Verotulojen kehitys helmikuussa 2014

Helmikuun 2014 nettokertymät olivat yhteensä 4 733 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 102 miljoonaa (+2,2 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +128 milj. € (+6,2 %)
• arvonlisävero +50 milj. € (+4,0 %)
   
• yhteisöjen ennakkovero -74 milj. € (-24 %)
• henkilöasiakkaiden jäännösvero -24 milj. € (-7,5 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Helmikuussa kertyi henkilöasiakkaiden tuloveroa yhteensä 2 751 miljoonaa, jossa oli nousua vuodentakaisesta 114 miljoonaa (+4,3 %). Ennakonpidätykset nousivat yllättävän paljon 128 miljoonaa (+6,2 %) ottaen huomioon, että Yle-veron ennakonpidätyksiä nostava vaikutus vertailuvuoteen verrattuna on nyt helmikuun ennakonpidätyksistä lähtien haihtunut (Yle-vero näkyi ensimmäistä kertaa helmikuun 2013 ennakonpidätyksissä).

Ennakonpidätykset nousivat teollisuutta lukuun ottamatta reilusti kautta linjan. Pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamat ennakonpidätykset kasvoivat edelleen kaikista nopeimmin. Niiden vuosimuutos helmikuussa oli 11 prosenttia, kun se palkoista toimitettavilla ennakonpidätyksillä oli vajaa 5 prosenttia (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain). Palkkojenkin ennakonpidätykset kasvoivat joka tapauksessa huomattavasti itse palkkoja nopeammin. Verohallinnon saamien kausiveroilmoitusten mukaan tammikuun palkkasumma kasvoi vuodentakaisesta n. 1,4 prosenttia ja ansiotulot yhteensä n. 2,6 prosenttia. Ennakonpidätyksien suurempi kasvuprosentti selittyy osaltaan hieman kiristyneellä verotuksella, merkittävimpänä muutoksena keskimääräinen kunnallisvero nousi viime vuodesta yhteensä 0,35 prosenttiyksikköä 19,72 prosenttiin. Lisäksi tyypillisesti osalla asiakkaista verokorttien ennakonpidätysprosentit ovat hieman yläkanttiin, joka nostaa ennakonpidätyksiä palkkoja ja muita ansiotuloja enemmän.

Viimeksi valmistuneen verovuoden verotukseen liittyvä henkilöasiakkaiden jäännösverojen toinen eräpäivä ajoittuu helmikuun alkupuolelle. Siten helmikuussa 2014 erääntyi verovuoden 2012 jäännösveron toinen erä. Helmikuun jäännösverokertymä jäi maksuunpanon mukaisesti vuotta aiempaa pienemmäksi. Kaikkiaan jäännösveroja kertyi helmikuussa 303 miljoonaa, joka oli 24 miljoonaa (-7,5 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi helmikuussa 274 miljoonaa, joka oli vain alle 6 prosenttia kaikista Verohal-linnon kuukauden aikana keräämistä veroista. Yhteisöverokertymä laski kaikkiaan 75 miljoonaa (-22 %) vuotta aiemmasta ennakkoverojen laskun seurauksena (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain).

Yhteisöverokannan alennus (24,5 → 20,0) näkyi ensi kertaa juuri helmikuun ennakkoverojen erässä. Maaliskuun alussa verovuoden 2014 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä oli yhteensä 3,44 miljardia. Vertailulukuna voi todeta, että verovuoden 2013 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä oli samalla hetkellä 4,14 miljardia eli 20 prosenttia korkeampi kuin verovuoden 2014 ennakoilla. Kuriositeettina mainittakoon, että verovuoden 2014 yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpantu määrä on enää vain kaksi kertaa henkilöasiakkaiden maksuunpantuja ennakoita suurempi. Henkilöasiakkaat maksavat ennakkoveroja muun muassa elinkeinotoiminnan ja maa- ja metsätalouden tuloista sekä osasta pääomatuloja.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi helmikuussa kaikkiaan 1 280 miljoonaa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 50 miljoonaa (+4,0 %). Sekä bruttokertymä (-0,5 %) että palautukset (-5,5 %) supistuivat, palautukset tosin voimakkaammin nostaen nettokertymän muutosprosentin selvästi plussalle. Palautukset laskivat erityisesti teollisuuden ja kaupan toimialoilla, mikä kertoo vaimean vientikysynnän jatkuneen yhä (kts. Arvonlisäveron palautukset toimialoittain).

Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksurytmistä johtuen pääosa yrityksistä on maksanut helmikuussa joulukuulta tilitettäväksi jääneen arvonlisäveron (lisäksi vuosimenettelyssä olevat maksavat viime vuoden arvonlisäveron helmikuussa). Vertailukohdekautena eli joulukuussa 2012 voimassa oli vielä prosenttiyksikön verran alemmat arvonlisäverokannat, joten siihen suhteutettuna helmikuun bruttokertymän lasku oli pettymys ja kielii vaisusti sujuneesta joulumyynnistä. Suurista toimialoista arvonlisäveron bruttokertymä laski kaupan lisäksi myös teollisuudessa ja rakentamisessa (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain).

Maaliskuusta lähtien arvonlisäveron bruttokertymän ja sitä kautta myös nettokertymän muutosprosenteissa on selvää laskupainetta, kun 2013 alun veronkorotusten nostava vaikutus vertailukuukausiin verrattuna katoaa.

Nettokertymäraportti 2/2014

Helmikuun verotulotiedot
Kumulatiiviset verotulotiedot vuoden alusta
Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2014
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2014