Verotulojen kehitys tammikuussa 2014

Tammikuun 2014 nettokertymät olivat yhteensä 4 860 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 401 miljoonaa (+9,0 %).

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

• henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksu +190 milj. € (+75 %)
• henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +133 milj. € (+6,1 %)
• arvonlisävero +87 milj. € (+7,9 %)
  
  
• yhteisöjen ennakon täydennysmaksu -33 milj. € (-63 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammikuussa yhteensä 2 923 miljoonaa, jossa nousua vuotta aiempaan oli peräti 326 miljoonaa (+13 %). Henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksuja (verovuoteen 2013 liittyviä) maksettiin tammikuussa 190 miljoonaa (+75 %) viime vuoden tammikuuta (verovuoteen 2012 liittyviä) enemmän. Tyypillisesti henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksut kertyvät merkittävältä osin juuri tammikuussa, koska tammikuun viimeiseen päivään mennessä maksettuina asiakkaat välttävät jäännösveron korkoseuraamukset. Ennakon täydennysmaksujen määrään vaikuttavat erityisesti pääomatuloina verotettavat luovutusvoitot, joista ei ole suoritettu ennakonpidätystä tai maksettu ennakkoveroa. Tämä näkyi myös viimeksi valmistuneessa verovuoden 2012 verotuksessa, jossa luovutusvoittojen määrän romahtaminen kolmanneksella näkyi vuonna 2013 maksettujen ennakon täydennysmaksujen lähes samansuuruisena tippumisena.

Tammikuussa koettu ennakon täydennysmaksujen suuri nousu voikin indikoida verotettavien luovutusvoittojen määrän kasvua verovuonna 2013. Tähän viittaisi myös viime vuoden positiivinen kurssikehitys osakemarkkinoilla. Kattavampaa tietoa verovuoden 2013 pääomatulojen kehityksestä saadaan myöhemmin keväällä pankkien ja muiden rahalaitosten antamien vuosi-ilmoitusten sekä asiakkaiden veroilmoitusten myötä.

Perusperiaatteena luovutusvoitot ja niistä erityisesti arvopaperikaupat ovat pääomatuloista eniten suhdanneriippuvaisia. Siten luovutusvoittojen määrä voi heilahdella huomattavasti eri vuosien välillä, kun taas esimerkiksi vuokratulojen ja osinkotulojen määrät vaihtelevat vähemmän.

Ennakonpidätysten määrä kasvoi tammikuussa 133 miljoonaa (+6,1 %). Suurista toimialoista kaikkien (ml. teollisuuden) toimittamat ennakonpidätykset nousivat. Pakollisen sosiaalivakuutuksen ennakonpidätykset nousivat viime vuoden tapaan eniten (+13 %). (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain).

Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, sillä työnantajat maksavat työnantajasuorituksensa viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Sama aikataulu pätee myös eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajien kohdalla. Siten uudet veroperustemuutokset tulevat näkymään vasta helmikuun ennakonpidätyksistä lähtien. Siitä eteenpäin muutosprosentin kasvua on hillitsemässä merkittävimmin Yle-veron vaikutuksen haihtuminen (näkyivät ensi kerran helmikuun 2013 ennakonpidätyksissä) sekä valtion tuloveroasteikkoon tehty 1,5 prosentin suuruinen inflaatiotarkistus. Vastaavasti kunnallisveroprosentin keskimääräinen nousu (0,35 prosenttiyksikköä) on kasvattamassa ennakonpidätyksiä. Verovuoden 2014 veroperustemuutoksiin voi tutustua tarkemmin nettokertymäraportin lukuohjeen kautta.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveron nettokertymä laski 32 miljoonaa (-8,2 %) vuotta aiemmasta. Yhteensä yhteisöve-roa kertyi tammikuussa 353 miljoonaa. Yhteisöverokannan alennus (24,5 → 20,0) ei näkynyt vielä tam-mikuun luvuissa, sillä uuden verokannan mukaan lasketut ennakkoveron tilisiirrot ovat voimassa vasta helmikuusta lähtien. Tammikuun yhteisöverokertymä laskikin verovuoteen 2013 liittyvien ennakon täydennysmaksujen (-33 miljoonaa) laskun ja ennakkoveron palautusten suuremman määrän (+23 miljoonaa) vuoksi.

Tammikuussa ennakkoveron bruttokertymä nousi vielä hieman (+2,6 %) vuotta aiemmasta (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain), mutta helmikuusta lähtien tullaan jäämään selvästi viime vuoden tasosta. Verovuoden 2014 ennakkoverojen maksuunpantu kokonaismäärä oli tammikuun lopussa 3,5 miljardia, kun se verovuoden 2013 ennakoilla oli lähes 4,2 miljardia.

Arvonlisävero

Arvonlisäveron nettokertymä nousi tammikuussa 87 miljoonaa (+7,9 %) yltäen 1 183 miljoonaan. ALV-bruttokertymä kasvoi 61 miljoonaa (+3,0 %) ja ALV-palautukset pienenivät 26 miljoonaa (-2,8 %). Toimialoista palautukset supistuivat voimakkaasti kaupassa (-32 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-85 %). Teollisuuden saamat ALV-palautukset sen sijaan ylsivät viime tammikuun lukemiin. (kts. Arvonlisäveron palautukset toimialoittain).

Bruttokertymän osalta teollisuuden tilittämän arvonlisäveron määrä laski 11 prosenttia. Sama kehityskulku on jatkunut jo vuoden ajan, mikä indikoi teollisuuden kotimaan myynnin olevan edelleen vaikeuksissa. Kotimaisen kysynnän lisäksi kotimaan myyntiin vaikuttaa ratkaisevasti myös vienti alihankintaketjujen kautta. Kaupan tilittämä arvonlisävero kasvoi 4,1 prosenttia. (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain).

ALV-bruttokertymän muutosprosenttia on vielä tammi- ja helmikuun ajan nostamassa vuodentakaiset ALV-kantojen korotukset, sillä arvonlisäverolliset myynnit on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa. Siten esimerkiksi tammikuun ALV-bruttokertymä viittaa pääosin viime marraskuun kohdekauteen ja vastaavasti kauppojen joulumyynti näkyy bruttokertymässä vasta helmikuussa. Ilman kotimaisen kysynnän piristymistä ALV-kertymät tulevat jäämään maaliskuusta lähtien selvästi pienemmiksi kuin mihin on viime aikoina totuttu.

Nettokertymäraportti 1/2014

Tammikuun verotulotiedot
Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2014
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2014