Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Usein kysyttyä > Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus – usein kysyttyä

Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus – usein kysyttyä

1. Onko yleishyödyllinen yhteisö vapautettu tuloverosta kokonaan?
2. Kuinka paljon yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa?
3. Tarvitseeko yhdistyksen maksaa tuloveroa, jos sen toiminnan kokonaistulos on nolla tai negatiivinen?
4. Kuinka suuri yleishyödyllisen yhteisön ylijäämä voi olla, että sitä ei veroteta?
5. Onko yleishyödyllisen yhteisön harjoittama talkootyö veronalaista?
6. Mistä toiminnasta yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen?
7. Voiko yleishyödyllinen yhteisö tulla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi?
8. Lasketaanko kaikki tuotot arvonlisäveron 10 000 euron vähäisen toiminnan rajaan?
9. Voiko yleishyödyllinen yhteisö maksaa vapaaehtoistyöntekijöille verovapaita kustannusten korvauksia?
10. Voidaanko yhdistyksen palkattomalle vapaaehtoistyöntekijälle antaa nettietu tai puhelinetu?
11. Milloin yhdistyksen tai säätiön tulee antaa veroilmoitus?
12. Millainen vaikutus harjoitetun toiminnan liittymisellä yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on sen arviointiin, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta?
13. Onko yleishyödyllisen yhteisön urheilukilpailuiden järjestämisestä saama tulo aina tuloverotuksessa verovapaata?
14. Tuloverolain 23.3 §:n 1) ja 3) kohdissa on todettu, että yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana ei pidetä erikseen mainittujen toimintojen lisäksi ”muusta niihin verrattavasta toiminnasta” ja ”muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä” saatavaa tuloa. Mitä tämä muu toiminta tai muu hyödyke voi olla?

1. Onko yleishyödyllinen yhteisö vapautettu tuloverosta kokonaan?

Ei. Yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta sekä tietyin edellytyksin kiinteistön tuottamasta tulosta.

Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei kuitenkaan pidetä:

  1. yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa;
  2. jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa;
  3. adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa;
  4. sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
  5. bingopelin pitämisestä saatua tuloa.

Kiinteistön tai kiinteistön osan tuottaman tulon veronalaisuus määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan. Muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevasta kiinteistöstä saatu tulo on veronalaista. Esimerkiksi yleishyödyllisen yhteisön jäsenten henkilökohtainen vapaa-ajan käyttö ei ole kiinteistön yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä. Myös metsätalouden pääomatuloa pidetään kiinteistöstä saatuna tulona.

2. Kuinka paljon yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa?

Elinkeinotulon veroprosentti on 20 % vuonna 2015. Kiinteistöstä saadusta  tulosta maksetaan veroa vain kunnalle ja seurakunnalle, minkä vuoksi veroprosentti on alhaisempi: vuonna 2015 kyseinen veroprosentti on 7,93 %.

Tuloveroa maksetaan ainoastaan veronalaisen toiminnan voitosta, ei siis koko toiminnan tuotoista. Verohallinto ottaa aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot huomioon verotettavaa tuloa laskettaessa.

3. Tarvitseeko yhdistyksen maksaa tuloveroa, jos sen toiminnan kokonaistulos on nolla tai negatiivinen?

Vaikka yhdistyksen kokonaistulos onkin nolla, voi yhdistyksen harjoittama veronalainen elinkeinotoiminta tai kiinteistöjen vuokraus tuottaa voittoa, jolloin myös tuloveroa on maksettava. Elinkeinotoiminnan tuotoista ei voi vähentää muita kuin elinkeinotoiminnan kuluja ja kiinteistön tuottamasta tulosta veronalaiseen kiinteistönvuokraukseen kohdistuvia kuluja. Näin ollen yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan kulut eivät ole veronalaisesta tulosta vähennyskelpoisia.

4. Kuinka suuri yleishyödyllisen yhteisön ylijäämä voi olla, että sitä ei veroteta?

Toiminnan veronalaisuutta ei ratkaista sen perusteella, kuinka paljon se tuottaa ylijäämää. Yleishyödyllisen yhteisön toiminnalle on ominaista, että toiminta tuottaa toisinaan ylijäämää ja on toisinaan alijäämäistä. Lähtökohtaisesti yleishyödyllinen toiminta on voittoa tavoittelematonta.

Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan veronalaisuus ratkaistaan sen perusteella, tapahtuuko toiminta elinkeinotoiminnan muodossa tai missä käytössä yleishyödyllisen yhteisön omistama kiinteistö on. Myös tappiollinen toiminta voi olla elinkeinotoimintaa. Tappio vahvistetaan käytettäväksi saman tulolähteen tulosta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

5. Onko yleishyödyllisen yhteisön harjoittama talkootyö veronalaista?

Yleishyödyllisten yhteisöjen erilaisten toimintojen ja varainhankintamuotojen verotuskohtelua on käsitelty ohjeessa Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille. Toiminta, jossa käytetään palkatonta työvoimaa, ei ole automaattisesti verovapaata talkootoimintaa. Talkootyövoiman avulla harjoitettu toiminta voi muodostua yleishyödyllisen yhteisön veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi erityisesti silloin, kun toiminta on jatkuvaa tai toistuvaa ja se kilpailee yritysten tarjoamien palvelujen tai yritysten myymien tavaroiden kanssa.

6. Mistä toiminnasta yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen?

Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen ainoastaan toiminnasta, jota pidetään tuloverotuksessa sen veronalaisena elinkeinotoimintana. Jos yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tai eri elinkeinotoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan, 10 000 euroa (31.12.2015 saakka raja oli 8 500 euroa) tilikaudessa, yhteisön on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (ks. tarkemmin liikevaihdon laskeminen, kysymys 8.). Jos tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.

Lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön.

Eräiden tavaroiden ja palveluiden myynti on säädetty arvonlisäverottomaksi. Verottomuus koskee niin yleishyödyllisiä yhteisöjä kuin muitakin toimijoita. Verotonta on mm. arvonlisäverolaissa tarkoitettu koulutus ja sosiaalihuolto.

7. Voiko yleishyödyllinen yhteisö tulla vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi?

Yleishyödyllinen yhteisö voi hakeutua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin vaikka toiminta ei olisikaan sille veronalaista elinkeinotoimintaa tai vaikka liikevaihto jää alle vähäisen toiminnan rajan. Toiminnan tulee kuitenkin olla arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoimintaa ja arvonlisäverollista toimintaa.  Esimerkiksi arvonlisäverolaissa tarkoitettu terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalihuolto on säädetty verottomaksi, eikä näistä voi sen vuoksi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2015:179 mukaisesti hakeutuminen voi tietyissä olosuhteissa koskea myös vain osaa hakijan toiminnasta. Tällöin hakeutumisen kohteena olevalla toiminnalla ei saa olla liityntää hakijan muuhun liiketoimintaan. Jos hakeutumisen kohteena oleva toiminta ei ole erotettavissa luontevasti toisista toiminnoista, hakeutuminen tulee koskemaan kaikkea siihen liittyvää liiketoiminnan muodossa harjoitettua arvonlisäverollista toimintaa. Metsän omistaminen ja siihen liittyvä liiketoiminta voi tyypillisesti olla toimintaa, josta voi hakeutua erikseen arvonlisäverovelvolliseksi. 

8. Lasketaanko kaikki tuotot arvonlisäveron 10 000 euron vähäisen toiminnan rajaan?

Liikevaihtorajassa huomioidaan ainoastaan veronalaisen elinkeinotoiminnan tuotot. Jos yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta on sellaista, joka on säädetty arvonlisäverolaissa verottomaksi, ei sitä lähtökohtaisesti lueta mukaan liikevaihtorajaa laskettaessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (kts. Verohallinnon ohje: Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 10 000 euroa).  Muun kuin elinkeinotoiminnan tuloja ei oteta huomioon laskennassa. Jos yleishyödyllinen yhteisö on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, ei vähäisen toiminnan rajaa sovelleta vaan yhteisö on arvonlisäverovelvollinen kaikesta hakeutumisen kohteena olevasta liiketoiminnastaan.

9. Voiko yleishyödyllinen yhteisö maksaa vapaaehtoistyöntekijöille verovapaita kustannusten korvauksia?

Kyllä. Yleishyödyllinen yhteisö voi maksaa vapaaehtoistyöntekijöille verovapaasti matkakustannusten korvauksia silloinkin, kun saaja ei ole työsuhteessa maksajaan tai ei muuten saa palkkaa tekemästään työstä. Verovapaata tuloa on kuitenkin vain

  • päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa
  • majoittumiskorvaus
  • matkustamiskustannusten korvaus.

Matkat tulee tehdä yleishyödyllisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta, ja niistä on etukäteen asianmukaisesti päätettävä. Matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa myös asunnon ja työpaikan välisistä matkoista. Muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdyistä matkoista verovapaata on enintään 2 000 euroa kalenterivuodessa (kilometrikorvaukset). Sekä päivärahojen 20 päivän raja että matkustamiskustannusten 2 000 euron raja ovat saajakohtaisia. Jotta matkakustannusten korvaukset ovat saajalle verovapaita, niiden maksamisessa tulee noudattaa ns. Verohallinnon kustannuspäätöstä

Jos korvauksia saava henkilö on työsuhteessa yhdistykseen tai saa muutoin palkkaa tekemästään työstä, ei edellä esitettyjä ylärajoja (20 päivää ja 2 000 euroa) sovelleta. Tällöin ei kuitenkaan voida korvata verovapaasti työntekijän asunnon ja työpaikan välisiä matkoja.

Lisätietoa kustannusten korvausten ilmoittamisesta vuosi-ilmoituksella saa ohjeesta Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatujen matkakustannusten korvausten ilmoittaminen vuosi-ilmoituksella.

Verovapaasti ei voida korvata esimerkiksi tietokoneen, nettiyhteyden, työntekijän oman puhelimen tai työhuoneen käyttöä, vaan niistä maksetut korvaukset ovat veronalaista ansiotuloa. Veronalaisen korvauksen saajalla on oikeus vaatia tulon hankkimisesta johtuneita menoja vähennettäväksi omassa verotuksessaan.

10. Voidaanko yhdistyksen palkattomalle vapaaehtoistyöntekijälle antaa nettietu tai puhelinetu?

Yleishyödyllisen yhteisön vapaaehtoistyöntekijälle voidaan antaa nettietu, eli yhteisön nimissä oleva ja yhteisön maksama internet-yhteys työntekijän kotiin. Internet-yhteyden yksityiskäytöstä ei synny vapaaehtoistyöntekijälle veronalaista tuloa edellyttäen, että yhteyttä käytetään työn tekoon  yhdistyksen hyväksi ja että edun antamisella ei korvata palkanmaksua.

Puhelinetu on palkaksi katsottava luontoisetu.

11. Milloin yhdistyksen tai säätiön tulee antaa veroilmoitus?

Veroilmoitus tulee antaa aina, kun yhdistys tai säätiö saa postitse tiedotteen veroilmoituksen antamisesta tai erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi tai sillä on ollut verovuonna veronalaista tuloa. Veroilmoitus tulee antaa myös silloin, kun yhdistyksen tai säätiön toiminta on muuttunut edelliseen verovuoteen verrattuna eikä tulojen verovapaudesta ole täyttä varmuutta. Veroilmoitus on annettava myös, jos yhdistys tai säätiö on tilikauden aikana myynyt tai ostanut kiinteistön. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös yleishyödyllistä yhdistystä tai säätiötä. Yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuslain (680/1976) perusteella myönnetty veronhuojennus ei vapauta ilmoittamisvelvollisuudesta. Ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen on yhteisön hallituksen tai hallinnon vastuulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2010:13 mukaisesti se seikka, että yhdistykseltä ei pyydetä veroilmoitusta tai yhdistys ei saa esitäytettyä veroilmoitusta (tiedote veroilmoituksen antamisesta), ei vapauta yhdistystä ilmoittamisvelvollisuudesta. Ratkaisun mukaan yhdistys ei voi myöskään saada ns. luottamuksensuojaa yleishyödyllisyydestään tai tulojen veronalaisuudesta, jos se ei ole antanut veroilmoitusta, vaikka yhdistys olisi ollut muutoin, esimerkiksi työnantajaroolissa, tekemisissä Verohallinnon kanssa.

Veroilmoitus tulee aina allekirjoittaa. Veroilmoituksen voi allekirjoittaa sellainen henkilö, jolla on yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitty nimenkirjoitusoikeus.

12. Millainen vaikutus harjoitetun toiminnan liittymisellä yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on sen arviointiin, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta?

Sitä, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta, arvioidaan oikeuskäytännössä muotoutuneiden yleisten elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella. Joissain tilanteissa harjoitetun toiminnan liittymisen yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on oikeuskäytännössä katsottu olevan yksi toiminnan verovapautta puoltava kriteeri. Vastaavasti, mitä etäämmällä toiminta on yleishyödyllisen yhteisön varsinaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta, sitä enemmän se puoltaa toiminnan pitämistä veronalaisena elinkeinotoimintana. Toiminnan liittyminen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen voidaan huomioida elinkeinotoiminta-arvioinnissa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kilpailu- ja veroneutraliteettisyyt voivat aiheuttaa sen, että toimintaa pidetään elinkeinotoimintana riippumatta siitä, millä tavoin toiminta liittyy yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen.

13. Onko yleishyödyllisen yhteisön urheilukilpailuiden järjestämisestä saama tulo aina tuloverotuksessa verovapaata?

Kyllä. Tuloverolain 23.3 §:n 1) kohdan mukaan yleishyödyllisen yhteisön veronalaisena elinkeinotoimintana ei pidetä yhteisön itse järjestämistä urheilukilpailuista saatua tuloa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, minkä suuruisista urheilukilpailuista taikka mistä urheilulajista on kyse. Huomionarvoista on myös se, että yleishyödyllisen yhteisön itse järjestämiensä urheilukilpailuiden yhteydessä harjoittama myynti- ja muu sellainen toiminta ei myöskään ole veronalaista elinkeinotoimintaa.

14. Tuloverolain 23.3 §:n 1) ja 3) kohdissa on todettu, että yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoimintana ei pidetä erikseen mainittujen toimintojen lisäksi ”muusta niihin verrattavasta toiminnasta” ja ”muiden sellaisten hyödykkeiden myynnistä” saatavaa tuloa. Mitä tämä muu toiminta tai muu hyödyke voi olla?

Tuloverolakia on tältä osin oikeus- ja verotuskäytännössä tulkittu ahtaasti. Yleishyödyllisen yhteisön varainhankintaa voidaan vain poikkeustapauksissa pitää laissa tarkoitettuna muuna niihin verrattavana toimintana tai muiden sellaisten hyödykkeiden myyntinä, eikä lainkohdilla ole ollut tarkoitus vapauttaa esim. tilaisuuksien järjestämistä tai tavaranmyyntiä yleisesti.

Kulutustavaroiden myynnin osalta ks. Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille kohta 2.5.3.

Sivu on viimeksi päivitetty 18.11.2016