Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys heinäkuussa 2016
Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)
Verohallinnon tammi-heinäkuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 34 151 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 779 miljoonaa (+2,3 %).
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta
Tuoreimman kuukauden verokertymä
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-201 6
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-heinäkuussa yhteensä 19 659 miljoonaa, joka oli 327 miljoonaa (+1,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 17 141 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 242 miljoonaa (+1,4 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Ennakonpidätysten nousuvauhti on viimeisen kahden kuukauden aikana hidastunut alkuvuoteen verrattuna (kts. kuvio 3) ja voi hyvin olla, että tämän vuoden kasvuprosentti tulee jäämään viime vuodesta, jolloin ennakonpidätykset nousivat kaikkiaan 2,1 prosenttia. Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui pääosin tammi-helmikuun vaihteessa maksetuissa ennakon täydennysmaksuissa, niissä lisäystä 39 miljoonaa (+7,5 %). Osinkojen ennakonpidätysten 39 miljoonan (+7,3 %) nousu jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista kasvoivat 46 miljoonaa (+18 %), kun taas ennakonpidätykset listattujen yhtiöiden maksamista osingoista laskivat 7 miljoonaa (-2,5 %).
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua/etuudenmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työttömyyden nousu on taittunut ja kesäkuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jos vastaavanlainen positiivinen työllisyyskehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Heinäkuun loppuun mennessä saatujen kausiveroilmoitusten mukaan palkkasumma kasvoi tammi-kesäkuussa noin 1,2 prosenttia, kun viimeisten kolmen vuoden aikana (2013–2015) kasvuprosentti jäi alle prosenttiin (0,5–0,9 %) per vuosi. Tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin palkkasumman ja ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-heinäkuussa yhteensä 3 002 miljoonaa, joka oli 145 miljoonaa (+5,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 261 miljoonaa (+15 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), mutta ennakon täydennysmaksujen määrä jäi 43 miljoonaa (-4,1 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten määrä 73 miljoonaa (-88 %) vuodentakaista pienemmäksi. Ennakonpalautuksissa oli suurimmaksi osaksi kyse aiempien verovuosien verotukseen liittyvistä oikaisuista, kun taas kuluvana vuonna maksetut ennakon täydennysmaksut viittaavat pääasiassa edeltävään verovuoteen.
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu suurimmaksi osaksi verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva kuviossa 5). Verovuoden 2015 veroilmoitustietoihin pohjautuen Verohallinto on lähettänyt osalle yrityksistä verovuoden 2016 ennakoihin korotusesityksiä, joiden vuoksi verovuoden 2016 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä nousi kesäkuussa 300 miljoonaa. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli elokuun alussa 4,11 miljardia, joka on noin 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva), mikä tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä myös tulevien kuukausien ennakkoverokertymissä.
Kuluvan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin ja ennakkoverojen osumatarkkuus yhteisöveron lopulliseen kokonaismäärään verrattuna vaihteleekin paljon eri vuosien välillä. Siten verovuoden 2016 ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta. Vastaavasti verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärä voi tämän hetkisten tietojen mukaan yltää lähelle verovuoden 2014 lukemia (4,4 mrd.) tai jopa hieman ylittää sen. Lopulliset luvut tiedetään kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa ja ennen sitä isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia.
Arvonlisävero
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-heinäkuussa yhteensä 8 448 miljoonaa, joka oli 324 miljoonaa (+4,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten tammi-heinäkuun 2016 kasvuvauhti on ollut selvästi positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat varsin tavallisia, joten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäveron suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.
Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille. Arvonlisäveroilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa kohdekaudesta, joten esimerkiksi heinäkuun alv-kertymässä näkyy eniten toukokuun kohdekauden arvonlisävero. Ilmoitustiedot ja toteutuneet alv-kertymät eivät kuitenkaan mene aivan yksi yhteen, sillä yhden kalenterikuukauden aikana ilmoitetaan yleisesti kahden eri kohdekuukauden arvonlisäveroa. Kaikkea ilmoitettua arvonlisäveroa ei myöskään makseta ajoissa, vaan se kertyy myöhemmin perintätoimenpiteiden kautta tai sitten jää kokonaan kertymättä. Lisäksi ansiotulo- ja palkkasummatietojen tavoin myös viimeisten kuukausien alv-ilmoitustiedot tulevat jonkin verran elämään ylöspäin myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia.
Muut verot
Muista verolajeista tammi-heinäkuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä laski vuodentakaisesta 73 miljoonaa (-23 %). Suurin osa laskusta johtui aiempia verovuosia koskevista lähdeveron palautuksista, mutta myös lähdeveron bruttokertymä pienentyi viime vuodesta.
Perintö- ja lahjaverokertymät ovat laskeneet jo useamman kuukauden ja tulevat jäämään viime vuodesta myös tulevina kuukausina, koska työjonotilanteesta johtuen maksuunpantuja eriä erääntyy viime vuotta vähemmän.
Varainsiirtoverokertymän reipas nousu heinäkuussa oli seurausta poikkeuksellisen suuresta kertaluontoiseksi tulkittavasta maksusta. Kumulatiivisestikin varainsiirtoveroa on kertynyt tänä vuonna viime vuotta enemmän ja sama pätee vaikka poikkeuksellisen suuret maksut jätettäisiin huomioimatta.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti tammi-heinäkuussa veronsaajille yhteensä 34 011 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-heinäkuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:
- Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
- Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.
Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.