Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelut arvonlisäverotuksessa

Antopäivä
14.11.2012
Diaarinumero
A93/200/2012
Voimassaolo
1.5.2013 lähtien
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta 2 § 2 momentti

1 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-44/11 (Deutsche Bank AG)

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen verotuskäytäntö arvonlisäverotuksessa muuttuu Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) asiassa C-44/11 (Deutsche Bank AG) antaman tuomion seurauksena. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen myynnistä suoritetaan jatkossa arvonlisäveroa.

1.1 Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelulla tarkoitetaan asiakkaan sijoitusomaisuuden hoitamista asiakkaan nimissä ja lukuun. Toimeksiannon saaja eli omaisuudenhoitaja ja asiakas tekevät sopimuksen, jossa päätösvalta sijoitusten tekemisestä annetaan omaisuudenhoitajalle. Omaisuudenhoitaja seuraa markkinoita ja antaa itsenäisesti tarvittavat osto- ja myyntitoimeksiannot harkintansa mukaan. Omaisuudenhoitajan palkkio määräytyy yleensä sijoitusomaisuuden tuoton tai arvon perusteella.

1.2 Tuomio ja sen perustelut

EUT katsoi 19.7.2012 antamassaan tuomiossa asiassa C-44/11 (Deutsche Bank AG), että täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu muodostuu kahdesta eri palvelusta. Toisaalta kyse on asiakkaan sijoitusomaisuuden analysoinnista sekä valvonnasta ja toisaalta kyse on osto- ja myyntitoimeksiantojen antamisesta. Nämä kaksi palvelua ovat tuomion mukaan keskenään samanarvoisia ja ne liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelua tulee tarkastella yhtenä kokonaispalveluna. Koska tämä kokonaispalvelu sisältää osto- ja myyntitoimeksiantojen lisäksi myös sijoitusomaisuuden analysointia ja valvontaa, ei palvelua voida pitää arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) 135 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna arvopapereita koskevana liiketoimena. Tuomiossa todetaan lisäksi, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelua ei voida pitää myöskään arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuna sijoitusrahastojen hallintaa koskevana palveluna. Tästä seuraa, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluja on pidettävä arvonlisäverollisina palveluina.

1.3 Tuomion vaikutus

Ennen EUT:n tuomiota täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen arvonlisäverotus on verotuskäytännössä määräytynyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 31.3.1999 T 686 mukaisesti. Päätöksessä korkein hallinto-oikeus katsoi, että täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu muodosti yhden kokonaispalvelun, jota oli pidettävä arvonlisäverolain (AVL) 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna arvopaperikauppana. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen myynnissä oli siten päätöksen mukaan kyse rahoituspalvelun myynnistä. Omaisuudenhoitajan saamista palkkioista ei tullut suorittaa arvonlisäveroa.

Arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan f alakohta vastaa arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 6 kohtaa. Kun täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelua ei EUT:n tuomion C-44/11 (Deutsche Bank AG) mukaan voida pitää arvonlisäverodirektiivin 135 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna arvopapereita koskevana liiketoimena, ei sitä voida pitää arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna arvopaperikauppana.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluja pidetään EUT:n tuomion jälkeen arvonlisäverollisina palveluina. Omaisuudenhoitajan palkkiolla tarkoitetaan korvausta, joka veloitetaan täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen suorittamisesta. Omaisuudenhoitajan palkkiosta suoritetaan arvonlisävero, kun ostaja on yksityishenkilö tai muu kuin elinkeinonharjoittajan asemassa oleva taho. Jos palkkio veloitetaan elinkeinonharjoittajalta, palkkiosta suoritetaan arvonlisävero, kun ostajan kiinteä toimipaikka tai kotipaikka on Suomessa. Jos elinkeinonharjoittajan asemassa olevan ostajan kiinteä toimipaikka, johon palvelu luovutetaan, on toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella, ei täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelun myyntimaa ole Suomi. Omaisuudenhoitajan palkkiosta ei suoriteta tällöin Suomen arvonlisäveroa.

Palvelujen myyntimaasäännöksistä ks. Verohallinnon ohje ”Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen”.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen myyntiin kohdistuvien hankintojen arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia vähennysoikeuden edellytysten täyttyessä.

2 Soveltaminen

Verohallinto soveltaa muuttunutta tulkintaa täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluihin, jotka on suoritettu 1.5.2013 tai sen jälkeen.

Jatkuvana suorituksena myydyissä palveluissa vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella, jolloin velvollisuus suorittaa vero syntyisi tilitysjakson päättyessä (AVL 15 § 2 momentti). Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelu ei ole jatkuvana suorituksena myyty palvelu.

Ennakkomaksuina pidettäviin suorituksiin (AVL 15 § 1 momentin 2 kohta) sovelletaan tulkintaa, joka on voimassa ennakkomaksun kertymishetkellä.

Esimerkkejä:

  1. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelut laskutetaan puolivuosittain laskutuskauden päätyttyä. Ensimmäinen laskutuskausi on 1.1.-30.6.2013. Muuttunutta tulkintaa sovelletaan niihin täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluihin, jotka on suoritettu ajalla 1.5.-30.6.2013. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelut, jotka on suoritettu ajalla 1.1.-30.4.2013, ovat arvonlisäverottomia. Toisen laskutuskauden 1.7.-31.12.2013 palkkiot ovat arvonlisäverollisia.
  2. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelut laskutetaan neljännesvuosittain jälkikäteen tammi-maaliskuulta, huhti-kesäkuulta, heinä-syyskuulta ja loka-joulukuulta 2013. Palkkiot tammi-maaliskuulla 2013 ja huhtikuulla 2013 suoritetuista palveluista ovat arvonlisäverottomia. Touko-joulukuulla 2013 suoritetut palvelut ovat arvonlisäverollisia.

Päivi Taipalus Johtava veroasiantuntija

Kati Tamminen Ylitarkastaja

Sivu on viimeksi päivitetty 14.11.2012