Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys tammikuussa 2016
Verohallinnon tammikuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 863 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 181 miljoonaa (+3,9 %).
Tuoreimman kuukauden verokertymä
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2016
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammikuussa yhteensä 2 885 miljoonaa, joka oli 29 miljoonaa (+1,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakonpidätyksiä tästä oli 2 485 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 71 miljoonaa (+3,0 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ennakonpidätykset kasvoivat 2,1 prosenttia.
Tammikuussa maksetuissa ennakonpidätyksissä on kyse joulukuussa maksetuista ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Joulukuussa niiden määrä kasvoi 3,0 prosenttia jakaantuen sosiaaliturvamaksun alaisten palkkojen 2,0 prosenttiin ja muiden ennakonpidätysten alaisten tulojen 4,9 prosenttiin (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Työpäivien lukumäärästä ym. satunnaisvaihteluista johtuen yksittäisten kuukausien luvuissa on enemmän hajontaa kuin vuoden kumulatiivisissa luvuissa, joka tarjoaakin totuudenmukaisemman kuvan talouden palkkasumman ja muiden tulojen suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.
Vuoden 2016 alusta voimaan astuneet veroperustemuutokset alkavat näkyä helmikuussa maksettavista ennakonpidätyksistä lähtien. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä (kts. merkittävimmät veroperustemuutokset: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje).
Ennakon täydennysmaksuja maksettiin tammikuun aikana 20 miljoonaa (-8,5 %) vähemmän kuin verovuoden 2014 täydennysmaksuja vuosi sitten. Tammikuun luvut ovat kuitenkin osin harhaanjohtavia, sillä niin tänä kuin viime vuonnakin täydennysmaksuja sai maksaa välttääkseen jäännösveron koron helmikuun ensimmäiseen arkipäivään asti (kuun vaihtumisen ajoituttua viikonlopulle). Siten parempi kuva täydennysmaksujen kehityksestä saatiin vasta helmikuun puolella. Kumulatiivisesti verovuoden 2015 täydennysmaksuja oli 4.2.2016 mennessä kertynyt noin 453 miljoonaa, joka on kutakuinkin saman verran kuin verovuoden 2014 täydennysmaksuja oli kertynyt vuosi takaperin.
Ennakon täydennysmaksujen määrän muutoksiin vaikuttavat tavallisesti eniten pääomatuloina verotettavat luovutusvoitot, joita ei ole huomioitu ennakonpidätyksissä tai joista ei ole maksettu ennakkoveroa. Luovutusvoitot heilahtelevat vuosittain yleensä voimakkaimmin pääomatulojen sisällä ja täydennysmaksuista voikin yrittää arvioida suuntaviivoja verovuoden 2015 pääomatuloverojen määrästä. Arviot tulevat tarkentumaan kuluvan kevään aikana, kun pankkien ja muiden sivullisilmoittajien vuosi-ilmoitukset saadaan analysoitua, ja täsmentymään verotuksen toimittamisessa kesän ja syksyn aikana
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammikuussa yhteensä 436 miljoonaa, joka oli 90 miljoonaa (+26 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 36 miljoonaa (+13 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), ennakon täydennysmaksujen 9 miljoonaa (+43 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten 46 miljoonaa (+103 %). Viimeksi mainitun kasvu selittyi vanhojen verovuosien veroilla, sillä tammikuussa kertyi verovuoden 2012 ja tätä vanhempien verovuosien jäännösveroja yli 100 miljoonaa.
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli helmikuun alussa 3,92 miljardia, joka oli lähes 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (kts. kuvio 2). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.
Tulevien kuukausien ennakkoverokertymiin tulevat vaikuttamaan oleellisesti myös edelliseen verovuoteen liittyvien ennakkoverojen palautukset, joita yritykset hakevat tyypillisesti eniten alkuvuoden aikana, jolloin niillä on tarkentunut käsitys edellisen verovuoden tuloksesta ja verojen määrästä. Yritykset ovat hakeneet toistaiseksi pois varsin maltillisesti maksamiaan verovuoden 2015 ennakkoveroja, mutta suunta on kuitenkin jo alaspäin ja viimeisen kahden kuukauden aikana niiden määrä tippui noin 80 miljoonaa 3,69 miljardiin. Samansuuntainen kehitys on todennäköistä myös seuraavien kuukausien aikana, eli verovuoden 2015 ennakkoveroja tullaan palauttamaan niille asiakkaille, jotka maksoivat ennakkoveroja liian paljon tulokseensa nähden. Vastaavasti ne asiakkaat, joilla ennakkoverojen määrä jäi liian pieneksi, tulevat lähikuukausien aikana maksamaan ennakon täydennysmaksuja. Yrityksillä on tilikauden päättymisestä 4 kuukautta aikaa antaa veroilmoitus ja maksaa puuttuva osa yhteisöverostaan korottomasti ennakon täydennysmaksuna, joten huhtikuussa kertyy valtaosa vuodenvaihteeseen tilikautensa päättäneiden yritysten täydennysmaksuista. Vasta niiden jälkeen osataan arvioida paremmin verovuoden 2015 verotusta. Lopulliset luvut tiedetään vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa.
Arvonlisävero
Arvonlisäveroa kertyi tammikuussa yhteensä 1 165 miljoonaa, joka oli 62 miljoonaa (+5,6 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimialakohtaisiin kertymätietoihin voi tutustua täältä: Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain.
Vuonna 2015 arvonlisäveron nettokertymä kasvoi 0,8 prosenttia, johon verrattuna tammikuun 2016 kasvulukema oli varsin suuri. Kuukausikohtaiset vaihtelut ovat arvonlisäverossa kuitenkin tavallisia.
Tammikuussa kertyneessä arvonlisäverossa oli suurimmaksi osaksi kyse marraskuun 2015 kohdekauden arvonlisäverosta, sillä arvonlisäverolliset myynnit on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa. Siten esimerkiksi kauppojen joulumyynti näkyy alv-kertymissä vasta helmikuussa. Kausiveroilmoitustietojen perusteella marraskuussa kasvoivat tavallista enemmän alv-tavaraostoista muista EU-maista sekä alv rakentamispalveluiden ostoista. Näissä voi olla suuriakin satunnaisvaihteluita johtuen suurista yksittäistapauksista.
Muut verot
Muista verolajeista tammikuussa suurin euromääräinen muutos tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jonka kertymä nousi 23 miljoonaa (+63 %). Maksuunpanotietojen perusteella samansuuntaisia kasvulukuja on odotettavissa myös tulevina kuukausina käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.
Tammikuun lähdeverokertymä jäi pakkasen puolelle 11 miljoonaa lähdeveron suurten palautusten johdosta.
Verojen tilitykset veronsaajille
Verohallinto tilitti tammikuussa veronsaajille yhteensä 4 501 miljoonaa. Summa poikkeaa tammikuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.12.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.1.).
Tammikuun tilityksistä valtion osuus oli 48 %, kuntien 42 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:
- Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
- Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.
Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.