Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Usein kysyttyä > Rakentamisilmoitukset, urakkatiedot – usein kysyttyä

Rakentamisilmoitukset, urakkatiedot – usein kysyttyä

Urakkatiedot

Rakennustelineiden pystytys- ja purkutyö

Urakkatiedot

Mitä tietoja pitää ilmoittaa?

Urakkatietoina ilmoitetaan urakkasopimusta koskevaa tietoa (esim. sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto) ja urakkasopimukseen liittyvää tapahtumatietoa (esim. laskutettu määrä ilmoitusjaksolta). Kukin tilaaja ilmoittaa kuukausittain suoraan Verohallinnolle, keneltä on tilannut rakentamispalvelua.

Toimin aliurakoitsijana rakennustyömaalla. Mitä tietoja minun pitää ilmoittaa?

Jollet ole tilannut rakentamistyötä keneltäkään, sinun ei tarvitse antaa urakkatietoja. Tilaaja ilmoittaa tiedot sinusta ja tekemästäsi rakennustyöstä Verohallinnolle kuukausittain. Sinun on kuitenkin ilmoitettava omat työntekijätietosi työmaan päätoteuttajalle, joka välittää ja toimittaa tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistäsi kuukausittain Verohallinnolle. Tiedossa tapahtuneet muutokset täytyy ilmoittaa viipymättä päätoteuttajalle.

Kuuluuko infrarakentaminen (maa- ja vesirakentaminen) menettelyn piiriin?

Infrarakentaminen kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Infrarakentamiseen kuuluvat esimerkiksi patojen, katujen, rautateiden, tunneleiden, siltojen ja meluesteiden rakentaminen. Myös esim. teiden kunnossapito (esim. päällystevaurioiden korjaaminen) kuuluu menettelyn piiriin. Puun korjuu ja vesakoiden raivaus eivät ole rakentamispalvelua, eikä siten tiedonantovelvollisuuden piirissä. Sitä vastoin rakennuspaikan raivaus rakentamista varten kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Rakennuspaikan raivauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä itse maaperään kohdistuvaa työtä, ei esimerkiksi pelkästään puiden kaatamista ja pintakasvillisuuden poistoa. Ojitus on rakentamispalvelua, samoin metsäteiden tekeminen, vesiväylän rakentaminen, korjaus ja ruoppaus.

Mitä tarkoitetaan urakkatiedoissa jatkuvaluonteisella kunnossapitotyöllä?

Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvaa rakentamista voi olla esim. uudisrakentaminen, perusparantaminen, korjausrakentaminen sekä muutos-, laajennus- ja kunnossapitotyöt. Myös kunnossapitotyö, esimerkiksi peltikaton maalaus, voidaan toteuttaa projektiluontoisena urakkana. Jatkuvaluontoisella kunnossapitotyöllä ei ole täsmällistä loppumisaikaa.

Ohjeen mukaan kiinteistönhoidossa pienet korjaustyöt eivät ole tiedonantovelvollisuuden alaisia, jos ne veloitetaan kiinteistönhoitosopimukseen kuuluvina samalla laskulla kuin muutkin tavanomaiset kiinteistönhuoltotyöt. Muuttuuko tilanne, jos korjaustyöt veloitetaan eri laskulla?

Kyllä muuttuu. Kiinteistönhoidossa erikseen laskutettavat korjaustyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin, jos ne ylittävät 15 000 euron raja-arvon.

Jos ennalta sovittua kirjallista urakkasopimusta ei ole, (on vain sovittu tietyn rakentamistyön tekemisestä ja tekijäyritys laskuttaa työn tilaajaa tehdystä työstä tuntivelvoituksella), onko tällainen rakentamispalvelun myynti ilmoittamisvelvollisuuden piirissä?

Kyllä on. Myös tuntilaskutukseen perustuvat työt ovat mukana tiedonantomenettelyssä. Yleensä tällaiset ovat vuosisopimukseen perustuvia sopimuksia, jossa laskutetaan tehdyn työn mukaan. Kuitenkin nämä puitesopimukseen/vuosisopimukseen perustuvat tuntilaskutukset tulevat tiedonantomenettelyn piiriin urakkatiedoissa vain, jos tehty työ on yli 15 000 euroa.

Ohjeessa on asia todettu seuraavasti urakkatietojen osalta: Raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena pidetään kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin ollen esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen, erillisen tilauksen arvosta. Jos 15 000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Miksi urakkatiedoissa on ilmoitettava laskutettu määrä? Eikö olisi järkevämpi ilmoittaa maksettu määrä.

Pääsääntöisesti yritykset käyttävät suoriteperusteista kirjanpitoa. Tällöin urakan laskutettu määrä ilmoitetaan sen kohdekauden urakkailmoituksella, kun tuote/palvelu on laskutettu riippumatta siitä, koska maksu on saatu. Liikevaihdoltaan pienemmät yritykset (esim. ammatinharjoittajat) voivat kirjata liiketapahtumat myös maksuperusteisesti. Tällöin urakan maksettu määrä ilmoitetaan sen kohdekauden urakkailmoituksella, kun tulo on saatu riippumatta siitä, milloin tuote/palvelu on luovutettu. Menon kirjaamisperusteena on käytettäessä suoriteperusteista kirjanpitoa esim. laskun vastaanottaminen. Meno saadaan kuitenkin kirjata myös maksuun perustuen. Jos yrittäjä noudattaa maksuperusteista kirjanpitoa, hän voi ilmoittaa maksetun määrän laskutetun määrän sijasta. Tiedonantovelvollisen tulee urakkailmoituksilla ilmoittaa urakan laskutettu/ maksettu määrä kuten arvonlisävero- ja kirjanpitolaeissa on säädetty. On tärkeää, että molemmissa ilmoituksissa (kausivero- ja urakkailmoitus) noudatetaan samaa periaatetta.

Jos rakentamistyön laskulla tilaajalta veloitetaan vähäisessä määrin myös tavaraa, tarvitseeko tavaran osuus eritellä pois?

Molemmat on ilmoitettava, sekä tavaran että työn osuus. Tärkeää on, että tiedonantovelvollinen noudattaa samaa menettelyä kuin rakennusalan käännetyn arvonlisäveron ilmoittamisessa kausiveroilmoituksella.

Mitä ilmoitetaan kotivaltioksi ulkomaiselle yhtiölle, jolle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka? Esim. ruotsalainen yhtiö, jolla Suomessa kiinteä toimipaikka, ilmoittaako kotivaltioksi FI vai SE?

Vaikka yhtiölle muodostuisi kiinteä toimipaikka Suomeen, ei sen kotivaltio kuitenkaan muutu. Näin ollen esimerkkitapauksessa ruotsalaisen yhtiön kotivaltioksi ilmoitetaan SE.

Kuuluuko grynderi-toiminta menettelyyn?

Kyllä kuuluu, grynderi eli perustajaurakoitsija on rakennusalan toimija, joka perustaa asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön ja rakentaa tai rakennuttaa kyseisen yhtiön rakennukset. Jos rakennustöitä tilataan perustetun asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö nimissä, yhtiön on tiedonantovelvollinen tilaamistaan urakoista. Käytännössä asunto-osakeyhtiö ilmoittaa rakennusliikkeeltä tilaamansa työt kuukausittain, vaikka asunto-osakeyhtiö ei maksaisikaan mitään ennen työn luovuttamista.

Miten aliurakoitsija ilmoittaa tiedot päätoteuttajalle?

Urakkatietojen osalta kukin tilaaja ilmoittaa tiedot aliurakoitsijasta ja tehdystä rakennustyöstä suoraan Verohallinnolle kuukausittain. Näitä tietoja ei ilmoiteta päätoteuttajalle.

Koskeeko menettely myös tuntitöitä?

Tiedonantovelvollisuus koskee myös tunti- ja vuosisopimukseen perustuvia laskutustöitä. Jos tuntilaskutukseen perustuvan työn 15.000 euron raja-arvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän.

Tarvitseeko oppilaitoksen ilmoittaa urakkatietoja, jossa rakennusalan opinnoissa rakennetaan oppilaitoksen talotyömailla?

Urakkatietojen ilmoittaminen edellyttää, että koulu tilaa rakentamispalvelua ulkopuoliselta toimijalta. Jos kaikki työt tehdään koulun oman henkilökunnan ja oppilaiden voimin, ei tietoja tarvitse ilmoittaa. Jos jokin työ tilataan ulkopuoliselta (sähkötyöt, putkityöt tai perustukset), ilmoitetaan se taho, jolta työ on tilattu sekä tiedot urakasta. Urakkatietoja ei tarvitse toimittaa, jos tilatun työn määrä on enintään 15.000.

Kenellä on tiedonantovelvollisuus alistetuista sivu-urakoista urakkatiedoista?

Jos rahaliikenne kulkee tilaajan ja urakoitsijan välillä, tilaaja ilmoittaa urakkatiedot (=summat, jotka ko. yritys on laskuttanut tilaajalta), vaikka työ muutoin olisi alistettu pääurakkaan.

Mitä ilmoitetaan, jos työtä tehdään aina kun asiakas pyytää, mutta ei ole sopimusta? Kyseessä on puhallusvillan puhaltaminen rakennukseen.

Puhallusvillan puhaltaminen on rakentamispalvelua. Jos työn tekevä yritys toimii rakennustyömaalla aliurakoitsijana eikä ole tilannut rakentamistyötä keneltäkään, urakkatietoja ei tarvitse antaa. Yritykseltä puhallustyön tilannut tilaaja sitä vastoin ilmoittaa tiedot tilaamastaan urakasta Verohallinnolle kuukausittain, jos tilatun työn arvo ylittää 15 000 euroa. Merkitystä ei ole sillä, ettei työstä ole tehty kirjallista sopimusta.

Jos työskentely tapahtuu yhteisellä työmaalla, yrityksen on kuitenkin ilmoitettava omat työntekijätiedot työmaan päätoteuttajalle, joka välittää ja toimittaa tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä kuukausittain Verohallinnolle. Tiedossa tapahtuneet muutokset täytyy ilmoittaa viipymättä päätoteuttajalle.

Jos urakalla on useampi maksaja, miten ilmoittamisvelvollisuus jakaantuu a) urakkatietojen ja b) työntekijätietojen osalta?

Esimerkiksi vuokralaismuutostyön laskut on sovittu maksettavaksi siten, että kiinteistöyhtiön omistaja, kiinteistöyhtiö sekä vuokralainen (Oy) maksavat urakan kolmistaan yhtä suurin osuuksin. Kyseessä on yksi sopimuskokonaisuus, vaikka maksajia onkin kolme. Jos sopimuksen arvon ylittää 15.000 euron raja-arvon, tiedonantovelvollisuus on kullakin tilaajalla. Koska sopimuksessa tilaajia on kolme tahoa, jokainen ilmoittaa Verohallinnolle oman osuutensa urakkasummasta.

Yhteisellä työmaalla voi olla vain yksi päätoteuttaja. Työntekijätiedot raportoi päätoteuttaja. Jos päätoteuttajaa ei ole määritelty, on rakennuttaja viime kädessä velvollinen toimittamaan työntekijätiedot. Jos vuokralaismuutostyöt kohdistuvat kiinteistöyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin, tällöin rakennuttajana ensisijaisesti toimii kiinteistöyhtiö. Muiden tahojen osallistuminen kustannusten maksuun ei vaikuta asiaan. Osapuolet voivat kuitenkin niin halutessaan sopia keskenään vastuiden jakamisesta ja tällöin rakennuttajan velvollisuudet voivat kohdistua muullekin taholle.

Jos suomalainen yritys toimittaa valmistuslinjoja ulkomaille ja linjaa pystyttämään lähtee yrityksen suomalaisia työntekijöitä. Miten tämä ilmoitetaan urakan osalta ja työntekijöiden osalta?

Vain Suomessa tehty työ on tiedonantovelvollisuuden alainen, ei ulkomailla tehty työ.

Miten urakkatiedot ilmoitetaan tilanteessa, jossa urakoitsijalta on hankittu useampia toimeksiantoja (esim. rakennustyö, työvoiman vuokraus, jatkuvaluonteinen kunnossapitotyö)? Voidaanko eri toimeksiannoista aiheutuvat kustannukset ilmoittaa pääasiallisen toimeksiannon yhteydessä vai pitääkö ne eritellä?

Eri toimeksiantojen kustannukset on eriteltävä. Jos on kyse rakennustyöstä ja työvoiman vuokrauksesta, näistä molemmista on annettava omat ilmoitukset.

Suomalainen rakennuttaja tilaa urakan ulkomaalaisen urakoitsijalta, joka ei aiemmin ole toiminut Suomessa. Tämä käyttää omia ulkomaisia aliurakoitsijoitaan.  Mitä asiakirjoja tulee tämän johdosta toimittaa Verohallinnolle?

Yritysten ei tarvitse toimittaa mitään asiakirjoja Verohallinnolle, mutta heidän pitää antaa tiedot omista urakoitsijoistaan. Merkitystä ei ole sillä, onko tilaajana suomalainen vai ulkomainen yritys. Rakennuttaja ilmoittaa tiedot ulkomaisesta urakoitsijasta ja ulkomainen urakotisija puolestaan ilmoittaa muilta ulkomaisilta alihankkijoilta tilaamansa työt, jos ne ylittävät 15.000 euron raja-arvon.  Jos ulkomainen urakoitsija toimii työmaalla päätoteuttajana, sen tulee kerätä työmaalta työntekijätiedot ja toimittaa tiedot Verohallintoon. On kuitenkin syytä huomata, että tilaajavastuulaki, jonka noudattamista valvoo Aluehallintoviranomainen, edellyttää tietojen keräämistä. Aiheesta enemmän www.avi.fi

Onko tilaajalla ilmoitusvelvollisuus vain omista vuokratyösopimuksista vai myös aliurakoitsijan tai mahdollisesti alialiurakoitsijan käyttämistä vuokratyövoimasta?

Kukin tilaaja ilmoittaa vain omat vuokratyön käyttönsä Verohallinnolle urakkatiedoissa, ei alihankkijoiden. Sitä vastoin kunkin käyttäjäyrityksen on ilmoitettava työntekijätiedot omista vuokratyöntekijöistään päätoteuttajalle, joka toimittaa ne Verohallinnolle.

Ilmoitetaanko vuoden kuluttua työn päättymisestä maksettava takuusumma Verohallinnolle?

Tiedonantovelvollisuus urakkatiedoissa päättyy, kun työ luovutetaan tilaajalle ja laskutus loppunut. Tämän jälkeen tehtyjä takuukorjaustöitä ei tarvitse ilmoittaa. Jos kuitenkin takuuaikana tilataan erikseen laskutettavaa lisätyötä, tästä on annettava tieto Verohallinnolle.

Jos kuitenkin kyseessä on sopimuksen mukainen työ ja siitä maksettu suoritus (esim. viimeinen erä maksusta sovittu maksettavaksi vuoden kuluttua työn valmistumisesta), suoritukset on ilmoitettava. Välikuukausina, jolloin töitä ei ole enää tehty, ei tietoja tarvitse ilmoittaa. Sama tilanne on silloin, kun kohde on luovutettu

Kuuluuko ilmastointilaitteiden huolto tiedonantovelvollisuuden piiriin?

Kyllä kuuluu. Rakentamiseen kiinteästi kuuluvien rakennuksen yleistä käyttöä palvelevien varusteiden ja laitteiden kuten hissien, yleisten valvonta- ja hälytysjärjestelmien, ilmanvaihto-, sammutus- ja valaistuksenohjausjärjestelmien sekä muiden vastaavien järjestelmien asentaminen ja huoltaminen on rakentamispalvelua. Pelkkää järjestelmien testauspalvelua ei pidetä rakentamispalveluna.

Kiinteistönhoito ja niihin liittyvät huoltotyöt eivät ole rakentamispalvelua, eivätkä siten kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin ellei niitä veloiteta erikseen.

Kiinteistönhoitopalvelulla tarkoitetaan tavanomaisesti jatkuvaluonteista palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja niihin liittyvät pienet korjaukset.

Pitääkö tiekuntien ilmoittaa?

Sellainen tiekunta, joka on merkitty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään tierekisteriin, on kuukausittaisen tiedonantomenettelyn piirissä. Jos tiekunnalla ei ole y-tunnusta ja Katso-tunnusta, pitää sen hakea nämä tunnukset, jotta tiekunta voi antaa ilmoitukset.

Jos tiekuntaa ei ole merkitty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään tierekisteriin, kuuluu se tällöin kotitalouden menettelyn piiriin eli ilmoitetaan silloin, kun työ on vaatinut rakennusluvan. Jos tien tekeminen on rakennusluvan alaista työtä, riittää yksi ilmoitus. Kaikkien osakkaiden ei tarvitse antaa ilmoitusta vaan yhden osakkaan ilmoitus kaikista töistä riittää.

Rakennustelineiden pystytys- ja purkutyö

Kuuluuko telakalle tehtävät telineiden pystytys- ja purkutyöt tiedonantovelvollisuuden piiriin?

Laivarakennus ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua. Telineiden pystytys ja purku ovat tiedonantovelvollisuuden piirissä vain silloin, kun ne liittyvät rakentamiseen. Kyseessähän ei ole tässä tapauksessa pysyvään rakennukseen kohdistuva työ vaan laivan rakentamiseen kohdistuva telinetyö.

Kuuluuko tehtaassa koneiden ja laitteiden asennusten yhteydessä tehtävät telineiden pystytys- ja purkutyöt tiedonantovelvollisuuden piiriin?

Kiinteistöllä harjoitettava erityistä toimintaa palvelevien laitteiden ja koneiden asennus ja kunnossapito eivät ole arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua. Telineiden pystytys ja purku ovat tiedonantovelvollisuuden piirissä vain silloin, kun ne liittyvät rakentamiseen. Näin ollen koneiden ja laitteiden asennukseen ja kunnossapitoon liittyvät telineiden pystytys- ja purkutyöt eivät ole tiedonantovelvollisuuden piirissä.

Kuuluuko rakennustelineiden ja sääsuojien vuokra tiedonantovelvollisuuden piiriin (esim. telineet ovat työmaalla 6-12 kk ja päivävuokraa laskutetaan, kunnes ne puretaan)?

Telineiden ja sääsuojien vuokra kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin silloin kun telineet ja sääsuojat on vuokrattu siltä yritykseltä, joka rakennustelineet ja sääsuojat pystyttää ja purkaa.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.7.2014