Suoritukset osakkeenomistajille - osakeyhtiö
Osakkaat voivat nostaa osakeyhtiöstä varoja esimerkiksi palkkana tai osinkona. Osakeyhtiö voi myös myöntää osakkailleen ja näiden lähisukulaisille osakaslainaa. Verovapaat yksityisotot eivät ole osakeyhtiössä mahdollisia.
Osakeyhtiön ja osakkaan väliset toimet
Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä toimissa on noudatettava samoja periaatteita kuin yhtiön ja ulkopuolisen välisissä toimissa. Sopimusehtojen on oltava liiketavan mukaisia ja oikeustoimen kohde on normaalisti arvostettava käypään arvoon. Jos yhtiö on maksanut osakkaalle tai hänen lähipiiriinsä kuuluvalle henkilölle ylihintaa, syntyy peiteltyä osinkoa. Peitelty osinko vaikuttaa sekä yhtiön että osakkaan verotukseen: yhtiön verotuksessa menetellään niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi luetaan käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.
Palkka ja luontoisedut
Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja antaa luontoisetuja. Luontoisetu on käsiteltävä myös yhtiön palkkakirjanpidossa palkkana. Jos näin ei ole menetelty, etu katsotaan peitellyksi osingoksi todellisten kustannusten määräisenä. Myös palkansaajan päivärahan ja kilometrikorvausten maksaminen osakkaille on mahdollista. Osakkaalle maksetun palkan ja luontoisetujen tulee olla tehtyyn työhön nähden kohtuulliset. Kohtuullista suurempien etuuksien antaminen osakkaalle voi johtaa niiden verotukseen peiteltynä osinkona.
Osinko
Osingonjako perustuu yhtiön viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Osinkona yhtiö voi jakaa vain vapaata omaa pääomaa. Jaossa on otettava huomioon, että yhtiön maksukykyä ei saa vaarantaa. Osinkoa maksetaan pääsääntöisesti kaikille osakkaille osakkeenomistuksen tai yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella.
Osingon jakaminen pääoma- ja ansiotuloon
Yksityishenkilöiden ja kuolinpesien saamia osinkoja verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä (listatusta yhtiöstä) vai muusta osakeyhtiöstä (listaamattomasta yhtiöstä).
Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 % on pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä. Listattu yhtiö pidättää maksamansa osingon kokonaismäärästä 21 %:n ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle. Vuoden 2011 loppuun asti ennakonpidätyksen määrä oli 19 %. Pääomatulona verotettavan osuuden veroprosentti on 30. Siltä osin kuin verotettavan pääomatulon määrä ylittää 50 000 euroa, veroprosentti on 32. Vuoden 2011 loppuun asti pääomatulojen tuloveroprosentti oli 28 riippumatta siitä, kuinka suuri pääomatulojen määrä oli kalenterivuonna.
Listaamattomasta yhtiöstä saatava osinko jaetaan verovapaaseen tuloon, pääomatuloon tai ansiotuloon yhtiön nettovarallisuuden ja osakkeiden matemaattisen arvon perusteella. Pääomatuloa on enintään 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta.
Pääomatulo-osingosta on osakaskohtaisesti verovapaata tuloa enintään 60 000 euroa vuodessa. Vuoden 2011 loppuun asti verovapaata oli enintään 90 000 euroa. Yli 60 000 euron rajan ylittävä osinko verotetaan samalla tavoin kuin listatusta yhtiöstä saatu osinko. Osingosta on siten 70 % veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Tämä 60 000 euron raja on osakaskohtainen ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.
Jos osinko on yli 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 70 % on osingonsaajalle ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa.
Listaamaton yhtiö ei pidätä maksamastaan osingosta ennakonpidätystä.
Tarkempaa tietoa osinkotulon verotuksesta on Verohallinnon ohjeissa
sekä sivulla Osakkeet ja osingot.
Osakaslaina
Osakeyhtiö voi myöntää osakkaalle osakaslainaa. Osakeyhtiölain mukaan lainan antamisen täytyy olla yhtiön toiminnan kannalta liiketaloudellisesti perusteltua, eikä se saa vaarantaa yhtiön maksukykyisyyttä.
Osakkaalle annettu rahalaina on osakkaan pääomatuloa, jos hän ei ole maksanut lainaa takaisin saman kalenterivuoden aikana. Näin menetellään kuitenkin ainoastaan, jos osakas, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä suoraan tai välillisesti. Tätä sovelletaan osakaslainoihin, jotka on nostettu 3.4.1998 tai sen jälkeen. Jos osakas maksaa lainan takaisin viiden vuoden sisällä, hän saa vähentää takaisin maksetun määrän pääomatuloistaan.
Ainoastaan pääomatuloksi luetusta osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa. Kohtuullista korkoa on perittävä, jos osakaslaina on nostettu ennen 3.4.1998, jos laina on nostettu ja maksettu takaisin saman kalenterivuoden aikana tai jos omistusehto ei täyty. Kohtuullisena osakaslainan korkona pidetään valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa. Jos korkoa ei peritä tai se on käypää korkoa alempi, verotuksessa sovelletaan peitellyn osingon säännöstä. Puuttuva korko lisätään yhtiön tuloon, ja lisäksi 70 % puuttuvasta korosta katsotaan osakkaan ansiotuloksi.
Yhtiön on annettava vuosi-ilmoitus pääomatuloksi luettavista osakaslainoista ja niiden takaisinmaksuista.