Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Usein kysyttyä > Rakentamisilmoitukset, tietojen toimittaminen ja korjaaminen – usein kysyttyä

Rakentamisilmoitukset, tietojen toimittaminen ja korjaaminen – usein kysyttyä

Tietojen toimittamisen tapa

Tietojen toimittamisen aika

Tietojen korjaaminen

Tietojen toimittamisen tapa

Miten tietojen ilmoittaminen Verohallinnolle tapahtuu?

Tiedot annetaan sähköisesti joko verkkolomakkeella suomi.fi-palvelussa tai Ilmoitin.fi-palvelun kautta tiedostona taikka ohjelmistorajapinnan kautta. Verkkolomaketta käytettäessä tiedot säilyvät järjestelmässä, jolloin vanhaa, edellisen kuukauden ilmoitusta voi käyttää uuden ilmoituksen pohjana. Samoin Ilmoitin.fi-palvelu arkistoi annetut ilmoitukset.

Voiko tietoja toimittaa Tyvi-palveluntarjoajan kautta?

Asiakas voi käyttää Tyvi-palvelua, mutta tällöinkin tiedot on toimitettava Verohallintoon Ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Miten työmaan numero tai työmaa-avain määräytyy, jos kiinteistöllä tehdään kunnossapitotöitä? Tilaajalla saattaa olla useita samaan kiinteistöön kohdistuvia vaihtuvia hankenumeroita.

Verohallinto suosittelee, että tiedot annetaan yhdellä kyseiseen työmaahan kohdistuvalla työmaanumerolla, ei vaihtuvilla hankenumeroilla, jos työmaa pysyy samana. Jollei yrityksellä ole käytössä työmaanumeroa, ilmoitetaan työmaan osoite.

Jos työ maksetaan muussa valuutassa kuin euroissa, miten valuutta muunnetaan euroiksi (minkä päivän mukaan ja millä konversiolla)?

Ulkomaan valuutassa ilmaistut rahamäärät muunnetaan euroiksi käyttämällä veron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtana viimeisintä liikepankin tai Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia. Ratkaiseva on laskutus- tai kertymisajankohdan myyntikurssi, jos vero kohdistetaan laskutus- tai kertymiskuukaudelle tilikauden sisällä.

Mitä tapahtuu, jos tiedot annetaan paperilla?

Tiedonantovelvolliselle taholle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jos tiedot annetaan väärällä välineellä. Laiminlyöntimaksujen soveltamiskäytäntö on kuitenkin uudistuksen alkuvaiheessa varovainen ja yleisasenne ohjaava. Verohallinto pyrkii menettelyn alussa ensisijaisesti ohjaamaan asiakkaita oikeaan menettelyyn.

Miten toimitaan, jos työntekijän osoitetiedot ovat puutteelliset? Esim. postinumero puuttuu.

Tietoja ei voi lähettää, jos pakolliset tiedot puuttuvat. Kuitenkin niiden työntekijöiden osalta, joiden kotivaltio on Suomi, osoitetietoja ei tarvitse ilmoittaa. Vain silloin, kun kotivaltio on ulkomailla, osoitetiedot on annettava. Näin siksi, että Verohallinnon tiedossa on Suomessa asuvien henkilöiden osoitteet, mutta ei ulkomailla asuvien. Jos päätoteuttaja ei ole saanut työmaalla toimivalta työnantajalta riittäviä tietoja esim. työntekijöiden osoitteista, päätoteuttajan on ilmoitettava siitä Verohallinnolle.

Jos samassa projektissa hankitaan samalta urakoitsijalta useita urakoita, voidaanko samalla y-tunnuksella ilmoittaa kahta eri urakkaa koskevat tiedot samassa tiedostossa?

Voi lähettää saman yrityksen useamman urakan tiedot samassa tiedostossa. Tällöin kuitenkin urakat on eroteltava työmaittaan, jos töitä tehdään usealla työmaalla.

Jos kunnossapitosopimuksen perusteella tehdään töitä usealla työmaalla, merkitäänkö jokainen kiinteistö omaksi työmaaksi ilmoituksella?

Jokainen työmaa on ilmoitettava erillisenä, eikä samaan sopimukseen perustuvaa työtä usealla eri työmaalla voi niputtaa saman työmaan alle. Samaan kunnossapitosopimukseen perustuva laskutus tulisi järjestelmässä (ja ilmoituksessa) eritellä jokaisen kiinteistön osalta erikseen. Kaikki työmaat voi ilmoittaa samalla tiedostolla, kunhan ne vaan on eritelty erikseen.

Onko mahdollista niputtaa pieniä korjausprojekteja konsernitasolla yhdeksi seurattavaksi projektiksi? Tällöin useita työmaita seurataan samalla projektilla, jolle kustannukset kirjataan.

Tietoja ei voi niputtaa, koska tiedot pitää ilmoittaa työmaakohtaisesti.

Onko Ilmoitin.fi -sivustolle tulossa apuvälinettä, millä excel-tiedoston pystyisi muuttamaan txt-muotoon?

Apu-excel on tietojen ilmoittamiseen oppimisen apuväline, jolla voi harjoitella tietuekuvauksen mukaisen tunnus-tietopari -tiedoston muodostamista. Kyseistä apu-exceliä ei voida käyttää suoraan tietojen lähettämiseen. Excelit löytyvät www.ilmoitin.fi/webtamo/sivut/ExcelPohjat?0

Jos yhtiön hallittavana on 1 600 y-tunnusta (=yhtä monta tiedonantovelvollista), voiko kaikkien näiden yhtiöiden tiedot lähettää samassa tiedostossa vai pitääkö antaa erillistä 1 600 ilmoitusta?

Tiedosto saa sisältää vain yhden y-tunnuksen (=yhden tiedonantovelvollisen) tietoja. Sähköisen asioinnin valtakirja-menettelyn avulla saa kuitenkin lähetettyä samalla kirjautumiskerralla kaikki tiedot Verohallinnolle. Tämä menettely kuitenkin edellyttää, ettei yhtiöillä ole jo ennestään Katso-tunnuksia.

Tietojen toimittamisen aika

Milloin tiedot on annettava?

Tiedot annetaan kuukausittain. Tiedot annetaan viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivä, esimerkiksi tammikuun tiedot annetaan viimeistään maaliskuun viides päivä. Menettely alkaa 1.7.2014, joten ensimmäisen kerran tiedot on annettava 5.9.2014.

Minä kohdekuukautena maksuerät ilmoitetaan Verohallinnolle?

Tilaajan oma kirjanpitotapa on ratkaiseva.

Jos tilaajalla on

  • suoriteperusteinen kirjanpito, tiedot ilmoitetaan sen kuukauden tietoina jolloin urakka tai sen osa on suoritettu ja tilaaja on sen vastaanottanut.
    • Esimerkiksi kun työ on tehty ja luovutettu heinäkuussa, tiedot ilmoitetaan heinäkuun tietoina.
  • laskutukseen perustuvan kirjanpidon tiedot ilmoitetaan sen kuukauden tietoina, jona lasku on kirjoitettu. Eräpäivällä tai laskun saapumispäivällä ei ole merkitystä.
    • Esimerkiksi jos lasku on kirjoitettu elokuussa, tiedot annetaan elokuun tietoina, vaikka lasku saapuisi syyskuun puolella ja eräpäivä olisi syyskuussa.
  • maksuperusteinen kirjanpitotapa, tiedot ilmoitetaan sen kuukauden tietoina, jona lasku on maksettu.
    • Esimerkiksi kun lasku on kirjoitettu ja saapuu tilaajalle elokuussa, mutta eräpäivä on syyskuussa ja maksu tapahtuu syyskuussa, tiedot ilmoitetaan syyskuun tietoina.

Miten toimitaan, jos urakan alku- ja loppupäivämäärät eivät ole tiedossa?

Urakkatiedot annetaan viimeistään kohdekautta toiseksi seuraavan kuukauden 5. päivänä. Esimerkiksi maaliskuussa tehdyt työt ilmoitetaan viimeistään toukokuun 5. päivänä. Koska tiedot annetaan yli kuukausi myöhemmin töiden alkamisesta, pitäisi urakan alkupäivä olla yrityksen tiedossa tietojen eräpäivänä. Jos urakan loppumispäivämäärä muuttuu alkuperäisestä ilmoituksesta, korjaus tehdään seuraavan kuukauden ilmoitukselle.

Miten toimitaan tilanteissa, joissa sähköinen ilmoittaminen ei ole mahdollista, esim. netti ei toimi tai järjestelmä kaatunut?

Asiakkaan tulee olla yhteydessä Verohallintoon määräajan kuluessa ja antaa perusteltu selvitys myöhästymisen syystä. Tiedot on toimitettava Verohallintoon välittömästi, kun este on poistunut.

Voiko yritys raportoida etukäteen tietoja?

Ei voi. Raportoinnin ideana on se, että yrityksiltä saadaan todelliset tiedot urakoiden laskutetuista määristä ja työntekijöiden työskentelyistä kohdekuukauden aikana. Tietoa ei voi toimittaa etukäteen.

Työmaa on loppunut, mutta urakkasuorituksia laskutetaan edelleenkin. Onko näistäkin annettava tieto, vaikka työn tekeminen on jo päättynyt?

Kyllä on. Tietoja annetaan niin kauan, kuin laskutus kohdistuu urakkailmoituksella ilmoitettuun rakentamispalveluun, vaikka työ tai työmaa olisikin jo päättynyt.

Mitä ilmoitetaan, kun urakka alkaa elokuussa, mutta laskutus vasta syyskuussa?

Jos jo elokuussa tiedetään, että summa ylittää 15 000 €, tiedonantovelvollisuus alkaa tästä kuukaudesta. Merkitystä ei ole sillä, onko summa ehditty laskuttaa elokuussa vai ei. Sitä vastoin jos elokuussa ei ole tietoa raja-arvon (15 000€) ylittymisestä, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä hetkestä lukien, kun raja-arvon tiedetään ylittyvän.

Alkaako tiedonantovelvollisuus käynnissä olevista työmaista vai 1.7.2014 tai sen jälkeen alkavista?

Kaikista vanhoistakin työmaista, jotka ovat käynnissä heinäkuussa ja sen jälkeen, on tiedonantovelvollisuuden piirissä. Esimerkiksi jos työmaa alkaa 3.4.2014 ja päättyy 12.11.2014, raportoidaan 1.7 - 12.11.2014 väliseltä ajalta tehdyt työt ja niistä maksetut suoritukset. Kuitenkin urakkasumma ilmoitetaan kokonaisuudessaan.

Milloin alkaa urakkatietojen ilmoittaminen: Silloin kun sopimus on tehty vai vasta silloin, kun ensimmäinen lasku on tullut?

Urakkatiedoissa vain tehdyt työt ja niistä maksetut suoritukset ilmoitetaan. Sopimuksen tekemisen ajankohta ei ole ratkaiseva, vaan töiden aloittaminen. Merkitystä ei ole sillä, onko urakasta ehditty vielä laskuttaa. Tiedot on siten annettava, kun yritys on aloittanut työn työmaalla, vaikkei se olisi ehtinyt vielä laskuttaakaan kyseisen kuukauden aikana töitä. Ennakkomaksu on tästä poikkeava. Se on ilmoitettava, vaikkei töitä olisi vielä ehditty aloittaakaan.

Tietojen korjaaminen

Kauanko tietoja voi korjata?

Ilmoittaja voi korjata tietojaan oma-aloitteisesti 12 kuukauden ajan viimeisestä eräpäivästä lukien. Kohdekuukauden korjausilmoituksen voi siten antaa kohdekuukauden alusta lukien 14 kuukauden ajan. Verohallinnolta tulleeseen selvityspyyntöön on kuitenkin annettava selvitys kirjeessä olevaan eräpäivään mennessä.

Esimerkki: Huhtikuun 2015 perusilmoitus voidaan antaa 1.4.2015 lukien ja viimeistään 5.6.2015. Korjausilmoitus on annettava viimeistään 5.6.2016.

Miten korjataan, jos yksi tieto on väärä?

Ilmoittaja korjaa väärän tiedon (esim. laskutetun määrän) ja ilmoittaa koko tiedoston uudelleen oikealle kuukaudelle. Ilmoittaja ei voi korjata vain muuttunutta tietoa, vaan kaikki tiedot on annettava uudelleen. Ohjeessa Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus kohdassa 6. Tietojen korjaaminen on kerrottu ne tiedot, jotka on korjattava oikealle kuukaudelle. Muut korjaukset voi ilmoittaa seuraavan kuukauden ilmoituksella.

Työntekijän työskentelyn alkamisaika on ilmoitettu virheellisesti kaksi kuukautta myöhempänä kuin todellinen työskentelyn alkamisaika oli. Miten tieto korjataan?

Ilmoittaja voi korjata tiedon seuraavan kuukauden ilmoituksella ja merkitsee aloituspäivän tässä ilmoituksessa oikeaksi. Ohjeessa Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus kohdassa 6. Tietojen korjaaminen on kerrottu ne tiedot, jotka on korjattava oikealle kuukaudelle. Muut korjaukset voi ilmoittaa seuraavan kuukauden ilmoituksella.

Jos olen ilmoittanut heinäkuun tiedot verkkolomakkeella (suomi.fi-palvelun kautta), voinko korjata heinäkuun tietoja Ilmoitin.fi-palvelun kautta?

Et voi eri kanavaa käyttäen. Korjatut tiedot on annettava samaa tiedonantokanavaa käyttäen kuin alkuperäinen perusilmoitus annettiin.

Urakka-aika on ollut 15.1.-15.4. ja yritys on ilmoittanut tammi-maaliskuun ilmoituksilla kyseisen urakka-ajan. Nyt huhtikuussa huomataan, että urakka-aika piteneekin siten, että urakan loppuajankohta on vasta 30.6. Onko tammi-maaliskuun ilmoitukset tämän johdosta korjattava alkuperäisille kuukausille?

Ei tarvitse korjata. Jos urakka venyy, yritys voi ilmoittaa huhtikuusta alkaen urakan uuden päättymisajankohdan (30.6). Tammi-maaliskuun ilmoituksia ei tämän johdosta tarvitse korjata.

Ohjeen mukaan laskutetut määrät on korjattava oikealle kohdekuukaudelle. Onko näin tehtävä myös siinä tapauksessa, jos laskutettu määrä pienenee, esim. hyvityslaskun johdosta?

Jos annetun kohdekuukauden urakkailmoituksen ilmoitettu urakkasumma on liian pieni, on urakkasumma korjattava alkuperäiselle kohdekuukaudelle.

Jos annetun kohdekuukauden urakkailmoituksen urakkasumma on liian suuri (esimerkiksi kohdekuukauden ilmoitettu urakkasumma on pienentynyt hyvityslaskun johdosta), voi urakkasumman korjata seuraavan kohdekuukauden urakkailmoituksessa (tai kalenterivuoden myöhemmissä urakkailmoituksissa). Tämä on mahdollista vain, jos esimerkiksi hyvityslaskusta johtuva virhe urakkasummassa huomataan ennen tilikauden tai kalenterivuoden päättymistä. Toinen vaihtoehto on antaa korjausilmoitus sille kohdekuukaudelle, jonka urakkasummaa on esimerkiksi hyvityslaskun johdosta pienennetty.

Miten urakoiden hyvitykset, palautukset ja erhemaksut käsitellään?

Jos summa suurenee, tieto on korjattava oikealle, alkuperäiselle kohdekuukaudelle. Jos taas summa pienenee, voidaan summa korjata alkuperäiselle kuukaudelle tai seuraavan kohdekuukauden urakkailmoituksessa (tai kalenterivuoden myöhemmissä urakkailmoituksissa). Verohallinto suosittelee, että korjaamisessa käytettäisiin samaa menettelyä kuin arvonlisäveron kausiveroilmoituksen korjaamisessa.

Katso-tunniste ja tekniset vaatimukset

  Voiko tietoja ilmoittaa muuten kuin Katso-tunnisteella?

Sähköinen ilmoittaminen edellyttää tunnistautumista. Luonnollinen henkilö ilmoittajana (esim. liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä alkutuottaja, kuten maatalousyrittäjä tai metsätalouden harjoittaja) voi käyttää tunnistautumisessa Katso-tunnisteen lisäksi verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (ns. HST-korttia).

Tarvitseeko asunto-osakeyhtiökin Katso-tunnisteen ilmoittamiseen?

Katso-tunniste on Verohallinnon sähköisiin palveluihin kirjautumisessa yrityksille käytettävissä oleva kirjautumistapa. Myös asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat ilmoittamiseen Katso-tunnisteen. Jollei tiedonantovelvollisella ole vielä Katso-tunnistetta, Verohallinto suosittelee tunnisteen hankkimista ajoissa ennen tiedonantovelvollisuuden alkamista. Verohallinto tekee yksinkertaiset ohjeet Katso-tunnisteen luomiseen.

Miten ulkomaiset yhtiöt voivat ilmoittaa tietoja, jollei heillä ole Katso-tunnistetta?

Myös ulkomaalaiset yhtiöt tarvitsevat Katso-tunnisteen ilmoittamiseen. Katso-tunniste on mahdollista perustaa Suomeen rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka ovat ulkomaalaisia ja ukomaille rekisteröidyn yrityksen edustajille, jotka voivat olla ulkomaalaisia tai suomalaisia.

Saako yhdellä palveluun kirjautumiskerralla ilmoittaa useamman tilaajan tietoja?

Yhdellä kirjautumisella voi antaa useita ilmoituksia.

Onko sähköinen kulunvalvonta työmailla pakollista työntekijätietojen toimittamiseksi?

Sähköinen kulunvalvonta ei ole pakollinen, mutta se parantaa seurantaa sellaisilla työmailla, joiden pitää toimittaa tietoja Verohallinnolle.

Mikä on Valtti-kortti?

Valttikortti on Suomen Tilaajavastuu Oy:n tarjoama palvelu. Suomen Tilaajavastuu Oy on suunnitellut palvelun yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Valttikortti ei ole Verohallinnon tarjoama palvelu eikä Verohallinto edellytä sen käyttämistä. Valttikortti on kuvallinen tunnistekortti, jossa on lisäksi sähköisen kulunvalvonnan mahdollistava siru ja kortin tunnisteena viivakoodi. Tunnisteiden avulla kortin tiedot voidaan lukea yrityksen tietojärjestelmiin suoraan viivakoodinlukijan avulla.

Sanktiot

Mitä tapahtuu, jos tietoja ei ilmoita?

Tiedonantovelvolliselle taholle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksujen
soveltamiskäytäntö on kuitenkin uudistuksen alkuvaiheessa varovainen ja yleisasenne ohjaava. Verohallinto pyrkii menettelyn alussa ensisijaisesti ohjaamaan asiakkaita oikeaan menettelyyn.

Mikä on tilitoimiston tai isännöitsijän velvollisuus ja rooli ilmoittamisessa? Kenelle mahdollinen sanktio määrätään laiminlyöntitilanteessa?

Tiedonantovelvollinen voi valtuuttaa tilitoimiston tai isännöitsijän antamaan puolestaan ilmoitukset, mutta tällöinkin vastuussa tietojen toimittamisesta Verohallinnolle on tiedonantovelvollinen. Valtuutus on Katso-valtuutuksen avulla.

Sivu on viimeksi päivitetty 21.5.2014