Viivästysseuraamukset 1.1.2012 alkaen

Ohje koskee veron maksun myöhästymiseen liittyviä viivästysseuraamuksia.

1.1.2010 otettiin käyttöön verotilimenettely. Verotilimenettelyyn kuuluvia veroja ovat arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero. Verotilimenettelyssä myöhässä maksetulle verolle lasketaan verotilin viivästyskorkoa. Verotilimenettelyn ulkopuolelle jää varainsiirtovero, jolle maksun myöhästyessä lasketaan veronlisäystä.

Maksuunpantujen verojen, kuten jäännösveron, kiinteistöveron, metsänhoitomaksun, perintöveron ja lahjaveron maksun myöhästymiselle lasketaan viivekorkoa kuten aikaisemminkin.

1. Verotilimenettelyn ulkopuoliset verot

Viivekorko

Maksuunpantua veroa eräpäivän jälkeen maksettaessa verolle ja mahdolliselle veronkorotukselle lasketaan viivekorko.

Viivekorkoa ei lasketa veronlisäykselle.

Viivekorko on kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Viivekoron korkoprosentti vuonna 2012 on 8,5, vuonna 2011 korkoprosentti oli 8, vuonna 2010 korkoprosentti oli 7, vuosina 2008 - 2009 korkoprosentti oli 11,5, vuonna 2007 korkoprosentti oli 10 ja vuosina 2004 - 2006 korkoprosentti oli 9,5.

Viivekorko lasketaan maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle, maksamattomalle verolle määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Jos eräpäivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman viivekorkoa.

Viivekoron korkopäiviä laskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Viivekorko lasketaan euroina sentteineen. Viivekoron vähimmäismäärä on 3 euroa.

Viivekoron laskukaava:

            Korkoprosentti x korkopäivät x (vero+veronkorotus)
                                          100 x 360

Veronlisäys

Veronlisäys lasketaan verotilimenettelyn ulkopuoliselle oma-aloitteiselle verolle (esimerkiksi varainsiirtoverolle), jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä. 

Veronlisäys on kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Veronlisäyksen korkoprosentti vuonna 2012 on 8,5. Vuonna 2011 korkoprosentti oli 8, vuonna 2010 korkoprosentti oli 7, vuosina 2008 – 2009 korkoprosentti oli 11,5, vuonna 2007 korkoprosentti oli 10 ja vuosina 2004 – 2006 korkoprosentti oli 9,5.

Veronlisäys lasketaan veron määräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Jos määräpäivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa kuitenkin maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen ilman veronlisäystä.

Korkopäiviä laskettaessa katsotaan kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Veronlisäys lasketaan euroina sentteineen. Veronlisäyksen vähimmäismäärä on 3 euroa.

Veronlisäyksen laskukaava:

                                           Korkoprosentti x korkopäivät x vero
                                                                  100 x 360

Jos veroa ei ole maksettu oma-aloitteisesti ennen veron maksuunpanon päätöspäivää, maksuunpannulle verolle lasketaan veronlisäystä verolle määrättyyn eräpäivään, eräpäivä mukaan lukien.

Vero.fi-sivuilla on viivekorkolaskuri, jolla voi laskea viivekoron tai veronlisäyksen määrän.

• Viivekorkolaskuri (www.vero.fi/viivekorkolaskuri)

2. Verotiliverot

Verotilin viivästyskorko

Suorittamatta jääneelle, kausiveroilmoituksella ilmoitettavalle velvoitteelle on maksettava viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa on maksettava myös suorittamatta jääneelle, Verohallinnon määräämälle myöhästymismaksulle, veronkorotukselle ja laiminlyöntimaksulle.

Viivästyskorkoa ei lasketa veronlisäykselle eikä viivästyskorolle.

Viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä (7) prosenttiyksiköllä. Verotilin viivästyskoron korkoprosentti vuonna 2012 on 8,5. Vuonna 2011 korkoprosentti oli 8 ja vuonna 2010 korkoprosentti oli 7.

Verotilillä suorittamatta olevalle velvoitteelle lasketaan viivästyskorkoa eräpäivää seuraavasta päivästä velvoitteen suoritukseksi käytetyn hyvityksen arvopäivään tai päivään, jona velvoite on kirjattu poistetuksi verotililtä.

Viivästyskoron laskukaava:

                                           Korkoprosentti x korkopäivät x velvoitteen määrä
                                                                     100 x 365

Verotilin viivästyskoron voi laskea Verotili-palvelun saldolaskurilla, www.vero.fi/verotili.

Veronlisäys

Veronlisäystä lasketaan verotiliaikaa edeltävien kohdekausien maksuunpanoille, joiden suorittamatta jäänyt vero olisi tullut maksaa oma-aloitteisesti ennen 1.1.2010. Maksuunpannulle verolle määrätään veronlisäystä 31.12.2009 asti ja siitä eteenpäin lasketaan verotilin viivästyskorkoa.

Viivekorko

Viivekorko lasketaan verotililtä poistetulle, suorittamatta jääneelle velvoitteelle. Viivekorkoa ei lasketa veronlisäykselle eikä verotilin viivästyskorolle.

Verotililtä poistetulle suorittamatta jääneelle velvoitteelle viivekorkoa lasketaan velvoitteen verotililtä poistamista seuraavasta päivästä maksupäivään, molemmat mainitut päivät mukaan lukien. Päivä, jolloin velvoite on poistettu verotililtä, näkyy verotilin tiliotteelta.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 330)