskertomus ja mahdollinen konsernirahoituslaskelma;

11) tieto talletuspankkien ja luottolaitosten saamisten arvonalenemisena verovuonna kuluksi kirjatusta määrästä jaoteltuna elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitettujen lopullisiksi todettujen menetysten määrään ja todennäköisinä menetyksinä kuluksi kirjattuun määrään;

12) jäljennös suoritetun tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksesta, jollei tilintarkastajaa ole jätetty valitsematta tilintarkastuslain 4 §:n perusteella; jos tilintarkastus on toimitettu veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tilintarkastuskertomus tulee antaa kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta;

13) selvitys tuloverolain 123 b §:n mukaisista tuloon lisättävistä yhtiöitetyn kiinteän toimipaikan tappioista;

14) tieto ulkomaisen veron määrästä, jota yhteisö vaatii hyvitettäväksi, ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 8 §:n mukainen selvitys vähennettävän veron perusteista;

15) luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja vakuutuslaitoksen on annettava laskelma elinkeinotoiminnan tuloksesta, joka sisältää tiedon tilikauden tuloksesta tai tappiosta ja tiedot niistä eristä, joilla tilikauden tulosta tai tappiota oikaistaan elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.

Verovelvollisen on säilytettävä kuuden vuoden ajan verovuoden päättymisestä 1 momentissa tarkoitetun tuloverolaskelmakaavan mukainen laskelma tuotoista ja kuluista ja 1 momentissa tarkoitetun varallisuuslaskelmakaavan mukainen laskelma varoista ja veloista. Tuloverolaskelman tuotto- ja kuluerien ja varallisuuslaskelman varallisuus- ja velkaerien tulee perustua kirjanpitolain mukaisiin tositteisiin. Tuloverolaskelman ja varallisuuslaskelman erien yhteys kirjanpitolain mukaisiin tositteisiin tulee olla vaikeuksitta todettavissa.

Osakeyhtiön, johon sovelletaan lakia eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta, on mainitun lain 18 §:n mukaan annettavien tietojen lisäksi annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) verovapauden piiriin siirryttäessä tiedot lain 4 §:ssä tarkoitetuista yhtiön varojen todennäköisestä luovutushinnasta, asuintalovarauksen määrästä ja toimitilan jälleenhankintavarauksen määrästä;

2) tiedot lain 5 §:ssä tarkoitetuista verovapausaikana tehtävistä laskennallisista poistoista;

3) tiedot lain 6 §:ssä tarkoitetuista asuntovarallisuuden luovutuksista;

4) tieto siitä, onko osakkaan omistusosuus yhtiön osakepääomasta ollut osingon täsmäytyspäivänä vähintään 30 prosenttia;

5) laskelma lain 9 §:ssä tarkoitetusta vuokratulojen vähimmäisosuudesta;

6) yhtiön purkautuessa tieto lain 11 §:ssä tarkoitetuista jakamattomista voittovaroista ja verovapausaikana voittovaroista muihin oman pääoman eriin siirretyistä määristä;

7) verovapauden päättyessä tieto lain 12 §:ssä tarkoitetuista jakamattomista voittovaroista ja verovapausaikana voittovaroista muihin oman pääoman eriin siirretyistä määristä vähennettynä edelliseltä verovuodelta jaettavan osingon määrällä.

Ulkomaiseen yhteisöön sovelletaan Suomessa olevan kiinteän toimipaikan ja muuten Suomesta saadun tulon osalta 1–4 momentin määräyksiä soveltuvin osin.

19 §

Kiinteistöyhteisön ilmoittamisvelvollisuus

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön ja asunto-osuuskunnan veroilmoituksessa tai sen liitteessä on annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto siitä, onko yhteisön osoite muuttunut;

2) tieto siitä, onko yhteisö osakkaana ulkomaisessa yhtymässä ja selvitys ulkomaisista yhtymistä saaduista tuloverolain 16 a §:n mukaisista tulo-osuuksista;

3) tieto yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärästä;

4) tieto siitä, onko yhteisön toimiala muuttunut; tieto siitä, onko yhteisön tilinumero muuttunut tai uusi;

5) laskelma verotettavasta tulosta niin, että laskelmassa on otettu huomioon ne erät, jotka lisätään tai vähennetään tilikauden voittoon taikka tappioon verotettavaa tuloa laskettaessa;

6) tieto niistä eristä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa;

7) erittely saaduista vuokratuloista, jos kyseessä on sellainen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet eivät oikeuta yhtiön omistamien tilojen hallintaan;

8) selvitys annetuista ja saaduista konserniavustuksista;

9) erittely saatujen osinkojen ja muiden voitonjakoluonteisten erien kokonaismääristä, verovapaista osuuksista ja veronalaisista osuuksista;

10) tiedot tilikauden tuloslaskelmasta, jos kyseessä on sellainen kiinteistöyhteisö, jonka osakkeet oikeuttavat yhtiön omistamien tilojen hallintaan;

11) tiedot yhtiön tilinpäätöshetken mukaisista varoista ja veloista, jos kyseessä on sellainen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet eivät oikeuta yhtiön omistamien tilojen hallintaan; muun kiinteistöyhteisön on ilmoitettava tiedot varoista ja veloista, jos yhteisö on päättänyt jakaa tilikaudelta osinkoa;

12) selvitys voitonjaosta; jos voitonjaosta on päätetty veroilmoituksen jättämisen jälkeen, selvitys tulee antaa välittömästi voitonjakoa koskevan päätöksen antamisen jälkeen yhteisön kokouksen pöytäkirjanotteella;

13) yhteisön, jolla on verovuoden tulosta vähennettävää tuloverolaissa tarkoitettua aikaisemmilta verovuosilta vahvistettua tappiota, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko sen omistussuhteissa tapahtunut tuloverolain 122 §:ssä tarkoitettu muutos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta; yhteisön, jolla on tuloverosta vähennettävää käyttämätöntä yhtiöveron hyvitystä, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko yhteisön omistussuhteissa tapahtunut yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitettu omistajanvaihdos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta;

14) tieto siitä, onko tilintarkastus tilikaudelta suoritettu ja siitä, sisältääkö tilintarkastuskertomus tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja; tieto siitä, onko tilintarkastaja jätetty valitsematta tilintarkastuslain 4 §:n perusteella.

Kiinteistöyhteisön on lisäksi veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) jäljennös kirjanpitolain mukaisesta tilikauden taseesta;
2) jäljennös kirjanpitolain mukaisesta tilikauden tuloslaskelmasta, jos kyseessä on sellainen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet eivät oikeuta yhtiön omistamien tilojen hallintaan;
3) 18 §:n 3 momentin 1, 2, 6 ja 8 kohdassa tarkoitetut tiedot;
4) jäljennös suoritetun tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksesta, jollei veroilmoituksella ole 1 momentin 14 kohdan mukaisesti ilmoitettu siitä, että tilintarkastus tilikaudelta on suoritettu eikä tilintarkastuskertomus sisällä tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja taikka ilmoitettu siitä, että tilintarkastaja on jätetty valitsematta tilintarkastuslain 4 §:n perusteella; jos tilintarkastus on toimitettu veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tilintarkastuskertomus tulee antaa kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

20 §

Ilmoittamisvelvollisuudesta vapautettu asuntoyhteisö

Asunto-osakeyhtiö, kiinteistöosakeyhtiö, asunto-osuuskunta tai muu yhteisö, jonka osakkeet tai osuudet oikeuttavat määrätyn huoneiston hallintaan yhteisön omistamassa rakennuksessa, ei ole muutoin kuin vaadittaessa velvollinen antamaan veroilmoitusta muulta kuin ensimmäiseltä verovuodelta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) yhteisön omistamassa rakennuksessa on yhtiöjärjestyksen tai muun vastaavan määräyksen mukaan vain vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja huoneistoja ja asumiseen liittyvää tilaa (asuntoyhteisö) tai jos yhteisön omistamassa rakennuksessa on myös muuhun kuin vakituiseen asumiskäyttöön tarkoitettuja huoneistoja ja asumiseen liittyviä tiloja, nämä huoneistot ja tilat ovat osakkeiden tai osuuksien perusteella muun kuin yhteisön itsensä hallinnassa,

2) asuntoyhteisö on verovuonna saanut vain vastiketuloja, rahastosuorituksia, käyttömaksuja, muita vähäisiä kiinteistöön liittyviä korvauksia tai vähäisiä korkotuloja taikka osinkotuloja ja

3) asuntoyhteisön verotettava tulo on edellisten vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen alle 30 euroa.
Ilmoittamisvelvollisuudesta vapauttamisen edellytyksenä on myös, että myöhemmältä verovuodelta annettavaan veroilmoitukseen liitetään jäljennös tuloslaskelmasta ja taseesta niiltä edellisen veroilmoituksen antamisen jälkeisiltä tilikausilta, joilta veroilmoitusta ei ole annettu, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin viideltä verovuotta edeltäneeltä tilikaudelta.

Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu asuntoyhteisön ilmoitus on annettava jokaiselta verovuodelta.

21 §

Yhdistyksen ja säätiön ilmoittamisvelvollisuus

Yhdistyksen ja säätiön on, jos ne ovat verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n mukaan velvolliset antamaan veroilmoituksen, veroilmoituksessa tai sen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto siitä, onko yhteisön osoite muuttunut;

2) tieto siitä, onko yhteisö osakkaana ulkomaisessa yhtymässä ja selvitys ulkomaisista yhtymistä saaduista tuloverolain 16 a §:n mukaisista tulo-osuuksista;

3) tieto siitä, onko yhdistys tai säätiö tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö vai ei;

4) tieto yhdistyksen henkilöjäsenten määrästä ja yhteisöjäsenten määrästä;

5) tieto siitä, onko yhteisön toimiala muuttunut; tieto siitä, onko yhteisön tilinumero muuttunut tai uusi;

6) tiedot yhteisön hallintoon kuuluville henkilöille maksettujen suoritusten perusteista ja näille henkilöille maksettujen vuokrien, korkojen, luovutushintojen ja muiden suoritusten määrästä lukuun ottamatta palkkojen ja luontoisetujen määrää;

7) tiedot yhteisön koko toiminnan tuotoista ja kuluista, jollei yhteisö ole laatinut tilikauden tuloslaskelmaa kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 4 §:n mukaisesti;

8) tiedot yhteisön tilikauden taseesta;

9) tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön on annettava tieto tilikauden aikana tapahtuneesta sääntömuutoksesta ja toiminnassa tai varainhankinnassa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta, tieto eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetussa laissa (680/1976) tarkoitetusta veronhuojennuksesta, tieto yhteisön omistamista kiinteistöistä, tieto säätiön pääasiallisesta tarkoituksesta ja tieto jaetuista stipendeistä, apurahoista ja tunnustuspalkinnoista;

10) tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön on annettava erittely varsinaisen toiminnan tuotoista, erittely sellaisen muuhun varainhankintaan sisältyvän tavara- ja palvelumyynnin tuotoista ja kuluista, jota yhteisö pitää verovapaana ja erittely sekä laskelma veronalaisen elinkeinotoiminnan tuloksen tai tappion muodostumisesta;

11) koko toiminnastaan verovelvollisen yhteisön on annettava laskelma elinkeinotoiminnan tuloksesta niin, että laskelmassa on otettu huomioon ne erät, jotka lisätään tai vähennetään tilikauden ylijäämään taikka alijäämään verotettavaa tulosta laskettaessa;

12) tieto tilikauden elinkeinotoiminnan, muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloksesta tai tappiosta ja niistä eristä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa;

13) tieto siitä, onko tilintarkastus tai toiminnantarkastus tilikaudelta suoritettu ja siitä, sisältääkö tilintarkastuskertomus tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja;

14) tiedot veroilmoitukseen sisältyvistä liitteistä;

15) tieto siitä, onko yhteisöllä ollut toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla ja selvitys tuottojen ja kulujen jakautumisesta Ahvenanmaan maakunnassa ja muualla harjoitetun toiminnan kesken.

Yhdistyksen ja säätiön on lisäksi veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) jäljennös kirjanpitolain mukaisesta tilikauden tuloslaskelmasta, taseesta ja toimintakertomuksesta; jos toimintakertomusta ei ole laadittu, yhteisön on annettava muu selvitys yhteisön toiminnasta;

2) 18 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa;

3) 18 §:n 3 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot; tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön on annettava tiedot harjoittamaansa elinkeinotoimintaan kuuluvista arvopapereista ja arvo-osuuksista ja koko toiminnastaan verovelvollisen yhdistyksen ja säätiön on annettava 18 §:n 3 momentin 6 kohdassa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta arvopapereiden ja arvo-osuuksien vertailuarvoja;

4) 18 §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos verovelvollinen on muu kuin yleishyödyllinen yhteisö tai jos saadut osingot ja muut voitonjakoluonteiset erät ovat yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tuloa;

5) tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön on annettava selvitys omistamiensa kiinteistöjen käyttötarkoituksesta ja laskelma tuloverolain 23 §:n mukaan veronalaisesta kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta;

6) jäljennös suoritetun tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksesta, jollei veroilmoituksella ole 1 momentin 13 kohdan mukaisesti ilmoitettu siitä, että tilintarkastus tilikaudelta on suoritettu eikä tilintarkastuskertomus sisällä tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja; jos tilintarkastus on toimitettu veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tilintarkastuskertomus tulee antaa kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

22 §

Osittain verovapaan yhteisön, yhteisetuuden ja rajoitetusti verovelvollisen kuolinpesän ilmoittamisvelvollisuus

Tuloverolain 21 §:ssä tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön, yhteisetuuden ja rajoitetusti verovelvollisen kuolinpesän on, jos se on verotusmenettelystä annetun lain 7 §:n mukaan velvollinen antamaan veroilmoituksen, veroilmoituksessa tai sen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto siitä, onko verovelvollisen osoite muuttunut;

2) tieto siitä, onko verovelvollinen osakkaana ulkomaisessa yhtymässä ja selvitys ulkomaisista yhtymistä saaduista tuloverolain 16 a §:n mukaisista tulo-osuuksista;

3) tieto siitä, onko verovelvollisen toimiala muuttunut; tieto siitä, onko verovelvollisen tilinumero muuttunut tai uusi;

4) laskelma toiminnan tuloksesta tulolähteittäin niin, että laskelmassa on otettu huomioon ne erät, jotka lisätään tai vähennetään tilikauden voittoon taikka tappioon verotettavaa tulosta laskettaessa;

5) tieto niistä eristä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa;

6) selvitys verotettavan tulon jakaantumisesta tuloveroprosentin mukaan;

7) erittely saatujen osinkojen ja muiden voitonjakoluonteisten erien kokonaismääristä, verovapaista osuuksista ja veronalaisista osuuksista;

8) tiedot tilinpäätöshetken mukaisista varoista ja veloista;

9) tieto siitä, onko tilintarkastus tilikaudelta suoritettu ja siitä, sisältääkö tilintarkastuskertomus tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja;

10) yhteisön, jolla on verovuoden tulosta vähennettävää tuloverolaissa tarkoitettua aikaisemmilta verovuosilta vahvistettua tappiota, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko sen omistussuhteissa tapahtunut tuloverolain 122 §:ssä tarkoitettu muutos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta; yhteisön, jolla on tuloverosta vähennettävää käyttämätöntä yhtiöveron hyvitystä, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko yhteisön omistussuhteissa tapahtunut yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitettu omistajanvaihdos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta;

11) tieto siitä, onko yhteisöllä ollut toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla ja selvitys tuottojen ja kulujen jakautumisesta Ahvenanmaan maakunnassa ja muualla harjoitetun toiminnan kesken.

1 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on lisäksi veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) jäljennös kirjanpitolain mukaisesta tilikauden tuloslaskelmasta ja taseesta;

2) 18 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa;

3) 18 §:n 3 momentin 4, 6 ja 8 kohdassa tarkoitetut tiedot lukuun ottamatta arvopapereiden, arvo-osuuksien ja kiinteistöjen vertailuarvoja;

4) jäljennös suoritetun tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksesta, jollei veroilmoituksella ole 1 momentin 9 kohdan mukaisesti ilmoitettu siitä, että tilintarkastus tilikaudelta on suoritettu eikä tilintarkastuskertomus sisällä tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja; jos tilintarkastus on toimitettu veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tilintarkastuskertomus tulee antaa kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

Rajoitetusti verovelvolliseen kuolinpesään sovelletaan 1 ja 2 momentin määräyksiä soveltuvin osin.

23 §

Elinkeinoyhtymän ilmoittamisvelvollisuus

Elinkeinoyhtymän on veroilmoituksessa tai sen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto elinkeinoyhtymän tilikauden muuttumisesta;

2) tieto siitä, onko yhtymä osakkaana ulkomaisessa yhtymässä ja selvitys ulkomaisista yhtymistä saaduista tuloverolain 16 a §:n mukaisista tulo-osuuksista;

3) tieto siitä, onko yhtymän osoite tai toimiala muuttunut; tieto siitä, onko yhtymän tilinumero muuttunut tai uusi;

4) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä verovuoden elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteen veronalaiset tuotot sekä verovapaat tuotot; yhtymien voitto-osuuksista, tuloon palautuvista arvonalennuksista, satunnaisista tuotoista ja varausten vähennyksistä ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa tuloksi luettu määrä; elinkeinotoiminnan tuottona ilmoitetaan myös ne kirjanpidossa vähennetyt kulut, jotka kohdistuvat osakkaiden yksityiseen käyttöön otettuihin tavaroihin tai palveluihin;

5) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä verovuoden elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun toiminnan tulolähteen verotuksessa vähennyskelpoiset kulut; elinkeinotoiminnan poistoista, käyttöomaisuuden arvonalentumisista, edustuskuluista, korkokuluista, muista rahoituskuluista, satunnaisista kuluista ja varausten lisäyksistä ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa kuluna kirjattu määrä; vähennyskelvottomista kuluista ilmoitetaan kirjanpitoon kuluna kirjatut määrät;

6) tieto verovuoden elinkeinotoiminnan, muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloksesta tai tappiosta;

7) selvitys yhtymän käyttöomaisuuteen kuuluvien ja leasingsopimuksella vuokralle ottamien henkilö- ja pakettiautojen kuluista sekä muiden osittain yksityiskäytössä olleiden ajoneuvojen kuluista, ja laskelma ajoneuvokulujen kohdistumisesta yhtiömiesten yksityiseen käyttöön;

8) tiedot yhtymän osakkaille ja heidän omaisilleen maksamista vuokrista, koroista, luovutushinnoista ja muista suorituksista lukuun ottamatta palkkoja, luontoisetuja, voitto-osuuksia ja yksityisnostoja;

9) selvitys yhtymän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvasta tuloverolain 41 §:n 4 momentissa tarkoitetusta asunnosta;

10) laskelma niistä korkokuluista, jotka eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia;

11) veroilmoituslomakkeella esitetyn varallisuuslaskelmakaavan mukainen laskelma yhtymän niistä varoista ja veloista, jotka otetaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen nettovarallisuutta laskettaessa huomioon, sekä näiden varojen ja velkojen erotuksesta; muun toiminnan tulolähteen varoista on ilmoitettava varallisuuslaskelmakaavan mukainen laskelma ja muun toiminnan tulolähteen veloista velkojen yhteismäärä;

12) veroilmoituksella esitetyn kaavan mukainen erittely oman pääoman muodostumisesta;

13) selvitys elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitoista;

14) tieto verovuoden päättymistä edeltäneen 12 kuukauden aikana maksetuista tuloverolain 41 §:n 6 momentissa tarkoitetuista palkoista;

15) tieto siitä, onko tilintarkastus tilikaudelta suoritettu ja siitä, sisältääkö tilintarkastuskertomus tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja; tieto siitä, onko tilintarkastaja jätetty valitsematta tilintarkastuslain 4 §:n perusteella;

16) yhtymän, jolla on verovuoden tulosta vähennettävää tuloverolaissa tarkoitettua aikaisemmilta verovuosilta vahvistettua tappiota, on veroilmoituksessaan annettava tieto siitä, onko sen omistussuhteissa tapahtunut tuloverolain 122 §:ssä tarkoitettu muutos ja tieto muutoksen tapahtumisvuodesta;

17) tiedot veroilmoitukseen sisältyvistä liitteistä;

18) tieto siitä, vaatiiko yhtymä maksamansa ulkomaisen veron hyvittämistä ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 8 §:n mukainen selvitys vähennettävän veron perusteista;

19) tieto osakas- ja osuustietojen muuttumisesta ja selvitys tapahtuneista muutoksista.

Elinkeinoyhtymän on lisäksi veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) jäljennös tilikauden tuloslaskelmasta ja taseesta, jos tilinpäätös on kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n mukaan ilmoitettava rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle;

2) jäljennös toimintakertomuksesta, jos yhtymän on kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n mukaan liitettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus ja tämä toimintakertomus on lain 3 luvun 9 §:n mukaan ilmoitettava rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle;

3) tieto siitä, harjoittaako kommandiittiyhtiö yksinomaan pääomasijoitustoimintaa;

4) tieto kunkin osakkaan rahan nostoista ja sijoituksista tilikauden ja kalenterivuoden aikana sekä kunkin osakkaan muista yksityisnostoista ja yksityissijoituksista tilikauden ja kalenterivuoden aikana;

5) erittely kirjanpidossa tehdyistä varauksista ja arvonmuutoksista; tieto tehtyjen kehitysalueiden veronhuojennuspoistojen yhteismäärästä; selvitys käyttöomaisuuden verotuksessa poistamatta olevasta hankintamenosta verovuoden alkaessa, hankintamenon lisäyksistä ja vähennyksistä verovuoden aikana, hankintamenosta verovuonna tehdyistä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja veronhuojennuslakien mukaisista poistoista, hankintamenon kattamisesta varauksella, hankintamenosta verovuoden lopussa poistamatta olevasta määrästä, kirjanpidossa tulosta rasittavan suunnitelman mukaisten poistojen määrästä, poistoeron muutoksista ja poistoeron yhteismäärästä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisin poistoryhmittäin eriteltynä sekä vastaavat tiedot maatalouden ja muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvasta omaisuudesta;

6) erittely yhtymän muun toiminnan tulolähteen tuotoista ja kuluista; muun toiminnan tulolähteen luovutusvoitot ja tappiot on eriteltävä hyödykkeittäin;

7) tiedot yhtymän elinkeinotoiminnan käyttö- tai rahoitusomaisuuteen kuuluvista arvopapereista ja arvo-osuuksista, niiden tuloverotuksessa poistamatta olevista hankintamenoista ja vertailuarvoista;

8) selvitys niistä kirjanpidossa tehdyistä poistoista, joita ei ole verotuksessa tehty;

9) tiedot yhtymän käyttö- tai rahoitusomaisuuteen kuuluvista kiinteistöistä, niiden tuloverotuksessa poistamattomista hankintamenoista ja vertailuarvosta;

10) erittely tulolähteittäin saaduista osingoista ja osuuspääoman koroista;

11) jäljennös suoritetun tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksesta, jollei veroilmoituksella ole 1 momentin 15 kohdan mukaisesti ilmoitettu siitä, että tilintarkastus tilikaudelta on suoritettu eikä tilintarkastuskertomus sisällä tilintarkastuslain 15 §:ssä tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, muistutuksia tai lisätietoja;

12) erittely yhtymän maatalouden tulolähteen tuotoista ja kuluista sekä varoista ja veloista.

24 §

Liikkeenharjoittajan ja ammatinharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus

Liikkeenharjoittajan ja ammatinharjoittajan on elinkeinotoiminnan veroilmoituksessa tai sen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto siitä, onko verovelvollinen pitänyt kahdenkertaista kirjanpitoa;

2) tieto tilikauden muuttumisesta;

3) tieto toimialan muuttumisesta;

4) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä verovuoden elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot sekä verovapaat tuotot; saaduista osingoista ja osuuspääoman koroista ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa tuloksi luettu määrä; elinkeinotoiminnan tuottona ilmoitetaan myös ne kirjanpidossa vähennetyt kulut, jotka kohdistuvat verovelvollisen yksityiseen käyttöön otettuihin tavaroihin tai palveluihin;

5) veroilmoituslomakkeella esitetyn tuloverolaskelmakaavan mukaan eriteltyinä verovuoden elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut; poistoista, edustuskuluista ja korkokuluista ilmoitetaan lisäksi kirjanpidossa kuluna kirjattu määrä; vähennyskelvottomista kuluista ilmoitetaan kirjanpitoon kuluna kirjatut määrät;

6) tieto verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksesta tai tappiosta;

7) selvitys verovelvollisen ja hänen puolisonsa työskentelystä elinkeinotoiminnassa sekä heidän osuuksistaan elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen;

8) erittely kirjanpidossa tehdyistä varauksista ja arvonmuutoksista; tieto tehtyjen kehitysalueiden veronhuojennuspoistojen yhteismäärästä; selvitys käyttöomaisuuden verotuksessa poistamatta olevasta hankintamenosta verovuoden alkaessa, hankintamenon lisäyksistä ja vähennyksistä verovuoden aikana, hankintamenosta verovuonna tehdyistä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja veronhuojennuslakien mukaisista poistoista, hankintamenon kattamisesta varauksella, hankintamenosta verovuoden lopussa poistamatta olevasta määrästä, kirjanpidossa tulosta rasittavan suunnitelman mukaisten poistojen määrästä, poistoeron muutoksista ja poistoeron yhteismäärästä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisin poistoryhmittäin eriteltynä;

9) selvitys elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien ja leasingsopimuksella vuokralle otettujen henkilö- ja pakettiautojen kuluista sekä muiden osittain yksityiskäytössä olleiden elinkeinotoimintaan kuuluvien ajoneuvojen kuluista, ja laskelma ajoneuvokulujen kohdistumisesta verovelvollisen yksityiseen käyttöön;

10) selvitys kalenterivuonna liikkeestä tai ammatista nostetun rahan määrästä ja liikkeeseen tai ammattiin sijoitetun rahan määrästä, jos verovelvollinen ei ole yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä ammatinharjoittaja;

11) selvitys yksityisiin varoihin kuuluvan asunnon käyttämisestä elinkeinotoiminnassa;

12) selvitys elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n mukaisten vähennysten perusteista;

13) laskelma niistä korkokuluista, jotka eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 2 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia, jos verovelvollinen ei ole yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä ammatinharjoittaja;

14) veroilmoituslomakkeella esitetyn varallisuuslaskelmakaavan mukainen laskelma niistä varoista ja veloista, jotka otetaan elinkeinotoiminnan tulolähteen nettovarallisuutta laskettaessa huomioon, sekä näiden varojen ja velkojen erotuksesta;

15) veroilmoituksella esitetyn kaavan mukainen erittely oman pääoman muodostumisesta, jos verovelvollinen ei ole yhdenkertaista kirjanpitoa pitävä ammatinharjoittaja;

16) tieto verovuoden päättymistä edeltäneen 12 kuukauden aikana maksetuista tuloverolain 41 §:n 6 momentissa tarkoitetuista palkoista;

17) selvitys elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitoista;

18) tiedot veroilmoitukseen sisältyvistä liitteistä;

19) tieto toimipaikan osoitteen muuttumisesta;

20) tieto siitä, vaatiiko verovelvollinen maksamansa ulkomaisen veron hyvittämistä ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) 8 §:n mukainen selvitys vähennettävän veron perusteista.

Lisäksi liikkeenharjoittajan ja ammatinharjoittajan on elinkeinotoiminnan veroilmoituksen liitteessä annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) jäljennös tilikauden tuloslaskelmasta ja taseesta, jos tilinpäätös on kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n mukaan ilmoitettava rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle;

2) jäljennös toimintakertomuksesta, jos verovelvollisen on kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n mukaan liitettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus ja tämä toimintakertomus on lain 3 luvun 9 §:n mukaan ilmoitettava rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle;

3) selvitys niistä kirjanpidossa tehdyistä poistoista, joita ei ole verotuksessa tehty;

4) tiedot käyttö- tai rahoitusomaisuuteen kuuluvista kiinteistöistä, niiden tuloverotuksessa poistamattomista hankintamenoista ja vertailuarvosta;

5) tiedot elinkeinotoiminnan käyttö- tai rahoitusomaisuuteen kuuluvista arvopapereista ja arvo-osuuksista, niiden tuloverotuksessa poistamatta olevista hankintamenoista ja vertailuarvoista.

25 §

Maataloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus

Maataloutta harjoittavan luonnollisen henkilön, kotimaisen kuolinpesän ja verotusyhtymän on maatalouden veroilmoituksessaan ilmoitettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) laskelma maatalouden verotettavasta tulosta niin, että laskelmassa on otettu huomioon ne erät, jotka lisätään tai vähennetään 38 §:n mukaisen muistiinpanokaavan voittoon tai tappioon verotettavaa tuloa taikka tappiota laskettaessa;

2) laskelma maatalouden tuloksesta niin, että verovuoden tulot ja menot on eritelty 38 §:ssä olevan muistiinpanokaavan mukaisesti;

3) tiedot saatujen maatalouden osinkojen ja osuuspääoman korkojen kokonaismäärästä ja niiden verovapaista osista;

4) selvitys poistoina vähennettävien rakennusten, rakennelmien, koneiden ja kaluston, siltojen ynnä muiden vastaavien hyödykkeiden ja salaojien verotuksessa poistamatta olevien hankintamenojen määristä verovuoden alussa, hankinta- ja perusparannusmenoista verovuoden aikana, näiden hyödykkeiden hankintamenoon käytetystä tasausvarauksesta, niistä saaduista myyntihinnoista ja korvauksista, niiden hankkimiseen saaduista avustuksista ja tuista, verovuonna tehtyjen poistojen määristä ja verovuoden lopussa olevien poistamattomien hankintamenojen määristä;

5) selvitys verovuonna käyttöönottamattomien koneiden ja rakennusten hankintamenosta ja niiden hankintamenoon käytetystä tasausvarauksesta;

6) selvitys maatalouden ajoneuvojen käytöstä aiheutuvien menojen jakaantumisesta maatalouden menoiksi ja verovelvollisen yksityismenoiksi;

7) selvitys maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 e §:n mukaisten vähennysten perusteista;

8) laskelma verovuoden päättymishetken mukaisista maatalouden varoista ja veloista;

9) tieto verovuoden päättymistä edeltäneen 12 kuukauden aikana maksetuista tuloverolain 41 §:n 6 momentissa tarkoitetuista palkoista;

10) selvitys maatalouteen kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitoista;

11) selvitys verovelvollisen ja hänen puolisonsa työskentelystä maataloudessa sekä heidän osuuksistaan maatalouden nettovarallisuuteen;

12) tiedot purkamattomista varauksista verovuoden lopussa;

13) tiedot veroilmoitukseen sisältyvistä liitteistä;

14) tieto toimialan muuttumisesta.

26 §

Metsätalouden harjoittajan ilmoittamisvelvollisuus

Metsätaloutta harjoittavan luonnollisen henkilön, kotimaisen kuolinpesän ja verotusyhtymän on metsätalouden veroilmoituksessaan annettava seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) laskelma metsätalouden pääomatulosta niin, että laskelmassa on otettu huomioon ne erät, jotka lisätään tai vähennetään metsätalouden pääomatuloon metsätalouden puhdasta pääomatuloa tai metsätalouden tappiollista pääomatuloa laskettaessa;

2) selvitys koneiden ja kaluston, rakennusten, metsäteiden ja metsäojien poistamatta olevien hankintamenojen määrän perusteella verovuonna tehtyjen poistojen määristä ja verovuoden lopussa olevien poistamattomien hankintamenojen määristä;

3) selvitys hankintatyön arvosta ja hankintatyön veronalaisesta arvosta työntekijäkohtaisesti eriteltynä;

4) selvitys metsävähennyksen perusteesta ja metsävähennyksen käytöstä;

5) selvitys menovarauksen ja tuhovarauksen tekemisestä ja käytöstä;6) tuloverolain 43 c §:ssä tarkoitetun valtiontuen määrän seuraamisessa tarvittavat tiedot.

27 §

Verotusyhtymän ilmoittamisvelvollisuus

Verotusyhtymän on annettava veroilmoituksessaan tai sen liitteessä maataloutta ja metsätaloutta koskevien ilmoitusten lisäksi seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) tieto osakkaiden nimistä, henkilötunnuksista tai yritys- ja yhteisötunnuksista, kunkin osakkaan osuudesta yhtymän tuloihin ja varallisuuteen ja osuuksissa tapahtuneista muutoksista;

2) selvitys saaduista vuokratuloista vuokrauskohteittain ja vuokralaisittain;

3) tieto muiden tulojen kuin maatalouden tai metsätalouden taikka vuokraustoiminnan tulojen määrästä ja tieto noihin tuloihin kohdistuvien menojen määrästä.

28 §

Vuokraustoimintaa harjoittavan ilmoittamisvelvollisuus

Vuokraustoiminnasta tuloa saavan verovelvollisen, joka ei lain mukaan ole kirjanpitovelvollinen, on annettava verovirastolle tarvittavat vuokralaisia koskevat tiedot sekä eritelty selvitys näiltä verovuoden aikana perityistä vuokrista. Vuokratuloon kohdistuvat vähennykset tulee esittää vuokrauskohteittain.

29 §

Ulkomaisen väliyhteisön osakkaan ilmoittamisvelvollisuus

Verovelvollisen, joka on ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu osakas tai edunsaaja, on liitettävä veroilmoitukseensa seuraavat tiedot ja selvitykset:

1) eritelty luettelo välittömistä ja ulkomaisista välillisistä omistusosuuksista ulkomaisiin väliyhteisöihin;

2) selvitys edunsaaja-asemasta ulkomaisessa väliyhteisössä;

3) riittävä ja luotettava selvitys muista mainitun lain nojalla verotettavan tulon laskemista varten tarvittavista tiedoista sekä ulkomaisen väliyhteisön voitonjaosta, tilikauden tappiosta ja yhteisön maksamista mainitun lain 6 §:ssä tarkoitetuista veroista.

Jos ulkomainen väliyhteisö on kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu verovelvollisen tytäryritys tai 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu osakkuusyritys, verovelvollisen on liitettävä veroilmoitukseensa oikeaksi todistettu jäljennös ulkomaisen yhteisön tilikautta koskevasta tuloslaskelmasta ja taseesta samoin kuin tilikautta edeltäneestä taseesta taikka vastaavista tilinpäätösasiakirjoista. Vieraskielisestä asiakirjasta on lisäksi kehotuksesta annettava virallisen kääntäjän tai muun pätevän henkilön tekemä suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Muussa kuin 2 momentissa mainitussa tapauksessa verovelvollisen on annettava 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat kehotuksesta, jollei verovelvollinen tee todennäköiseksi, ettei asiakirjojen hankkiminen ole mahdollista.

30 §

Toimintamuodon muutokseen liittyvät tiedot

Tuloverolain 24 §:n 5 momentissa tarkoitetun osakeyhtiötä edeltävän verovelvollisen tai yhtymän tuloslaskelma tai tuloslaskelman tiedot on annettava viimeiseltä verovuodelta ja taseen tiedot viimeisen verovuoden päättymisajankohdalta. Osakeyhtiön on annettava tuloslaskelman tiedot toimintamuodon muutoksesta alkavalta verovuodeltaan. Osakeyhtiön, johon sovelletaan poistojen enimmäismäärää koskevaa tuloverolain 24 §:n 2 momentin säännöstä, on annettava selvitys, josta ilmenee, että poistot ovat mainitun lainkohdan mukaiset.

31 §

Sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvät tiedot

Yhteisöjen tai yhtymien sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottaneen yhteisön tai yhtymän on annettava selvitys:

1) vastaanottaneen yhteisön tai yhtymän tulosta vähennettävistä sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tai sulautuneen yhtymän menoista ja muista verotuksessa vähennyskelpoisista eristä sekä fuusioerotuksen käsittelystä kirjanpidossa;

2) tuloverolain 123 §:ssä tarkoitetut tiedot, jos sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiota vaaditaan vähennettäväksi vastaanottaneen yhteisön tulosta; sekä

3) yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a §:ssä tarkoitetut tiedot.

32 §

Konserniverokeskuksen asiakkaiden tiedonantovelvollisuus

Yhteisön on annettava Konserniverokeskukselle ilmoitus asiasta, kun

1) yhteisö alkaa harjoittaa vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettua toimintaa tai ulkomainen yhtiö alkaa harjoittaa vastaavaa toimintaa Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta;

2) yhteisö alkaa harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua toimintaa tai ulkomainen yhtiö alkaa harjoittaa vastaavaa toimintaa Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta;

3) yhteisöstä tulee tuloverolain (1535/1992) 8 a §:ssä tarkoitettu eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta; tai

4) yhteisöstä tulee yhtiö, jonka osake on arvopaperimarkkinalain (495/1989) 3 luvussa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena.

Kirjanpitolain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetun konsernin emoyhtiön on samoin annettava ilmoitus Konserniverokeskukselle, kun

1) konserniin tulee muu uusi yhteisö tai yhtiö kuin keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö;

2) yhteisö tai yhtiö lakkaa kuulumasta konserniin;

3) konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu yritysjärjestely; tai

4) konserniin kuuluva yhteisö tai yhtiö muuttuu keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi tai asunto-osakeyhtiöksi.
Ilmoitus on annettava Konserniverokeskukselle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisö on saanut toimintaansa toimiluvan, sen osake tai osuus on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, yhteisö, yhtiö tai yritysjärjestely on rekisteröity, muutoksen aiheuttava kauppa tai muu oikeustoimi on tehty, taikka muu edellä tarkoitettu muutos on toteutunut.

Ilmoituksessa on annettava tiedot muutoksen kohteena olevasta yhteisöstä tai yhtiöstä, tämän yhteisötunnus ja kotipaikka.

33 §

Tonnistoverovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus

Tonnistoverovelvollisen yhtiön on annettava Konserniverokeskukselle seuraavat tiedot:

1) kunkin aluksen nimi, IMO-numero tai tunnuskirjaimet, kansallisuus ja se alusrekisteri, johon alus on merkitty, aluksen bruttovetoisuus, nettovetoisuus, tieto aluksen strategisesta ja kaupallisesta johtopaikasta, tiedot aluksen käytöstä kansainvälisessä meriliikenteessä verovuoden aikana sekä tieto aluksen merkitsemisestä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon;

2) sellaisten yhtiön omistamien alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, joilla yhtiö itse liikennöi;

3) sellaisten yhtiön omistamien alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on antanut vuokralle miehistöineen;

4) sellaisten alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on ottanut vuokralle bareboat-ehdoin ilman miehistöä;

5) sellaisten alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, jotka yhtiö on ottanut vuokralle miehistöineen.

Tonnistoverokauden ensimmäiseltä verovuodelta yhtiön on lisäksi annettava seuraavat tiedot:

1) tonnistoverolain (476/2002) 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla laskettu tonnistoverotettavan toiminnan menojäännös ja tuloverotettavan toiminnan menojäännös;

2) tonnistoverolain 12 §:ssä tarkoitettuun tonnistoverotettavan toiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden todennäköinen luovutushinta.

Yhtiön on annettava selvitys tonnistoverolain 15 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun tonnistoverotettavan toiminnan jälleenhankintavarauksen vähentämisestä verovuoden aikana hankitun käyttöomaisuuden hankintamenosta sekä verovuoden päättyessä käyttämättä olevasta määrästä.

34 §

Tiedot tilikauden muutoksista

Kirjanpitovelvollisen, joka muuttaa tilikautensa päättymisajankohtaa, on ilmoitettava siitä Verohallinnolle. Jos tilikauden päättymisen ajankohta muutetaan myöhäisemmäksi, ilmoitus on tehtävä kahta kuukautta ennen sitä päivää, jona tilikausi olisi päättynyt. Jos tilikauden päättymisen ajankohta muutetaan aikaisemmaksi, ilmoitus on tehtävä kahta kuukautta ennen sitä päivää, jona tilikausi tulee päättymään. Jos päätös tilikauden muuttamisesta on tehty edellä sanotun mukaisesti määräytyvää ilmoitusajankohtaa myöhemmin, ilmoitus on tehtävä heti kun päätös tilikauden muuttamisesta on tehty.

Ilmoitukseen on liitettävä selvitys muutoksen toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä, kuten sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen muutoksesta, viranomaisen hyväksymisestä sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen muutokselle ja muutoksen merkitsemisestä rekisteriin. Jos selvityksiä ei voida liittää ilmoitukseen, ne tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus Verohallinnolle tehtiin.

Ilmoitus tilikauden muuttamisesta tehdään Verohallintoon yritysmuodon mukaisella Y-lomakkeella.

IV luku

MUISTIINPANOT JA TOSITTEET

35 §

Muistiinpanovelvollisuus

Tämän päätöksen määräykset muistiinpanovelvollisuudesta ja muistiinpanoista koskevat maataloutta, metsätaloutta, vuokraustoimintaa, sijoitustoimintaa tai muuta sellaista muuna kun elinkeinotoimintana pidettävä tulonhankkimistoimintaa harjoittavaa verovelvollista, joka ei ole kirjanpitovelvollinen. Verovelvollisen velvollisuudesta säilyttää muistiinpanot ja niihin liittyvät tositteet säädetään verotusmenettelystä annetun lain 12 §:ssä.

36 §

Muistiinpanot

Muistiinpanovelvollisen verovelvollisen on tehtävä tuloista ja menoista sellaiset muistiinpanot, joista ja joihin liitettävistä tositteista riittävästi eriteltyinä käyvät selville tulot ja niistä johtuvat menot, arvonlisäveron määrät ja veron perusteet sekä tulonhankkimistoimintaa varten saadut tuet.

Muistiinpanot kirjataan aikajärjestyksessä. Tulo kirjataan saaduksi silloin, kun se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Meno kirjataan tapahtuneeksi silloin, kun se on maksettu.
Tulo- ja menoeriä sekä arvonlisäveron määriä ja veron perusteita osoittavien merkintöjen tulee perustua päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin sekä, milloin vähennetään maahantuonnin yhteydessä kannettua arvonlisäveroa, tullauspäätökseen ja siihen liittyviin asiakirjoihin.

Muistiinpanovelvollisen verovelvollisen, joka antaa arvonlisäveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, on kirjattava suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat kuukausikohtaisesti viimeistään kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12 päivään mennessä.

37 §

Maatalouden muistiinpanoja koskevat määräykset

Maataloutta harjoittavan verovelvollisen on 36 §:n lisäksi muistiinpanoissa erikseen selvitettävä seuraavat asiat:

1) verovuoden aikana myytyjen maatalous- ja puutarhatuotteiden sekä kotieläinten ja tilalla olevan tuotantolaitoksen tuotteiden ostajat;

2) maataloudesta johtuneet saamiset sekä maataloudesta johtuneet pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat, joista on mainittava velkojain nimet ja osoitteet, kunkin velkojan osalta selvitys velan määrästä ja velan kohdistumisesta maatalouteen ja muuhun kuin maatalouteen sekä velasta suoritettu korko ja velasta johtuneet indeksi- ja kurssitappiot;

3) verovuoden päättyessä tilalla olleet kotieläimet;

4) verovuoden aikana luovutettujen kotieläinten luovutushinta tai korvaus ja siitä verovuoden tuotoksi jaksotettu osuus sekä aiempina verovuosina luovutettujen kotieläinten verovuoden tuotoksi jaksotettu osuus;

5) verovuoden aikana hankittujen kotieläinten hankintameno ja siitä verovuoden poistoksi jaksotettu osuus sekä aiempina verovuosina hankittujen kotieläinten verovuoden poistoksi jaksotettu osuus;

6) rakennusten ja rakennelmien hankintamenot, menojäännökset sekä menojäännöksistä tehdyt poistot;

7) koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenot ja menojäännökset sekä erikseen salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot ja menojäännökset sekä näiden menojäännöksistä tehdyt poistot;

8) maataloudessa työskennelleille henkilöille, ennen verovuoden alkua 14 vuotta täyttäneet perheenjäsenet mukaan luettuina, rahana maksetut palkat, niistä pidätetyt ennakot ja suoritetut sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajasuoritukset;

9) verovelvollisen ja hänen puolisonsa työskentely maataloudessa sekä heidän osuutensa maatalouden nettovarallisuuteen sekä tuloverolain 38 §:n 2 momentissa tarkoitetut luovutusvoitot ja niiden jakautuminen puolisoiden kesken;

10) maataloudessa vähennyskelvottomat meno-osuudet maatilalla olevien rakennusten, rakennelmien tai niiden osien käytöstä yksityistaloudessa, metsätaloudessa tai muussa elinkeinotoiminnassa sekä laskentaperusteet, joiden mukaan menot on eroteltu maatalouden kuluista;

11) maataloudessa vähennyskelvottomat meno-osuudet maataloutta varten palkattujen työntekijöiden sekä maatalouteen kuuluvien koneiden sekä muun kohdassa 7 mainitun omaisuuden ja muun omaisuuden käytöstä yksityistaloudessa, metsätaloudessa tai muussa elinkeinotoiminnassa sekä laskentaperusteet, joiden mukaan menot on eroteltu maatalouden kuluista;

12) verovelvollisen kulkuneuvot sekä laskentaperusteet, joiden mukaan kulkuneuvoista johtuneet menot on jaettu maatalouden kuluiksi ja maataloudessa vähennyskelvottomaksi menoksi;

13) peruste maatilatalouden tuloverolain 10 e §:n mukaisten tilapäisten työmatkojen aiheuttamien lisääntyneiden elantokustannusten vähentämiseen ja yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehtyjen maatalouteen liittyvien matkojen aiheuttamien menojen vähentämiseen;

14) maatiloittain muodostettavan tasausvarauksen peruste;

15) CAP-maatilatukioikeuksien hankintamenot ja niistä verotuksessa vähennetyt määrät sekä CAP-maatilatukioikeuksista saadut luovutushinnat; sekä

16) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006) tarkoitetun veronalaiseksi tuloksi luettavan valmisteveron palautuksen perusteet.

38 §

Laskelma maatalouden tuloksesta

Laskelma maatalouden tuloksesta on laadittava kaikilta maatiloilta yhteensä seuraavan muistiinpanokaavan mukaisesti:

TULOT

Verollinen myynti 22 % / 23 %
1. Eläinten myyntitulot
2. Verovuoden tuotoksi jaksotetut kotieläinten myyntitulot
3. Muut myyntitulot

Verollinen myynti 12 % / 13 %
4. Kotieläintuotteiden myyntitulot
5. Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot

Verollinen myynti 8 % / 9 %
6. Majoituspalvelut yms. myyntitulot
Arvonlisäveroton myynti
7. Valtiolta saadut tuet
8. Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset
9. Tasausvarauksen suora tuloutus
10. Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot

MENOT
11. Palkkamenot
12. Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 22 % / 23 %
13. Verovuoden poistona vähennettävät kotieläinten jaksotetut hankintamenot
14. Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 12 % / 8 % / 13 % / 9 %
15. Muut maatalouden menot
16. Poistot
17. Verovuodelta tehty tasausvaraus

EROTUS (Voitto / Tappio).
Tulot ja menot merkitään ilman arvonlisäveron osuutta.

39 §

Metsätaloutta harjoittavan muistiinpanoja koskevat määräykset

Metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen on muistiinpanoissa 36 §:n lisäksi erikseen selvitettävä seuraavat asiat:

1) selvitys maatalouteen, elinkeinotoimintaan ja omaan yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvosta;

2) selvitys metsätalouden vuosimenoista eriteltyinä työntekijäin palkkauksesta aiheutuviin menoihin, metsätalouden matkakuluihin ja muihin vuosimenoihin sekä matkakulujen osalta perusteet yksityisiin varoihin kuuluvalla autolla tehtyjen metsätalouteen liittyvien matkojen aiheuttamien menojen vähentämiselle;

3) selvitys menovarauksen ja metsätuhoalueen menovarauksen (tuhovaraus) tekemisestä ja käyttämisestä;

4) selvitys metsävähennyksen perusteesta ja käytöstä;

5) selvitys koneiden, kaluston ja laitteiden, rakennusten ja rakennelmien sekä metsäojien ja metsäteiden hankintamenoista, hankintamenon poistosta ja menojäännöksestä;

6) selvitys metsätien rakentamismenon jakautumisesta metsätalouden ja tien muun käytön kesken;

7) maatilakohtainen selvitys tuloverolain 63 §:ssä tarkoitetun hankintatyön arvon arvioimisperusteista;

8) selvitys tuloverolain 43 b §:ssä tarkoitetun puun myyntitulon osittaisen verovapauden edellytyksistä. Muistiinpanoihin tulee liittää puukaupasta tehty metsänhakkuu- tai hankintakauppasopimus tai muut vastaavat asiakirjat, joista luotettavalla tavalla käy selville puukaupan teon ajankohta;

9) selvitys niistä puun hakkuusta ja korjuusta johtuneista menoista sekä puun myyntitulon hankkimisesta johtuneista asunnon ja metsäkohteen välisistä matkakustannuksista, jotka kohdistuvat tuloverolain 43 b §:ssä tarkoitettuun osittain verovapaaseen puun myyntituloon.

Tuloverolain 55 §:ssä tarkoitettua metsävähennystä varten verovelvollisen tulee liittää muistiinpanoihinsa pystykaupassa puun ostajan antama selvitys ja hankintakaupassa metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antama tai muu luotettava selvitys puun myyntitulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeutettuun metsään.

Tuloverolain 111 §:n 2 momentissa tarkoitettua tuhovarausta varten verovelvollisen tulee liittää muistiinpanoihinsa metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antama tai muu luotettava selvitys tuhoutuneen metsän uudistamismenojen arvioidusta määrästä.

40 §

Muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittavan muistiinpanoja koskevat määräykset

Verovelvollisen, joka saa tuloa kiinteistöstä tai kalastuksesta tahi muusta toiminnasta kuin liikkeen tai ammatin harjoittamisesta ja joka ei lain mukaan ole kirjanpitovelvollinen, on 36 §:n lisäksi pidettävä luetteloa toiminnassa käytetyistä koneista, kalustosta ja laitteista sekä rakennuksista ja rakennelmista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta saaduiksi tuloiksi katsotaan viran sivutulot ja palvelurahat sekä tulot tekijänoikeudesta, keksinnöstä, patentista ja tavaraleimasta, katsastusten ja tarkastusten toimittamisesta, velaksiannosta, toimeksisaannista, vuokrauksesta, kurssien järjestämisestä ja yksityistuntien antamisesta sekä muusta sellaisesta toiminnasta. Muistiinpanoja ei kuitenkaan tarvitse pitää, milloin tulo on saatu vain yhdestä vuokraukseen käytetystä asuinhuoneistosta tai tällaisen huoneiston alivuokralaisilta.

Verotusmenettelystä annetun lain 12 §:ssä tarkoitettua sijoitustoimintaa harjoittavan verovelvollisen on pidettävä sijoitustoiminnastaan sellaisia muistiinpanoja, joista ja joihin liittyvistä tositteista käyvät selville luovutusvoiton verotusta varten tarpeelliset tiedot arvopapereiden, arvo-osuuksien, sijoitusrahasto-osuuksien ja muun tällaisen sijoitustoimintaan kuuluvan omaisuuden hankinta-ajankohdasta, saantotavasta, hankintamenosta, luovutusajankohdasta, luovutushinnasta ja muista hankintaan ja luovutukseen liittyvistä kustannuksista. Tiedot on säilytettävä siinä muodossa, että verovelvollinen voi esittää ne tarvittaessa kirjallisina veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen kehotuksesta.

Edellä 3 momentissa mainitulla sijoitustoiminnalla tarkoitetaan muuna kuin elinkeinotoimintana pidettävää varojen sijoittamista arvopapereihin, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin ja muuhun vastaavaan omaisuuteen ja kaupankäyntiä tällaisella omaisuudella.

41 §

Ammattiautoilijan ajopäiväkirja

Verovelvollisen, joka harjoittaa ammattimaista henkilötilausliikennettä muulla autolla kuin linja-autolla tai sairasautolla, on pidettävä kultakin kuukaudelta ajovuoroittain, tai jos ajovuoroa ei ole vahvistettu, vuorokausittain ajopäiväkirjaa. Jos verovelvollisella on käytössään kuitinantolaitteella varustettu taksamittari, ajopäiväkirja muodostuu kuitinantolaitteen raporteista.

Ajopäiväkirjasta tai 1 momentissa tarkoitetuista raporteista on käytävä ilmi seuraava erittely:
1) ajotulot, jotka on jaettava käteisajotuloihin, luottoajotuloihin ja muihin tuloihin; sekä
2) verovuoden alusta yhteenlasketut tiedot ajokilometreistä, jotka on jaettava ammattiajoihin, tuloa tuottamattomiin ammattiajoihin, yksityisajoihin ja muihin ajoihin.

Ajopäiväkirja ja 1 momentissa tarkoitetut raportit on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien siten, että alkuperäiset tiedot ovat todennettavissa.

42 §

Eräitä veroilmoitukselle esitäytettyjä tietoja koskevien tositteiden säilyttäminen

Verovelvollisen on säilytettävä tositteet kotitalousvähennystä koskevista tiedoista ja omaisuuden luovutuksesta syntyneen voiton tai tappion laskemiseksi tarpeellisista tiedoista siitä huolimatta, että veroviranomainen on merkinnyt nämä tiedot esitäytetylle veroilmoitukselle. Tositteet on säilytettävä verotusmenettelystä annetun lain 11 a §:n 1 momentin mukaisesti viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien.

43 §

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Tällä päätöksellä kumotaan Verohallituksen 7 tammikuuta 2010 antama päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista (4/2010). Päätöksen määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2010 annettaviin veroilmoituksiin, päätöksen 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun asuntoyhteisön vuodelta 2010 annettavaan muuhun ilmoitukseen sekä verovuodelta 2011 pidettäviin muistiinpanoihin. Yhteisöjen veroilmoitusta koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin vasta verovuodelta 2011 annettaviin veroilmoituksiin. Verovuodelta 2010 annettaviin yhteisöjen veroilmoituksiin sovelletaan Verohallituksen 7 tammikuuta 2010 antamaa päätöstä ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista (4/2010). Verovuotta 2011 edeltäneiltä verovuosilta pidettäviin muistiinpanoihin ja niiden säilyttämiseen sekä tositteiden säilyttämiseen sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.
Tällä päätöksellä kumotaan myös Verohallinnon verotusta koskevasta toimivallan siirrosta ja toimivaltaisesta verovirastosta 17.12.2009 antaman päätöksen (1832/2009) 2 §.

Helsingissä 20 joulukuuta 2010

Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Johtava lakimies Matti Merisalo

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011

Fri, 10 Dec 2010 08:38:00 GMT

Annettu Helsingissä 9. päivänä joulukuuta 2010

Löydät tästä ohjeesta mm.:

kilometrikorvaukset 9 §:stä
kotimaan päivärahat 12 §:stä
ulkomaan päivärahat 13 §:stä
ateriakorvaukset 14 §:stä
majoittumiskorvaukset 15 §:stä
yömatkarahan 17 §:stä

Verohallinto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 504/2010, päättänyt:

1 §

Vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;
työskentely on tilapäistä TVL 72a § §:ssä tarkoitetulla tavalla;
työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja
verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.
Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 §

Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

9 §

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo	Korvauksen enimmäismäärä
auto	46 senttiä kilometriltä, jota korotetaan - 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä - 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri - 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, enintään 50 hv	74 senttiä kilometriltä
moottorivene, yli 50 hv	109 senttiä kilometriltä
moottorikelkka	106 senttiä kilometriltä
mönkijä	100 senttiä kilometriltä
moottoripyörä	33 senttiä kilometriltä
mopo	17 senttiä kilometriltä
muu kulkuneuvo	10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä.

10 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika	Päivärahan enimmäismäärä euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha)	16,00
yli 10 tuntia (kokopäiväraha)	34,00
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
- vähintään 2 tunnilla	16,00
- yli 6 tunnilla	34,00

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue	Päivärahan enimmäismäärä euro
Afganistan	57,00
Alankomaat	65,00
Alankomaiden Antillit	45,00
Albania	53,00
Algeria	69,00
Andorra	59,00
Angola	87,00
Antigua ja Barbuda	74,00
Arabiemiirikunnat	66,00
Argentiina	52,00
Armenia	50,00
Aruba	49,00
Australia	65,00
Azerbaidzan	68,00
Azorit	56,00
Bahama	68,00
Bahrain	67,00
Bangladesh	43,00
Barbados	60,00
Belgia	62,00
Belize	35,00
Benin	43,00
Bermuda	67,00
Bhutan	34,00
Bolivia	29,00
Bosnia-Hertsegovina	48,00
Botswana	40,00
Brasilia	71,00
Britannia	68,00
Lontoo ja Edinburg	74,00
Brunei	40,00
Bulgaria	51,00
Burkina Faso	35,00
Burundi	34,00
Chile	60,00
Cookinsaaret	64,00
Costa Rica	50,00
Djibouti	47,00
Dominica	49,00
Dominikaaninen tasavalta	53,00
Ecuador	48,00
Egypti	53,00
El Salvador	47,00
Eritrea	30,00
Espanja	65,00
Etelä-Afrikka	53,00
Etiopia	36,00
Fidzi	44,00
Filippiinit	51,00
Färsaaret	53,00
Gabon	73,00
Gambia	36,00
Georgia	49,00
Ghana	47,00
Grenada	56,00
Grönlanti	53,00
Guadeloupe	50,00
Guatemala	41,00
Guinea	44,00
Guinea-Bissau	35,00
Guyana	36,00
Haiti	47,00
Honduras	41,00
Indonesia	51,00
Intia	44,00
Irak	55,00
Iran	50,00
Irlanti	63,00
Islanti	64,00
Israel	65,00
Italia	66,00
Milano	67,00
Itä-Timor	44,00
Itävalta	63,00
Jamaika	52,00
Japani	83,00
Jemen	44,00
Jordania	67,00
Kambodzha	59,00
Kamerun	46,00
Kanada	69,00
Kanarian saaret	60,00
Kap Verde	40,00
Kazakstan	63,00
Kenia	50,00
Keski-Afrikan tasavalta	39,00
Kiina	62,00
Hongkong	71,00
Macao	64,00
Kirgisia	47,00
Kolumbia	58,00
Komorit	40,00
Kongo	47,00
Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire)	68,00
Korean kansantasavalta(Pohj.-Korea)	66,00
Korean tasavalta (Etelä-Korea)	80,00
Kosovo	44,00
Kreikka	64,00
Kroatia	62,00
Kuuba	50,00
Kuwait	64,00
Kypros	62,00
Laos	40,00
Latvia	50,00
Lesotho	35,00
Libanon	68,00
Liberia	40,00
Libya	53,00
Liechtenstein	75,00
Liettua	47,00
Luxemburg	63,00
Madagaskar	39,00
Madeira	58,00
Makedonia	53,00
Malawi	53,00
Malediivit	51,00
Malesia	56,00
Mali	40,00
Malta	56,00
Marokko	61,00
Marshallinsaaret	39,00
Martinique	51,00
Mauritania	48,00
Mauritius	49,00
Meksiko	55,00
Mikronesia	44,00
Moldova	45,00
Monaco	67,00
Mongolia	49,00
Montenegro	52,00
Mosambik	47,00
Myanmar (Burma)	56,00
Namibia	40,00
Neitsytsaaret (USA)	41,00
Nepal	35,00
Nicaragua	39,00
Niger	40,00
Nigeria	68,00
Norja	65,00
Norsunluurannikko	75,00
Oman	54,00
Pakistan	35,00
Palau	41,00
Palestiina	55,00
Panama	44,00
Papua - Uusi Guinea	41,00
Paraguay	31,00
Peru	55,00
Portugali	63,00
Puerto Rico	39,00
Puola	56,00
Qatar	62,00
Ranska	65,00
Romania	55,00
Ruanda	39,00
Ruotsi	68,00
Saint Kitts ja Nevis	61,00
Saint Lucia	76,00
Saint Vincent ja Grenadiinit	72,00
Saksa	62,00
Berliini	62,00
Salomonsaaret	35,00
Sambia	53,00
Samoa	43,00
San Marino	53,00
Sao Tome ja Principe	49,00
Saudi-Arabia	62,00
Senegal	40,00
Serbia	52,00
Seychellit	69,00
Sierra Leone	41,00
Singapore	71,00
Slovakia	61,00
Slovenia	61,00
Somalia	37,00
Sri Lanka	35,00
Sudan	52,00
Surinam	34,00
Swazimaa	41,00
Sveitsi	71,00
Syyria	58,00
Tadzikistan	51,00
Taiwan	56,00
Tansania	39,00
Tanska	69,00
Thaimaa	57,00
Togo	47,00
Tonga	38,00
Trinidad ja Tobago	68,00
Tsad	46,00
Tshekki	60,00
Tunisia	59,00
Turkki	58,00
Istanbul	61,00
Turkmenia	59,00
Uganda	35,00
Ukraina	61,00
Unkari	57,00
Uruguay	48,00
Uusi-Seelanti	60,00
Uzbekistan	51,00
Valkovenäjä	50,00
Vanuatu	38,00
Venezuela	55,00
Venäjä	55,00
Moskova	71,00
Pietari	63,00
Vietnam	52,00
Viro	48,00
Yhdysvallat	64,00
New York City, Los Angeles, Washington DC	71,00
Zimbabwe	44,00
Maa, jota ei ole erikseen mainittu	41,00

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.
Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 16 euroa.

14 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 8,50 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 17 euroa.

15 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 §

Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 - 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10 euroa.

18 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2011.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010

Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Ylitarkastaja Tomi Peltomäki

Liite: Ulkomaanpäivärahat/alueiden määrittelyjä