Työsuhdelaina

Työsuhdelainasta syntyvän veronalaisen edun määräytymisperusteet muuttuivat vuoden 2009 alusta (TVL 1251/2009, 67 §). Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi katsotaan etu työsuhteen perusteella saadusta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, vaan se on esim. kiinteäkorkoinen tai koroton, vertailukorkona käytetään 12 kuukauden euriborkorkoa vuoden ensimmäisenä päivänä.

Viitekorolla tarkoitetaan esim. 1, 3, 6 ja 12 kuukauden euriboria tai pankin muuta yleisesti asiakkaiden luotoissa käyttämää omaa viitekorkos (esim. prime-korot). Ennen 1.1.2010 otetuissa henkilökuntalainoissa viitekorko voi olla myös Valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko.

Kun varsinaisia henkilökuntaetuja koskevan tuloverolain (TVL) 69 §:n johtolauseen mukaan ko. säännöstä sovelletaan vain, ellei edellä säädetystä muuta johdu, määräytyy korkoedun veronalaisuus yksinomaan TVL 67 §:n mukaan. Tavanomaisen alennuksen käsitettä ei siten voida ulottaa esim. pankkien henkilökuntalainoihin.

Etu syntyy, jos työnantajan perimä korko on pienempi kuin em. viitekorko.

Jos pankin henkilökunnan saaman lainan korko vastaa yleisesti asiakkaiden maksamaa korkoa (lainan viitekorko + pankin asiakkailta yleisesti perimä marginaali), ei henkilökunnalle muodostu palkaksi katsottavaa etua, vaikka korko olisi edellä esitettyä alempi.

Koron kompensaatio

Jos työnantaja maksaa osan työsuhdelainan korosta lainan antajalle, tämä kompensaatio on kokonaisuudessaan työntekijän palkkaa (KVL 1991/134).

Työsuhteen päättyminen

Henkilökuntalainan ehdot voidaan säilyttää ennallaan työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos lainan korko on edellä esitettyä alhaisempi, on kysymyksessä edelleen veronalainen etu, koska lainan ehdoista on sovittu työsuhteen perusteella.

Velkajärjestely

Jos työsuhdelainan korkoa alennetaan, tai se annetaan kokonaan anteeksi velkajärjestelyn perusteella, ei palkansaajalle syntyne veronalaista etuutta. Jos tuomioistuin on vahvistanut maksusuunnitelman, voidaan koron alentamista tai poistamista pitää maksukyvyttömyydestä johtuvana, eikä veronalaista etua synny. Jos kysymyksessä on vapaaehtoinen velkojen järjestely, joudutaan velkajärjestely lain mukainen maksukyvyttömyys selvittämään tapauskohtaisesti (KVL 1993/104 ei julk.).

Lue lisää Velkajärjestelyn edellytyksistä.

Korkojen vähennysoikeus

Korkojen vähentämistä koskevien säännösten rajoissa verovelvollisella on oikeus tehdä korkovähennys myös siltä osin kuin korkoetu on luettu hänen tulokseen.