Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys huhtikuussa 2015

Verohallinnon huhtikuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 5 095 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 226 miljoonaa (+4,6 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• yhteisöjen ennakon täydennysmaksu +290 milj. € (+54 %)
• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +98 milj. € (+4,3 %)
   
• arvonlisävero -81 milj. € (-8,3 %)
• pankkivero -125 milj. € (-100 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi huhtikuussa yhteensä 2 601 miljoonaa, joka oli 81 miljoonaa (+3,2 %) enemmän kuin vuosi sitten. Muissa verolajeissa kuin ennakonpidätyksissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Ennakonpidätysten määrä kasvoi kaikkiaan 98 miljoonaa (+4,3 %), joka on tähän mennessä tämän vuoden suurin kasvuprosentti. Toisaalta vertailukuukausi eli huhtikuu 2014 oli hieman alavireinen muihin kuukausiin verrattuna (huhtikuun 2014 ennakonpidätysten kasvuprosentti oli vain 1,5 %, kun koko vuoden 2014 osalta kasvuprosentti oli 3,6 %). Siten ennakonpidätykset tuskin tulevat tulevina kuukausina kasvamaan 4 prosentin vauhtia vaan 2-3 prosenttia lienee realistisempi arvio perustuen myös hankalaan työttömyystilanteeseen sekä palkkojen yleiskorotusten pienuuteen. Tammi-huhtikuun kumulatiivinen kasvuprosentti ennakonpidätyksissä oli 3,2.

Kausiveroilmoitustietojen mukaan ansiotulot ovat tammi-maaliskuussa kasvaneet noin 2 prosenttia ja palkkasumma huomattavasti vähemmän. (kts. taulukko 1). Muissa ennakonpidätyksen alaisissa tuloissa, jotka koostuvat pääosin eläkkeistä, työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista, nousua on totuttuun tapaan enemmän.

Taulukko 1: Kausiveroilmoituksissa ilmoitetut ansiotulot ja palkat, tilanne 5.5.2015.

Sama näkyy myös toimialakohtaisissa kertymätiedoissa (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä, xlsx). Pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamien ennakonpidätysten määrä on noussut vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana reilut 5 prosenttia, kun palkkojen ennakonpidätyksissä ollaan jääty reiluun 2 prosenttiin.

Ennakonpidätysten ansiotuloja ja palkkoja yleisesti korkeampi kasvuprosentti on seurausta hieman viime vuotta kireämmästä verotuksesta sekä myös siitä, että osalla asiakkaista verokortin ennakonpidätysprosentti voi olla asetettuna yläkanttiin.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi huhtikuussa 1 078 miljoonaa, joka oli peräti 304 miljoonaa (+39 %) enemmän kuin vuosi sitten. Nousu oli suurimmaksi osaksi seurausta verovuoteen 2014 liittyvistä ennakon täydennysmaksuista, joiden määrä nousi 290 miljoonaa (+54 %) yltäen 830 miljoonaan.

Yhteisöt voivat maksaa puuttuvan osan ennakkoveroistaan korottomasti täydennysmaksuina 4 kuukautta tilikauden päättymisestä asti. Siten huhtikuun lopussa täydennysmaksuja maksoivat ne tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneet yritykset, joiden ennakkoverojen määrä oli jäänyt liian alhaiseksi tulokseen nähden. Ennakkoverojen osumatarkkuus vaihtelee paljon eri verovuosien välillä, mikä johtuu siitä, että niiden alkuperäinen määräytyminen perustuu viimeksi valmistuneen verotuksen tietoihin (esim. 2014 ennakkoverot on alun perin määritelty verovuoden 2012 tietojen pohjalta) ja vuodet eivät useinkaan ole veljiä keskenään. Yritykset voivat hakea muutosta ennakkoveroihinsa huomatessaan niiden tason vääräksi, mutta käytännössä ennakkoverojen kokonaistaso jää poikkeuksetta alakanttiin, mikä näkyy ennakon täydennysmaksujen suurina määrinä ja vuosittaisina vaihteluina.

Tästä huolimatta huhtikuun suuri täydennysmaksupotti yllätti. Verovuoden 2014 ennakon täydennysmaksuja on maksettu yhteensä jo 1,2 miljardia, kun vuosi sitten verovuoden 2013 täydennysmaksuja oli maksettu 400 miljoonaa vähemmän. Viimeksi verovuoden 2014 lukuihin on ylletty verovuonna 2010.

Täydennysmaksut ja verovuoden 2014 tämän hetkinen ennakkoverojen yhteismäärä (3,3 miljardia, kts. taulukko 2) yhdessä viittaavat siihen, että verovuoden 2014 yhteisöveron kokonaismäärä tulee sittenkin ylittämään komeasti 4 miljardin rajan. Ennakkoverojen määrä tulee todennäköisesti vielä hieman tippumaan tulevina kuukausina, koska osa yrityksistä hakee palautuksia viime vuonna liikaa maksamistaan ennakkoveroista, ja tyypillisesti verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavia ennakonpalautuksia on enemmän kuin jäännösveroja. Kaikki nämä tekijät mukaanluettuina tämän hetken ennuste verovuoden 2014 yhteisöveron kokonaismäärästä voisi olla lähellä 4,2 miljardia. Arvio perustuu pelkästään yritysten maksukäyttäytymiseen ja sisältää siten toki edelleen useita epävarmuustekijöitä, koska tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneiden yritysten verotus alkaa vasta nyt ja isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia. Verovuoden 2014 verotus valmistuu lokakuun 2015 loppuun mennessä.

Verovuonna 2013 yhteisöverossa yllettiin 4,6 miljardiin ja verovuonna 2012  4,7 miljardiin, mutta suurempien verokantojen (24,5 %) avittamina. Yhteisöveroprosenttia alennettiin 20,0 prosenttiin vuodesta 2014 lähtien, joka mekaanisesti laskien tarkoitti euroissa noin 800 miljoonaa, kun veroprosentin alennuksen suhteuttaa verovuosien 2013 ja 2012 veron määrään. Verovuoden 2014 yhteisöjen tuloveropotti tulee siten kaikella todennäköisyydellä olemaan paljon positiivisempi kuin mitä veroprosentin lasku antoi ymmärtää. Paljon puhutuista dynaamisista vaikutuksista on silti liian aikaista sanoa mitään, sillä pienenä maana Suomen yhteisöverokertymää voivat heilauttaa myös yksittäiset tapaukset.

Taulukko 2: Maksuunpannut yhteisöjen ennakkoverot, tilanne 5.5.2015.

Toimialakohtaisiin ennakkoverojen bruttokertymiin voi tutustua oheisesta linkistä: Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain (xlsx).

Arvonlisävero

Huhtikuussa kertyi arvonlisäveroa yhteensä 891 miljoonaa, joka oli 81 miljoonaa (-8,3 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Sekä arvonlisäveron bruttokertymä (+3,1 %) että palautukset (+16,5 %) kasvoivat, mutta koska palautusten määrä nousi huomattavasti enemmän, veti se myös nettokertymän viime vuotta pienemmäksi. Toimialakohtaisiin bruttokertymä- ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:

Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain (xlsx)  
Arvonlisäveron palautukset toimialoittain (xlsx)

Arvonlisäverossa on tämän vuoden puolella ollut suuria kuukausivaihteluja ja selvää trendiä on vaikea nähdä huhtikuunkaan jälkeen. Kumulatiivisesti vuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen arvonlisäveroa on kertynyt 50 miljoonaa (-1,1 %) vähemmän vuodentakaiseen verrattuna. Lähellä nollakasvua oleva muutosprosentti saattaisi olla realistinen arvio myös tulevien kuukausien alv-kertymistä.

Kausiveroilmoitustietojen (xlsx) perusteella verollisen talousaktiviteetin määrä on edelleen laskusuunnassa, sillä viimeisen 6 kuukauden aikana sekä suoritettavan että vähennettävän arvonlisäveron määrä on tippunut vuotta aiempaan verrattuna noin prosentin verran. Suoritettavan arvonlisäveron sisällä kotimaan myynneistä kertyneen veron määrä on pienentynyt vielä tätäkin enemmän, yhteensä 1,7 prosenttia.

Muut verot

Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi huhtikuussa 90 miljoonaa, josta puolet oli pörssiyhtiöiden ja puolet listaamattomien yhtiöiden toimesta. Taulukosta 3 näkee miten osinkojen ennakonpidätykset ovat kehittyneet tänä ja viime vuonna. Tammi-huhtikuun jälkeen osinkojen ennakonpidätyksiä on maksettu kaikkiaan 205 miljoonaa, kun vuosi sitten samaan aikaan osinkojen ennakonpidätyksiä oli maksettu 115 miljoonaa. Kasvu johtuu suurimmalta osin listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista.

Taulukko 3: Osinkojen ennakonpidätykset 2014-2015

Kaiken kaikkiaan listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätykset on uusi ilmiö, joka pohjautuu vuoden 2014 alusta voimaan astuneeseen ennakkoperintäasetuksen muutokseen, joka velvoitti myös listaamattomat yritykset toimittamaan ennakonpidätyksen henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista.

Muista verolajeista suurin muutos tapahtui pankkiverossa, jonka periminen loppui tänä vuonna. Pankkiveron sijaan talletuspankit ja muut laitokset maksavat jatkossa vakausmaksuja rahoitusvakausrahastoon.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti huhtikuussa veronsaajille yhteensä 4 187 miljoonaa (kts. taulukko 4). Summa poikkeaa huhtikuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.3.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.4.). Tästä syystä esimerkiksi huhtikuun lopussa kertyneet suuret yhteisöjen ennakon täydennysmaksut tilitetään veronsaajille vasta toukokuussa, joka nostaa yhteisöveron jako-osuuksien mukaisesti eniten valtion tilityksiä (verovuoden 2014 jako-osuus 61,63 %) ja seuraavaksi kuntien tilityksiä (verovuoden 2014 jako-osuus 35,56 %). Siten taulukon 4 muutosprosentit tulevat osaltaan nousemaan toukokuun tilitysten jälkeen.

Taulukko 4: Verohallinnon tammi-huhtikuussa veronsaajille tilittämät verot.

Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.

Nettokertymäraportti 4/2015

Huhtikuun verokertymä (xlsx)
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta (xlsx)  
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2015 (xlsx)