Kiinteistöverotuspäätös 2016

Antopäivä: 26.2.2016
Diaarinumero: A23/200/2016
Voimassaolo: Toistaiseksi
Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeen: A24/200/2015

Tämä ohje käsittelee kiinteistöverotuspäätöksen ja sen liitteenä olevan selvitysosan tietosisältöä.

1 Kiinteistöverotuspäätös

Verohallinto lähettää vuoden 2016 kiinteistöverotuspäätökset maaliskuussa 2016. Verotuspäätökseen on merkitty veronalaiset kiinteistöt, niiden arvot ja kiinteistöveron määrä sekä veroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu. Verotuspäätökseen liittyy selvitysosa, jossa on verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tarkemmat tiedot. Kiinteistöt on yksilöity kiinteistötunnuksella. Selvitysosaan on merkitty koko kiinteistön tiedot. Vero on kuitenkin määrätty vain osuuttasi vastaavasta kiinteistön ja rakennuksen verotusarvosta.

Kiinteistöverotuspäätöksen liitteenä on ilmoitusosa-lomake kiinteistötietojen korjausten ilmoittamista varten. Ilmoitusosaan on täytetty valmiiksi henkilötiedot ja enintään neljän kiinteistön kiinteistötunnus. Verotuspäätöksessä ja selvitysosassa ovat kuitenkin kaikkien verotuksen kohteena olevien kiinteistöjen tiedot ja kiinteistötunnukset.

2 Selvitysosan tietojen tarkistaminen

Kiinteistöverolain mukaan verovelvollisen tulee tarkistaa ja korjata kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosaan merkityt kiinteistöveron perusteena käytetyt tiedot. Tiedot tulee korjata viimeistään kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosalle merkittynä viimeisenä palautuspäivänä. Jos tiedot ovat oikein, eikä mitään tietoja puutu, ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa. Silloin tiedot kiinteistöverotusta varten katsotaan annetuksi lähetetyn selvityksen mukaisena

Selvitysosaan on merkitty kiinteistön verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tiedot. Maapohja- ja rakennustietojen lisäksi selvitysosasta ilmenee myös, miten ja minkä arvon perusteella verotusarvo lasketaan. Selvitysosaan on merkitty myös maapohjaan ja rakennuksiin sovelletut veroprosentit sekä käyttötarkoitus, jonka perusteella veroprosentti on määrätty.

Verotuspäätökseen ja selvitysosaan ei ole merkitty kiinteistöverosta vapaiden kiinteistön osien tietoja, kuten esimerkiksi maatalous- ja metsämaan tietoja. Voit kuitenkin ilmoittaa myös maatilakiinteistön ja -määräalan pinta-alatietojen muutokset ilmoitusosa-lomakkeella.

Selvitysosan tietosisältöä selvitetään seuraavassa erikseen maapohjan ja rakennusten osalta.

3 Kiinteistöä koskevat tiedot

Kiinteistöt on yksilöity kiinteistö- ja määräalatunnuksella. Selvitysosaan Kiinteistötunnus on merkitty kohtaan ”Kiinteistötunnus”.

Kiinteistötunnuksen alapuolelle on merkitty kiinteistön nimi tai osoite sen mukaan, kumpi niistä on Verohallinnon tiedossa. Kiinteistön nimi ja osoite ovat lisätietoja, joilla ei ole vaikutusta veron määrään. 

Jos omistat verotuksen kohteena olevan kiinteistön tai jos sinulla on hallintaoikeus tällaiseen kiinteistöön, taikka olet vuokrannut kiinteistön, tieto tästä on merkitty kohtaan ”Omistussuhde”. Selvitysosaan on merkitty tällöin ”oma maa”, ”vuokramaa” tai ”hallintaoikeus kiinteistöön” sen mukaan kuin omistussuhde on Verohallinnon tiedossa. 

Omistus- tai hallintaoikeutenne suuruus on merkitty kohtaan ”Osuutenne kiinteistöstä” murtolukuna.

4 Maapohjan tiedot

4.1 Ominaisuustiedot

Jos kiinteistö muodostuu eri tavoin arvostettavista alueista, kiinteistö on jaettu verotusarvon laskemista varten osiin. Esimerkiksi osa kiinteistön maapohjasta voi olla rakennusmaata, osa puistoaluetta ja osa kiinteistöverosta vapaata maatalousmaata ja metsää.

Verotuspäätöksen selvitysosaan kiinteistön osa on merkitty kohtaan ”Maapohja”. Tunnistat kiinteistön osan Maapohja-tekstin jälkeen merkitystä K-kirjaimesta ja siihen liittyvästä osanumerosta. Vuokratun alueen tunnisteena on V-kirjain ja vuokra-alueen osanumero.

Jos Verohallinto on saanut tiedon kaavoituksesta kunnan viranomaiselta, tieto siitä on merkitty kohtaan ”Kaavatieto:”.  Selvitysosaan on merkitty tällöin tieto voimassa olevasta kaavasta kaavalajin mukaan seuraavasti: ”asemakaava”, ”ranta-asemakaava” tai ”yleiskaava”. Jos maapohja sijaitsee haja-asutusalueella, selvitysosaan on merkitty teksti ”ei kaavaa”.

Kiinteistön sijainti rannalla vaikuttaa kiinteistön verotusarvoon. Selvitysosaan on merkitty tieto siitä, rajoittuuko kyseessä oleva kiinteistön maapohja omaan rantaan ”Tontilla on oma ranta” vai onko kiinteistön maapohjalla vain rantaoikeus ”Tontilla on rantaoikeus”. Jos kiinteistön maapohjalla ei ole omaa rantaa eikä rantaoikeutta, taikka Verohallinnolta puuttuu tieto tästä, verotuspäätöksen selvitysosaan ei ole merkitty rantatietoa.

Kohtaan ”pinta-ala” on merkitty pinta-ala, jonka mukaan maapohjan verotusarvo on laskettu. Jos kuitenkin verotusarvon laskentaperusteena on käytetty tontin rakennusoikeutta, selvitysosaan on merkitty myös rakennusoikeuden määrä kohtaan ”rakennusoikeus”.

4.2 Verotusarvon laskennassa käytetyt tiedot

Aluehinta on Verohallinnon ohjeiden mukainen tonttineliömetrin tai kerrosneliömetrin käypä arvo alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Verohallinnon päätöksen (1300/2014) mukaan aluehinta on vähintään 1 euro neliömetriltä. Verotusarvoksi vahvistetaan Verohallinnon päätöksen mukaan enintään 75 prosenttia aluehinnasta. Tätä arvoa sanotaan tavoitearvoksi. Tavoitearvo osoittaa sen enimmäismäärän, johon verotusarvo neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohti voi nousta suhteessa aluehintaan.

Jos verotusarvo on laskettu pinta-alan mukaan, selvitysosan kohtaan ”aluehinta” on merkitty aluehinnan neliömetriarvo. Jos verotusarvo on laskettu rakennusoikeuden mukaan, kohtaan on merkitty kerrosneliömetrin arvo.

Verovuoden hinta on maapohjan verotusarvon laskennassa käytetty yksikköhinta neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohden. Jos verovuoden hinta ei ole vielä tavoitearvossa, sitä nostetaan vuosittain. Noston suuruus riippuu tavoitearvon ja edellisen vuoden yksikköhinnan suhteesta. Tavoitearvoa alempi verovuoden hinta johtuu yleensä siitä, että aluehinta on noussut, mutta suurten vuotuisten muutosten välttämiseksi vastaavaa nousua ei heti siirretä verovuoden hintaan.

Rakennusmaan verotusarvon tulee Verohallinnon päätöksen mukaan olla kuitenkin vähintään 0,75 euroa neliömetriltä. Mahdollisten alennuskaavojen ja -prosenttien vaikutus loppuu viimeistään verotusarvon ollessa 0,75 euroa. Käyttötarkoitus ja sovellettu kiinteistöveroprosentti.

4.3 Käyttötarkoitus ja sovellettu kiinteistöveroprosentti

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty maapohjan käyttöä kuvaava teksti sekä kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero maapohjasta on määrätty.

Kiinteistövero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan kaikista maa-alueista seuraavin poikkeuksin. Yleistä kiinteistöveroprosenttia ei kuitenkaan sovelleta yleishyödyllisen yhteisön omistamaan rakennukseen ja sen maapohjaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, eikä rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos kunnanvaltuusto on vahvistanut erillisen veroprosentin edellä mainittuja tarkoituksia varten.

Selvitysosaan on merkitty maapohjan käyttöä kuvaava teksti ”Tontti on yleishyödyllisessä käytössä”, jos maapohjaan on sovellettu yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia.

Selvitysosaan on merkitty teksti ”Tontti on rakentamaton”, jos maapohjaan on sovellettu rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia. 

Selvitysosaan on merkitty teksti ”Yleinen kiinteistöveroprosentti”, jos maapohjaan on sovellettu yleistä kiinteistöveroprosenttia. 

4.4 Maatilakiinteistön ja -määräalan tuotantorakennusten rakennuspaikat

Tuotantorakennusten rakennuspaikkojen kiinteistövero on määrätty rakennuspaikan todellisen pinta-alan mukaan lasketusta verotusarvosta.

Selvitysosan kohtaan ”maatalouden pa  m²m²” on merkitty verotusarvon laskennassa käytetty maatalouden tuotantorakennusten rakennuspaikan pinta-ala neliömetreinä.

Selvitysosan kohtaan ”metsätalouden pa  m²” on merkitty verotusarvon laskennassa käytetty metsätalouden tuotantorakennusten rakennuspaikan pinta-ala neliömetreinä.

5 Rakennuksen tiedot

5.1 Yleistä

Rakennukset on merkitty selvitysosaan rakennustyypeittäin, esimerkiksi pientalo, talousrakennus ja niin edelleen. Rakennukset ja rakennuksen osat on numeroitu. Lisäksi rakennuksilla on myös Väestörekisterikeskuksen antama pysyvä rakennustunnus, jos pysyvä rakennustunnus on Verohallinnon tiedossa.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista antaman asetuksen (1426/2015) mukaan. Vesivoimalaitosten ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista on erillinen valtiovarainministeriön asetus(1427/2015).

Rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytettäviä tietoja ovat:

5.2 Valmistumisvuosi ja ikä

Rakennuksen valmistumisvuosi (vuosiluku) on merkitty kohtaan ”Valmistunut”.  

Jos rakennus on hyvin iäkäs, selvitysosaan merkitty valmistumisvuosi voi poiketa siitä, mikä on rakennuksen alkuperäinen valmistumisvuosi. Tämä johtuu siitä, että rakennukseen on myöhemmin tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä ennen 1980-luvun puoltaväliä. Perusparannukset ja huomattavat kunnossapitotyöt nostavat rakennuksen arvoa. Niiden vaikutus verotusarvoon otettiin aikaisemmin huomioon muuttamalla valmistumisvuosi myöhemmäksi ikäalennusten pienentämiseksi. Verotusarvon laskentaohjelmia on muutettu 1980-luvun lopulla siten, että ikäalennusten laskentavuosi on nyt erillisenä tietona. Valmistumisvuotta ei tämän vuoksi enää muuteta.

Jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2015  lopussa, selvitysosaan on merkitty rakentamisen ”aloittamispäivä” valmistumisvuoden tilalle. Valmiille rakennuksille aloittamistietoa ei merkitä.

Jos rakennuksessa on tehty perusparannuksia ja huomattavia korjaustoimenpiteitä, kohtaan ”perusparannus-/korjausvuosi” on merkitty Verohallinnon tiedossa oleva rakennuksen peruskorjausvuosi.

5.3 Pinta-ala ja tilavuus

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan joko pinta-alan tai tilavuuden perusteella sen mukaan kuin valtiovarainministeriön asetuksessa on säädetty. Pinta-ala ja tilavuus lasketaan ulkomittojen perusteella. Kaikkien asuinrakennusten (kuten omakotitalojen, kesämökkien ja kerrostalojen) verotusarvo lasketaan aina pinta-alan mukaan. Myös talousrakennusten (kuten autotallin, varaston ja saunan) verotusarvo lasketaan pinta-alan mukaan. Myymälä- ja teollisuusrakennusten jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden mukaan.  Selvitysosalle merkitään Verohallinnon tiedoissa oleva pinta-ala ja tilavuus kohtiin ”pinta-ala  m²” ja ”tilavuus  m³”.

5.4 Kantava rakenne

Rakennuksen verotusarvon laskennassa käytettävä ikäalennusprosentti määräytyy rakennustyypeittäin kantavan rakenteen mukaan. Selvitysosaan tieto on merkitty kohtaan ”kantava rakenne puu” tai ”kantava rakenne kivi/metalli”.

5.5 Rakentamisen taso

Jos rakennus poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, rakennuksen arvoa on rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan korotettava tai alennettava. Jos tätä säännöstä on sovellettu, verotuksessa käytetty korotusprosentti on merkitty kohtaan ”korotus %”. Verotuksessa käytetty alennusprosentti on merkitty kohtaan ”alennus %”.

5.6 Jälleenhankinta-arvon laskeminen

5.6.1 Yleistä

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan kertomalla rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukainen ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo (neliöhinta/kuutiohinta) rakennuksen pinta-alalla tai tilavuudella sen mukaan kuin asetuksessa on säädetty.

Vapaa-ajan asunnon jälleenhankinta-arvoon sisältyy myös selvitysosassa erikseen mainittujen varusteiden arvo.

5.6.2 Pientalo, vapaa-ajan asunto ja talous/autotallirakennus

Rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksessa mainitut, pientalon ja vapaa-ajan asunnon verotusarvon laskentaan vaikuttavat rakennuksen perusarvoa alentavat tai korottavat varusteet on merkitty kunkin rakennuksen kohdalle erikseen sen mukaan, onko rakennuksessa vai puuttuuko siitä tällainen varuste. 

Pientalon perusarvossa on jo otettu huomioon se, että rakennuksessa on tietty varustus. Jos pientalosta kuitenkin puuttuu sähkö, vesijohto ja viemäri tai keskus-lämmitys, rakennuksen perusarvoa alennetaan asetuksessa mainitulla tavalla. Rakennuksen varusteet on merkitty selvitysosaan sen mukaan, onko rakennuksessa kyseinen varuste vai puuttuuko se.

Vapaa-ajan rakennuksen varusteista kuisti, sähkö, vesijohto, viemäri, WC, si-säsauna ja talviasuttavuus nostavat rakennuksen arvoa. Varusteet on merkitty selvitysosaan sen mukaan, onko rakennuksessa kyseinen varuste vai puuttuuko se rakennuksesta.

Talous- ja autotallirakennusten jälleenhankinta-arvoon vaikuttaa rakennuksen ra-kennustapa. Rakennustapa on merkitty sen mukaan, onko rakennus kevytraken-teinen vai onko se pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu.

Rakennuksen ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo/neliömetri on merkitty kohtaan ”neliöhinta  e/m²”.

5.6.3 Asuinkerrostalo

Asuinkerrostalon jälleenhankinta-arvo lasketaan pinta-alan perusteella. Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdissa 5.3 ja 5.4 mainittujen tietojen lisäksi kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien, hissi sekä huoneistojen lukumäärä. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

5.6.4 Toimistorakennus ja hotelli

Toimistorakennuksen ja hotellin jälleenhankinta-arvo lasketaan pinta-alan perusteella.  Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdissa 5.3 ja 5.4 mainittujen tietojen lisäksi varasto- ja paikoitustilojen pinta-ala sekä hissi ja hissikuilujen pinta-ala, kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien, rakennuksen muoto ja ilmastointi. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

Selvitysosaan kohtaan ”Rakennuksen muoto” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä vastaa verotuksessa käytettyä rakennuksen muotoa. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I Rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja   pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita.
II Rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L:n muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistorakennuksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia.
III  Rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H:n, T:n tai U:n muotoinen tai pohjakerrosta huomattavasti (yli kaksi kertaa) muita kerroksia suurempi.

Selvitysosan kohtaan ”ilmastointi” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty ilmastointitieto. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus.
II Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus.
III  Edellisten lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa voidaan huomattavissa määrin käsitellä kostuttamalla tai jäähdyttämällä.

5.6.5 Myymälärakennus

Myymälärakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden perusteella. Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdissa 5.3 ja 5.4 mainittujen tietojen lisäksi kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen pinta-ala sekä kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien.

5.6.6 Teollisuus- ja varastorakennus

Teollisuus- ja varastorakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden mukaan. Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdissa 5.3 ja 5.4 mainittujen tietojen lisäksi kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien sekä LV (lämmitys ja vesijohto) ja IS (ilmastointi ja valaistus) -varusteet. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

Selvitysosan kohtaan ”LV-varusteet” on merkitty I, II, III tai IV sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen LV-varustus. Merkkien I, II, III ja IV selitykset ovat:

I Rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja.
II Rakennuksessa on vain vähän vesipisteitä. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön.
III Rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18 C:en. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta.
IV  Rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18 C. Sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä.

Selvitysosan kohtaan ”IS-varusteet” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen IS-varustus. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta.
II Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus ja valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta. Sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %.
III Rakennuksessa on koneellinen sisään- ja ulospuhallus, sekä runsaasti työpistevalaistusta. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä.

5.7 Verotusarvo

Verotusarvoon vaikuttavia tietoja ovat rakennuksen ikä, kantava rakenne, peruskorjaukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, keskeneräisen rakennuksen valmistumisaste sekä se, onko rakennus edelleen käytössä.

Yleensä ikäalennukset lasketaan rakennuksen valmistumisvuodesta. Jos kuitenkin rakennuksessa on sen valmistumisen jälkeen tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä, niiden vaikutus rakennuksen arvoon otetaan huomioon ikäalennusta alentamalla siten, että ikäalennusten laskentavuodeksi katsotaan myöhempi vuosi kuin valmistumisvuosi. Jos ikäalennukset on laskettu myöhemmästä ajankohdasta kuin valmistumisvuodesta, ikäalennusten laskentavuosi on merkitty selvitysosaan erikseen kohtaan ”Ikäalennusten laskentavuosi”.

Selvitysosaan on merkitty rakennuksen rakennustyyppiä vastaava ja kantavan rakenteen mukaan määräytyvä ikäalennusprosentti/vuosi ja ikäalennukset yhteensä prosentteina sekä ikäalennusten määrä euroina.

Käytössä olevan asuinrakennuksen ikäalennusten määrä voi olla enintään 70 prosenttia. Asuinrakennuksia ovat pientalo, vapaa-ajan asunto ja asuinkerrostalo.

Vesivoimalaitokseen kuuluvien rakennusten, altaiden, patojen ja rakennelmien, välittömästi ydinvoimalaitostoimintaa palvelevien rakennusten ja rakennelmien sekä tuulivoimalaitokseen kuuluvien rakennusten ja rakennelmien ikäalennusten määrä voi olla enintään 60 prosenttia.

Muiden kuin edellä mainittujen käytössä olevien rakennusten ikäalennusten määrä voi olla enintään 80 prosenttia.

Jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2015 lopussa, selvitysosaan on merkitty rakennuksen valmistumisastetta vastaava prosenttiluku kohtaan ”valmiusaste”. Keskeneräisen rakennuksen verotusarvoksi katsotaan rakennuksen valmistumista vastaava osuus valmiin rakennuksen verotusarvosta.

Jos rakennus on poistettu pysyvästi käytöstä, myös tieto tästä on merkitty selvitysosalle. Käytöstä poistetun rakennuksen ikäalennusten määrää ei ole rajoitettu. Tällaisen rakennuksen ikäalennus voi siten enimmillään olla 100 prosenttia.

5.8 Omistus- ja hallintatiedot

Selvitysosan kohtaan ”Osuutenne rakennuksesta” on merkitty rakennuksen omistus- tai hallintaoikeutenne suuruus murtolukuna.

5.9 Käyttötarkoitus ja ikäalennusprosentti

Kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus ja kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu. Kiinteistöveroprosentti määrätään rakennuskohtaisesti rakennuksen todellisen käytön perusteella. Jos rakennusta käytetään useaan eri tarkoitukseen, esimerkiksi jos osa rakennuksesta on asuinkäytössä ja osa toimistona, veroprosentti on määrätty rakennuksen pääasiallinen käytön perusteella.

Erilliseen talous- ja autotallirakennukseen sovelletaan samaa kiinteistöveroprosenttia kuin päärakennukseen, jos rakennus liittyy sellaiseen asuinrakennukseen, jota käytetään pääasiassa vakituiseen tai muuhun asumiseen.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Rakennus on pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Liittyy käytöltään vakituiseen asumiseen”, jos erilliseen talous- ja autotallirakennukseen on sovellettu Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Pääasiassa muussa asuinkäytössä kuin vakituisessa asuinkäytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Muiden asuinrakennusten veroprosenttia. 

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Liittyy käytöltään muuhun kuin vakituiseen asumiseen”, jos erilliseen talous- ja autotallirakennukseen on sovellettu Muiden asuinrakennusten veroprosenttia. 

Selvitysosalle on tulostettu teksti ”Pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Voimalaitos” tai ”Ydinvoimalaitos” rakennustyypin mukaan, jos rakennukseen on sovellettu Eräiden laitosten veroprosenttia. 

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Vesi-/tuulivoimalaitos nim.teho enintään 10 MVA”, jos vesi- ja tuulivoimalaitokseen on sovellettu Yleistä kiinteistöveroprosenttia. 

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Yleinen kiinteistöveroprosentti”, jos rakennukseen on sovellettu Yleistä kiinteistöveroprosenttia. 

6 Esimerkkejä rakennuksen verotusarvon laskemisesta

6.1 Pientalo

Omakotitalo on valmistunut vuonna 1983. Talon kantava rakenne on puuta. Sen ulkomittojen perusteella laskettu pinta-ala on 210 m². Talossa on tavanomaiset mukavuudet, kuten vesijohto ja viemäri, keskuslämmitys sekä sähkö. Pientalon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen (1426/2015) mukaan 633,21 e/m². Koska talon pinta-ala on yli 120 m², perusarvoa 633,21 e/m² alennetaan 64,80 e/m²,  jolloin neliöhinnaksi tulee  568,410 e. Jälleenhankinta-arvo on neliöhinta 568,410 e x pinta-ala 210 m² eli 119 366,10 euroa.

Omakotitalo on Helsingissä ja sitä käytetään vakituisena asuntona. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle  2016 Helsinkiin muun muassa seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 % ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,30 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:
PIENTALO, rakennus 1  
pysyvä rakennustunnus 123456781S
valmistunut  1983
rakennuksessa on sähkö  
keskuslämmitys  
vesijohto  
viemäri   
pinta-ala (kokonaisala) m² 210
neliöhinta euro/m²   568,410
Jälleenhankinta-arvo euro 119 366,10
kantava rakenne  puu
ikäalennus 1,25 %/v 
yht.  41,25%  49 238,52
Verotusarvo euro 70 127,58
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Rakennus on pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä  
Kiinteistöveroprosentti  0,37

6.2 Talousrakennus

Helsingissä sijaitsevaan kiinteistöön kuuluu myös talousrakennus. Sen pinta-ala on 27 m². Rakennus on valmistunut vuonna 1983. Rakennus on tehty puusta, ja se on rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu.

Lämpöeristetyn sekä muutenkin rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetun talousrakennuksen perusarvo on 412,65 euroa/m². Kun kantava rakenne on puuta, ikäalennus on 5 % vuodessa. Käytössä olevan rakennuksen ikäalennusten enimmäismäärä 80 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:
TALOUSRAKENNUS, rakennus 2     
pysyvä rakennustunnus 123456782S
valmistunut 1983
rakennus on lämpöeristetty  
pinta-ala  m²  27  
neliöhinta  euroa/m²   412,650
Jälleenhankinta-arvo  euroa 11 141,55
kantava rakenne puu  
ikäalennus 5,00 %/v   
yht. 80,00 % 8 913,24
Verotusarvo  euroa 2 228,31
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Liittyy käytöltään muuhun kuin vakituiseen asumiseen
Kiinteistöveroprosentti 0,37

Vastaavan kevytrakenteisen puuliiterin perusarvo on 214,88 euroa/m². Muilta osin arvo lasketaan samalla tavoin kuin talous- tai autotallirakennuksen.

6.3 Vapaa-ajan asunto

Vapaa-ajan asunnon ulkomitoin laskettu pinta-ala on 70 m². Rakennukseen kuuluu 20 m²:n kuisti. Rakennus on valmistunut vuonna  2006 ja sen kantava rakenne on puuta. Rakennus on talviasuttava.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan 505,15 euroa/m². Perusarvosta vähennetään pinta-alan perusteella 3,302 euroa jokaiselta 10 m²:n ylittävältä neliömetriltä. Perusarvoon lisätään sähköstä 7,348 euroa/m² sekä talviasuttavuuden vuoksi lisäarvoa 42,22 euroa/m². Neliöhinta on perusarvo 505,15 euroa/m² + 7,348 euroa/m² + 42,22 euroa/m² – (60 m² x 3,302 euroa) = 356,598 euroa/m².

Varusteet (kuisti,vesi,viemäri, sähkö, wc  ja sauna) korottavat rakennuksen arvoa. Kuistin arvo on 20 m² x 84,18 euroa/m² = 1 683,600 euroa. Vesi korottaa rakennuksen arvoa 633,210 eurolla, viemäri 505,15 eurolla, sähkö 336,76 eurolla,  wc 837,14 eurolla ja sauna 837,14 eurolla.

Vapaa-ajan käytössä oleva rakennus on Mikkelissä. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle 2016 Mikkeliin muun muassa seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,20 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 % ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:
VAPAA-AJAN ASUNTO, rakennus 1  
pysyvä rakennustunnus 123456783S
valmistunut 2006
pinta-ala  m² 70
neliöhinta  euroa/m² 356,598
kuisti 20 m² 1 683,600
vesi 633,210
viemäri 505,150
sähkö 336,760
WC 837,140
sauna 837,140
Varusteet yht.  euroa   4 833,000
Jälleenhankinta-arvo  euroa 29 794,86
kantava rakenne puu
ikäalennus 1,25 %/v 
yht.  12,50 % 3 724,36
Verotusarvo euroa 26 070,50
Rakennus on talviasuttava  
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Pääasiassa muussa asuinkäytössä kuin vakituisessa asuinkäytössä
Kiinteistöveroprosentti  1,10

6.4 Kuistin vaikutus vapaa-ajan asunnon verotusarvoon - esimerkki verotusarvon määräytymisestä

Vapaa-ajan asunnon pinta-ala lasketaan ulkomitoin. Siihen ei lasketa parvekkeita ja katoksia eikä alle 160 cm korkeita tiloja. Ullakko ja kuisti luetaan mukaan rakennuksen pinta-alaan vain, jos ne ovat lämpöeristettyjä. Rakennuksen sisäpuolella olevat parvitilat lasketaan rakennuksen pinta-alaan siltä osin kuin niiden vapaa korkeus on vähintään 160 cm.

Kuistilla tarkoitetaan rakennukseen kiinteästi liitettyä rajattua ja katettua tilaa, jonka kautta on käynti asunnosta ulos ja joka on niin suuri, että siinä voi oleskella. Lämpöeristämätöntä kuistia ei lasketa mukaan vapaa-ajan asunnon pinta-alaan vaan sille lasketaan erillinen arvo sen pinta-alan perusteella. Kuistin arvo korottaa rakennuksen jälleenhankinta-arvoa.

Esimerkissä on takkatupatyyppinen vapaa-ajan asunto, jossa on lämpöeristämätön kuisti. Kuisti on katettu, siinä ei ole varsinaisia seiniä, mutta sitä rajaavat kaiteet. Rakennuksen seinien paksuus on 20 cm. Rakennuksen mitat ovat ulkomitoin 5,4 metriä x 5,4 metriä. Rakennuksen pinta-alaksi tulee siten 29,16 m². Jälleenhankinta-arvon laskennassa pinta-ala otetaan huomioon täysin neliömetrein. Rakennuksen huoneistoalaa, joka lasketaan sisämitoin, ei pidä sekoittaa pinta-alaan. Tässä huoneistoala (huoneala) on 5 metriä x 5 metriä eli 25 m², mutta sillä ei ole merkitystä jälleenhankinta-arvon laskennassa.

Rakennuksessa on takka. Seinät on eristetty siten, että rakennuksen lämpötila saadaan pidettyä +15 °C:ssa, joten sitä pidetään talviasuttavana. Rakennuksessa on sähköt, muttei vesi- ja viemärijohtoja, WC:tä eikä saunaa.

Takkatuvan jatkeena on 11 m²:n kuisti (2,2 m x 5,4 m = 11,88 m²).

Vapaa-ajan asunnon pinta-ala vaikuttaa neliökohtaiseen jälleenhankinta-arvoon siten, että yli 10 m²:n, mutta enintään 70 m²:n vapaa-ajan asunnon, neliökohtaisesta perusarvosta tehdään jälleenhankinta-arvoasetuksen 10 §:n mukainen alennus jokaiselta alarajan (10 m²) ylittävältä neliömetriltä. 70 m²:n jälkeen alennus ei enää nouse. Vuoden 2015 jälleenhankinta-arvoa laskettaessa 70 m²:n kokoisten ja sitä suurempien vapaa-ajan asuntojen alennus perusarvosta on 198,12 euroa/m² (60 m² x 3,302 euroa/m²).

Esimerkkinä olevan vapaa-ajan asunnon pinta-ala on 29 m². Vuoden 2015 jälleenhankinta-arvoa laskettaessa vapaa-ajan asunnon perusarvoa 505,15 euroa/m² alennetaan 3,302 euroa/m² jokaiselta alarajan ylittävältä neliömetriltä eli 62,738 euroa/m² (19 m² x 3,302 euroa/m²).

Koska rakennuksessa on sähköt, korotetaan rakennuksen arvoa 336,76 euroa lisättynä 7,348 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Koska rakennus on myös talviasuttava, sen neliökohtaista arvoa korotetaan lisäksi 42,22 euroa/m². Neliökohtaiseksi arvoksi saadaan siis 491,980 euroa.

505,15 euroa/m² perusarvo

./. 62,738 euroa/m² pinta-alaperusteinen vähennys

+ 7,348 euroa/m² sähkön perusteella tehtävä korotus neliöarvoon

+ 42,22 euroa/m² talviastuttavuuden perusteella

= 491,980 euroa/m² neliökohtainen arvo

Sähkön perusteella rakennuksen jälleenhankinta-arvoa korotetaan lisäksi pinta-alasta riippumatta 336,76 euroa.

Kuistille lasketaan rakennuksen ominaisuuksista riippumaton arvo kuistineliömetrien pohjalta. Vuoden 2015 jälleenhankinta-arvoa laskettaessa lisäarvo on 84,18 euroa/kuisti-m².

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan seuraavasti:
Neliökohtainen arvo 29 m² x 491,980 euroa/m²  14 267,420 euroa
+ korotus sähkön perusteella 336,76 euroa
+ kuistin arvo, 11 m² x 84,18 euro/kuisti-m² 925,98 euroa
= Yhteensä 15 530,16 euroa


johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Jaana Kuisma



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 4.3.2016