Kotitaloustyönantajan maksut ja ennakonpidätys vuonna 2013

Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (kotitalous) voi palkata työntekijän, esimerkiksi remonttimiehen, lastenhoitajan tai siivoojan. Kotitalouden on tällöin pääsääntöisesti huolehdittava samoista velvoitteista kuin muidenkin työnantajien. Tässä ohjeessa kerrotaan näistä velvoitteista.

Palkka.fi-palvelu on ilmainen palvelu, jossa kotitalous voi hoitaa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita. Palvelu hoitaa myös palkanlaskennan. Palvelu löytyy osoitteesta www.palkka.fi.

Luonnollinen henkilö voi saada kotitalousvähennyksen teettämästään työstä. Kotitalousvähennyksestä on kerrottu Kotitalousvähennys -sivuilla ja ohjeessa Kotitalousvähennys (Verohallinnon ohje Dnro A6/200/2013, 14.1.2013).

Kotitalouden ennakonpidätyshuojennus

Kotitalouteen palkatulle työntekijälle maksetusta palkasta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos samalle työntekijälle maksetaan enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa. Myöskään työnantajan sosiaaliturvamaksua ei tällöin tarvitse maksaa. Vapautus koskee vain luonnollisen henkilön tai kuolinpesän maksamaa palkkaa, joka ei liity niiden elinkeino- tai tulonhankkimistoimintaan. Jos palkka liittyy elinkeino- tai tulonhankkimistoimintaan, siitä on aina toimitettava ennakonpidätys.

Jos maksettava määrä on työntekijää kohti yli 1 500 euroa kalenterivuodessa, koko summasta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jos palkkaa maksetaan useissa erissä, pidätysvapauden raja määräytyy kokonaispalkan perusteella.

Jos samalle työntekijälle maksetaan palkkaa useita kertoja saman kalenterivuoden aikana, ennakonpidätys on toimitettava siitä alkaen, kun 1 500 euron ylittyminen on tiedossa. Aikaisemmin maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on kuitenkin maksettava tällöin koko vuoden palkkasummasta.

Vaikka kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua enintään 1 500 euron suuruisesta palkasta, työnantajan on hoidettava muut työnantajamaksut ja -velvoitteet normaalisti.

Työstä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen

Työnantaja voi palkan lisäksi korvata työntekijälle työn suorittamisesta aiheutuneita työväline-, tarveaine- tai muita vastaavanlaisia kustannuksia. Mahdollisia kustannusten korvauksia ei oteta huomioon 1 500 euron määrää laskettaessa. Ne voidaan maksaa tämän lisäksi.

Työntekijän verotus

Myös ilman ennakonpidätystä maksettu palkka on työntekijän veronalaista tuloa. Työntekijän on tarkastettava esitäytetty veroilmoituksensa ja huolehdittava, että tulo on merkitty siihen oikean suuruisena. Suositeltavaa olisikin, että työnantaja toimittaisi ennakonpidätyksen, vaikka hänellä ei olisi siihen velvollisuutta. Ennakonpidätyksen toimittaminen tässä tilanteessa ei aiheuta sitä, että työnantajan olisi maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jos työnantaja ei ole toimittanut ennakonpidätystä, työntekijä voi välttyäkseen jäännösverolta pyytää verotoimistoa määräämään ennakkoveron tai maksaa verot oma-aloitteisesti ennakon täydennysmaksuna.

Työnantajan ja työntekijän maksut

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Kotitaloustyönantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2013 on 2,04 % palkasta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Maksu on suoritettava sen kalenterikuukauden jälkeen maksetuista palkoista, jona työntekijä täyttää 16 vuotta. Maksua ei tarvitse suorittaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta.

Lakisääteinen työeläketurva

Kotitalouden on otettava palkkaamalleen 18–67-vuotiaalle työntekijälle eläkevakuutus, jos työntekijän palkka on yli 55,59 euroa kuukaudessa. Kotitalouden palkkaama työntekijä vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Eläkevakuutuksen voi ottaa mistä tahansa eläkevakuutusyhtiöstä.

Vakuuttamisvelvollisuus alkaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 18 vuotta ja päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Alle 68-vuotiaalle työntekijälle on otettava eläkevakuutus, vaikka hän saisi jo eläkettä.

Kotitalous voi hoitaa maksut joko kertatilityksenä tai tekemällä sopimuksen valitsemansa eläkevakuutusyhtiön kanssa. TyEL-maksun suuruus on 23,80 % työntekijän palkasta.

Kotitalouden eläkevakuutusyhtiölle maksamaan määrään sisältyy myös työnantajan työntekijältä perimä työntekijän maksuosuus. Työntekijän osuus on 18–52-vuotiailta 5,15 % ja 53–67-vuotiailta 6,50 % palkasta. Maksun määrä lasketaan bruttopalkasta, mutta työnantaja perii sen työntekijän palkasta, josta on ensin vähennetty ennakonpidätys.

Työntekijältä peritty TyEL-maksu vähennetään työntekijän veronalaisista tuloista. Tätä varten työnantajan on ilmoitettava perimänsä maksu Verohallinnolle annettavalla vuosi-ilmoituksella (ks. jäljempänä kohta ”Kotitalouksien ilmoitusvelvollisuus”).

Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmavakuutuslain mukaan, jos työpäiviä kertyy vuodessa yli 12. Jos työtä aloitettaessa tiedetään 12 päivän rajan ylittyvän, lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettava työn alkaessa. Yli 12 päivää voi kertyä yhdenkin päivän työnteosta, jos työhön osallistuu yli 12 työntekijää.

Tapaturmavakuutusmaksun suuruus riippuu palkkojen määrästä, työn vaarallisuudesta ja vakuutusmuodosta.  Poikkeuksena ovat kotiapulaiset ja kotisiivoojat, joiden osalta maksetaan yleensä kiinteä tapaturmavakuutusmaksu. Vakuutusmaksut myös vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.

Tapaturmavakuutusmaksut maksetaan tapaturmavakuutusyhtiölle.

Työttömyysvakuutus

Jos kotitalous on velvollinen ottamaan työntekijöille lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, se on velvollinen maksamaan myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Poikkeuksena ovat aikaisemmin olleet kotiapulaiset ja kotisiivoojat, joista maksetaan kiinteä tapaturmavakuutusmaksu. Vuodesta 2013 alkaen myös heidän tekemänsä työn perusteella maksetaan työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusmaksua ei makseta alle 17-vuotiaalle eikä 65 vuotta täyttäneelle maksetusta palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksu jakautuu työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen. Kotitaloustyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 % palkasta. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu puolestaan on 0,60 % palkasta.

Työnantaja perii työntekijän työttömyysvakuutusmaksun palkasta. Määrä lasketaan bruttopalkasta, mutta työnantaja perii sen työntekijän palkasta, josta on ensin vähennetty ennakonpidätys. Jos työnantajan ei tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksua (ks. edellä), maksua ei tarvitse periä myöskään työntekijältä.

Myös työntekijältä peritty työttömyysvakuutusmaksu vähennetään verotuksessa työntekijän veronalaisista tuloista. Tämän vuoksi työnantajan on ilmoitettava myös työttömyysvakuutusmaksu vuosi-ilmoituksella.

Kotitalous maksaa sekä oman maksunsa että työntekijältä perityn maksun Työttömyysvakuutusrahastolle.

Ryhmähenkivakuutus

Tehtävästä työstä riippuen työnantajalla voi olla lisäksi velvollisuus ottaa työntekijöilleen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Keskimääräinen maksu on n. 0,07 % palkasta. Myös tämä maksu maksetaan tapaturmavakuutusyhtiölle tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksu jakautuu päivärahamaksuun ja sairaanhoitomaksuun. Vuonna 2013 päivärahamaksu on 0,74 % prosenttia palkoista ja sairaanhoitomaksu 1,30 % palkoista. Kummatkin maksut sisältyvät työntekijän verokorttiin merkittyyn ennakonpidätysprosenttiin, joten työnantaja ei erikseen peri maksuja työntekijän palkasta. Päivärahamaksun suuruus tulee kuitenkin merkitä työntekijälle annettavaan tositteeseen.

Päivärahamaksua ei peritä alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetusta palkasta. Päivärahamaksu peritään palkasta, joka maksetaan sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 16 vuotta. Maksua ei peritä sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta.

Maksaminen ja ilmoittaminen

Ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksaminen verotilimenettelyssä

Palkoista toimitetut ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksu tulee maksaa Verohallinnon tilille palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi.

Ennakonpidätys ja työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan jollekin seuraavista Verohallinnon tileistä:

Maksun saajaksi merkitään Verohallinto.

Maksettaessa on aina käytettävä Verohallinnon antamaa henkilökohtaista viitenumeroa (verotiliviitettä), joka pysyy samana maksukerrasta toiseen. Henkilökohtaisen viitenumeron saa Palkka.fi- tai Verotili-palvelusta taikka ottamalla yhteyttä verotilin neuvontanumeroon 029 497 056 (pvm/mpm).

Kausiveroilmoitus

Palkat, ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksu on ilmoitettava kausiveroilmoituksella. Kausiveroilmoitus on annettava aina, jos palkoista on toimitettu ennakonpidätys tai maksettu työnantajan sosiaaliturvamaksua. Jos kotitalous on maksanut työntekijälle palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa ja ennakonpidätystä ei ole tämän vuoksi toimitettu, kausiveroilmoitusta ei anneta.

Kausiveroilmoitus annetaan Internetissä Verotili- tai Palkka.fi-palvelussa. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös paperilla.

Kausiveroilmoituksen tulee olla saapunut Verohallintoon palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Määräaika on sama kuin maksamiselle. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen on oltava perillä jo palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 7. päivänä. Jos ilmoituksen eräpäivä osuu muulle kuin arkipäivälle, tulee ilmoitus antaa seuraavana arkipäivänä.

Kotitalous antaa yleensä kausiveroilmoituksen vain niiltä kuukausilta, jolloin se on maksanut palkkoja. Jos kotitalous maksaa kalenterivuoden aikana palkkaa enemmän kuin yhdelle kokoaikaiselle tai viidelle osa-aikaiselle työntekijälle, tulee kausiveroilmoitus antaa jokaiselta kuukaudelta.

Lisätietoa maksamisesta ja kausiveroilmoituksesta löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta kohdasta http://www.vero.fi/verotiliohjeet.

Vuosi-ilmoitus

Kotitalouksien on annettava vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana maksamistaan palkoista. Ilmoitus suositellaan annettavaksi heti työsuhteen päätyttyä. Vuosi-ilmoitus on annettava  viimeistään palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti tai paperilomakkeella 7801. Sähköisen vuosi-ilmoituksen voi antaa Palkka.fi-palvelun kautta tai Suomi.fi palvelussa (www.suomi.fi > Etusivu > Asioi verkossa > Työnantajan vuosi-ilmoituksen erittely). Paperilomakkeen voi tulostaa Verohallinnon Internet-sivuilta osiosta Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet. Sen saa myös verotoimistosta. Paperilomake lähetetään osoitteeseen: Vuosi-ilmoitusten optinen lukupalvelu, PL 300, 00052 VERO.

Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu. Kotitalouden ei kuitenkaan tarvitse antaa vuosi-ilmoitusta, jos samalle työntekijälle maksetun palkan määrä ei ylitä 200 euroa kalenterivuodessa.

Muut työnantajavelvoitteet

Työntekijälle annettava tosite

Kotitaloustyönantajan on annettava maksamistaan palkoista työntekijälle tosite. Tosite on vapaamuotoinen. Siinä tulee kuitenkin olla ainakin seuraavat tiedot:

• Työnantajan nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
• Työntekijän nimi, henkilötunnus ja osoite
• Palkan ja siitä mahdollisesti toimitetun ennakonpidätyksen määrä
• Palkanmaksun ajankohta
• Työntekijältä perityn työntekijän eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun määrä
• Päivärahamaksun määrä

Tosite on annettava työntekijälle, vaikka ennakonpidätystä ei olisi toimitettu lainkaan tai ennakonpidätys on toimitettu vain osasta palkkaa.

Työnantajan muistiinpanovelvollisuus ja tositteiden säilyttäminen

Kotitalouksien on pidettävä maksamistaan palkoista muistiinpanoja, joista ilmenee suorituksen saajan nimi, henkilötunnus, palkanmaksupäivä, maksetun rahapalkan määrä ja luontoisedun raha-arvo, maksetut kustannusten korvaukset sekä aika, jolta palkka on maksettu. Muistiinpanot, laskut ja kuitit on säilytettävä 6 vuotta palkanmaksuvuoden päättymisestä.

Palkka.fi

Palkka.fi-palvelu on ilmainen palvelu, jossa kotitalous voi hoitaa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita. Palvelussa voi hoitaa kaikki tässä ohjeessa kerrotut työnantajan velvoitteet lukuun ottamatta tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuuttamista. Palvelu hoitaa myös palkanlaskennan. Palvelu on tietoturvallinen ja helppo käyttää. Palvelun käyttöä varten tarvitset verkkopankkitunnukset tai HST-kortin. Lisätietoja saat palvelussa olevista ohjeista ja siellä kerrotuista palvelunumeroista. Palvelu löytyy osoitteesta www.palkka.fi.

Mistä saa tietoa?

Lisätietoja Verohallinnon sähköisistä palveluista saa osoitteesta www.vero.fi.

Lisätietoja verotuksesta saa Verohallinnon Internet-sivuilta, Verohallinnon valtakunnallisista palvelunumeroista ja verotoimistoista.

Työeläkemaksuista lisätietoja saa Eläketurvakeskuksesta ja eläkevakuutusyhtiöistä. Tapaturmavakuutuksesta, työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta, työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta sekä ryhmähenkivakuutuksesta saa tietoja tapaturmavakuutusasioita hoitavilta vahinkovakuutusyhtiöiltä. Lisätietoa työttömyysvakuutusmaksusta saa Työttömyysvakuutusrahastolta.