Suomalainen työntekijä ulkomaille

Kun suomalainen työntekijä lähetetään ulkomaankomennukselle, työnantajan on selvitettävä, mihin valtioon työntekijä maksaa veronsa ja onko palkka Suomessa verovapaata ns. kuuden kuukauden säännön perusteella. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, kuuluuko työntekijä edelleen Suomen sosiaaliturvaan.

Jos ulkomaankomennus kestää alle 6 kk

Lyhyet ulkomaankomennukset ovat yleensä verotuksen kannalta selkeitä. Jos Suomesta tuleva työntekijä on suomalaisen työnantajan palveluksessa ja työskentelee ulkomailla alle 6 kuukautta, palkka verotetaan Suomessa. Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen Suomeen verokortin mukaan, maksaa sosiaaliturvaan liittyvät maksut ja ilmoittaa maksamansa palkan normaalisti. Työskentelyvaltiolla ei yleensä ole verotusoikeutta palkkatuloon. Sen sijaan jos suomalaiselle yritykselle muodostuu työskentelyvaltioon kiinteä toimipaikka, työskentelyvaltio voi verottaa työntekijän palkan lyhyenkin oleskelun perusteella.

Jos työntekijä työskentelee toisessa Pohjoismaassa, työnantajan täytyy antaa ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa (NT1-tiedot). Tiedot annetaan palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin. Ilmoitus pitää antaa viimeistään 5. päivänä siitä maksupäivästä, jolloin ensimmäinen palkka ulkomaan työskentelystä on maksettu. Näin varmistetaan, ettei toinen Pohjoismaa vaadi veron ennakkoa.

Jos ulkomaankomennus kestää vähintään 6 kk

Kuuden kuukauden sääntö

Jos suomalainen yritys lähettää Suomesta työntekijän toiseen valtioon vähintään 6 kuukauden ajaksi, palkkaan saattaa soveltua ns. kuuden kuukauden sääntö.

Palkka on kuuden kuukauden säännön perusteella Suomessa verovapaata, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaa (tai verosopimusta ei ole)
2. kyseessä on vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti kestävä ulkomaantyöskentely
3. työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukautta kohden.

Jos työnantaja arvioi säännön soveltuvan, palkasta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä Suomeen (lukuun ottamatta mahdollista ns. minipidätystä, josta on kerrottu jäljempänä kohdassa Sosiaaliturva). Vastuu säännön oikeasta soveltamisesta on työnantajalla.

Jos ennakonpidätystä ei toimiteta Suomessa, yrityksen pitää ilmoittaa siitä palkkatietoilmoituksella tulorekisteriin (NT2-tiedot). Ilmoitus pitää antaa viimeistään 5. päivänä siitä palkanmaksusta, kun ennakonpidätys jätetään ensimmäisen kerran toimittamatta.

Lue lisää NT2-tietojen ilmoittamisesta ohjeesta Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: kansainväliset tilanteet (ohjeen kohdat 2.4 ja 2.5).

Kun ennakonpidätys on jätetty toimittamatta kuuden kuukauden säännön perusteella, työnantajan on lisäksi annettava tulorekisteriin Työnantajan ilmoitus Suomessa oleskelujaksoista. Tiedot oleskeluajoista Suomessa voi antaa viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Kun työntekijä työskentelee toisessa Pohjoismaassa, NT2-tiedot täytyy antaa myös silloin, jos nämä ehdot täyttyvät:

• kuuden kuukauden sääntö ei sovellu
• työskentelyvaltiolle muodostuu oikeus verottaa tuloa
• kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä.

Tässä tilanteessa työnantaja voi jättää ennakonpidätyksen toimittamatta vain, jos työntekijä on hakenut muutoksen verokorttiin.

Tulorekisterin sähköinen asiointipalvelu

Sosiaaliturva

Työntekijän ulkomaille lähettävän yrityksen on syytä olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen tai Kelaan ennen työn aloittamista. Eläketurvakeskus ja Kela selvittävät, säilyykö työntekijä ulkomaankomennuksen ajan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos sosiaaliturva säilyy, suomalainen yritys maksaa edelleen työntekijän sosiaaliturvamaksut Suomeen

Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan vakuutuspalkasta. Vakuutetun sairausvakuutusmaksua varten toimitetaan vakuutuspalkasta ns. minipidätys.

Sosiaalivakuutusmaksut

Työskentelyvaltion verotus

Yrityksen kannattaa olla yhteydessä myös työskentelyvaltion veroviranomaisiin erityisesti silloin, kun kyse on rakennustoiminnasta tai pitkäaikaisesta työskentelystä.

Yleensä suomalaisella yrityksellä ei ole työskentelyvaltiossa verotukseen liittyviä työnantajavelvoitteita. Asia kannattaa kuitenkin aina varmistaa työskentelyvaltion viranomaisilta. Jos yritykselle muodostuu työskentelyvaltioon kiinteä toimipaikka, se tuo tavallisesti mukanaan normaalit työnantaja- ja verovelvoitteet työskentelyvaltiossa. Velvoitteet kannattaa selvittää ja hoitaa ajoissa. Laiminlyönneistä voi aiheutua yritykselle lisäkustannuksia.