Kansainväliset tilanteet, työnantajat – usein kysyttyä

1. Onko minun pidätettävä vero Suomeen, jos lähetän työntekijän ulkomaille töihin? Mitkä ovat velvollisuuteni työskentelyvaltiossa?

Sinun on työnantajana pidätettävä vero myös ulkomailla tehdystä työstä maksetusta palkasta. On kuitenkin kaksi poikkeusta ennakonpidätysvelvollisuuteen:

- olet tutkinut, että ns. kuuden kuukauden sääntöä voidaan soveltaa, jolloin palkka on Suomessa verovapaata tuloa. Tällöin palkasta toimitetaan vain ns. minipidätys sairausvakuutusmaksun perimiseksi. Minipidätys toimitetaan, jos työntekijäsi kuuluu Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Jos 6 kk:n sääntö soveltuu, verokorttia ei tarvita.

- työntekijäsi esittää verokortin, jonka mukaan pidätystä ei tarvitse toimittaa. Tämä tulee kyseeseen esim. silloin, kun 6 kk:n sääntö ei sovellu, mutta verosopimuksen mukaan työskentelyvaltio voi verottaa tulon. Suomen verokortilla voidaan tällöin huomioida ulkomailla maksettavat verot ennakonpidätysprosenttia alentavasti.

Tarkempia tietoja aiheesta löytyy ohjeesta Ulkomaille lähetettävä työntekijä.

Työskentelyvaltiossa olevista velvollisuuksista saat tietoa työskentelyvaltion veroviranomaisilta. Yhteystietoja ja ohjeita löytyy myös eri maiden verohallintojen nettisivuilta, joille on linkkejä sivuillamme osoitteessa Verotusaiheisia linkkejä.

2. Lähetän työntekijän töihin toiseen Pohjoismaahan 5 kuukaudeksi. Onko jotain erityistä, mitä minun on otettava huomioon?

Kun lähetät Suomesta työntekijän työskentelemään toiseen Pohjoismaahan, sinun on annettava omalle verotoimistollesi täytettynä joko lomake 6134a eli NT1 (ennakonpidätys Suomeen) tai lomake 5052a eli NT2 (ennakonpidätystä ei toimiteta Suomeen).

Sinun pitää tutkia, kummalla valtiolla on ensisijainen verotusoikeus kyseisessä tapauksessa. Jos ensisijainen verotusoikeus on Suomella, sinun on annettava lomake NT1 verotoimistolle. Saat takaisin allekirjoitetun lomakkeen, jonka voit tarvittaessa esittää työskentelyvaltion viranomaiselle. Jos työntekijäsi työskentelee Norjassa, sinun on lisäksi annettava Norjan verohallinnolle tietoja heidän omilla lomakkeillaan.

Jos palkkatuloon soveltuu Suomessa 6 kk:n sääntö tai toisella Pohjoismaalla muuten on verosopimuksen mukaan ensisijainen verotusoikeus, sinun on annettava lomake NT2 Suomen verohallinnolle. Lisäksi sinun on otettava yhteyttä työskentelyvaltion veroviranomaisiin työnantajan ja työntekijän veroasioitten selvittämiseksi.

Pohjoismaihin lähetettävien työntekijöiden verotuksesta on lisää ohjeessa Pohjoismaihin lähetettävät työntekijät.

3. Mitä ilmoituksia minun on annettava Suomen verohallinnolle, kun työntekijäni on ollut ulkomailla töissä?

Sinun on annettava vuosi-ilmoitus myös ulkomailla tehdystä työstä maksetuista suorituksista.

Yleisesti verovelvollisille maksetuista suorituksista annetaan ”7801, Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus". Jos palkkaan on sovellettu ns. 6 kk:n säännön verovapautta, palkka ilmoitetaan suorituslajilla 5 (vakuutuspalkka) tai 5Y (yrittäjän palkka). Työskentelyvaltio ilmoitetaan maakoodilla, jonka löydät vuosi-ilmoitusohjeista.

Lisäksi 6 kk:n säännön palkasta on annettava työntekijän kotikunnan verotoimistolle erillinen ”5053a, Ilmoitus ulkomaanpalkasta, jonka ennakonpidätyksessä on sovellettu kuuden kuukauden sääntöä".

Jos työntekijäsi on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, sinun on annettava ”7809, Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista".

Mahdolliset toiseen maahan annettavat ilmoitukset on selvitettävä kyseisen maan veroviranomaisilta.

4. Minulle tulee henkilö töihin marjoja poimimaan. Hän tulee Unkarista ja on täällä 5 kk. Onko minun perittävä vero hänen palkastaan?

Marjanpoimijasi oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta, joten hän on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Tällöin sinun on perittävä hänen palkastaan lähdevero, joka on lopullinen vero. Jos hän ei esitä lähdeverokorttia, lähdevero on 35 %. Jos hän esittää lähdeverokortin, jossa on maininta lähdeverovähennyksestä, 35 %:n vero peritään vähennyksen (510 e/kk tai 17 e/pv) ylittävästä palkan osasta.

Koska työntekijäsi työskentelee Suomessa vähintään 4 kuukautta, häneltä on perittävä lähdeveron lisäksi sairausvakuutusmaksu.

Asiasta on lisää ohjeessa Ulkomailta Suomeen tulevan verotus.

5. Yritykseemme tulee ranskalainen harjoittelija 3 kuukaudeksi. Miten minun työnantajana on toimittava?

Harjoittelijanne on Suomessa enintään 6 kuukautta, joten hän on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Jollei hän esitä lähdeverokorttia, palkasta on perittävä 35 %:n lähdevero. Harjoittelijalla voi olla lähdeverokortissa lähdeverovähennys (510 e/kk tai 17 e/pv), jolloin lähdevero peritään tämän mukaisesti.

Joissain verosopimuksissa on opiskelijoita ja harjoittelijoita koskevia huojennuksia, jotka rajoittavat työskentelyvaltion verotusoikeutta. Yleensä huojennuksen saaminen edellyttää, että työ liittyy opintoihin. Suomen ja Ranskan välisessä verosopimuksessa on mainittu huojennus. Työnantajana voitte soveltaa verosopimuksen huojennusta oma-aloitteisesti omalla vastuulla, mutta tällöinkin on varmempaa, jos asiasta on maininta lähdeverokortissa. Huojennuksen määrä vaihtelee eri verosopimuksissa. Ranskan verosopimuksen mukaan Suomessa on vapautettu verosta 510 e/kk, joka vastaa lähdeverolain mukaista vähennystä.

Harjoittelijanne työskentelee Suomessa alle 4 kuukautta, joten hän ei ole Suomessa sairausvakuutettu. Tämän vuoksi häneltä ei peritä sairausvakuutusmaksua, eikä työnantajan tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Muut vakuutusmaksut on sen sijaan hoidettava normaalisti.

Peritty lähdevero on ilmoitettava Verohallinnolle kausiveroilmoituksella ja maksettava kuten muutkin verotiliverot. Lisäksi palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä on annettava ”7809, Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista".

Harjoittelijalle on annettava tosite maksetusta palkasta ja peritystä lähdeverosta.

Verojen ja muiden työnantajasuoritusten hoitamisessa voitte käyttää maksutonta palkka.fi-palvelua.

6. Yritykseemme tulee Virosta vuokratyöntekijöitä, jotka ovat virolaisen yhtiön palveluksessa. Virolaiset työntekijät työskentelevät yrityksessämme 8 kuukautta. Mitä verotukseen liittyviä velvollisuuksia meillä on?

Vuokratyön tekemiseen liittyy erityisiä säännöksiä, jotka asettavat tehtäviä myös teille työntekijöiden käyttäjänä.

Teillä on normaalit tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet, kun hankitte palveluita toiselta yritykseltä. Teidän on todettava, että virolaiset työntekijät saavat todella palkkansa yritykseltä, jonka kanssa olette tehneet sopimuksen. Jos he eivät ole tuon yrityksen palkansaajia, muodostuukin suora palkkasuhde teihin.

Erityiset ilmoitusvelvollisuudet koskevat työn teettäjää, kun vuokratyöntekijä tulee esimerkiksi Baltian maista ja toisesta Pohjoismaasta. Tällöin vuokratyön teettäjänä teidän on annettava ilmoitus Verohallinnolle jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä, jolta olette vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava myös tällaisen yrityksen edustajasta. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan Pääkaupunkiseudun verotoimistoon lomakkeella ”6146a, Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten".

Ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta on perittävä lähdevero, jollei saaja ole Suomen ennakkoperintärekisterissä tai esitä työn teettäjälle 0-veron lähdeverokorttia. Lähdevero on 13 %, jos korvaus maksetaan osakeyhtiölle, muulle yhteisölle tai yhtymälle ja 35 %, jos maksunsaajana on ammatinharjoittaja.

Erityiset ilmoitusvelvollisuudet koskevat myös eräistä muista maista kuin Virosta tulleita vuokratyöntekijöitä. Ratkaisevaa on työntekijän asuinvaltio, ei työnantajan kotivaltio tai työntekijän kansalaisuus. Vuokratyövoiman käyttöön liittyy Verohallinnon ohje Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus. Ohjeessa on myös käsitelty suomalaisen maksajan mahdollista käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

7. Onko meidän maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu palkasta, joka maksetaan Ruotsiin vuodeksi lähetetylle työntekijälle?

EU-maissa työntekijä säilyy vakuutettuna kotivaltiossaan, jos hänet on lähetetty toiseen EU-maahan enintään 24 kuukaudeksi. Tällä perusteella työntekijänne on Suomessa vakuutettu, ja teidän on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksukin Suomeen. Tähän ei vaikuta se, että verotusoikeus mahdollisesti siirtyy Ruotsille.

Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta lähetetyn työntekijän todistuksen A1. Todistus on esitettävä Ruotsissa sen varmistamiseksi, ettei maksuja peritä myös siellä.

Sosiaaliturvaan liittyvistä asioista saatte lisätietoa mm. Kelan oppaasta Työkomennus ulkomaille (www.kela.fi).

8. Meille tulee marjanpoimija Venäjältä 3 kuukaudeksi. Onko hänelle maksettavasta palkasta maksettava sosiaaliturvamaksu?

Jos marjanpoimija työskentelee Suomessa alle 4 kuukautta, hän ei ole Suomessa sairausvakuutettu. Tällöin teidän ei tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua eikä periä palkasta vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Neljän kuukauden raja ei koske muita vakuutusmaksuja. Jos työnantaja vaihtuu, mutta työskentely kestää kaiken kaikkiaan vähintään 4 kuukautta yhtäjaksoisesti, työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu ja teidän on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

9. Milloin kuuden kuukauden sääntö soveltuu ja milloin verosopimus sallii verotuksen työskentelyvaltiossa?

Kuuden kuukauden sääntö edellyttää mm. että työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää vähintään 6 kk. Työtekijä voi ulkomailla oleskelun aikana oleskella Suomessa enintään keskimäärin 6 päivää kuukautta kohden. Lisäksi työskentelyvaltiolla on oltava verosopimuksen mukaan oikeus verottaa tästä tulosta.

Työskentelyvaltion verotusoikeuden edellytyksenä on, että työnantajalla on kiinteä toimipaikka kyseisessä valtiossa tai työntekijä oleskelee siellä yli 183 päivää maasta riippuen joko 12 perättäisen kuukauden tai kalenterivuoden aikana. Joissakin maissa verotusoikeus syntyy myös työvoiman vuokrauksen perusteella.